Sundhedsudvalget 2024-25
SUU Alm.del Bilag 421
Offentligt
3066037_0001.png
Piffissami 1960-imiit 1991-i ilanngullugu
Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik
atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq
pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit
qulaajaaneq
Tenna Jensen (tamatuma kingorna allattut aqqi naqinnerit tulleriaarneri malillugit tulleriaakkat)
Bonnie Jensen, Ellen Bang Bourup, Gitte Adler Reimer, Ingelise Olesen,
Janne Rothmar Herrmann, Maja Christiansen, Mette Seidelin
Kalaallisuunngortitsisoq, Else Jensen
STATENS INSTITUT FOR
FOLKESUNDHED
STATENS INSTITUT FOR
FOLKESUNDHED
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0002.png
Piffissami 1960-imiit 1991-i ilanngullugu Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaseq
pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit qulaajaaneq
Tenna Jensen (tamatuma kingorna allattut aqqi naqinnerit tulleriaarneri malillugit tulleriaakkat)
Bonnie Jensen
Ellen Bang Bourup
Gitte Adler Reimer
Ingelise Olesen
Janne Rothmar Herrmann
Maja Christiansen
Mette Seidelin
Kalaallisuunngortitsisoq Else Jensen
Copyright © 2025
Ilisimatusarfik, Grønlands Universitet, aamma Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet
Kalaallisuuata naqitanngorlugu saqqummersinnera: ISBN 978-87-7899-704-3
Kalaallisuuata elektroniskimik saqqummersinnera: ISBN 978-87-7899-705-0
Danskisuuata naqitanngorlugu saqqummerinnera: ISBN 978-87-7899-706-7
Danskisuuata elektroniskimik saqqummersinnera: ISBN 978-87-7899-707-4
Nalunaarusiaq ukunani downloaderneqarsinnaavoq
www.sdu.dk/sif
aamma
www.uni.gl
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Piffissami 1960-imiit 1991-i ilanngullugu Kalaallit Nunaanni
naartunaveersaatinik atuisitsinermi
suleriaaserineqarsimasoq pillugu suliamut
attuumassuteqanngitsunit qulaajaaneq
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Siulequt
Danskit naalakkersuisui aamma Kalaallit Nunaanni
1
Naalakkersuisut
2
”spiralilersuisimaneq” aamma
1960-imiit 1991-i ilanngullugu Kalaallit Nunaanni kiisalu Danmarkimi efterskoleni, kalaallinik
ilinniartulinni, naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsit atorneqarsimasut pillugit suliamut
attuumassuteqanngitsunit qulaajaanermik aallartitsissallutik 2022-mi isumaqatigiipput.
Sundhedsministeri aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoq
3
ataatsimoorlutik suliassap nassuiaataanik,
qulaajaanermut tunngavigineqartumik
4
, suliaqarput.
Saqqummiussaq una qulaajaanermik suliaqarneq pillugu inaarutaasumik nalunaarusiaavoq, Kalaallit
Nunaanni Peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfimmut aamma danskit
Indenrigs- og Sundhedsministereqarfianut ulloq 9. septembari 2025 tunniunneqartoq.
Qulaajaanermik suliaq 1. juuni 2023 aallartinneqarpoq. Qulaajaaneq Ilisimatusarfimmit aamma
Syddansk Universitetimit aallaaveqarluni suliarineqarpoq, aammalu suliffeqarfinni taakkunani
ilisimatusartunit arlalinnit, kiisalu Københavns Universitetimi ilisimatusartumit ataatsimit aamma
Rigsarkivimi ilisimatusartumit ataatsimit inuttalimmit suliarineqarluni.
Qulaajaaneq danskit Indenrigs- og Sundhedsministeriaqarfianit aningaasalersorneqarpoq.
Qujanaq
Arnat, oqaluttuaminnik uagutsinnut tunniussisimasut, siullermik qutsavigerusuppavut.
Tullinnguullugit KNR, Tusass aamma Kalaallit Iluutaat misissuinermut atatillugu annertuumik
ikiuukkumatunerannik, isumassuinerannik aamma ikiuunnerannik qutsavigerusuppavut. Aamma
Kalaallit Nunaata Allagaateqarfia
5
aamma Rigsarkivet qutsavigivaavut, allagaatinik
toqqortaatigineqartunik takusaqarsinnaanissatsinnut immikkut ittumik uagutsinnut ikiuussimasut.
Aamma Det Kongelige Bibliotek, Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia, Lægemiddelstyrelse,
Folketingetingip Bibliotekia aamma Naalagaaffiup Sinniisoqarfia, paasissutissanik qulaajaanermut
atugassanik ujaasinitsinni ikiuussimasut, qutsavigaavut.
Aamma suliassaqarfimmi suliallit, oqaluttuaminnik uagutsinnut tunniussinissaminnik toqqaasimasunut,
qujarusuppugut.
Aamma qutsavigerusuppavut, lektor emerita Birgit Kleist Pedersen, professor emerita Signild
Vallgårda, professor Søren Birkeland aamma ph.d. Rosannguaq Rossen, nalunaarusiap
saqqummiunneqannginnerani suliassaqarfinnik ilisimasalittut nalunaarusiap atuaqqissaarnissaanut
piffissaqarfiginnissimammata.
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Imarisai
Qulaajaanerup immikkoortui ............................................................................................ 1
Immikkoortoq 1 .......................................................................................................................................... 1
Immikkoortoq 2 .......................................................................................................................................... 1
Immikkoortoq 3 .......................................................................................................................................... 1
Atuarnissaanut ilitsersuut................................................................................................. 2
Oqaatsit atorneqartut .................................................................................................................................. 2
Aallaqqaasiut ..................................................................................................................... 4
Qulaajaanermik suliaqarneq ....................................................................................................................... 5
Qulaajaanermi periutsit aamma paasissutissat atorneqartut ....................................................................... 6
Oqaluttuanik katersuineq............................................................................................................................ 8
Oqaatsitigut aamma allakkatigut oqaluttuat suliarineqarnerat ................................................................. 11
Pisimasoq pillugu allagaatit ..................................................................................................................... 13
Inatsisinut tunngasunik naqitanik katersuineq ......................................................................................... 16
Danskit kalaallilllu inatsisaanni pissutsit ................................................................................................. 17
Inatsisilerinermut tunngasunut tunngatillugu periuseq ............................................................................ 18
Ileqqorissaarneq ....................................................................................................................................... 19
Qulaajaanermik suliat allat ....................................................................................................................... 20
IMMIKKOORTOQ 1 .......................................................................................................... 22
1.1 Immikkoortoq 1-imut siulequtsiussaq .................................................................... 23
1.2 1950-ikkut: Innuttaasut ineriartornerat aamma inooqataanikkut
aningaasaqarnikkullu atukkat ......................................................................................... 26
Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuaq 1948-meersoq ................................................................ 26
Nunasiaataajunnaarsitsinissap oqaluuserineqalernera aamma inuiaqatigiit amerliartornerat .................. 29
Innuttaasut amerliartornerat nakorsaanerup apeqquserpaa ...................................................................... 33
Landsrådi aamma innuttaasut amerliartornerat ........................................................................................ 35
Kinguaassiuutitigut nappaatit aamma kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiisarneq ........... 37
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................... 39
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
1.3 1960-1966: Inuusuttut, anaanat kisimiittut aamma ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq ............................................................................................................. 41
Innuttaasut amerliartornerannik nakorsaanerup suli soqutiginninnera.................................................... 42
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq 1960-imeersoq aamma inuiaqatigiit kalaallit
ineriartortinneqarnerat .............................................................................................................................. 44
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaalluni sulineq annertusarneqarpoq 1960-
1965 .......................................................................................................................................................... 51
Innuttaasut naartunaveersaatinik soqutiginninnerat ................................................................................. 53
Ilaqutariittut inuuneq allanngoriartortoq .................................................................................................. 56
Spiralit Kalaallit Nunaanni atorneqalerput ............................................................................................... 58
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarnermik
suliassaqarfik siuarsarpaa ......................................................................................................................... 64
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................... 71
1.4 Rosenip misileraanera aamma spiralip akuerisaanera ........................................... 73
Rosenip misileraanissaata pilersaarusiorneqarnera .................................................................................. 73
Misileraanerup ingerlanneqarnera ............................................................................................................ 77
Rosenip inerniliussai ................................................................................................................................ 80
Peqqinnissamut tunngasut pillugit misileraanerni inatsisitigut tunngavissat .......................................... 82
Innuttaasut amerlassusissaannik missingersuusiorneq nutaaq ernumalersitsivoq .................................... 84
Spirali Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasunngorlugu akuerineqarpoq ................................................ 86
Nunap immikkoortuini nakorsat spiralimik soqutiginninnerat ................................................................ 93
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................... 95
1.5 Spiralip qanoq tiguneqarnera 1968-1971 ................................................................ 97
Spiralip sunniutaata eqqumaffigineqarnera .............................................................................................. 98
Innuttaasut amerlassusissaannik missingersuusiorneq nutaaq ............................................................... 105
A.C. Normanip Folketingimi 1970-imi oqalugiarnera ........................................................................... 107
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarut 1971-1985 tamanut saqqummiunneqarpoq. 108
Inuiaqatigiit ineriartornerannik soqutiginninneq annikilliartorpoq ........................................................ 109
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarneq Tunumi ........................................................................... 112
Iluatsittumik oqaluttuaq aamma isornartorsiuinerit ............................................................................... 123
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 127
1.6 1970-ikkut aamma 1980-ikkut: Naartuersissinnaaneq aamma Depo-Provera .... 130
Naartunaveersaat naartuersissinnaaneq pillugu oqallinnerni soqutiginartunngortinneqarpoq .............. 131
Naartunaveersaatit pillugit inuusuttunik ilitsersuinermut ukiutigut killiliussat allannguuteqarput ....... 138
Naartuersittut amerlassusiisa ineriartornerat aamma naartuersinneq pillugu nakorsat ilaasa
isiginninnerat 1975-1991........................................................................................................................ 139
Depo-Provera ......................................................................................................................................... 145
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 157
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
IMMIKKOORTOQ 2 ......................................................................................................... 159
2.1 Immikkoortoq 2-mut siulequtsiussaq .................................................................... 160
2.2 Peqqinnissaqarfimmi akisussaaffeqarnikkut pissutsit pingaarnerit ................... 161
2.3 Katsorsaaneq aamma nakorsatut akisussaaffik pillugit piffissami pineqartumi
tunngaviit aamma malittarisassat nalinginnaasut ...................................................... 168
2.4 Peqqinnissaq pillugu inatsiseqarnikkut inuup nammineq aalajangernissaanut
tunngavik ........................................................................................................................ 170
Napparsimasut inatsisitigut inissisimaffiat pillugu inatsit sioqqullugu piffissaq ................................... 172
Paasissutissinneqarluni akuersinerup qitiusumik isumaa inunnut misileraataasunut qitiulerpoq .......... 174
Qangaanerusoq nakorsap/napparsimasup akornanni pissutsit ............................................................... 174
Napparsimasut pisinnaatitaaffii oqaluuserineqalerput ........................................................................... 177
Paasissutissiineq aamma akuersisitsineq inatsimmik tunngavilerneqarpoq ........................................... 180
2.5 Nakorsatut akisussaaffik ......................................................................................... 182
Suleqatigiittut akisussaaffik ................................................................................................................... 182
Maleruagassanik malinninnissamut akisussaaffeqarneq ........................................................................ 184
Taarsiissuteqarnissamut inatsisitigut akisussaaffik ................................................................................ 185
Taarsiissuteqarnissamut inatsit aamma nakorsatut sulineq .................................................................... 186
Akuersineq aamma paasissutissiineq ..................................................................................................... 187
Kukkuneq aamma pisarialimmik peqqissaarussineq .............................................................................. 191
Suliap suliarineqarnerani ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermi
akisussaaffik Kalaallit Nunaanni inatsisini ............................................................................................ 192
2.6 Danmarkimi eqqartuussisarnermi inatsitigut akisussaaffik ................................ 195
2.7 Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermi inatsisitigut akisussaaffik....................... 198
2.8 Peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsarneqarnermi EMRK naapertorlugu inuttut
pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu Naalagaaffiup pisussaaffii ................................... 202
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
IMMIKKOORTOQ 3 ......................................................................................................... 210
3.1 Immikkoortoq 3-mut siulequtsiussaq ................................................................... 211
3.2 Ukiuni 1960-imiit 1991-ip tungaanut naartunaveersaatinut tunngasut pillugit
naatsorsuinerit ............................................................................................................... 214
Kalaallit Nunaanni 1968-imiit 1975-imut spiralinik ikkussuinerit pillugit kisitsisit.............................. 214
Nunap immikkoortuini ataasiakkaani spiralimik ikkussuinerit .............................................................. 218
Kalaallit Nunaanni 1975-imiit 1991-imut naartunaveersaatit ................................................................ 221
3.3 Naartunaveersaatinik atuisitsinermi pisut ingerlasimanerat
–
arnat oqaluttuaat
......................................................................................................................................... 223
Spiralinut tunngatillugu pisut ingerlasimanerat ..................................................................................... 224
Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut spiralilersuinermi pisut ingerlasimanerat
................................................................................................................................................................ 225
Napparsimmaviliartinneqarneq .............................................................................................................. 226
Pisumut allamut tunngatillugu nakorsiarneq .......................................................................................... 228
Kalaallit Nunaanni arnanut 18-inik ukiulinnut, imaluunniit 18-it sinnerlugit ukiulinnut spiralilersuinermi
pisut ingerlasimanerat ............................................................................................................................ 230
Danmarkimi spiralilersuinermi pisut ingerlasimanerat .......................................................................... 233
Depo-Proveramik kapitinnermi pisut ingerlasimanerat ......................................................................... 233
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 236
3.4 Naartunaveersaammik tunniussinissaq sioqqullugu pisup ingerlasimanerat
–
pisimasut pillugit paasissutissat aamma suliassaqarfimmi suliallit ......................... 237
Naartunaveersaatit Kalaallit Nunaanni atuarfinni, efterskole-ni aamma kollegiani .............................. 238
Naartunaveersaatit Danmarkimi atuarfinni, efterskole-ni aamma kollegiani........................................ 239
Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi suliffeqarfiit allat ................................................................... 241
Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit .............................................................................. 243
Kommunit............................................................................................................................................... 244
Allagaatit peqqinnissaqarfimmi toqqortaatigineqartut ........................................................................... 245
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 252
3.5 Akuersineq aamma paasissutissiineq
–
Arnat oqaluttuaat .................................. 254
Akuersissummik qassit tunniussaqarpat? ............................................................................................... 254
Spiralimik ikkussineq pillugu pisumi paasissutissanik amigaateqarneq ................................................ 255
Depo-Provera pillugu paasissutissiineq.................................................................................................. 258
Kinguaassiuutinut tunngasunik aamma naartunaveersaatit pillugit ilisimasaqareerneq ....................... 258
Peqqinnissaqarfimmi sulisut aamma niviarsiaqqat/arnat akornanni atassuteqarneq ............................. 260
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 263
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3.6 Akuersineq aamma paasissutissiineq
–
pisimasut pillugit paasissutissat aamma
suliassaqarfimmi suliallit .............................................................................................. 264
Allagaatit toqqortaatigineqartut napparsimasunut tunngasut ................................................................. 265
Akuersitsinerup pineranik suliassaqarfimmi suliallit isiginninnerat ...................................................... 267
Angajoqaanit/angajoqqaatut akisussaatitaasunit akuersineq .................................................................. 269
Akuersineq pillugu toqqaannanngitsumik paasissutissiineq .................................................................. 269
Peqqinnissaqarfimmit paasissutissiineq ................................................................................................. 272
Peqqinnissaqarfiup avataani paasissutissiineq ....................................................................................... 276
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 277
3.7 Spiralip aamma Depo-Proverap kinguneri
–
arnat oqaluttuaat ........................... 279
Timikkut kinguneri ................................................................................................................................. 279
Spiralip nakorsamut peertinniarnera ajornakusoortoq ........................................................................... 282
Depo-Proveramik atuinerup kinguneri ................................................................................................... 282
Naartunaveersaateqarnerup kingunerisaanik meerartaarsimannginneq ................................................. 283
Eqqarsartaatsikkut kinguneri .................................................................................................................. 284
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 286
3.8 Spiralip saniatigut sunniutai
–
Pisimasut pillugit paasissutissat aamma
suliassaqarfimmi suliallit .............................................................................................. 287
Saniatigut sunniutit pillugit malittarisassat ............................................................................................ 287
Saniatigut sunniutit pillugit peqqinnissaqarfimmi ilisimasat ................................................................. 289
Saniatigut sunniutit
–
suliassaqarfimmi suliallit oqaluttuaanni isiginninnerit ...................................... 296
Eqikkaaneq ............................................................................................................................................. 297
3.9 P-pille-t, naartuersittarnerit aamma kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarneq
–
arnat oqaluttuaat ............................................................................................................ 299
3.10 Ukiukitsunut 1970-ikkunni naartunaveersaatit ................................................... 301
Kalaallit Nunaanni piffissami 30. septembari 1973-i tikillugu malittarisassat ..................................... 302
1973-ip tungaanut angajoqqaanik akuersisitsisarneq pillugu oqaluttuarineqartut aamma pisimasut
pillugit allagaatit ..................................................................................................................................... 304
Angajoqqaanik akuersisitsisarneq pillugu Kalaallit Nunaanni piffissami 1. oktobari 1973-imiit 1.
septembari 1975-i tikillugu malittarisassat, aamma niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut
naartunaveersaatinik tunniussisarneq inatsisinik unioqqutitsinerunnginnersoq pillugu oqartussaasut
paasinninnerat......................................................................................................................................... 305
Oqaluttuarineqartut aamma pisimasut pillugit allagaatit piffissamut tassunga tunngasut ..................... 309
Kalaallit Nunaanni piffissami 1. septembari 1975-imiit malittarisassat ................................................ 310
Ukiukitsup nammineq aalajangiisinnaassuseqarnerata tunngaviinut tunngasut..................................... 311
Piffissami pineqartumi danskit malittarisassaat ..................................................................................... 311
1972-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit ...................................................................................... 312
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Atoqateqarsinnaannermut ukiutigut ammut killiliussap appartinneqarnissaa pillugu 1973-siunnersuut
................................................................................................................................................................ 313
1975-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit ...................................................................................... 314
Oqaluttuarineqartut aamma pisimasut pillugit allakkiat piffissami tassunga tunngasut ........................ 317
Eqikkaneq aamma naliliineq ......................................................................................... 318
Nalunaarsuutit ................................................................................................................ 332
Nalunaarsuutit
Najoqqutat
Nalunaarusiamik allattunik ilisarititsineq
Paasissutissanik pissarsiffigineqartunut nalunaarsuut
Ilanngussaq
Ilanngussaq A. Suliassap nassuiarnera
Ilanngussaq 3.1. Spiralit ikkunneqartut ukiumut amerlassusiat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Qulaajaanerup immikkoortui
Immikkoortoq 1
Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsisarnermi taamanikkut piffissami pineqartumi
suleriaaserineqarsimasup oqaluttuassartaa, 1950-ikkunnit aallartittumik siumullu naartunaveersaatit
atorneqarnerisa siammarneqarnissaanik tapertaasumik takorluugaasarsimasut aamma suliaasarsimasut
qitiutillugit immikkoortoq 1-imi sammineqarput. Tassunga atatillugu spiralinik Kalaallit Nunaanni
1966/1967-imi misileraaneq, kingornalu spiralip naartunaveersaatitut atorneqarsinnaanerata
akuersissutigineqarnera aamma nassuiaateqarfigissavarput. Tamatuma kingorna naartunaveersaatinut
tunngasut 1991-ip tungaanut malinnaaffigissavagut.
Immikkoortoq 1-i pisimasut pillugit allagaatinik tunngaveqarpoq, aamma pingaartumik oqartussaasut
isiginninnerat takutinneqarlutik.
Immikkoortoq 2
Napparsimasunik katsorsaanermi inatsisitigut tunngaviit immikkoortoq 2-mi qulaajarneqarput. Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmi pingaarnertut akisussaaffeqarnermut tunngasut, katsorsarneqarnermut
atatillugu paasissutissiinissamut aamma akuersisitsinissamut tunngavissat, nakorsatut
akisussaassuseqarneq aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi naalagaaffimmit
ingerlanneqartumi peqqinnissakkut passussinermi inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu naalagaaffiup
inatsisitigut pisussaaffii qitiutillugit sammineqarput.
Immikkoortoq 2 inatsisinit, aamma inatsisitigut ilisimatusarnermit sulianit tunngaveqarpoq. Inatsisitigut
tunngavinnik qulaajaaneq pissutsit arlallit, immikkoortoq 1-imi kiisalu 3-mi sammineqartut, pillugit
paasissutissanik erseqqissaanernik ilaneqassaaq, tassunga ilanngullugu ilisimatusarnikkut
misileraanermi tunngavissat aamma angajoqqaatut akisussaassuseqarneq-aamma akuersineq pillugit
malittarisassat.
Immikkoortoq 3
Naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaatsip ukioqatigiiaanut aamma nunap immikkoortuini
peqqinnissaqarfiit akornanni suleriaaserineqartut atuutilersinneqarnerat qulaajaanermi immikkoortoq 3-
mi misissorneqassapput. Naartunaveersaammik tunniussineq arnanit aamma suliassaqarfimmi
sulialinnit, oqaluttuaminnik ilisimatusartoqatigiinnut tunniussinissaminnik toqqaasimasunit, qanoq
paasineqartarsimanersoq qitiutinneqarpoq. Niviarsiaqqat/arnat qassit aamma sorliit piffissami tassani
naartunaveersaatinik tunineqarsimanersut pillugu ilisimasat piusut saqqummiunneqarput. Tamatuma
kingorna naartunaveersaammik tunniussinermi pisoq arnanit, oqaluttuaminnik qulaajaanermut
tunniussaqarsimasunit, qanoq misigineqartarsimanersoq, kiisalu suleriaaserineqarsimasoq pillugu
pisimasut pillugit allagaatini paasissutissat suut takuneqarsinnaanersut misissoqqissaarneqarpoq.
Tamatuma saniatigut sunniutit pillugit ilisimasat, aamma naartunaveersaatip kinguneri pillugit
misigisimasat, kiisalu piffissami tassani niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut naartunaveersaammik
tunniussinermi inatsisitigut malittarisassat atuuttut immikkut ittut misissorpavut.
1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Atuarnissaanut ilitsersuut
Qulaajaanermut nalunaarusiaq kalaallisut
6
aamma danskisut pissarsiarineqarsinnaavoq.
Qulaajaanermi uani sumiiffimmut taaguut Kalaallit Nunaat (Grønland) atorparput, soorluttaaq Kalaallit
Nunaanni nunap immikkoortuinut, illoqarfinnut aamma najugaqarfinnut kalaallisut taaguutit atorivut,
piffissami misissuiffigineqartumi paasisaqarfitsinnik issuaanerit, siusinnerusukkut danskisut
illoqarfinnut taaguutinik atuisut eqqaassanngikkaanni. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu
pilersaarusiornermut nassuiaataanni 2017-imeersumi taaguutit illoqarfik aamma nunaqarfik
atorneqarunnaassasut, taarsiulluguli inoqarfik atorneqalissasoq inassutigineqarpoq
7
. Qulaajaanermi
taaguut sumiiffik nunaqarfimmut taarsiullugu atussallugu toqqarparput, aamma illoqarfik atuinnarlugu.
Pisuni qulequttanik ”Grønland”-imik
atuiffiusuni, soorlu inatsisini, ministereqarfinni imaluunniit
issuaanerni taakku atuinnarneqarput. Atuaruminartuunissaa pissutigalugu ilisimatusartoqatigiit
oqaatsinik naanilersuinernik, soorlu pissusilerissutinik, atuinngillat, tamannalu ima paasisariaqarluni
danskisut ”grønlandsk” allaqqassalluni.
Qulaajaaneq aallaqqaasiummik aamma immikkoortunut pingaarnernut pingasunut agguataarneqarpoq,
tamarmik immikkut kapitalinik arlalinnik imaqarlutik. Immikkoortut pingaarnerit pingasut taakku
assigiinngitsumik aaqqissussaapput. Immikkoortoq 1-i pingaarnertut tulleriaakkamik aaqqissuussaalluni,
immikkoortoq 2-mi nakorsat akisussaaffeqarnerannut aamma peqqinnissakkut katsorsaanermi
inatsisitigut tunngaviit qulaajarneqarlutik, immikkoortoq 3-mi sammisat aallaavigalugit pingaarnertut
aaqqissuussaalluni. Allaaserisap oqaasertai ilaatigut sukumiisorujussuupput. Tamanna sukumiisumik
qulaajaanissamut tunngatillugu pisariaqarsimavoq, kisiannili aamma suliamut tunngatillugu
pitsaassutsip qaffasissuunissaata eqqortinnissaa eqqarsaatigineqarluni. Nalunaarusiap imarisaata
paasiuminarnerunissaa anguniarlugu immikkoortut pingaarnerit tamarmik siulequtsiussamik
aallartittarput, atuartussatut immikkoortumi pineqartumi pingaarnertut imarineqartoq pillugu
paasisaqarfiusumik. Immikkoortut 1-ip aamma 3-p kingorna oqaatigineqartut pingaarnersiorlugit
aamma eqikkaasoqarpoq. Eqikkarneqartulli taakku immikkoortuni tamani takutinneqartut
assigiinngitsuunerat eqqarsaatigalugu paasineqassapput. Nalunaarusiaq inerniliiffiusumik
eqikkaanermik, ilanngussanik ilalimmik, aamma allaaserinnittunik ilisarititsinermik naggaserneqarpoq.
Oqaatsit atorneqartut
Nalunaarusiaq suliassamut nassuiaat naapertorlugu piffissamut 1960-imiit 1991-imut
tunngassuteqarpoq. Allaaserisat atorneqartut annertuut, ilisimatusartoqatigiit (uagut) misissorsimasavut
atorfilittanit, inatsisilerituunit, peqqinnissaqarfimmi imaluunniit pisortat suliffeqarfiini allani sulisunit
danskiusunit allanneqarsimapput. Qangaanerusoq oqaatsit aamma isummat imarisaat ullumikkornit
allaanerusut atorneqarnikuupput. Allaaserisami oqaatsit, allagaatinik toqqortaasivimmiittunik aamma
inatsisit oqaasertaannik toqqaannartumik issuaaffigigaangatsigit, piffissami tassani qangaanerusoq
atorneqartut atorpavut. Allaaserisami issuaanerit kipungasumik aamma isaasalerlugit allallugit
nalunaarneqarput. Aammattaaq issuaanerit takinerusut allanneqarneri ilorpasinnerutilaarlugit
allanneqarput. Taamaalilluni issuaanerni atorfilittat aamma politikerit il.il. qangaanerusoq namminneq
oqaatigisaattut imaluunniit allagaattut, oqaluttuareqqinneqarlutik. Tamatuma kingunerisaanik
oqaaseqatigiit imaluunniit oqaatsit narrujuumminarsinnaasutut aamma/imaluunniit eqqortuunngitsutut
isigineqarsinnaasut naammattoorneqarsinnaapput. Taamaaliorpugut piffissami taamanikkut
oqaluttariaaseq aamma eqqarsartariaaseq attatiinnarniarlugu aamma takutinniarlugu. Allaaserisat
ilaanni, ilisimatusartoqatigiit oqaaseqaateqarneranni, oqaatsit aamma isummat imarisaat ullumikkut
atuuttut atorpavut.
2
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Qulaajaaneq ilisimatusartunit suliassaqarfinnit assigiinngitsuneersunit allanneqarpoq. Pisimasut pillugit
aamma inatsisinut tunngasut allagaatinik toqqortaasivinnit- aamma paasisaqarfinnit paasissutissanik
inunnit suliaqarnermikkut assigiinngitsunik tunuliaqutalinnit suliarineqarsimasut aammattaaq
tunngaveqarpoq. Taamaattumik allaaserisami suliassaqarfinni suliallit oqaasii atorneqangaatsiarput.
Oqaaseq nalinginnaasumik ilisimaneqanngitsoq naatsorsuutigigaangatsigu suliassaqarfimmi suliallit
oqaasii pingaarnerit naatsumik nassuiaasersortarpavut. Pingaartumik immikkoortoq inatsisinut
tunngasoq suliassaqarfimmi oqaatsinik amerlasuunik ilaqarpoq, misissueqqissaarnerup inatsisitigut
suliamut tunngatillugu pitsaassusiata qaffasissuunissaanik eqqortitsinissamut pisariaqartinneqartumik.
Allaaserisaq tamakkerlugu, qulaajaanerup qulequtaa, kiisalu suliassap nassuiarneqarnerata oqaasertaanik
oqaluttuareqqiinivut ilanngullugit, oqaaseq
naartunaveersaarneq
aalajangiullugu allanngortipparput
oqaatsimut
naartunaveersaatinut.
Ordbog over det danske Sprog malillugu antikoncetion danskisut
isumaqarpoq "naartulernissamik
pinngitsoortitsineq; naartulernissamik pitsaaliuineq;
naartunaveersaarneq”
aammalu kalaallisut
naartunaveersaatinik
nutserneqarluni. Oqaatsimi
naartulernissamik pitsaaliuinermi naartulernissaminik pitsaaliuiffigineqartoq nammineq
naartulersinnaanini (isumaqataaffigalugu imaluunniit isumaqataaffiginagu) isummerfigisimagaa
naatsorsuutigineqarpoq. Isummap imarisaa naartunaveersaatit atussallugu aalajangiupparput,
Oqaasileriffik malillugu naartunaveersarnermik [naartulernissamik pinngitsoortitsineq] nutserneqartoq,
danskisut oqaatsip isumaqatigigaluaraa kalaallisut allanik kalluaarpalunnginnerusutut immat.
Taamaaliorpugut arnat ilisimanngisaminnik aamma namminneq piumasaminnut akerliusumik
naartunaveersaaserneqarsimallutik oqaluttuartut ataqqillugit.
3
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Aallaqqaasiut
8
Arnat marluk Kalaallit Nunaanni nutaarsiassaqartitsivimmi Sermitsiami 2019-imi apriilimi
saqqummerput, akuersisinneqaqaarnatillu
9
spiralilerneqarsimanertik pillugu misigisaminnik
oqaluttuarlutik. Ukiut pingasut qaangiunnerini,
DR-p sammisaq pillugu podcastiliani
ulloq
6. maaji 2022
saqqummiuppaa, arnat arlallit aamma siusinnerusukkut nakorsaasimasut naartunaveersaatit
10
pillugit
misigisatik tassani oqaluttuaralugit.
Tusagassiuutitigut sammisaqarnerup tamatuma kingorna sammineqartoq
soqutigineqartorujussuanngorpoq. Suliamut attuumassuteqanngitsunit qulaajaasoqarnissaa Kalaallit
Nunaanni aamma Danmarkimi politikerinit piumasarineqarpoq, aammalu arnat arlallit assingusumik
misigisaqarsimallutik tamanut ammasumik oqaluttuarlutik. Meeqqanut, Inuusuttunut, Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Naalakkersuisuusimasoq, Mimi Karlsen, ulloq 15. maaji 2022 nalunaarpoq, suliamut
tunngatillugu qulaajaanissaq
11
pillugu ataatsimeeqatigiinnissaq anguniarlugu danskit
sundhedsministeriat, Magnus Heunicke, attaveqarfiginiarlugu. Qulaajaanermi suliassap
nassuiarneqarnera suliarineqarpoq, suliarlu ulloq 30. maaji 2023 aallartinneqarluni.
12
Suliassap nassuiaataani nassuiarneqarpoq, qulaajaanerup
””Spiralilersuisimaneq”-mik
taasap, aamma
piffissami 1960-imiit 1991-i ilanngullugu naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsit
atorneqarsimasut allat paasinarsisissagai”.
Taamaattumik suliakkiissutip ilagivaa, ilisimatusartoqatigiit
spiralilersuisimaneq kisiat pinnagu naartunaveersaatinik allaanerusunik atuisitsisimaneq misissussagaat.
Misissuinermut piffissaliussamut killiliussap takutippaa, qulaajaaneq naartunaveersaatinik atuisitsinermi
suleriaatsimut tunngasoq aamma ingerlasimaneranut tunngasoq, peqqinnissaqarfiup naalagaaffimmit
ingerlanneqarnerata nalaani, aamma danskinit akisussaaffigineqartumik ingerlanneqarnerata nalaani,
1960-ikkunniit aallartinneqartumik aamma 1991-i ilanngullugu ingerlanneqarsimasoq,
qulaajaaffigineqassasoq. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik ulloq 1. januaari 1992
Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq.
Suliassap nassuiaataa suliarineqarsimasoq sammisassanik, ilisimatusartoqatigiinnit
qulaajarneqartussanik, aalajangersaavoq:
▪
▪
Naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsip Kalaallit Nunaanni 1960-ikkunni aallartinneqartup
oqaluttuassartaa, tassunga ilanngullugu ”Spiralilersuisimaneq”.
Spiralit atorneqalernissaannik aamma naartulernissap pitsaaliornissaanut suleriaatsit allat
eqqunneqarnerannik kingunilimmik aalajangiinerup ingerlasimanera, tassunga ilanngullugit suliap
aallartinneqarsimaneranut, ingerlateqqinneqarneranut aamma naleqqussarneqarneranut suut
tunngaviusimanersut. Qulaajaaneq pisortaqarfinnit, suliffeqarfinnit aamma pisortani sulisunit
attuumassutilinnit isumaliutinik, aalajangiinernik aamma iliuutsinik ilaqassaaq.
Suliap Kalaallit Nunaanni, aamma kalaallinut niviarsiaqqanut Danmarkimi efterskolertunut qanoq
ingerlanneqarsimanera. Piffissap ingerlanerani, aamma Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini
peqqinnissaqarfinni kiisalu ukioqatigiiaat assigiinngitsut akornanni suliap qanoq
atuutilersinneqarsimanera qulaajarniarneqassaaq. Aammattaaq ilisimannittut oqaluttuaat
tunngavigalugit suliap qanoq suliarineqarsimanera qulaajarniarneqassaaq.
▪
4
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
▪
Piffissami tassani spiralilersuinermut, aamma Kalaallit Nunaanni, kiisalu Danmarkimi efterskoleni
atuartunut Kalaallit Nunaanneersunut naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsinut
tunngatillugu inatsisitigut, allaffissornikkut aamma peqqinnissakkut sullissinermi tunngaviit.
Suliakkiissut una taamaalilluni Kalaallit Nunaanni 1966-1967-imi spiralilersuinermik misileraanermik
qitiutitsiffiusussatut taamaallaat killilerneqanngilaq, qulaajaanermi angorusunneqartoq tassaammat
taamanikkut naartunaveersaatinik atuisitsinermik suleriaatsip atitunerusumik
misissoqqissaarneqarnissaa. Tamanna qulaajaanerup ilusaanut, aamma ilisimatusartoqatigiit suliap
ingerlanerata nalaani aalajangiisarnerinut aalajangiisuusimavoq.
Qulaajaanermik suliaqarneq
Qulaajaaneq sammisamigut nunasiaataasimanerup kingorna Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni
pissutsip pillugit ilisimatusarnikkut ilannguppoq. Sammisaq taanna qulaajaalluni sulinerup
ingerlanneqarnerata nalaani oqallisaasorujussuusimavoq.
Nalunaarusiami uani sapinngisamik arlaannaannulluunniit tapersersuiffiunngitsumik isiginninnissarput
toqqarsimavarput, aammalu oqaatsit paatsoorneqarsinnaasutut oqaatigineqartut paasisaqarfinnut aamma
oqaluttuartunut tunniullugit. Periaaseq taanna danskit
ilisimatusartoqatigiit suliaanni ”Historisk
udredning vedrørende børn, unge og voksne anbragt i særforsorgens institutioner 1933-1980”
(2022)
periutsimut toqqarsimasaannut aamma nassuiaateqarfigisimasaannut assinguvoq.
13
Taamaalilluta
nalunaarusiap pisimasunut tunngasortaani allagaatinik toqqortaasiviit aamma oqaluttuat, taamanikkut
pisut pisimanerannik tunngavilersuutaasut aamma pissutaatinneqartut qulaajarneqartut
saqqummiunnerisigut namminneq oqaluttuartinniarsarivagut. Taama periuseqarnikkut pissutaasunut
aamma iliuutsinut tunuliaqutaasut, taakku allaganngortinneqarsimannginneri pissutigalugu,
saqqummiunneqanngitsoorsimasinnaanerat akerlilerneqarsinnaanngilaq. Uagut saqqummiussinerput
paasissutissanit pissarsiarisinnaasimasatsinnit takutissinnaasatsinnit tunngaveqarpoq, taamaattumillu
oqaaseqaatit, pisimasut aamma pisut pinerisa ingerlasimanerat pillugit naliliinissaq atuartussanut
tunniupparput.
Oqaatsit aamma nalilersuinerit paatsoorneqarsinnaasut pinaveersaarlugit ilungersoraluarluta allaaserisaq
tamakkerluni
–
aamma qulaajaaneq una
–
piffissami allanneqarfimmini suliarineqarnermisut
inerneqarpoq. Taamaattumik ilanngussani- aamma ilanngutinngitsuukkani, aamma taamatut
isiginniffinni suliassaqarfimmi sulialialittut qulaajaaffigissallugit pisariaqartutut isigisatsinni,
pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik ilisimatusartoqatigiit naliminni peqataaffigalugulu suliffigisaat
ersersinnaavoq.
Ilisimatusartoqatigiit ilisimatusartunik Kalaallit Nunaanni, aamma taamatut Danmarkimi inunngorlutillu
peroriartorsimasunik inuttaqarput. Katitigaanerisa suliassaqarfimmi suliatigut tunuliaqutaasa, aamma
ilisimatusarnikkut misilittagaasa assigiinngissitaarnerat ersersippaa, tamannalu sammisap suliarinerata
atituumik aamma assigiinngissitaartumik periuseqarfigalugu suliarinissaanut tapertaalluni.
Ilisimatusartut amerlassusiat piffissap ingerlanerani allanngorarpoq. Qulaajaanermik suliaqarnermut
peqataasimasut tamarmik nalunaarusiap naggataani ilisaritinneqarput.
Qulaajaanermik sulineq politikkikkut ingerlatsivinnut aamma soqutigisaqaqatigiinnut
attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqarpoq.
Danskit Indenrigs- og Sundhedsministeriaani aamma Kalaallit Nunaanni Peqqissutsimut
Naalakkersuisoqarfimmi atorfilittaqatigiinnik ataatsimeeqateqartarnerit ingerlaavartumik
ingerlanneqarput, ilisimatusartoqatigiit suliap ingerlanerani siuariaatinik aamma unammilligassanik
nalunaaruteqartarlutik.
5
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Qulaajaanermik suliaqarnerup ingerlanneqarnera ilutigalugu arnat arlallit eqqartuussivitsigut danskit
naalagaaffiannik suliassanngortitsipput. Ilisimatusartoqatigiit eqqartuussivimmut tunniussinermut
tamatumunnga attuumassuteqanngitsumik sulipput. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut ulloq 9.
auggusti 2024
Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliami inuit pisinnaatitaaffii pillugit
isiginniffiit pillugit misissuineq
aallartippaat. Qulaajaalluni sulineq uunga attuumassuteqanngitsumik
aamma suliarineqarpoq.
Taamaalillutik politikkikkut ingerlatsiviit, atorfilittaqatigiit, soqutigisaqaqatigiit imaluunniit
eqqartuussivilersuussillutik suliaqartut misissuinerup aaqqissuunneranut, imaluunniit qulaajaanerup
oqaasertaanut aamma imarisaanut sunniuteqarnikuunngillat. Kalaallit Nunaannili Peqqinnissaqarfik
kissaateqarsimavoq, allagaatinik toqqorsivimmiittunik, namminneq akisussaaffigisaminni
toqqortaatigineqartunik, ilisimatusartoqatigiinnit atorneqarsinnaasunik, toqqaanissamik suliassaq
namminneq suliarerusullugu.
Qulaajaanermi sammisaq tusagassiorfinnit nunarsuarmi tamaneersunit
maluginiarneqartorujussuusimavoq, aammalu soqutiginninneq annertoorujussuusimalluni.
Qulaajaanermik nalunaarusiaq una sammisaq pillugu qulaajaanermit tunngavilimmik
ingerlatitseqqiinerni kisiartaavoq. Tassa Kalaallit Nunaanni piffissami tassani naartunaveersaatinik
atuisitsineq pillugu nalunaarusiat, allaaserisat imaluunniit saqqummiinerit allat qulaajaaneq manna
tunngavigalugu suliaanatilluunniit ilisimatusartoqatigiinnit matuminnga suliaqartunit
suliarineqanngillat.
Qulaajaanermi periutsit aamma paasissutissat atorneqartut
Ilisimatusarnerup ingerlanera
Ilisimatusarnermik sulineq pingaarnertut immikkoortunut
–
ilaatigut imminnut qaleriissaattumik
–
pingasunut agguataarneqarsimavoq. Katersuinerup immikkoortuani oqaluttuat, allagaatit
toqqorsivimmiititat taamanernisat, inatsisitigut tunngaviit aamma ilisimatusarnernit allaaserisat
katersorneqarput. Misissueqqissaarnerup immikkoortuani paasissutissat katersorneqartut taakku
misissoqqissaarlugit suliarineqarput, suliakkiut, suliassap nassuiaataani takuneqarsinnaasoq,
akissutissarsiniarlugu. Allannerup immikkoortuani nalunaarusiaq una suliarineqarpoq.
6
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0017.png
Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik qulaajaanerup ingerlanissaanut
pilersaarut
Oqaatigineqareersutut qulaajaanermik sulineq 1. juuni 2023-mi aallartinneqarpoq, aammalu
aallartinnerminiit ukiut marluk sivisussusilimmik suliarineqartussatut inisseqqaarneqarluni.
Taamaattorli suliap aallartisimalaareerneranili erserpoq, oqaluttuanik amerlasuunik
takkussuuttoqassasoq, soorluttaaq pisimasuusimasut pillugit allakkat naleqquttut annertuujusut
sukkasuumik erseqqissisoq. Misissuinerup annertussusiata naatsorsuutigineqartumit annertunerunera
nassuerutigalugu, aamma paasissutissat pissarsiariniarnerinut atatillugu allaffissornikkut suliap
annertunerujussua, kiisalu ilisimatusartoqatigiit iluanni nikerartoqarnera pissutigalugit
aningaasaliisoqaqqinnissaa, kiisalu nalunaarusiamik matuminnga tunniussinissamut killiliussap
qaammatinik pingasunik sivitsorneqarnissaa akuersissutigineqarput.
Pingaarnersiuinerit
Isumalluutit eqqarsaatigalugit arlalitsigut pingaarnersiuivugut, qulaajaanerup annertussusianut
sunniuteqartumik.
Naartunaveersaatit qanoq ittuussusiinut, misissuinermi ilanngunneqartunut, tunngatillugu killiliivugut.
Allagaatinik toqqortaatinik misissuinermi pingaarnertut naartunaveersaatit peqqinnissaqarfimmi
sulisunit taamaallaat ikkunneqarsinnaasut/kapuummik tunniunneqarsinnaasut kisiisa
misissuiffigissallugit toqqarparput, tassa imaappoq spiralit aamma Depo-Provera (syntetiskimik
hormonitalimmik sivisuumik atasinnaasumik naartunaveersaat, qaammatit pingasukkaarlugit
7
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
kapuummik nukitsigut tunniunneqartartoq). Allakkiat, pessarinut, usuup puuinut aamma p-pille-nut
tunngasut immikkoortuni toqqakkani taamaallaat ilanngunneqarput, piffissami pineqartumi
naartunaveersaatinut aamma naartunaveersaatilersuinermut tunngatillugu ataatsimut isiginninnerup
paasinissaanut naleqqussusillit. Toqqaaneq tamanna aalajangiupparput, ilaatigut pissutigalugu oqaluttuat
spiralinut imaluunniit Depo-Proveramut tunnganngitsut amerlanngitsunnguit tunniunneqarmata,
ilaatigut nalileratsigu, pingaarnertut pisuni arnat namminneerlutik naartunaveersaatinik, suliassami
nassuiaammut attuumassutilinnik, atuillutik aallartissinnaasimanatilluunniit unitsitsisinnaannginneranni
pisimassasut.
Aammattaaq naartunermik unitsitsinermik (naartuersinneq) kiisalu
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermik sulianut tunngatillugu paasissutissat piusut ilaannaat
ilannguppavut. Toqqaaneq tamanna naartunaveersaatinik qitiutitsinissamik suliassamut nassuiaammi
suliakkiutigineqartoq malillugu aalajangiunneqarpoq, aamma naartuersinneq imaluunniit
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq inatsisitigut imaluunniit nakorsaqarnikut taassuma iluani
attuumassuteqanngilaq. Naartuersinnermut tunngatillugu naartuersissinnaalernissap eqqunneqarnissaata
tungaanut inatsisit aamma politikkikkut oqallinnerit, kiisalu allakkiat misissorpavut, nalunaarusiat
aamma saqqummiussat naartuersinnermut tunngasut misissorpavut, piffissami pineqartumi
naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsimut tunngatillugu tunngavilersuutit misissorumallugit.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermut tunngatillugu paasissutissani taamungaannaq tigooqqaalluta
misissuivugut, kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermi periutsit takorusullugit, kiisalu suna
tunngavigalugu taakku suliarineqarsimanersut paaserusullugu.
Inuup ataasiakkaap oqaluttuassani qulaajaanermut oqaluttuarerusunneraa kajumissutsimik
tunngaveqassasoq aalajangiunnikuuarput, taamaattumillu aamma inunnik, piffissami pineqartumi
naartunaveersaatinik atuisitsinermut peqataasimallutik tusagassiuutitigut oqaaseqarsimasunik
”tinnersaasimanngilagut”, suliassaqarfimmi sulialik ataaseq eqqaassanngikkaanni.
Tassunga uiggiullugu aammattaaq inuit allagaatini toqqorsivimmiititani nassaarineqartut, aamma
misissuinermut attuumassuteqarsinnaasut ujartunngilavut. Kingullertut taaneqartoq danskit allagaatinik
toqqortaataannik atuinissamut piumasaqaataasimavoq. Danskit allagaatinik toqqortaateqarnermut
inatsisaanni allagaatinik toqqortaatinut tamanit pissarsiarineqarsinnaanngitsunut tunngatillugu inuit,
paasissutissat tunngavigalugit kinaassusersineqartut inuttaasa attaveqarfiginissaat pillugu
inerteqqummik ilaqarpoq. Malittarisassaq taanna kalaallit allagaatinik toqqortaasiviini paasissutissanut
aamma atorparput.
Aammattaaq atugassarititaasunut, allaagaatinut tunngatillugu suliassaqarfimmit
piumasaqaatigineqartunut, pituttorsimasimavugut, inuit aqutsinermik akisussaaffeqarlutik
suliaqanngitsut atii tamanut saqqummiuteqqusaanatik. Inuk qanga aqutsisutut akisussaaffeqarluni
sulisimanersoq pisuni tamani ilisimasinnaannginnatsigu, mianersornissaq tunngavigalugu inuup
kinaassusia erseqqissisinnaveersaassallugu toqqarparput, assersuutigalugu ministerit, allaffinni pisortat
il.il. pineqanngippata.
Oqaluttuanik katersuineq
Qulaajaaneq pillugu suliassamut nassuiaammi takuneqarsinnaavoq, qulaajaaneq ilaatigut inunnik
massakkut inuusunik apersuinermik tunngaveqassasoq:
”suliniummut akuutinneqarlutilluunniit
kalluarneqarsimasut. Arnat kalluarneqarsimasut tamarmik qulaajaanermut atatillugu ataasiakkaarlutik
tamarmik oqaluttuaminnik tunniussinissaminnut periarfissaqassapput, taamaalillutik oqaluttuat
tassunga ilaatinneqarsinnaaqqullugit.”
8
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0019.png
Tamanna tunngavigalugu ”oqaluttuat” inunnit, naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsimik
namminneq misigisaqarsimasutut oqaluttuarineqartutut nassuiarparput. Tassunga ilaapput, arnat
piffissami misissuiffigineqartumi naartunaveersaaserneqarlutik misigisaqarsimasut, aamma inuit allat
naartunaveersaatinik suliaqarnermi, politikkini aamma suleriaatsini toqqaannartumik akuusimasut.
Qulaajaanerup qiterpaarnerani nalunaarusiami siusinnerusukkut saqqummiunneqarnikuusumi
katersuinerup ingerlasimanera nassuiarneqarpoq. Oqaluttuat tiguneqarsimasut amerlassusiannut
takussutissiaq ataani takuneqarsinnaavoq.
Arnat oqaluttuartut oqaluttuaannut takussutissiaq
Arnanit katillugit 354-init oqaluttuat katersorneqarput. Oqaluttuat, takussutissiaq A-imi
takutinneqartutut, periutsit assigiinngitsut atorlugit ilisimatusartoqatigiinnut tunniunneqarput.
Takussutissiaq A.
Arnanit 354-init oqaluttuat qanoq ittuussusiinut agguataarneqarnerat
Oqarasuaatikkut apersuinerit
Inuit tikillugit apersuinerit
Allakkatigut Nunatta
Nakorsaaneqarfianut oqaluttuat
Allakkatigut Sullissivimmut oqaluttuat
0
20
30
60
90
120
72
125
137
150
180
Siullertut oqaluttuat oqarasuaatikkut (137-t) aamma Nunatta Nakorsaaneqarfia aqqutigalugu allakkatigut
(125-t) tiguagut. Tamatuma saniatigut arnanik arlalippassuarnik (72-inik) apersuinerit ingerlanneqarput,
ikinnerusut (20-t) pisortatigoortumik attaveqaat Sullissivik aqqutigalugu oqaluttuaminnik
nassiussaqarlutik.
Oqaluttuarineqartut itisiliilluni misissuinertut iluseqarput. Oqaatsitigut oqaluttuarnerit
ammasorujussuarmik ingerlanneqarput, uagut nammineq arnat namminneq misigisimasaminnik
oqaasertaliitikkatsigit. Allakkatigut oqaluttuarineqartunut tunngatillugu arnat paasissutissanik sunik,
qanoq iliorlutik tunniussinerat sunniuteqarfiginngilarput. Tamanna ima isumaqarpoq,
oqaluttuarineqartut imarisaannut tunngatillugu taamaallaat pisut ilaanni kisitsisitigut takussutissanik
suliaqarsinnaasimasugut, aamma kisitsisitigut takussutissani arnat ilaatinneqartut amerlassusiat
allanngorarluni. Paasissutissat ilaannut tunngatillugu kisitsisit amerlanngitsunnguit pineqarput.
Kinaassutsip paasineqarsinnaannginnissaa eqqarsaatigalugu taakku paasiuminaallisarpavut.
Taamaattumik tabelini tallimanit ikinnerusunik kisitsisitallit paasiuminaallisarneqarput. Tamatuma
saniatigut kinaassutsip ilisarineqarsinnaannginnissaa qulakkeerniarlugu immikkoortut katinneqarput.
Arnat 17-it oqaluttuaminnik oqaatsitigut allakkatigullu tunniussipput. Pisuni taamaattuni oqaatsitigut
oqaluttuaat atussallugit toqqarpavut, taakku paasissutissanik arlaqarnerusunik imaqarmata.
Arnat 354-it oqaluttuaminnik tunniussaqarsimasut taakku saniatigut saaffiginnissutinik 70-inik,
qulaajaanermut attuumassuteqanngitsunik, tigusaqarpugut. Saaffiginnissutit tassaasimapput arnanit,
assersuutigalugu suleqatigiit, danskit naalaagaaffiannik suliassanngortitsiniarlutik suliaqartut,
attaveqarfiginissaannut ilitsersorneqarnissamik pisariaqartitsisunit, napparsimasunut nalunaarsuiffiup
9
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0020.png
namminerminnut tunngasup pissarsiariniarnissaanut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunit, imaluunniit
1991-ip kingorna pisimasut pillugit saaffiginnissutit. Saaffiginnissutit taakku oqaluttuat 354-t
katinnerinut ilanngunneqanngillat, aammattaaq misissueqqissaarnermik suliaqarnermut
ilaatinneqarnatik.
Arnat oqaluttuaminnik tunniussinerminni 48-t 89-illu akornanni ukioqarput. Taakku oqaluttuaat
aqqaneq-marlunniit 37-nik ukioqarlutik naartunaveersaatinut tunngatillugu pisunut tunngassuteqarput.
Oqaluttuarineqartumi ataatsimi siullerpaamik naartunaveersaatilerneqarami aqqaneq-marluk ataallugit
ukioqarsimalluni oqaatigineqarpoq, oqaluttuarineqartoq taanna paasissutissanut ataatsimoortunut
ilanngunneqarpoq, ilisarineqarsinnaannginnissaali eqqarsaatigalugu ukiui ilanngunneqarnatik.
Arnat amerlanerpaartaat oqaluttuaminnik qulaajaanermut tunniussinerminni Kalaallit Nunaanni
najugaqarput. Taamaalilluni oqaluttuat 244-t arnanit Kalaallit Nunaanni najugaqarfinnit
assigiinngitsunit 17-ineersunit, aamma illoqarfinnit assigiinngitsunit 14-ineersunit tunniunneqarput.
Nuna tamakkerlugu kommuninit tallimaasunit sisamanit (Qeqqata Kommunia ilanngunnagu) najukkanit
mikinerusuneersunit arnanit oqaluttuat tunniunneqarput. Oqaluttuat 66-it arnanit Danmarkimi
najugalinnit aamma tiguneqarput. Arnanut 44-nut tunngatillugu oqaluttuaminnik tunniussinerminni
sumi najugaqarnerat pillugit paasissutissarsinngilagut.
Arnat ilarpaalui pisumi, imaluunniit pisuni oqaluttuarnerminni oqaluttuarisaminni pineqarnerminni
najugarisimasaminnit allami ullumikkut najugaqarput.
Arnat oqaluttuaat ataatsimut isigalugu, piffissami 1964-imiit 1991
14
-ip tungaanut, naartunaveersaatinut
tunngatillugu pisimasunut 488-inut tunngassuteqarput. Pisunit taakkunannga 488-init 422-t Kalaallit
Nunaanni, aamma 22-t Danmarkimi pisimapput, oqaluttuanut sinneruttunut 44-nut tunngatillugu pisoq
nunani sumi pisimanersoq pillugu paasissutissaateqarnata.
Takussutissiaq 2-mi takuneqarsinnaasutut Kalaallit Nunaannut tunngatillugu pisunik oqaluttuarineqartut
nuna tamakkerlugu pisimasuupput.
Takussutissiaq B.
Pisup pinerani Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortui najugaqarfigineqartut
agguataarneqarnerat, n=422
120
100
80
60
40
20
0
10
79
83
65
87
98
10
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Danmarkimut tunngatillugu nunap immikkoortuinit tallimaasunit pingasuni pisimasunik oqaluttuat
tiguneqarput.
Arnat amerlanerpaartaat (katillugit 264-it) pisoq ataaseq pillugu oqaluttuarput. Arnat 62-it pisut marluk
pillugit oqaluttuarput, 20-t pisut pingasut pillugit aamma katillugit arfineq-pingasut pisut pingasunit
amerlanerusut pillugit oqaluttuarlutik.
Oqaluttuat imarisaasa sukumiinerusumik nassuiarneqarnerannik, tassunga ilanngullugu pisut sumut
tunngassuteqarnersut pillugit paasisaqarnerunissamut nalunaarusiap immikkoortuanut 3-mut
innersuussivugut.
Inunnit allanit oqaluttuat
Arnat namminneq misigisaqarsimanertik tunngavigalugu saaffiginnittut saniatigut inunnik allanik
aqqanilinnik apersuisoqarpoq, piffissami qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaatinik atuisitsinermi
suleriaaserineqarsimasoq pillugu namminneq ilisimasalinnik. Inuit taakku suliassaqarfinnit
assigiinngitsuneersuunerat, peqqinnissakkut suliassaqarfimmi suliaqarlutillu suliaqanngitsuunerat
pissutigalugu nalunaarusiami ataatsimut taaguut
suliassaqarfimmi sulialik
aamma
suliassaqarfimmi
sulialik napp.
atorneqarput.
Ilisimatusartoqatigiit suliassaqarfimmi sulialinnit, peqqinnissaqarfiup iluani sulialittut tunuliaqutalinnit,
aamma peqqinnissaqarfiup iluani sulialittut tunuliaqutaqanngitsunit, saaffiginnissutinik qulingiluanik
tigusaqarput. Aammattaaq Kalaallit Nunaanni (piffissami 1966-imiit 1982-imut)
atorfilittalittaasimasumik ataatsimik, siusinnerusukkut (piffissami 1982-imiit 1987-imut) Kalaallit
Nunaannut ministeriusimasumik apersuinerit ingerlanneqarput. Kingullertut taaneqartut marluk
tassaapput Tom Høyem, Kalaallit Nunaannut siusinnerusukkut ministeriusimasoq, aamma Gunnar
Martens, siusinnerusukkut atorfilittaasimasoq.
15
Taakku marluullutik oqaluttuarnerminnut atatillugu
nassuiaanermi atitik taaneqarsinnaasut akuersissutigivaat. Inuit qulingiluat sinnerisa kinaassusiat
isertuunneqassasoq aalajangiupparput. Inuit aqqanillit taakku tamarmik atorfiit taaneqartut
atorfigiunnaareernikuuat. Tamatuma saniatigut saaffiginnissutit marluk, piffissamut aamma/imaluunniit
sammisamut tunngassuteqanngitsut, tiguagut, taamaattumillu aamma taakku ilanngunneqarnatik.
Inuit apersorneqaramik 65-it 94-illu akornanni ukioqarput. Apersuinerit inuit tikillugit imaluunniit
oqarasuaat atorlugu ingerlanneqarput. Taakkunannga pingasut arnaapput, arfineq-pingasullu
angutaallutik. Taakkunannga pingasut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasuupput, arfineq-pingasullu
Danmarkimi inunngorsimasuullutik. Taakku oqaluttuaat piffissami 1953-imiit 2000-mut pisimasuupput,
kisianni oqaluttuarineqartut 1960-imiit 1991-imut tunngassutillit kisimik qulaajaanermut uunga
ilanngunneqarput.
Inuit aqqanillit kisimik pineqarmata taakku oqaluttuaat nuna tamakkerlugu, imaluunniit
(suliassaqarfimmi-)suliaqaqatigiit peqataasimasut sinnerlugit nassuiaatigineqarsinnaasutut
oqaatigineqarsinnaanngillat. Oqaluttualli piffissami taamani eqqarsartariaatsip aamma pissutaasimasut,
kiisalu piffissami pineqartumi suleriaatsip paasinissaannut pingaarutilimmik immersuipput.
Oqaatsitigut aamma allakkatigut oqaluttuat suliarineqarnerat
Oqaatsitigut arnanit oqaluttuarineqartut tamarmik immiussissummut immiunneqarput. Immiussat
tamatuma kingorna PC-mut nuunneqarlutillu Nextcloud-imut toqqorneqartarput, taanna tassaalluni
paasissutissanik isumannaatsumik aamma isertuussiffiusumik toqqorterivik, SDU-mit atorneqartoq.
Oqaluttuarineqartup oqaatsitigut oqaluttuarineqareernerata kinguninngua Excel-arkimut
nalunaarsorneqartarpoq. Arnanit allakkatigut oqaluttuarineqartut tassunga aamma nalunaarsorneqarput.
11
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Arnat oqaluttuartut tamarmik paasissutissat suliarinerini immikkuullarissumik kode-lerneqarput,
paasissutissanut inunnut atatinneqarsinnaasunut (soorlu atermik) taasinissamut taarsiullugu,
taamaalillutik taakku paasissutissani suliarineqartuni kinaassusiat paasineqarsinnaajunnaarsillugu
suliarineqarlutik. Tunngaviusumik paasissutissanik nalunaarsuinermut atatillugu oqaluttuarineqartut
tamarmik marloriarlugit tusarnaaqqissaarneqarput, taamaaliornikkut eqqortumik
nalunaarsorneqarnissaat qulakkeerniarlugu. Apersuinerit naammassineqareerneri tamaasa apersuinerni
tamani maluginiakkat aamma oqaatigineqartut pingaarutillit oqaluttuarineqartut ataasiakkaat nalaannut
allanneqartarput. Kiisalu oqaluttuarineqartut tamarmik ilisimatusartunit inaarutaasumik koderinermik-
aamma misissueqqissaarnermik suliaqartunit sukumiisumik tusarnaarneqarput.
Tamatuma saniatigut arnat oqaluttuaat itisiliilluni misissueqqissaarnermut atortoq NVivo (v. 12)
ikiorsiullugu misissoqqissaarneqarput. Aallarniutitut NVivo-mi immikkoortiterinermik ilusiliineq
ineriartortinneqarpoq, koderilluni sulinermik tunngavittut atorneqartumik. Immikkoortut taakku
sammisanit qitiusunit, suliap nassuiaataani nassuiarneqartunit, toqqaannartumik aallaaveqarput,
taamaalillunilu misissuinermut tunngavinnit pingaarnernit aallaaveqarnissaq qulakkeerneqarluni.
Tassunga uiggiullugu oqaluttuarineqartunit sammisat assigiinngitsut ilisimatusartoqatigiinnit
oqaloqatigiissutigineqartarput. Immikkoortunik uteqattaarilluni suliaqarneq taanna, ilisimatusartut
paasissutissanik pissarsiaminnik qanoq paasinninnertik pillugu kingorna oqallittarnerat kode-nik
assigiinngissitaartunik allanik ineriartortitsinernik kinguneqartarpoq, arnat namminneq
isiginninnerannik aamma misigisimasaannik ersersitsisumik. Naggasiutigalugu ”paasissutissat
ataatsimoortut” koderneqarsimasut immikkoortoq
3-mi misissueqqissaarnermut immikkoortumik
suliaqarnermi tunngavittut atorneqarput. Isumalluutit pissutigalugit oqaluttuarineqartut tamakkerlugit
tamakkiisumik allannissaat pisinnaasimanngilaq. Oqarasuaatikkut aamma oqaatsitigut
oqaluttuarineqartut 52-it tamakkiisumik allaganngortinneqarput, kiisalu allat (oqarasuaatikkut aamma
oqaatsitigut) oqaluttuarineqartut 84-it ilaannakortumik allaganngortinneqarlutillu eqikkarneqarlutik.
Tamatuma saniatigut allakkatigut oqaluttuarineqartut 145-it (Nunatta Nakorsaaneqarfia aamma
Sullissivik aqqutigalugit tunniunneqartut) paasissutissanik koderinermi aamma ilanngunneqarput.
Oqaatsitigut arnanit oqaluttuarineqartut amerlanersaat kalaallisut oqaluttuarineqarput, tamannalu
pissutigalugu danskisoortaani issuaanerit ilisimatusartunit kalaallisut oqaasilinnit nutserneqarput.
Apersuinermit immiussat kalaallisut oqaasertallit ilisimatusartunit arlalinnit sukumiisumik
tusarnaarneqarput. Nutserinermi nutserneqartut tamarmik sapinngisamik eqqoqqissaartumik
nutserneqarnissaat pingaartinneqarpoq. Pisuni oqaaseqatigiinnik nutserneqarsimasunik ilisimatusartup
nalornissuteqarnerani nutserneqartut pitsaasuunissaat qulakkeerniarlugu suleqatigisap aperinissaanut
periarfissaqartarsimavoq. Allakkatigut oqaluttuarineqartut kalaallisut imaluunniit danskisut allallugit
Nunatta Nakorsaaneqarfianut tunniunneqarsimapput. Kalaallisut oqaluttuarineqartut Nunatta
Nakorsaaneqarfianit danskisuunngortinneqarput.
Oqaluttuanik (suliassaqarfimmi-)sulialinnit aqqaneq-marlunnit, danskisut kalaallisulluunniit
oqaluttuarineqartunik, misissueqqissaarluni suliaqarneq apersuinerit allaganngortinneqarnerinik ilaatigut
apersuinermut najoqqutami sammineqartut, ilaatigullu apersorneqartunit isiginninnerit nutaat
tunngavigalugit aaqqissuussamik koderneqarnerannik nassataqarpoq. Tamatuma sammisaqarfiit
toqqarneqareersut sukumiisumik sammineqarnissaat qulakkeerpaa, ilutigitillugulu paasissutissani
naatsorsuutigineqanngitsunik aamma siammasinnerujartuinnartutut isikkulinnik nassaarnissaq
ammaaffigalugu. Apeqqutinut najoqqutarineqartumi sammisat isiginninnernik nutaanik ilanerisigut
paasissutissanik pissarsiffigineqartut isiginninnerannik assigiinngissitaartunik nutaanik
paasisaqarfigivagut. Naatsorsuutigineqartut aamma naatsorsuutigineqanngitsut akornanni
immikkoortunik uteqattaarilluni periuseqarneq taanna apersorneqartut oqaluttuaasa
immikkuualuttortaannik ilisimaneqareersunik aamma ilisimaneqarpianngitsunik paasisaqarnermut
tapertaavoq.
12
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Immiussat allanneqarneranni amerlasuutigut oqaatsinik pisariaqanngitsunik makkuninnga ilaqartarput
”øh” aamma ”aap”, uteqattaarinerit aamma kipisaqattaarnerit oqaluinnarnermi nalinginnaasuusut.
Nalunaarusiaq tamakkerlugu issuaanerni oqaatsit pisariaqanngitsut, oqaatsit tulleriinneri paarlangasut,
uteqqiinerit aamma oqaatsit amigaataasut piiarneqarput, atuarneqarsinnaanera aamma erseqqissuunissaa
pitsanngorsarniarlugit. Taama aaqqissuinerup taassuma issuaanerit akimmisaarnannginnerulersillugillu
aallussiffiunerulersippai, ilutigitilluguli issuaanerit allakkami qanoq takutitsinerannut pingaaruteqarluni.
Illuatungaatigut aaqqissuinerup atuartut tunngavilersuutinik aamma oqaatiginiarneqartunik
paasinninnissaannut ajornannginnerulersitsivoq, aappaatigulli arnat aamma inuit sinnerisa qanoq
oqaatiginninnerannik sakkortusisitsinermik kinguneqarsinnaalluni.
Oqaluttuat pisimasoq pillugu paasisaqarfittut atorneqarneri
Pisut ilaanni oqaluttuarineqartut
–
imaluunniit, allatut oqaatigalugu eqqaamasat
–
ajornartorsiutitalimmik paasisaqarfittut isigineqarput, pisimasup ingerlasimanera piffissap ingerlanerani
allanngortinneqarsinnaanera, aamma piffissap sivisunerusup ingerlanerani immikkuualuttortat
eqqoqqissaartumik eqqaamasinnaanerisa ajornakusoorsinnaanerat aarlerinaateqarmat. Tamatuma
saniatigut nassuiarnera kingusinnerusukkut inuunermi misilittakkat aamma oqaluttuamik
tunniussinissamut ataqatigiinnera pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik siusinnerusukkut inummut
taassumunnga, oqaluttuartumut, pisimasunit sunniuteqassaaq. Oqaatigineqareersutut nalunaarusiami
uani uagutsinnut suliakkiutigineqartoq tassaavoq, arnat taakku, tamatuminnga kissaateqarsinnaasut,
oqaluttuassatik inuttut ataasiakkaatut oqaluttuarissallugit periarfissaqarnissaat. Taamaattumik arnat
namminneq nassuiaataat aamma eqqarsaatersuutaat saqqummiuppavut, aammalu pisut pillugit
nassuiaaneranni sammiviit aamma pisartut pillugit paasisaqarnissatsinnut atorlugit. Aamma sammisat,
pisimasoq pillugu paasisaqarfinni ilanngunneqanngitsut, paasisaqarfiginissaannut atorpavut.
Taamaalillutik arnat oqaluttuaat sammiviit eqqumaffigineqanngitsoorsimasinnaasut
sammineqarnissaannut, aamma ataatsimoortumik paasinninnissamut, susoqarsimanera kisiat pinnagu,
aammali qanoq misigineqarsimaneri pillugit assigiinngitsunik takunninnissamut pingaarutilimmik
tapertaallutik paasisaqarfiupput. Allatut oqaatigalugu oqaluttuat napparsimasup/innuttaasup
isiginninnerinik immikkut ittunik paasisaqarfiupput, taakku amerlasuutigut
uppernaaserneqarsimanaviarnatik, taamaalillutillu ”takuneqarnatik”
uninngatiinnarneqarsimasinnaassagaluarlutik.
16
Oqaluttuat aammattaaq siusinnerusukkut qulaajaanerni arlalinni qitiusumik inissisimasimapput
17
Siusinnerusukkut qulaajaasimaneq
Historisk udredning om de 22 børn, der blev sendt til Danmark i
1951
(2020) assigalugu oqaluttuat uku pisut ingerlasimanerannik, arnat aamma suliassaqarfimmi
suliallit oqaluttuarisaannik, aamma pisut pillugit misigisimasaannik, aamma tamanna pillugu
kinguneqataasut pillugit paasisaqarnissamut atorneqarput.
Pisimasoq pillugu allagaatit
Qulaajaanermi piffissaq sivisooq, aamma Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani piffissaq, aamma suli
naammattumik paasisaqarfigineqanngitsoq, sammineqarpoq. Taamaattumik misissuineq allagaatinik
qangaanerusoq pisimasunik imalinnik assigiinngitsunik, kiisalu qangaanerusoq inatsisinik sukumiisumik
misissuilluni ineriartortitsisariaqarsimavoq. Kapitalimi uani siullertut allagaatinik toqqortaatigineqartut
naatsumik saqqummiutissavagut, suliassamik nassuiaatip qulaajarneqarnerani ilisimatusartoqatigiit
atorsimasaat
–
allagaatit toqqortaatigineqartut misissorneqarnerat pillugu sukumiinerusumik nassuiaatit
ilanngussaq 03-mi takuneqarsinnaapput. Tamatuma kingorna inatsisitigut paasisaqarfiit
saqqummiunneqarnerat tullinnguutissaaq.
13
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Qulaajaanerup ingerlanerani ilisimatusartoqatigiit allagaatinik toqqorsivimmiittuutitanik assigiinngitsuni
(oqartussaasut, peqatigiiffiit il.il.) misissuipput. Allagaatit atorneqartussat Kalaallit Nunaanniillutillu
Danmarkimiipput. Allagaatinik toqqortat amerlanerpaartaat Kalaallit Nunaata Allagaateqarfiani aamma
Rigsarkivimi inissisimapput, allagaatilli toqqortaatigineqartut ataasiakkaat suli oqartussani
inissisimallutik.
Ilisimatusartoqatigiit Kalaallit Nunaata Allagaateqarfiani allagaatit ukunannga toqqortaatigineqartut
pingaarnertut aalluppaat:
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
Peqqinnissaqarfik (napparsimmaviit)
Nunatta Nakorsaaneqarfia
Landsrådi
Inatsisartut
Kommunit
Sulisoqarnermut- aamma Isumaginninnermut Pisortaqarfik
Atuarfinnut qullersaqarfik
Kalaallit Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffik
Kalaallit Nunaanni Arnat peqatigiit Kattuffiat
Efterskole-t aamma atuartunut angerlarsimaffiit
Ulloq unnuarlu meeqqat angerlarsimaffiat
Peter Heilmannip nammineq pigisamik toqqortaasivia
Danmarkimi Rigsarkivimi allagaatit ukunannga toqqortaatigineqartut pingaarnertut uku aalluppavut:
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
Ministeriet for Grønland (Kalaallit Nunaannut Ministeriaqarfik)
Sundhedsstyrelse
Indenrigs- og Sundhedsministeria (1987-imiit: Sundhedsministeria)
Justitsministeria
Grønlandsudvalgi
Grønlandsrådi
Foreningen for Familieplanlægning
Dansk Kvindesamfund
Den Almindelige Danske Lægeforening (DADL)
Mødrehjælpen i København
14
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Allagaatinik toqqortaasivimmiititanik toqqaanermi, sammisat, qulaajaanermi suliassamut nassuiaat
malillugu qulaajarneqartussat, (suliassaqarfiup-)iluaniinnersut tunngavigalugit toqqarneqarput.
Misissuinermi alloriarneq siulleq taamaattumik tassaasimavoq, oqartussaasut aamma suliffeqarfiit
naleqquttut, piffissami pineqartumi Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi
attuumassuteqarsimasinnaasut, misissornissaat. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu ilisimatusartoqatigiit
assersuutigalugu Nunatta Nakorsaaneqarfiata allagaatinik toqqortaasivia sukumiisumik misissussallugu
toqqarpaat, Nunatta Nakorsaaneqarfiata Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi aaqqissuussaanikkut
isigalugu qitiusumik inissisimasimanera pissutigalugu. Danmarkimut tunngatillugu pingaartumik
Kalaallit Nunaannut ministeriaqarfik misissuinermut qitiuvoq, naalagaaffiup Kalaallit Nunaannik
aqutsineranik piffissami 1955-1987-imi ministeriaqarfik ingerlatsisuullunilu ataqatigiissaarisuunera
pissutigalugu, tassunga ilanngullugu peqqinnissamut tunngasutigut aamma Sundhedsstyrelse qanimut
suleqatigalugu, taamaattumillu aamma allagaatinik toqqortaasivia ilisimatusartoqatigiinnit
sukumiisumik misissorneqarluni.
Misissuinerup ingerlanneqarnerani alloriarneq tulleq tassaasimavoq, allagaatit naleqquttut
nassaarinissaat. Kalaallit danskillu (oqartussat taamatullu aamma inuit) allagaatinik toqqorsiviini
assigiissutaasoq tassaavoq, allagaatit toqqortaatigineqartut annertoorujussuummata. Taamaattumik
allagaatit toqqortaatigineqartut sorliit piffissaliussap iluani misissorsinnaassanerlugit
ilisimatusartoqatigiit pingaarnersiuisariaqarsimapput. Allagaatit toqqortaatigineqartut allagaatit
toqqortaatigineqartut puuinut poorlugit (aamma protokolinngorlugit) atugassanngortinneqarput,
aaqqissuussaanermikkut annerusumik minnerusumilluunniit aaqqissuulluagaallutik. Allagaatinik
toqqortaatigineqartunik pingaarnersiuilluni toqqartuinerup kingunerivaa, allagaatini
toqqortaatigineqartuni katersani ataasiakkaani uppernarsaatit tamakkerlugit misissorneqannginnerat.
Allagaatinut toqqortaasivinni allagaatit toqqortaatigineqartut ilisimatusartoqatigiinnit
misissuiffigineqartut amerlanerpaartaat pappialaapput. Taamaattumik paasissutissat digitali atorlugu
ujarlerfigineqarsinnaasimanngillat
–
Rigsarkivip Databaseani (aamma Grønlandsdatabasemik
taaneqartumi) Grønlandsministeriamit 1957-1988-imi sulianut tunngasut kisiisa pinnagit, tassani
Grønlandsministeriap allagaatinik toqqortaasiviani tulleriaani ”Journalsager 1957-1989”
18
-imi
nalunaarsuiffiit pillugit sulianut takussutissiat nassaarineqarsinnaallutik. Sulineq taamaattumik
pingaarnertut allagaatit puuinut puukkat nammineq misissorneqarnerisigut ingerlanneqarpoq.
Uppernarsaatit naleqquttut nassaarineqarput, suleriaaseq pingaarnertut oqartussanut tunngatillugu
oqartussat nalunaarsuiffinnut malittarisassaannit aamma nalunaarsuiffiinit aallaavillit, aamma oqartussat
suliaminnik qanoq nalunaarsuisarnersut aamma nalunaarsuiffinnut tunngatillugu suliat suut
pigineqarnersut paasiniarlugu. Tamatuma kingorna nalunaarsuiffiit pillugit suliat, misissuinermut
tunngatillugu naleqquttutut isikkullit, toqqarpavut. Nalunaarsuiffiilli pillugit suliat taaguutaat
paasissutissanik sorpianik imaqarnersut paasinissaata nalilersornissaanut tunngatillugu amerlasuutigut
naatsukullaallutillu paasiuminaatsuupput. Taamaattumik suliat arlalissuit misissornissaat
pisariaqarsimavoq, ilaat naleqqutinngitsuusut paasinarsilluni. Sulianilli ataasiakkaanik misissuineq
amerlasuutigut sulianik allanik nassaarnitsinnik kinguneqartarpoq, soorluttaaq oqaluttuarineqartut
tigusavut allagaatinik toqqortaasiviit aamma allagaatinik toqqortaataatit naleqquttut nassaarinissaannut
aqqutissiuussisutut atorivut. Taamaaliornikkut ujarlernerup aaqqissuussaanera piffissap ingerlanerani
ineriartorpoq.
Suliat, suliassamut nassuiaat malillugu, attuumassutillit ingerlaavartumik assilineqartarlutillu
qarasasaasiakkut aaqqiissumut qularnaatsumut Nextcloud-imut toqqorneqartarput. Taamaalilluni
paasissutissat annertussutsimikkut attuumassuteqarsinnaasunik tamanik takutitsisinnaasut
pilersinneqarput. Suliami tassani kingullertut suliarineqartoq tassaavoq, paasissutissat toqqarneqartut
misissoqqissaarneqarnerat.
15
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Allagaatinut toqqortaatigineqartunut tunngatillugu periutsitigut unammilligassat
Nunani taakkunani marlunni oqartussanit aamma inunnit allagaatit toqqortaatigineqartut arlalitsigut
unammilligassanik ilaqarput, allagaatinik toqqortaatinik misissuinerup aamma nalunaarusiap imarisaata
qanoq aaqqissugaaneranut sunniuteqarsimasumik.
Siullertut nalunaarsuiffiit pillugit oqartussasunit suliani uppernarsaatit suliap ataatsimut
suliarineqarsimanera pillugu naammattumik ilaatigut paasisaqarfiuneq ajorput. Taamaalilluni
naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq, nalunaarsuiffiit pillugit suliat ataasiakkaat tunngavigalugit suliap
ingerlanneqarsimanera tamakkiisumik paasisaqarfigineqassasoq.
Inuit allagaatinik toqqortaatillit oqartussat pisussaaffeqarnerisa illuatungerisaanik uppernarsaatinik
allattuillutilluunniit toqqorsinissaminnik pisussaaffeqanngillat, soorluttaaq allagaatit toqqortaatitik
allagaatinik toqqorsivinnut tunniunnissaannik pisussaaffeqanngitsut. Oqartussat allagaatinik
toqqortaateqarnermut aaqqissuussamik toqqortaateqartarnerisa illuatungerisaanik inuit allagaatinik
toqqortaatillit aaqqissuussamik toqqortaateqartarnerat akuttusuumik pisarpoq. Pisut ilaanni taakku
allagaatinik toqqortaataannik aaqqissuussamik paasisaqarnissaq ajornakusoortittarpaa.
Naak allagaatit toqqortaatigineqartut, qulaajaanermut attuumassutillit, amerlasut
toqqortaatigineqaraluartut uppernarsaatit, siusinnerusukkut pigineqarsimagaluartut
toqqorsimasuutigineqanngissimasinnaallutilluunniit allagaatinik toqqorsivinnut
tunniunneqanngitsoorsimasinnaapput, imaluunniit imaassinnaavoq nalunaarsuiffimmik aaqqissuussamik
amigaateqartoqarnera pissutigalugu uppernarsaatinik takunngitsuugaqarsimasugut.
Taamaattumik allagaatinik toqqorsivinni misissuinitta ingerlanerani suliani paasissutissat suut
takuneqarsinnaanersut, aamma kikkut peqataasimanersut pillugit taamaallaat tamakkiisumik
misissuisariaqarsimanngilagut, aammali suut amigaataanersut, aamma allagaatinik toqqortaatit allat
aqqutigalugit ujartoqqinneqarsinnaanersut misissuisariaqarsimalluta. Tamatuma kingunerisaanik
paasissutissat naleqquttut ilisimatusartoqatigiinnit pissarsiarineqarsinnaasimanngissinnaapput. Tamanna
oqaluttuarisaanermi pisimasunik misissuinerni tamani atugassarititaavoq.
Sammiviit amerlanerpaat misissuiffiginiarsarisimavagut, tamatumalu kingunerisaanik allagaatinik
misissuinerit, qulaajaanerup aallartinnerani amerlanerit immaqa takorloorsimasaannit,
annertunerusimallutik.
Allagaatinut toqqortaatigineqartunut tunngatillugu periutsitigut unammilligassat kingunerivaat,
ilisimatusartoqatigiit nalunaarusiap ilaani aalajangersimavallaamik inerniliinissartik
mianersuussimammassuk, suliassaqarfimmi aalajangersimasumi paasisaqarfiit paasiuminaappallaartut
ilimagisimagaangatsigit. Tamanna aamma oqaluttuarisaanermi pisimasunik misissuinerni amerlasuuni,
allagaatinik toqqortaatigineqartunik tunngavilinni, atugassarititaavoq.
Inatsisinut tunngasunik naqitanik katersuineq
Oqartussat aamma inuit namminneq allagaatinik toqqortaataasa ilanngunneqarnerisa saniatigut
allaffissornikkut aamma peqqinnissaqarfimmi suliassaqarfimmi tunngavigineqartup inatsisitigut
paasisaqarfiginissaanut oqaluttuarisaanermi inatsisit paasisaqarfiginissaat inatsisitigut misissuinerup
pisariaqalersippaa. Inatsisitigut oqaluttuarisaanermi paasisaqarfiit tamangajammik
oqartussaassuseqarluni najoqqutassatut allakkiaapput, tassunga ilanngullugit inatsisit, kunngip
peqqussutai, peqqussutit, kaajallaasitat aamma eqqartuussivinni aalajangiinerit. Piffissami pineqartumi
inatsisitigut paasisaqarfiit annertunerpaartaat ujarlerfigineqarsinnaasunngorlutik
digitalinngortitaanngillat, aamma inatsisinik oqartussanillu, namminneq suliassaqarfimmik iluani
16
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
naleqquttunik suliassaqarfeqarsimasunik, nassaarniarneq ilaatigut piffissami 1951-1991-imi Grønlandsk
Lovregisterimi Nalunaarutinik aamma Folketingip ukiumoortumik pisunut nalunaarsuiffiinik
misissuinikkut ingerlanneqarpoq.
Taakku aqqutigalugit inatsisit naleqquttut Nalunaarutit A-mi, inatsisissatut siunnersuutit inatsisissamut
oqaaseqaatinik ilallit Folketingstidendemi aamma inatsisit Lovtidendemi nassaarineqarput. Piffissami
1953-58-imi inatsisit, Nalunaarutinut nalunaarsuiffik malillugu Kalaallit Nunaannut
pingaaruteqarnerannik nalilikkat Kalaallit Nunaanni saqqummiussanut ilanngunneqanngillat, aamma
taamaattumik Grønlandsk Lovregisterimi ilanngunneqarnatik. Pisuni taamaattuni paasissutissanik
Lovtidendemi ujaasisarpugut. Allaffissornikkut malittarisassat naleqquttut, Nalunaarutit B-ni
nassaarineqarsinnaanngitsut, allagaatinik toqqortaasiviit aqqutigalugit ujarneqarput, tassunga
ilanngullugu Nunatta Nakorsaaneqarfiata allagaatinik toqqortaasivia, Polarbiblioteket, Naalagaaffiup
Sinniisoqarfia aamma Rigsarkivet. Inatsisit naleqquttut pisoqaanerusut, piffissami
misissuiffigineqartumi suli atuussimasut, Kalaallit Nunaat pillugu Polarbibliotekimi aamma
Naalagaaffiup sinniisoqarfiani Saqqummiussani aamma Nalunaarutini ujarneqarput.
Danskit inatsisaanni, taakkununnga tunngatillugu suliaqarnerit aamma allaffissornikkut malittarisassat,
tassunga ilanngullugit Kalaallit Nunaanni atuuttussanngorlugit peqqussutit, databaseni aamma
nalunaarsuiffinni naleqquttuni misissuinikkut Folketingetip ukiumoortumik pisunut allattorsimaffiini,
Folketingstidendemi, Lovtidendemi aamma Ministerialtidendemi saqqummiinerit aqqutigalugit
nassaarineqarput. Folketingip Bibliotekiani allagaatinik toqqortaasiviit aamma misissuiffigineqarput,
aamma taamatut kalaallit danskillu inatsisitigut suleriaasii ilanngunniarneqarsimallutik. Danmarkimut
tunngatillugu landsrettip aalajangigai toqqakkat aamma Højesterettip aalajangigai Ugeskrift for
Retsvæsenimi naqinneqartut tamassa, illoqarfiit eqqartuussiviini aalajangikkat attuumassutillit
allagaatinik toqqortassaavinni nassaarineqarsinnaasut ilanngunneqarlutik. Kalaallit Nunaannut
tunngatillugu eqqartuussivinni aalajangikkat pissarsiariniarnerat ajornakusoorpoq. Eqqartuussivinni
aalajangiinerit naleqquttut allagaatinik toqqortaasiviit, atuagassiat ilaalu ilanngullugit aqqutigalugit
nassaarisinnaasatsinnik Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia kinaassutsimik ilisarsisinnaajunnaarsitsilluni
takunnissinnaanitsinnut ikiuuppoq. Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami eqqartuussivimmi
aalajangikkat naleqquttut naqitanngorlugit saqqummiussani aamma/imaluunniit HUDOC-databasemi
ujarneqarput, peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsarneqarnermut tunngatillugu aalajangikkat pillugit
ilisimatusarnikkut allaaserisani nassaarineqarsinnaasut tunngavigalugit, aamma ujarlernermi oqaatsit
naleqquttut atorlugit, tassunga ilanngullugu soorlu ’contraceptive/naartunaveersaat’.
Danskit kalaallilllu inatsisaanni pissutsit
Tunngaviusumik inatsisip 1953-imi allanngortinneqarnerani Kalaallit Nunaata nunasiaatitut
inississimanera atorunnaarsinneqarpoq, aammalu Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnut ilanngulluni.
Piffissami 1953-imiit 1979-imi namminersornerulernermut inatsisip, Kalaallit Nunaata danskit
naalagaaffiata iluani inuiattut immikkuullarissutut akuerisaanissaata tungaanut, danskit amtiattut
inissisimasimavoq.
Tamanna aamma ima isumaqarpoq, Tunngaviusumik inatsimmi tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit
maanna Kalaallit Nunaannut aamma atuutilersut. Pisinnaatitaaffiit taakku ilaatigut Tunngaviusumik
inatsimmi § 70-imik ilaqarput, taanna malillugu kinaluunniit nagguini pissutigalugu innuttaasutut
aamma politikkikkut tamakkiisumik atuisinnaanissaminut arsaarneqassanngitsoq.
Tunngaviusumik inatsimmik allanngortitsinermi siunertarineqarsimasoq tassaavoq
–
Namminersornerulermut inatsisip 1979-imi atuutilersinneqarnissaata tungaanut, danskit inatsisaat
17
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
tunngaviusumik Kalaallit Nunaannut aamma atuutitinneqassasut, tamatuma akerlia erseqqissumik
pinngippat. Inatsisit pisoqaanerusut pinngitsooratik (automatiskimik) atuutissanngillat.
Inatsisilli ilaat, Folketingimi atuuttussanngortinneqartut, Kalaallit Nunaannut taamaallaat
atuuttussanngortitaallutillu atuuttussaapput, tamatumunnga atuuttunut assersuutissat tassaapput Kalaallit
Nunaanni
Pinerluttulerinermi inatsit, inatsit nr. 107 26. apriili 1961-imeersoq Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfik pillugu inatsimmut allannguut, aamma naartunermik kipititsinermut
(naartuersinnermut inatsit)
Kalaallit Nunaannut inatsit.
Inatsisissamik nutaamik piareersaanermi Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik nalinginnaasumik
suliassaqarfiup iluani ministereqarfimmit tusarniaaffigineqartarpoq. Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaannut atuutissanngitsoq kissaateqaraangat
tamanna amerlasuutigut inatsisissatut siunnersuummi Kalaallit Nunaannut atuuttussaanngitsutut
takuneqarsinnaassarpoq. Peqqinnissamut tunngasuni assersuutigalugu Ministereqarfiup amerlasuutigut
kissaatigisarpaa soorlu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut inatsisip tunngavia tunngavigalugu
sulissalluni, aamma suleriaatsimut eqqarsaatigineqartumut immikkut atuutilersitsinissaq
pisariaqartinneqaraangat taamaallaat nunamut sumut atuuttussaaneranik killilliinissamut
periarfissaqarnissaq kissaatigineqartarluni, inatsit tamakkerlugu/ilaannakortumik kunngip
peqqussutaatigut atuuttussanngortinneqarnissaanut atorneqarsinnaasoq: Inatsit toqqaannartumik
Kalaallit Nunaannut atuuttuunngitsoq Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortinneqassagaangat nunamut
sumut atuuttussanngortinneqarnera pillugu aalajangersakkamik ilaqassaaq. Nunamut sumut
atuuttussaaneranik aalajangersagaq ima oqasertalerneqakkajuttarpoq: ”Inatsit
Kalaallit Nunaannut
atuutinngilaq, kisianni kunngip peqqussutaa aqqutigalugu tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik
Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortinneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni pissutsit
pisariaqalersitaannik allannguutit ilanngullugit”.
Tamatuma kingorna atuutilersitsineq kunngip peqqussutaatigut atuutilersinneqassaaq. Allannguutit
taakku, atuutilersitsinermut atatillugu aalajangersakkap iluani ilanngunneqarsiannaasut Kalaallit
Nunaannut tunngatillugu, Danmarkimi pissutsinit immikkoorutilimmik,
tunngavilersorneqarsimasussaapput.
Inatsisilerinermut tunngasunut tunngatillugu periuseq
Inatsisitigut paasissutissanik ilanngussinissamut killiliineq oqaluttuarineqartunit, pisimasut pillugit pisut
pillugit paasisaqarfinnit aamma suliassaq pillugu nassuiaammit tunngaveqarpoq. Suliassami
nassuiaammi piffissami misissuiffigineqartumi naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaseq pillugu
inatsisitigut aamma allaffissornikkut tunngaviit misissoqquneqarput. Inatsisit atuuttut
aalajangersarneqarneranni siullertut pingaaruteqarpoq inatsisit naleqquttut, suliassami nassuiaammi
saqqummiunneqartunik tunngavillit, misissorneqarnissaat, aammalu piffissami suliassami nassuiaammi
pineqartumi, malinnaaffigalugit.
Inatsisitigut tunngavinnik, naleqq. suliassamut nassuiaat, misissuineq peqqinnissaqarfimmi sulisunit
katsorsarneqarnermik aamma misileraanermik, nakorsatut akisussaaffimmik, naartulernissamik
pitsaaliuinermi atortunik, naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinermik, angajoqqaatut
akisussaassuseqarnermut aamma naalagaaffiup pisussaaffiinut tunngasunik qitiutitsiffiuvoq. Piffissap
sivisunerusup ingerlanerani malittarisassanik, naleqq. suliassamut nassuiaat, nassaareernerup kingorna
misissueqqissaarneq piffissami pineqartumi inatsisitigut atuuttunik nassuiaateqarfiuvoq,
inatsisilerinermut tunngasutigut periuseq atorlugu aamma inatsisitigut ilisimatusarnermi allaaserisat
ilanngullugit, naggaterpiaatigut eqqartuussiviit, oqartussaassuseqartutut, kisimiillutik soorunami
inatsisinik atuuttunik aalajangersaasinnaammata.
18
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0029.png
Siullermik malittarisassat naleqquttut, piffissami pineqartumi inatsisit atuuttut nassaariniarlugit,
nalunaarsuiffinni allassimasuni, saqqummiussani aamma databaseni nassaarineqarput, Inatsisitigut
paasisaqarfiit taakku tassaasinnaapput Tunngaviusumik inatsit, inatsisit, isumaqatigiissutit, kunngip
peqqussutai, nalunaarutit, kajallaasitat, eqqartuussiviit suleriaasii, inatsisit allassimanngitsut il.il. Pisut
ilaanni inatsisitigut malittarisassaq akissummik erseqqissumik pissarsiffiusinnaavoq, pisuni allani
inatsisitigut malittarisassaq ersernerlulluniluunnit paasiuminaassinnaavoq, imaluunniit pisup
aalajangersimasup ingerlasimaneranik (piviusumik) eqqarsaatiginniffiusimanani. Taamaattumillu
malittarisassaq nassuiarneqartariaqarluni. Inatsisilerinermut tunngasunut periutsip ilaani tassani
inatsisitigut malittarisassaq nassuiaariaatsit assigiinngitsut arlallit atorlugit nassuiarneqarpoq,
assersuutigalugu oqaatsip oqaasertaasa nassuiarneqarnerisigut imaluunniit siunertarineqartup
nassuiarneqarneratigut, assersuutigalugu inatsimmik suliaqarnermi imaluunniit inatsiseqarnikkut
tunngaviusumik tunngavinnik nassuiaaniarnermi ilanngunneqarlutik, inatsisiliortup malittarisassamut
siunertaa nassaariniarlugu.
Oqaluttuarineqartut inatsisitigut misissueqqissaarnerup killilernissaanut peqataapput, taamaalilluni pisut
ingerlasimanerat, oqaluttuarineqartut, inatsisitigut tunngaviit misissuiffigineqarnerannut tunngatillugu
aamma ersersinneqarniassammata. Pisimasut pillugit oqaluttuarisaanermi paasisaqarfiit, inatsisinik
misissueqqissaarnermi ilanngunneqartut, allaffissornikkut tunngavigineqarsimasut aamma taamanikkut
inatsisitigut tunngavinnik allaffissornikkut paasinninnerup erseqqinnerusumik paasisaqarfiginissaanut
oqartussat, Kalaallit Nunaannut aamma peqqinnissakkut suliassaqarfimmut tunngasunik suliassaqarfillit,
allagaatinik toqqortaasiviini toqqaanikkut killilerneqarput. Nittartakkami www.sdu.dk/sif-imi
oqaaseqaat Janne Rothmar Herrmann-ip 2025 allataani paasissutissat erseqqissarneqarput naartusunik
isumassuinermeq pillugu inatsik 1966-iminnngaanneersoq danskit inatsisaat malillugu.
Taamanikkut malittarisassat
unioqqutinneqarsimasinnaanerannik
ilisimatusartoqatigiit
takunniffigisinnaasaat saqqummiunneqarput, uppernarsaasiisariaqarsinnaaneq tunngavigalugu
inaarutaasumik naliliinissaq eqqartuussiviit suliassarimmassuk.
Ileqqorissaarneq
Misissuineq Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaq pillugu Ilisitusarnermi Ileqqorissaarnissaq pillugu
Ataatsimiititaliamit. Ataatsimiititaliaq maannamut ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissaq pillugu
Kalaallit Nunaanni kisiartaalluni ataatsimiititaliaavoq. Ataatsimiititaliamit pisarneq malillugu
(inatsisitigut aalajangersagaanngitsumik) qulaajaanermi peqqinnissaq pillugu ilisimatusarnerup
iluaniittutut oqaatigineqarsinnaasut, tassa imappoq oqaluttuanik katersuineq, peqqissutsimut
tunngasunik paasissutissanik ilalik, aamma paasissutissanik inununnut tunngassunik mianerisarialinnik,
qulaajaanerup ilaatut katersorsimasatsinnik toqqorterineq, isummerfigineqarput.
Peqataasut tamarmik, arnat aamma suliassaqarfimmi suliallit, oqaluttuaminnik tunniussisut,
qulaajaanermut peqataanissaminnut paasissutissinneqarlutik akuersinikuupput. Tamatuma saniatigut
apersuinerup Kalaallit Nunaata Allagaateqarfianut toqqorneqarnissaanik akuersinissamik,
attaveqarfigineqaqqinnissamik aamma/imaluunniit nalunaarusiami issuaaffigineqarsinnaanermik,
oqaluttuamik allakkatigut tunniussinermi apersuinerup Kalaallit Nunaata Allagaateqarfianut
toqqorneqarnissaanut akuersinissamik apersuinermi periarfissiisoqarpoq. Oqaluttuat allakkatigut
Nunatta Nakorsaaneqarfianit allakkatigut tiguneqartut tiguneqarnissaannut akuersisitsereernerup
kingorna ilisimatusartoqatigiinnut tunniunneqarput. Oqaatsitigut oqaluttuartut assigalugit apersuinerit
Kalaallit Nunaata Allagaateqarfianut toqqornissaannut akuersinissamik, attaveqarfigineqaqqinnissamik
aamma/imaluunniit nalunaarusiami issuaaffigineqarsinnaanermik akuersinissamut periarfissiisoqarpoq.
19
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Oqaluttuarineqartut, Kalaallit Nunaata Allagaateqarfianut tunniunneqartussat, qulaajaanerup
naammassineqareernerani sapinngisamik sukkanerpaamik tunniunneqassapput. Paasissutissat sinneri
qulaajaanerup naammassineqareernerani sapinngisamik sukkanerpaamik
peerneqassapput/iginneqassapput, kingusinnerpaamik ukiut tallimat qaangiunnerini.
Pisimasut pillugit paasissutissat atorneqartut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi
allagaateqarfeqarneq pillugu inatsisit ataanniipput. Paasissutissat annertunerpaartaat,
ilisimatusartoqatigiinnit Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi allaagaatinik toqqortaasivinni
misissugaat, pissarineqariaannaanngillat. Tamatumunnga pissutaavoq, paasissutissat inunnut
tunngasunik mianerisarialinnik imaqarmata, taakku takuneqarsinnaasunngortinneqarnissaannut ukiunut
killigititamik aalajangersakkamit ukiussai suli tikinneqarnikuunatik (Kalaallit Nunaanni ukiut 80-it
aamma Danmarkimi ukiut 75-it). Taamaattumik ilisimatusartoqatigiit paasissutissat toqqarneqartut
atorsinnaajumallugit qinnuteqarnikuupput.
Amerlanerpaartaat atorsinnaagivut akuerineqarpugut, Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi
allagaateqarfeqarnermut inatsisit atuuttut malinneqarnissaannik piumasaqaatitalimmik. Pineqartut
siullertut tassaapput, inuit ilisarineqarsinnaasunngorlugit paasissutissanik tunniussinissamik
inerteqquteqarneq, soorlu inuit aalajangiisartutut inissisimanngitsut atiinik. Rigsarkivet aamma
Kalaallit Nunaata Allagaateqarfia atuinissamut aamma kinaassutsip
ilisarineqarsinnaajunnaarsinneqarnissaanut assigiinngitsunik piumasaqaateqarput. Kinaassutsip
ilisarineqarsinnaajunnaarsinnissaanut kalaallit malittarisassaat danskit malittarisassaannit
annertunerupput. Tamanna inuiaqatigiit kalaallit amerlanatik eqiterussimasuni najugaqarnerannik
pissuteqarpoq, kinaassutsimik ilisarineqarsinnaajunnaarsitsineq allaat inuit, imaluunniit sumiiffiit
ilisarineqarsinnaanerannik imaaliallaannaq kinguneqarsinnaalluni. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni
ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut sakkortunerusunik piumasaqaateqarpoq, nalinginnaasumik
ilisarineqarsinnaajunnaarsitsiniarnermi malittarisassanit annertunerusunik.
Kalaallit malittarisassaat maleqqissaarpavut. Tamanna ima paasisariaqarpoq, inuit atii kisiisa
ilisarineqarsinnaajunnaarsinngilavut, aammali napparsimmaviit, illoqarfiit atii, kiisalu
issuaaffigineqartuni aamma pisut aamma pisut ingerlasimanerini ataasiakkaanni niviarsiaqqat aamma
arnat ukiui eqqortut allanneqarnatik, soorluttaaq ilaanni ukioqatigiiaanut immikkoortiterisugut, ukiui
eqqortut paasiuminaallisarniarlugit. Tamanna aamma pissutigalugu paasisaqarfinnut innersuussinerit
paasissutissani annertuuni ikilisippavut. Aammattaaq allagaatini toqqortaatigineqartuni paasissutissat
tunngavigalugit inuit taakkunani taaneqartut attavigineqaqqussaanngillat. Kiisalu, paasissutissat
tamakkiisut tamanut ammasumik nalunaarusiakkut saqqummiuteqqusaanngillat. Taamaattumik
nalunaarusiaq paasissutissanik misissorsimasatsinnik assitaqanngilaq.
Paasissutisat, Peqqinnissaqarfimmit tigummineqartut, immikkut killilersukkamik pituttorsimasuupput,
aammalu taamaattumik paasissutissat kinaassutsimik ersersitsiffiunngitsumik taamaallaat
takusimallutigit. Paasissutissanut taakkununnga annertusisamik aamma kinaassutsip
paasineqarsinnaannginnissaanik tunngavik atorparput.
Aammattaaq Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut malittarisassai, Kalaallit
Nunaanni pissutsit immikkuullarissut eqqarsaatigalugit malittarisassaasut, eqqumaffigivagut.
Qulaajaanermik suliat allat
Nalunaarusiap ingerlanerani ilisimatusarnermi allaaserisanut innersuussisarpugut. Immikkoortumi
tassani qulaajaanerit, Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni pissutsit pillugit ersersitsisut,
saqqummiuppavut. Pineqartut ukuupput:
20
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
▪
Kalaallit meeqqat 22-t Danmarkimut 1951-imi aallartinneqarsimasut pillugit
oqaluttuarisaanermi pisimasunik qulaajaaneq
19
Kalaallit meeqqat 22-t ilaquttaminnit avissaartinneqarlutik Danmarkimut aallartinneqarneranni
perorsaanikkut misileraanermut tunuliaqutaq, pisup ingerlasimanera aamma kingunerisimasai
pillugit qulaajaaneq. Qulaajaanermi 2020-meersumi misileraaneq meeqqanut oqaatsiminnik,
kulturiminnik aamma ilaquttaminnut attaveqarnerminnik annaasaqarnermik misigisaqarsimasunut
ajoqutaasimasoq, aamma danskit oqartussaasuinit sumiginnaaneq sakkortooq pineqartoq
isummerfigineqarpoq. Misissuineq danskit naalakkersuisuinit aamma Naalakkersuisunit
suliakkiutigineqarpoq.
Meeqqat Kalaallit Nunaanni 1914-1974-imi aappariinnerup avataatigut inunngortut
inatsisitigut inissisimanerat pillugu oqaluttuarisaanermi pisimasunik qulaajaaneq
20
Meeqqat Kalaallit Nunaanni piffissami pineqartumi aappariinnerup avataatigut inunngortut
inatsisitigut inissisimanerat qulaajaanermi misissorneqarpoq. Suliassaqarfimmi tassani kalaallit
inatsisaat danskit inatsisaannit qanoq immikkooruteqarnersoq nalunaarusiami nassuiarneqarpoq,
aamma assigiinngissutinut taakkununnga tunngatillugu oqaluttuarisaanikkut aamma inooqataanikkut
pissutaasut misissoqqissaarneqarlutik. Misissuineq danskit naalakkersuisuinit aamma
Naalakkersuisunit suliakkiutigineqarpoq.
Kalaallit Nunaata nunasiaatitut inissisimaneranik atorunnaarsitsineq 1945-54.
Oqaluttuarisaanermi pisimasoq pillugu qulaajaaneq
21
Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut siulittaasoq aamma danskit ministeriunerat 2005-imi
isumaqatigiipput, oqaluttuarisaanermi pisimasut pillugit qulaajaasussanik pilersitsissallutik, ”1953-
imi tunngaviusumik inatsisip allanngortinneqarneratigut Kalaallit Nunaata nunasiaataanermiit
naligiimmik naalagaaffiup ilaatut inissinneranik allanngortitsinermut atatillugu pisut, tassunga
ilanngullugit Danmarkip tamanna pillugu FN-imut nalunaaruteqarneranut atatillugu
Danmarkimi/Kalaallit Nunaanni aamma FN-imi pisut ingerlasimanerannik”
qulaajaasussaq.
Qulaajaaneq, Dansk Institut for Internationale Studier-imit (DIIS) suliarineqartoq, politikkikkut,
aningaasaqarnikkut aamma inooqataanikkut pisuni, ineriartornermik tamatuminnga
ingerlatsisuusumik, tassunga ilanngullugit Danmarkip sorsunnersuup kingulliup kingorna nunat
tamalaat akornanni pisussaaffii pillugit, aamma Kalaallit Nunaanni nutarterinissamik
kissaateqarnermik annertusiartortumik ersersitsivoq. Suliaqartut assigiinngitsut atuuffigisimasaat,
aamma piffissami pineqartumi isumaqatiginninniarnerit pisimasut nalunaarusiami
misissoqqissaarneqarput.
▪
▪
Kalaallit Nunaannut aamma Danmarkimut tunngatillugu, qulaajaanerit taaneqartut taakku maannamut
nunat taakku marluk akornanni pissutsit nassuiarnissaasa aamma nutaamik nassuiarneqarnissaasa
suliarineqarnerisa killeqangaatsiarnerannik takutitsipput. Naak misissuinerit amerlassusiat
eqqoqqissaartumik taajuminaakkaluartoq assersuutit taaneqartut amerlassusiisa aamma pingaarutaasa
erseqqissisippaat nunat taakku marluk imminnut atassuteqarnerisa ingerlaavartumik
misissoqqissaarlugillu paasinissaat pisariaqartoq.
Tamatuma saniatigut, pingaartumik politikkikkut aamma inuiaqatigiinni allanngornernut annertuunut,
nunat taakku marluk imminnut atassuteqarnerannut sunniuteqarsimasumut, tunngatillugu
ataatsimiititalianik arlalinnik pilersitsisoqarnikuuvoq.
22
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaata aamma
Danmarkip akornanni pissutsit pillugit paasissutissanik qanoq annertutigisunik katersuisoqarsimanersoq
erseqqissumik kisitsisitalerlugu oqaatigiuminaappoq, pissutigalugu qulaajaanerit aamma
ataatsimiititaliarsuit sulinerisa annertuut saniatigut Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni
pissutsit aalajangersimasut ingerlaavartumik nalunaarusiat, misissueqqissaarnerit aamma misissuinerit
aqqutigalugit misissorneqartarsimammata.
21
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0032.png
IMMIKKOORTOQ 1
IMMIKKOORTOQ 1
22
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0033.png
IMMIKKOORTOQ 1
1.1
Immikkoortoq 1-imut
siulequtsiussaq
Piffissami qulaajaaffigineqartumi 1960-imiit 1991-imut naartunaveersaatinik atuinerup
oqaluttuassartaanut tunngasut immikkoortoq 1-imi sammineqarpoq. Tassani spiralip, aamma
naartunaveersaatit allat eqqunneqarnerisa tungaanut aalajangiinerup ingerlasimanera, kiisalu suliniutip
aallartinneqarsimaneranut, ingerlaavartumik ingerlateqqinneqarsimaneranut aamma
naleqqussarneqarneranut suna tunngaviusimanersoq qulaajassavarput. Taamaattumik oqartussaasunit,
suliniaqatigiiffinnit aamma oqartussaqarfinni sulisunit isumaliutinut, aalajangiinernut aamma iliuutsinut
tunngassuteqarpoq, aammalu taamaattumik taakku isiginninnerat saqqummiutissavagut.
Naartunaveersaatit pillugit suliniarneq qanoq ingerlanneqarsimanersoq, aamma misigineqarsimanersoq
immikkoortoq 3-mi sammineqarpoq.
Qulaajaaneq kapitali 1.2-mik aallartissavarput, tassani 1950-ikkunni sammiviit, kingusinnerusukkut
naartunaveersaatit pillugit oqallinnermut, aamma tamatuma inuiaqatigiit ineriartornerannut
kingusinnerusukkut sunniutaanut tunngasunik qitiutitsiffiusoq. Kapitalip takutippaa, 1950-ikkunni
Kalaallit Nunaanni nutarteriniarluni ilungersorneq ilutigalugu nunarsuarmi inuit amerliartornerat nunani
tamalaani annertusiartuinnartumik apeqqusersorneqartoq
–
pingaartumik nunanut siuarsagassanut
tunngatillugu. Tamatuma kingorna kapitalimi takutinneqassaaq, kalaallit amerliartornerisa
ajornartorsiutaaneranik isigininneq, pingaartumik nunap nakorsaanera aqqutigalugu, inuiaqatigiit
kalaallit ineriartornerannik politikkikkut aamma allaffissornikut oqallinneq ukiut qulikkaat
naajartorneranni qanoq aallartinneqarsimanersoq. Naggasiutigalugu kapitalimi aamma takutinneqassaaq,
nakorsat ilaasa inuiaqatigiit kalaallit kinguaassiuutinut tunngasutigut inuunerannik, aamma
inuunerminnik ingerlatsinerannik isiginninnerat kinguaassiuutitigut nappaatit pillugit oqallinnermi
takkorliuunnersut, paasinninnerit naartunaveersaatit qanoq ittut Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnerinut
pingaaruteqalersut.
Tamatuma kingorna kapital 1.3-mi takutinneqassaaq, innuttaasut amerleriaateqarnerat piffissami 1960-
imiit 1966-imut qanoq erseqqissarneqarnersoq. Innuttaasut amerleriaateqarnerannik apeqqusersuineq
danskit allaffissornikkut qitiusumik ingerlatsivianni politikkikkut suliallit aamma atorfilittat akornanni
1964-ip kingorna aatsaat siaruaappoq. Innuttaasut amerliartornerisa sukkassusia ajornartorsiutaasutut
nassuiarneqarpoq, inuunniarnikkut atukkat ineriartortinneqarnissaannik anguniakkanut, siullermik G50-i
aqqutigalugu siunniunneqartunut aamma kingorna G60-i aqqutigalugu aalajangersarneqarlutillu
ingerlateqqinneqartunut, unammilligassaqartitsilernera pissutigalugu. Anaanat inuusuttut, aamma arnat
meerarpassuallit tamatumani immikkut mianerisarialittut isigineqarput. Innuttaasut amerliartornerat,
aamma anaanat inuusuttut atugaat taamaallaat politikkikkut sulialinnit, qiutiusumik allaffeqarfimmi
atorfilittanit aamma Kalaallit Nunaanni nakorsat ilaannit apeqqusersorneqanngilaq. Namminersorlutik
suliallit aamma taamaaliorpput, aamma sammisaq danskit tusagassiorfiinit qaqinneqarluni.
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq iluarsiissutissatut isigineqarpoq, aammalu Kalaallit Nunaat
pillugu isumalioqatigiissitaq suliarujussuarmik 1965-imi aallartitsivoq, naartunaveersaatit pillugit
paasissutissiinissamik aamma pissarsiariuminarnerulersinneqarnissaannik ilaqartumik. Ilutigitillugu
nakorsat amerlanerit, Kalaallit Nunaanni sulisut, isumaqarput naartunaveersaatit piusut innuttaasunut
naleqqutinngitsut. Taamaattumik spiralip takkunnera ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup 1963-
imiit siumullu qanoq ittuunissaanik eqqussiffiuvoq, periutsinut allanut, atorneqarnerisa nakorsanit
23
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0034.png
IMMIKKOORTOQ 1
aqunneqarsinnaanngitsunut sanilliullugu, naartulernissamut illersuutitut sunniuteqarluartutut nakorsat
ilaannit isigineqarluni.
Spiralip pisortatigoortumik Kalaallit Nunaanni misilerarneqarnera aamma akuersissutigineqarnera
kapitali 1.4-mi malinnaaffigissavarput. Erik Roseni Mødrehjælpenimi nakorsaanerusimavoq, aammalu
spiralimik ukiuni siuliini Danmarkimi misileraanermik ingerlataqarsimalluni. Spiralinik Kalaallit
Nunaanni misileraanini 1966-imi aallartippaa. Rosenip misileraanermini nalunaarusiai marluk
tunngavigalugit, aamma Rosenip, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma Sundhedsstyrelse-p
akornanni annertuumik attaveqaqatigiinnerisa kingunerisaanik misileraanerup ilusissaa aamma
ingerlanneqarnera, misileraanerup akuersissutigineqarneranut atatillugu oqartussaasut iliuusaat aamma
isumaliutaat immikkut qitiutillugit saqqummiutissavagut.
Tamatuma kingorna spiralip, Rosenip misileraareernerata kingorna pisumik, Kalaallit Nunaanni
atorneqarsinnaasunngorlugu akuersissutigineqarnera kapitalimi misissorneqassaaq. Tassani
akuersissutigineqarnissaata suliarineqarnera, aamma atorneqarnissaanut Sundhedsstyrelse-mit immikkut
piumasaqaatigineqartut saqqummiutissavagut. Piumasaqaatit spiralip Danmarkimi 1966-imi
atorneqarsinnaanngorneranut sanilliullugu sakkortunerupput.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiamik 1969-imi suliaqarnermut atatillugu
innuttaasut amerliartornerat pillugu oqartussaasut oqallittarneri kapitali 1.5-imi qulaajarneqarput, tassani
inuiaqatigiit amerlassusiat atorfilittanit apeqqusersorneqarluni aallartinneqartoq, aammalu Kalaallit
Nunaannut politikkimik nutaamik pisariaqartitsisoqalersinnaanera oqaluuserineqartoq takuarput.
Inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerat, aamma spiralit ikkunneqartut amerlassusiat, nunap
nakorsaaneranit decembarimi 1969-imi saqqummiunneqartut politikkikkut sulialinnut qanoq
annertutigisumik ernumasitsiunnaarnersoq, aamma siunissami inuiaqatigiinnik ineriartortitsinissamik
paasinninnermik allanngortitsinera aamma qulaajassavarput. Tunumi innuttaasut amerliartornerat,
inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamut, aamma sumiiffimmiit nuunnissamut periarfissat
ikinneruneri pissutigalugit immikkut ajornartorsiutaasutut isigineqarnera pillugu oqallinnerit kapitalimi
uani immikkut qitiutillugit sammissavagut. Tamatuma kingunerivaa ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiortarnerup politikerinut aamma atorfilittanut pingaarutilerujussuanngornera, sumiiffinni
politikerit peqatigalugit oqaloqatigiissutigineqartartoq, aamma
Aamma takutipparput, naak spiralip eqqunneqarnera aamma kingorna inunngortut amerlassusiisa
appariaateqarnerat pingaarnertut iluatsitutut nassuiarneqaraluartoq ukiut ingerlanerini ataasiakkaanik
isornartorsiuisoqartartoq, ilaatigut FN-ip ataani, tassani spiralimik eqqussiniarluni suliap
ingerlanneqarnera ajornartorsiutitaqartoq oqaatigineqarluni.
Naartunaveersaatit 1970-ikkunni aamma 1980-ikkunni politikkikkut aamma nakorsat akornanni
oqaluuserineqarnerat kapitali 1.6-imi malinnaaffigineqarpoq. Tassani takutinneqarpoq, spiralip
atorneqarnerata siaruarnerata kinguninngua naartunaveersaatit pillugit oqaluuserineqartarneranni
ataqatigiinnerit, aamma iluarsiissutissatut isigineqarneri
–
allanngortut. Naartunaveersaatit innuttaasut
sukkasuumik amerliartornerannut iluarsiissutissatut isigineqariarlutik naartuersinnissamut iliuusissatut
isigineqalerlutik. Takuarput, naartuersissinnaanerup eqqunneqarneranut atatillugu danskit
naalakkersuisuisa aalajangiinerit aamma oqallinnerit Landsrådimut isumagisassanngortikkaat, ammalu
kinguaassiornermut tunngasut danskit susassaqarfiattut isigiunnaarlugu. 1970-ikkunni aamma spiralip
kisimi naartunaveersaatitut isumannaatsutut isigineqarneraniit naartunaveersaatinik allanik
atuisoqarsinnaanngorneranut nakorsat tungaanninngaanniit allanngortoqarpoq. Taamaattumik kapitali
1.6-imi nakorsaatip kapuutip Depo-Proverap eqqunneqarnera, aamma arnanut kalaallinut atorneqarnera
pillugu oqallinnerit pilersut malinnaaffigissavagut.
24
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0035.png
IMMIKKOORTOQ 1
Immikkoortoq 1-i Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialumi aamma Rigsarkivet-imi
naassaarineqartunik, kiisalu allaaserisanik naqitanik aamma immikkoortumi ataatsimi inatsisinut
tunngasunik tunngaveqarpoq.
Taaguutit atorneqartut
Immikkoortoq 1-imi taaguutit arlallit, uani erseqqissaateqarfigisavut, atorpavut:
▪
▪
Inuiaqatigiit katitigaanerat: Suiaassuseq, ukiut, isertitat il.il. malillugit innuttaasut katitigaanerannik
nassuiaat
(Paasisaqarfik: Den Danske Netordbog)
Innuttaasut amerliartornerat: innuttaasut amerlassutsimikkut ineriartornerat, aamma
inunngortut/toqusut amerlassusiat aamma avataaniit- aamma avammut nuuttut amerlassusiat
eqqarsaatigalugit. Innuttaasut amerlassusiat qaffariaateqarpat nalinginnaasumik
”innuttaasut
amerlassusiisa qaffariaateqarnerat” atorneqassaaq.
Inunngortut amerlassusiat: Innuttaasut amerlassusiviat tunngavigalugu inunngortut1000-ugaangata
ukiumut amerlassusiat, ass. innuttaasut 1000-ugaangata.
Kinguaassiorsinnaaneq: Arnat kinguaassiorsinnaasut 1000-ugaangata erninerit amerlassusiat.
Kinguaassiorsinnaaneq katillugu: Arnap 15-49-inik ukioqarnermini meeqqat erniarisassaasa
amerlassusiisa katinnerat, ukioqatigiiaani assigiinngitsuni inunngortut amerlassusiat qaffasissutsimi
aallaavigineqartumi inissisimappat (massakkut kinguaassiorsinnaasut agguaqatigiissinnerat).
Agguaqatigiissillugu ukiut inuuffiusartut: Toqusut pillugit misilittakkat tunngavigalugit inoorlaat
1000-ugangaata agguaqatigiissillugu ukiut inuuffigisartagaat.
Piffissami aalajangersimasumi inunngortut amerlassusiat: Takuuk Inunngortut amerlassuiat
Avataanut nuuttut amerlanerunerat: Avaatanut nuuttut amerlassuiat avataaniit nuuttut
ilanngaatigalugit.
▪
▪
▪
▪
▪
▪
Tamatuma saniatigut naartunaveersaatinut arlalinnut taaguutit aamma takuneqarsinnaapput. Siullertut
pineqartoq tassaavoq, Lippes Loop, spiralip Rosenip Kalaallit Nunaanni1966/1967-imi misileraagami
atugaa. Naartunaveersaat alla taaneqartoq tassaavoq, Depo-Provera, kapuut qaammatit
pingasukkaarlugit tunniunneqartussaq.
25
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0036.png
IMMIKKOORTOQ 1
1.2
1950-ikkut: Innuttaasut
ineriartornerat aamma
inooqataanikkut
aningaasaqarnikkullu atukkat
1950-ikkunni pisimasut aamma sunniutit pingaarutillit, ukiunut qulikkuutaanut tulliuttunut
pingaarutilimmik naartunaveersaatit politikerinit, atorfilittanit aamma nakorsat ilaannit
isigineqarnerannik pingaarutilimmik kinguneqartut kapitalimi uani naatsumik saqqummiutissavagut.
Siullertut pineqartoq tassaavoq, innuttaasut ineriartornerannut pingaarutilimmik Kalaallit Nunaanni
inuuniarnikkut atukkat aamma peqqinnissaqarnikkut pissutsit pitsanngorsarneqarnissaannik
soqutiginninneq 1950-ikkunni aallartimmat. Innuttaasut ineriartornerannik oqallinneq oqallittarfinni
assigiinngitsuni ingerlanneqarpoq
–
politikkikkut suliallit, atorfilittat aamma minnerunngitsumik
suliniaqatigiiffiit namminersortut akornanni, pingaartumik inuiaqatigiit amerliartorneranni
peqqinnissakkut aamma inooqataanikkut unammilligassaqarfiunerisa pingaarutaat peqqinnissaq pillugu
ilisimatusarnikkut aamma nakorsatut ilisimatusarnikkut isiginninnermi qitiusimalluni. 1950-ikkut
affaasa aappaanni inunngortut amerliartuinnarnerat, aamma tamatuma inuuniarnikkut kinguneri
politikkikkut aallunneqarput. Tamanna inuiaqatigiit inuuniarnermikkut atugaasa
pitsanngoriartinnissaannut ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornissamut tunngasutigut
sulissuteqartoqarnissaata pisariaqarneranik eqqarsarnerup annertusiartuinnarneranut aallaavimmik
pilersitsivoq. Taakkununnga ilaapput inuiaqatigiit meerartaarusunnerlutik, aamma
meerartaarusussagunik qaqugu meerartaarusunnerlutik toqqaasinnaanissaat siunertatut oqaatigalugu
naartunaveersaatit pillugit paasissutissiillunilu tunniussineq.
Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuaq 1948-meersoq
1950-ikkut affaasa aappaanni inuiaqatigiit amerliartuinnarnerisa oqaluuserineqarneranut qitiusut ilaat
ataaseq tassaavoq, inuiaqatigiinnik kalaallinik nutaamik aaqqissuusseqqinneq, Kalaallit Nunaat pillugu
Ataatsimiititaliarsuaq 1948-mi pilersinneqarmat aallartinneqartoq. Ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissummi anguniagaani aamma inassuteqaataani, 1950-imi saqqummiunneqartumi,
inuuniarnikkut atukkat qaffasinnerulersinneqarnissaat tunngaviusumik siunertarineqarpoq, tamannalu
1950-ikkunni aamma 1960-ikkunni politikkikkut siunnerfimmut aalajangiisunngorpoq. Anguniagaq
taanna aammattaaq inuiaqatigiit amerliartornerisa kigunerisassai pillugit, taamalu aamma
naartunaveersaatit ilanngunneqarnerannut pingaarutilimmik 1960-ikkunni politikkikkut oqallinnermi
aalajangiisunngorpoq.
Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinermut tunuliaqutaasoq tassaasimavoq,
Sorsunnersuup Kingulliup naanerata kingorna erseqqimmat, danskit Kalaallit Nunaannut
matoqqatitsinermik politikkeqarnerata nalilersoqqinneqarnissaa pisariaqartinneqartoq. Sorsunnersuut
nalaani Danmarkip tiguaaqqanerata nalaani USA Kalaallit Nunaannik pilersuisunngorsimavoq.
Tamanna aqqutigalugu innuttaasut nioqqutissanik nutaanik amerlasuunik ilisimasaqalernissaminnut
periarfissaqarsimapput. Sorsunnersuup kingorna ineriartortitsinissaq inuiaqatigiinnit kissaatigineqarpoq,
allanngortoqarnissaanilllu sulissuteqarnissamik danskit naalakkersuisuinik
26
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0037.png
IMMIKKOORTOQ 1
isumaqatigiissuteqartoqarluni.
23
Ilutigitillugu nunani tamalaani suliniaqatigiiffiit naalagaaffiit
nunasiaatillit pissaanerannik atorunnaarsitsinissamik, aammalu nunasiaataasimasut nunani killerni
naalagaaffiit nunasiaatillit assigalugit nutarterinerup assinganik nutarteriffigineqarsimanngitsut
ineriartortinneqarnissaannik kimigiisilerlutik.
Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut 1948-meersumut suliakkiutigineqarpoq
”ajornartorsiutit Kalaallit Nunaanni piusut misissuiffigineqassasut, inuuniarnikkut, inuiaqatigiinni
aningaasaqarnikkut, politikkikkut, kulturikkut aamma allaffissornikkut ineriartortitsinissaq
siunertaralugu, kiisalu tamatuma kingorna apeqqutinut taakkununnga tunngatillugu siunissami
malittarisassanik siunnersuuteqarluni isumaliutissiissummik saqqummiusseqqullugu.”
24
Ataatsimiititaliarsuup sulinera G50-isumaliutissiissummik, arfinilinnik atuagartalimmik, ilaqarpoq.
Inuiaqatigiit aaqqissuuteqqinneqarnissaannik pilersaarut taanna, piniartuunermiit- aamma
taartigeeqatigiittarnermiit aningaasaqarnermut ikaarsaarnissamik pisariaqartitsiffiuvoq, tamannalu
aqqutigalugu inuuniarnikkut atukkat qaffasinnerulersillugit:
”Siullertut suliassaq pingaarneq tassaassaaq, inuussutissarsiorneq pillugu politikkimik aamma
allatut pissusilimmik aaqqiissutinik suliaqarnissaq, inuiaqatigiit kalaallit inuuniarnermikkut
atugaannik maanna appasissorujussuarmik inissisimasumik qaffasinnerulersitsisinnaasussamik.
Politikki taanna ikiuiniarnikkut aamma inooqataanikkut isiginninneq tunngavigalugu
taamaallaat tunngavilersorneqanngilaq, aammali aningaasaqarnermik isiginninnermit.
Inuuniarnikkut atukkat qaffasinnerusut, pingaartumik peqqinnissakkut sullissineq
pitsaanerulersinneqarsimasoq, aamma ineqarnikkut atukkat pitsaanerusut, nunani allani
misilittakkat malillugit inuunerup sivisussusianik sivisunerulersitsissaaq, aamma
napparsimasarnerujussuarmik annikillisitsilluni, taamaalilluni maannamisut pilersuisup
ataatsip pilersugassai ikinnerulissallutik, aamma tamanna tunngavigalugu inuiaqatigiit
naammassisaqarsinnaassusiat qaffassalluni.”
25
Ataatsimiititaliarsuup suliaa taamaalilluni nunani allani, tassunga ilanngullugu Danmarkimi,
atugartuunngorsaanermik misilittakkanit aallaavilimmik naatsorsuutigisanit tunngaveqarpoq. Tassunga
uiggiullugu isumaliutissiissummi pingaartinneqarpoq, inuuniarnikkut atukkat qaffasinnerusut
inuiaqatigiit kalaallit siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu namminneq aamma
”inuunerminni
aningaasaqarnikkut imminnut tunngavissaqalersissinnaanissaannik”
pilersitseqataassasoq.
Tamatumunnga ilanngullugu inuiaqatigiit kalaallit aamma tjenestemandit, Danmarkimit aggersut,
akornanni aningaasaqarnikkut aamma inuuniarnikkut naligiinnginnerup naligiinnerulersinnissaanut
tapertassaaq.
26
Aningaasaqarnikkut politikki, ataatsimiititaliarsuup inassutigisaa, aningaasartuutit aamma isertitat
naligiinnissaannik anguniagaasartutoqqanik kipisitsivoq. Tamatumunnga taarsiullugu inuiaqatigiit
aaqqissuussaanerannik allanngortitsilluinnarnissamik inassuteqarpoq, inuiaqatigiinnik nutarsaanermi
aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmit tunngaveqassallutik. Taakku aningaasalersuinissamut
pilersaarutit tunngavigalugit pilersinneqassapput. Tamatuma saniatigut akitigut nikerarnerit, kiisalu
niuerfinnik suliffeqarfinnut namminersortunut ammaassinikkut naalagaaffiup
kisermaassisussaatitaanerata ajalusoornissaa pinngitsoortinniarlugit patajaallisaanissamik
anguniagaqartoqarpoq.
27
Ineriartorneq tapersersorniarlugu aalisarneq
–
pingaartumik saarullinniarneq
–
annertusarneqarlunilu
pisariillisarneqassaaq. Taamaattumik innuttaasut najugaqarfinnut ikinnerusunut aamma anginerusunut,
aalisakkanik suliffissualiorfiusinnaasuni, eqiterunneqarnissaat pisariaqartutut isigineqarpoq.
28
Innuttaasunik eqiterutsitsineq tamanna, ataatsimiitaliarsuaq malillugu, atugarissaarnikkut
suliffeqarfinnik oqartussaasunit ingerlanneqartunik, soorlu napparsimmavinnik, atuarfinnik, utoqqaat
angerlarsimaffiinik il.il sanaartornermut tunngatillugu iluaquteqassaaq, Danmarkimi naalagaaffimmut
27
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0038.png
IMMIKKOORTOQ 1
atugarissaarfiusumut annertusigaluttuinnartumik ilisarnaataasumik. Peqqinnissaqarfiup aamma
atuarfeqarnerup iluani massakkorluinnaq suliniuteqartoqartariaqarnera ataatsimiititaliarsuup
pingaartumik erseqqissarpaa, peqqinnissakkut pissutsit aamma ilinniartitaanerup qaffasissusia
pitsaanerulersinneqarsinnaaniassammata.
29
Peqqinnissakkut ilungersunartorsiorfiusut annerpaat ilagisaat
tassaasimavoq tuberkulose, tulliulluni kinguaassiuutitigut nappaatit. Kingulleq pingaartumik
gonorrémut, atugaasorujussuarmut, kiisalu syfilisimut tunngassuteqarpoq, inuiaqatigiinni
tunillaassuuttussatut peqqinnissaqarfimmit, atorfilittanit aamma Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu
politikkikkut sulialinnit ernumassutigineqarluni.
30
Illoqarfiit aamma najugaqarfiit pingaarnertut nutarterineq sioqqullugu atugarissarititaasut atorlugit
ingerlammata ilutigitillugu tamat eqqiluisaarnerannik nutarterinissaq aamma pisariaqarpoq
–
tassa
imaappoq, eqqakkanut aqqusiorneq, imeqarneq, innaallagiaqarneq il.il. Inissialiortiternerup
annertusineqarnissaa nutarterneqarnissaalu aamma pisariaqarpoq. Nakorsat angalatitat assersuutigalugu
isummerput, ”kalaallit
inigisaat amerlanerpaat atorsinnaanngitsut.”
31
Pingaartumik qangatoortumik
ataatsimoorullugu illeq siniffigineqartartoq nangaanartoqartinneqarpoq, peqqinnissakkut aamma
inooqatigiinnikkut pissutsit pissutigalugit.
32
Taamaattumik isumaliutissiissummi inassutigineqarpoq, inuiaqatigiit ineriartortinniarlugit, aamma
innuttaasut inuuniarnermikkut atugaat qaffassarniarlugit inuiaqatigiit imminnut
pilersorsinnaanissaminnut periarfissagissaarnerpaani sumiiffinni najugaqassasut. Ataatsimiititaliarsuaq
malillugu nuunnerit pinngitsaaliinertaqanngitsumik pissapput, kisianni sunniiniarnikkut
siuarsarneqassasoq aamma annertusaalluni- aamma nutarterilluni suliat sumiiffinni siunissamik
qulakkeerinniffiusutut isigineqartuni suliarineqarlutik.
33
Ataatsimiititaliarsuup taamaattumik
naatsorsuutigivaa, illoqarfinni innuttaasut amerlassusii qaffariaateqassasut, ilaatigut ”inunngortut
toqusunit amerlanerunerisa nassatarisaanik innuttaasut amerleriaateqarnerannik”
ilaatigut
”pilersaarutaanngitsumik”
aamma
”aaqqissuussamik nuunnerit”
pissutigalugit.
34
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlassutsimikkut ineriartornerat Kalaallit Nunaat
pillugu Ataatsimiititaliarsuup apeqqusinngilaa, tamanna pingaartumik 1950-ikkut affaasa appaanni
inuiaqatigiit amerliartornerisa sukkatsinneranut atatillugu isigineqassalluni.
35
Ataatsimiititaliarsuulli
Ammassallip kommuniani innuttaasut amerleriaateqarnerat erseqqissarpaa.
36
Ataatsimiititaliarsuaq
malillugu kommunimi naammassisaqarsinnaassuseq aamma suliffeqarnikkut periarfissat
amerleriaatinut malinnaanngillat, taamaattumillu innuttaasut ”nallinnarlutik” inuupput.
37
Ataatsimulli
isigalugu toqusut amerlassusiisa qaffasissusiat ataatsimiititaliarsuup soqutigineruaa, minnerunngitsumik
naalungiarsuit toqusut amerlassusiisa qaffasissusiat. Tuberkulose 1950-ikkunni toqusut tamakkerlutik
pingajorarterutaasa sinnillit amerlassusiannut pissutaavoq, aamma naalungiarsuit uumallutik inunngortut
suli ataasiliinatik toqusut 15 %-iullutik.
38
Assersuutissatut aallaavittut naalungiarsuit toqusut
Danmarkimi kisitsisaat taamaallaat 3 %-it sinneqalaarput. Tamatuma saniatigut agguaqatigiissillugu
ukiut inuuffiusartut angutinut kalaallinut ukiut 32-upput, aammalu arnanut 37,5-iullutik. Danmarkimi
agguaqatigiissillugu ukiut inuuffiusartut 1951-imi angutinut 69,8-voq aamma arnanut 72,6-iulluni.
39
Taamaattumik Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut pingaarnertut salliutitat ilaat ataaseq
tassaavoq, peqqinnissaqarfiup nakussassarneqarnissaa, taamalu toqusut amerlassusiannut kisitsisit
qaffasissusiat akiorlugu. Ataatsimiititaliarsuaq taamaattumik arlalinnik siunnersuuteqarpoq,
peqqinnissaqarfimmi sulisut amerlineqarnissaannik ilalimmik, tassunga ilanngullugu peqqinnissamik
nakkutillisutut (nunap nakorsaanera) atorfimmik pilersitsinissaq, kiisalu tuberkulose-p aamma
kinguaassiuutitigut nappaatit qanoq akiorniarneqarsinnaanerat pillugu siunnersuutit. Aamma
napparsimmavinnik nutaanik pilersitsinissaq, kiisalu napparsimmavinnik pioreersunik pitsaanerusunik
pitsanngorsaanissaq ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani eqqartorneqangaatsiarput.
40
28
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0039.png
IMMIKKOORTOQ 1
Nunasiaataajunnaarsitsinissap oqaluuserineqalernera aamma
inuiaqatigiit amerliartornerat
Nunasiaataajunnaarsitsinissamik suliat ingerlanneqarnerannik nunanit tamalaanit aallussineq,
oqaatigineqartutut, ukiuni sorsunnersuup kingulliup kingorna ilaatigut Naalagaaffiit Peqatigiit (FN-ip)
ataani, sakkortusiartorpoq. FN-i 24. oktobari 1945-mi pilersinneqarsimavoq, nunarsuarmi
sorsunnissamik, nunarsuarmi misigineqaqqammersumik, pinngitsoortitsisinnaasumik nunat tamalaat
suleqatigiiffissaannik pilersitsinissaq siunertaralugu. Aamma FN-ip siunertaata nassuiarneqarnerani
qitiuvoq, nunat namminersorlutik naalagaaffiunngitsut politikkikkut, inooqataanikkut aamma
aningaasaqarnikkut ineriartortinneqassasut, soorluttaaq namminersortuuneq, naleqq. artikel 73-i aamma
74-i
41
, ineriartortinneqassasoq. FN-i 1946-mili aallartittumik nunat namminersortuunngitsut
(nunasiaataasut) pillugit nalunaarusianik pissarsisalerpoq, aamma piffissaq taanna aallarnerfigalugu
Kalaallit Nunaanni pissutsit pillugit nalunaarusianik Danmarki FN-imut nassitsisalerluni.
42
FN-ip
nunasiaataajunnaarsitsinissamik aallussinera nunat arlallit nunasiaataanermiit nunatut namminersortutut
ikaarsaarnerannik kinguneqarpoq.
43
Inuiaqatigiinnik kalaallinik aaqqissuusseqqinneq taanna, Kalaallit
Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani nassuiarneqartoq, aamma tassani
pingaartumik politikkikkut aaqqissuussaanerup nutaamik eqqarsaatigeqqinneqarnera, taamaalilluni
Danmarkimi atuuttup assinganik oqaasertaqalersillugu, danskit aallartitaasa FN-imik
isumaqatiginninniarneranni tunngavilersuutigineqartumut namminersornerup nassuiarneqaqqinnerani
pingaaruteqarsimavoq, Danskit isumaat tassaasimavoq, nunasiaatigineqartup nunamut attavigisaminut
ilanngutitinneqarnera ”namminersornermik tamakkiisumik anguniagaqarnertut”
assersuunneqarsinnaasoq. Isuma taanna iluatsinneqarpoq, aamma ilanngutititsineq taannarpiaq aamma
naligiissitsinissamik angusaqarusunneq, G50-imi saqqummiunneqartoq, Danmarkip Kalaallit Nunaata
Danmarkimi amtitut ilanngutititsineratigut FN-imi pisussaaffimminik naammassinnittutut
isigineqarnissaanut pingaaruteqarsimavoq.
44
Tunngaviusumik inatsisip 1953-imi allanngortinneqarneratigut Kalaallit Nunaata nunasiaatitut
inissisimanera atorunnaarpoq, aammalu taanna killigalugu Kalaallit Nunaat amtitut inissisimalerluni,
aamma politikkikkut kiisalu tunngaviusumik inatsisit atortinneqarnerisigut naligiimmik danskit
naalagaaffiannut ilaalerluni.
45
Tamanna aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut naalagaaffiup
ilaani innuttaasut allat assigalugit pisortatigoortumik aamma naligiissinneqalerput.
46
Nunani tamalaani suliniaqatigiiffimmi allami, FN-imit aamma peqataaffigineqartumi,
oqaluuserineqartoq tassaavoq nunarsuarmi inuiaqatigiit ineriartornerat. FN-ip aningaasaqarnermut
aamma isumaginninnermut siunnersuisoqatigiiffiata Population Commissioni 1946-imi pilersippaa,
aallaqqaammut Tysklandimi, Japanimi aamma taakku iligisaanni, sorsunnersuarmi kingullermi
ajorsartitaasuni, inuiaqatigiit aallunneqarnerat salliunneqarluni.
47
Ataatsimiititaliarsuaq
aningaasaqarnermut aamma isumaginninnermut siunnersuisoqatigiiffimmut siunnersuisuullunilu
ikiuutissaaq, taamaalillutik siunnersuisoqatigiit, FN-ip isumaaqatigiissutaani kapitali 10 malillugu,
akisussaaffigisaminik isumaginnissinnaaniassammat. Siunnersuisoqatigiit ilisimasanik
katersuisussaapput, aamma aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut, kulturikkut, ilinniartitaanikkut
aamma peqqinnissakkut ineriartorneq pillugit FN-ip Ataatsimeersuarnera siunnersuisuuffigissallugu,
tamanna FN-ip eqqissinissaq- aamma inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit suliniutaani, naleqq. ass. FN-ip
isumaqatigiissutaani siunertarineqartutut aallarniutaani: ”kiffaanngissuseqarnerulluni
inooqatigiinnikkut
siuarsaanissaq aamma inuuniarnikkut atukkanik qaffassaanissaq”
qitiusut ilaattut isigineqarluni.
Tassunga atatillugu inuiaqatigiit pillugit politikki ineriartornermut tunngasutigut aallussiffiusutut,
aamma pitsaaliuisuulluniluni eqqissisimatitsisuusutut
48
isigineqarpoq, aamma FN-ip suliassaqarfimmik
suliaqarnissaminik piginnaatitaanera taamaalilluni Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaani Artikeli
55-imit
49
aallaaveqarpoq. Population Commissionip ukiuni siullerni suliai pingaartumik inuiaqatigiit
katitigaanerannik misissuinernik aamma siumut isigaluni ineriartortitsinissamik, inuiaqatigiit
29
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0040.png
IMMIKKOORTOQ 1
katitigaaneranni piginnaasanik ineriartortitsinissamik aamma inuiaqatigiit amerliartornerisa aamma
aningaasaqarnikkut inooqataanikkullu uuttuutit akornanni ataqatigiinnerit pillugit ilisimatusaatigalugu
misissuinerit eqikkarneqarnerannik ilaqarput. Taakku saqqummiussami
’The Determinants and
Consequences of Population Trends’
(1953)
50
saqqummiunneqarput. Taanna ilaatigut ilisimasanik,
ataatsimiititaliarsuup katersorsimasaanik, ilaatigut inuiaqatigiit amerlassutsimikkut ineriartornerannut,
aamma aningaasaqarnikkut, inooqataanikkut aamma inuiaqatigiit katitigaanerisa akornanni uuttuutit
ataqatigiinnerannut sunniutillit pillugit piffissami tassani ilisimatuussutsikkut isummiussaagallartunik
imaqarpoq. Tunuliaqutaasutut takuneqarsinnaavoq, nunat ilaanni innuttaasut amerliartornerat inuit
oqaluttuarisaaneranni siornatigut takuneqarsimanngisaannarsimassagunartutut qaffasissuseqalersimasoq.
Taamaalilluni saqqummiussami tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq, nunat ilaat naartunaveersaatinik
eqqussisimasut, inuuniarnikkut atukkat akuersaarneqarsinnaasumik qaffasissuseqalersinnissaat
anguniarlugu suliaqarluni aallartinneqarsimasut innuttaasut annertuumik amerliartornerisa unitsissagaat
aarleqqutigalugu.
FN-ip aningaasaqarnermut aamma isumaginninnermut siunnersuisoqatigiivisa World Population
Conference siulleq 1954-imi Ruumami aaqqissuummassuk siunnerfigineqartoq tassaasimavoq,
naalakkersuisut inuiaqatigiit katitigaaneranni ajornartorsiutit, aamma taakku aningaasaqarnikkut
inooqataanikkullu ajornartorsiutinut ataqatigiinnerat
51
pillugit ilisimasatigut tapersersornissaat.
Ajornartorsiutinik taakkuninnga iluarsiinerit nunarsuaq tamakkerlugu pitsaanerusumik
siunissaqalernissamut pisariaqartinneqartutut generalsekretærip ikiortaanit, ataatsimeersuarnermik
ammaasumit, taaneqarpoq.
52
Inuiaqatigiit katitigaanerat inuuniarnikkut aamma aningaasaqarnikkut
tunngaviusumik ajornartorsiutit suliarinerinut iluaqutaasinnaasussamik uani ilisimatusarnikkut
atortussamik pilersitsivoq. Sammineqartut ilaat, oqaluuserineqartoq, tassaasimavoq inuiaqatigiinni
aningaasaqarnikkut ineriartornerup aamma inooqatigiinnikkut allanngornerup akornanni ataqatigiinneq,
pingaarnertut nunani siuarsagassani inooqataanikkut aamma aningaasaqarnikkut ineriartorneq
aallunneqarluni.
53
Ataatsimeersuarnermi amerikami inuiaqatigiit katitigaanerannik suliallit nunani siuarsagassani
innuttaasut amerliartornerisa killilerneqarnissaat pisariaqartoq tunngavilersuutigivaat. Nunat
siuarsagassat amerlasuut innuttaasuni amerleriaateqarneq misigivaat, toqusut amerlassusiisa ikilinerisa
aamma ukiut inuuffiusartut qaffasinnerulernerisa
54
kingunerisaannik. Amerikami inuiaqatigiit
katitigaanerannik suliallit isumaqarput, innuttaasut sukkasuumik amerliartornerat inuuniarnikkut atukkat
appasinnerulernerannik aamma aningaasaqarnikkut ineriartornerup
55
kinguarsarneqarneranik
kinguneqassasoq. Taama isiginninneq nunani kommunistinit aqunneqartuni peqataasunit
akerlilerneqarpoq, taakkunannga tikkuarneqarluni nunasiaateqarnikkut aaqqissuussaanermi
inooqataanikkut aamma aningaasaqarnikkut aaqqissuussaaneq tassarpiaasoq ineriartornerup
kinguarsimaneranut pissutaasoq.
Nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu nunani tamalaani oqallinneq FN-imi kisimi
ingerlanneqanngilaq.
56
The Population Council, suliniaqatigiiffik namminersortunit pigineqartoq, 1952-
imi pilersinneqarpoq. Taanna amerikami suliffeqarfiutilinnit- aamma pisoorsuarnit, ilaatigut John D.
Rockefeller III-mit aamma Henry Fordimit aningaasalersorneqarpoq. Suliniaqatigiiffiup
isumassarsiarineqarneranut tunngavigineqartoq Rockefellerip nammineerluni allaaserisami
57
nassuiarpaa, tassalu nunarsuarmi innuttaasut amerlassusiisa aamma isumalluutit
pissarsiarineqarsinnaasut akornanni oqimaaqatigiissitsinerup eqqortup nassaarineqarnissaa, siunissaq
qaninnerusoq aamma ungasinnerusoq isigalugu inuuniarnikkut atukkat pitsanngoriartuinnarnissaat
qulakkeerniarlugu. Inuiaqatigiit amerlassusiisa aamma isumalluutit pissarsiarineqarsinnaasut akornanni
atassuteqarneq taanna ”ullumikkut
ajornartorsiutini ilungersunarnerpaatut aamma
nukinginnarnerpaatut”
58
suliniaqatigiiffimmit isigineqarpoq.
30
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0041.png
IMMIKKOORTOQ 1
Suliniaqatigiiffik, 1961-imi ukiumut 2,3 millioni dollarsinik aningaasaliissutinik missingersuuteqartoq,
aningaasaateqarfiit, nakorsat, ilisimatuut aamma naalakkersuisut akornanni peqatigiinnermik
ineriartortitsivoq, aammalu aningaasanik aningaasaateqarfinnit aamma taamatut naalakkersuisunit
–
pingaartumik peqqinnissakkut
–
naartunaveersaatit pillugit ilisimatusarnermut
59
aqqutissiuussilluni.
Taanna takoqqusaarusianik suliaqarnermut annertuumik aningaasartuuteqarpoq
–
assersuutigalugu
Disney titartakkamik filmiliornissaminut akilerneqarpoq, Anders And ilaqutariiaqqanik
kissaatigineqartunik amerlasuunut siammarterinermut peqataalluni.
60
International Planned Parenthood Federation (IPPF) 1952-imi aamma pilersinneqarpoq,
pilersaarusiukkamik angajoqqaajuneq inuup pisinnaatitaaffigissagaa siunertarineqarluni, aamma
nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiit aamma nunarsuup isumalluutaasa akornanni
oqimaaqatigiissitsineq inuup pilluarnissaanut, siuariartornissaanut aamma eqqissinissaanut
61
pisariaqartinneqartumik pisariaqartoq oqaatigineqarluni. Population Councilimi pisup assinganik
peqatigiiffiup nunarsuaq tamakkerlugu innuttaasut amerliartornerat, pingaartumik nunani siuarsagassani
pisoq, annikillisinneqartariaqartoq inassutigivaa.
Nunarsauq tamakkerlugu inuiaqatigiit amerliartuinnarnerat ingerlasoq ajornartorsiutaasutut
62
peqatigiiffinnit taakkunannga marlunnit isigineqarpoq. Taamaalillutik nunat tamalaat akornanni
peqatigiiffiit innuttaasut amerliartuinnarnerat siuariartornissamut aamma inuiaqatigiit
ineriartornissaannut akornutaasussatut isigivaat. Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq atituumik
isigalugu, tassunga ilanngullugu naartunaveersaatit pillugit paasissutissiineq kiisalu atuineq innuttaasut
amerliartornerisa unitsinnissaannut atortussatut pingaarnerpaatut peqatigiiffinnit isigineqarpoq.
Peqatigiiffiit politikkikkut, aamma inuit isumaannik sunniiniarnermut atatillugu
eqeersimaartorujussuullutik suliniarput, aamma tigussaanerusumik naartunaveersaatinik, soorlu p-pille-
nik, spiralinik aamma taakkununnga atatillugu ilisimatusarnernut aningaasaliillutik.
Nunarsuaq tamakkerlugu nunani amerlasuuni, innuttaasut amerliartuinnarnerisa apeqquserneqarnerat
naalakkersuisunit aallaqqaammut iliuuseqarfigineqanngitsoq, ilisimatusarnermi
tikkuussissutigineqarpoq, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut suliniaqatigiiffiit
namminersortunit ingerlanneqartut pilersut, amerlasuutigut naalagaaffinnit tapersersorneqarlutik,
aamma pisuni amerlasuuni naalakkersuisut namminneq ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut
suliniutaannut qitiusarlutik.
63
Tamanna aamma Danmarkimi pivoq, Foreningen for Familieplanlægning 1956-imi
tunngavilerneqarluni. Taanna nakorsamit Agnete Bræstrupimit pilersinneqarpoq, siunertaralugu:
”naartuersittarnerit
ikilisinnissaat, kiisalu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq aamma
akisussaassusilimmik angajoqqaajuneq pillugit paasissutissiineq aamma ilisimatusarneq
siuarsassallugu
–
tassunga ilanngullugu naartunaveersaatit illersorneqarsinnaasumik
atorneqarsinnaasut pillugit ilisimasanik siammarterineq.”
64
Peqatigiiffiup ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasinninnera peqatigiiffiup arnanut
nakorsaata misissuisartuata 1964-imi apersorneqarnerani takuneqarsinnaavoq:
”Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq ima siunertaqarpoq, ilaqutariit amerlassusissaat
pilersaarusiorneqassasoq
–
tassa imaappoq, meeqqat qanoq amerlatigisut kissaatiginerlugit,
aamma piffissap qanoq ilinerani meeqqat taakku meerartaarerusunnerlugit kissaateqarneq.
Allatut oqaatigalugu qassinik meerartaarnissamik aamma naartunaveersaatit pillugit
paasissutissinneqarsimanissaq kisimi pineqanngilaq, aammali aappaasut
meerartaarsinnaanikuusimanngitsut misissorlugillu passunneqarnissaat aamma pineqarluni.”
Arnanut nakorsaq malillugu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq anaanaasup timimigut aamma
eqqarsartaatsimigut peqqissusia, ilaqutariit atugarissaarnerat aamma inuiaqatigiit
65
eqqarsaatigalugit
31
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0042.png
IMMIKKOORTOQ 1
pisariaqarpoq. Tunngavilersuutit siulliit taakku marluk takutippaat, peqatigiiffik arnat
kiffaanngissuseqarnissaannik isiginniffeqartoq, 1920-ikkunni aamma 1930-kkunni
kiffaanngissuseqarluni anaanaanissamik aamma arnat naartunaveersaateqarnissaminnut
pisinnaatitaaffeqarnerannik oqartarnermut atasumik, ilaatigut danskip atuakkiortup Thit Jensenip
tunngavilersuutigisaanik.
66
Kisianni ilutigisaanik ilaqutariittut inuuneq pillugu ileqqoq malillugu
isiginninnermik peqatigiiffik ingerlatitseqqippoq, aappariinneq aamma ilaqutariittut inuuneq
pingaarutilittut qitiutillugu:
”Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermi pingaartoq tassaavoq, ilaqutariit ataasiakkaat
qanoq amerlatigissanerlutik namminneq aalajangernissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutillu
pisussaaffeqarnerat. Taamaaliornikkut aatsaat meeqqaminnik nerisassaqartitsinissamik,
atisassaqartitsinissamik aamma perorsarnissaasa inissaqartinnissaanut akisussaaffimmik
tigusinissaminnut periarfissaqassapput. Kisianni aappariit eqqortumik aappariittut
inooqatigiinnissaannut ilaqutariit toqqissisimanermik aamma tunniussissapput, aammalu
taamaaliornikkut inuttut piginnaasaq kusanarnerpaaq
–
illugiilluni asaqatigiinneq
–
ineriartortillugu, aatsaat taamaaliornitsigut meeqqap pisariaqartitaa tunniussinnaavarput:
asanninneq killeqanngitsoq.”
67
Peqatigiiffik atuuffimmini tapersersorneqartorujussuuvoq, aamma taassuma ilaqutariiunerup
inuiaqatigiinni tunngavissaasutut oqaatiginninnera ilaatigut Socialdemokratit ilaqutariit inuunermut
pitsaasumut tunngaviusussatut oqaatigisaannut naapertuuppoq, aammalu naalagaaffiup
atugarissaarfiusup ineriartortinneqarnerannut politikkikkut tunngavilersuutaalluni.
68
Foreningen for Familieplanlægning-ip Danmarks Apotekerforening-i, Den Alm. Danske Lægeforening-
i, Danmarks Jordemoderforening-i, Kvindelige Lægers Klubbi (Agnete Bræstrupip piffissami 1946-
1955-imi siulittaasuuffigisaa), Justitsministeria (naartunaveersaatinut tunngasut akisussaaffeqarfiisa
ilaannillutik) il.il. suleqatigivai.
69
Taanna ilaatigut naalagaaffimmit aningaasaliissutinik ikiorneqarluni
aningaasalersorneqarsimavoq. Peqatigiiffik naartunaveersaatit pillugit Danmarkimi arnanut
ilitsersuisarfinnik peqarsimavoq. Arnat namminneq ujartuisussaapput, imaluunniit ilitsersuisarfiit
ilaannit akeqanngitsumik ilitsersorneqarnissaannik innersuunneqassallutik. Peqatigiiffik aamma usuup
puuinik nammineq nioqquteqartartuusimavoq
–
usuup puui Plan-it. Peqatigiiffik nunat tamalaat
akornanni International Planned Parenthood Federationimut (IPPF-imut)
70
ilaasortaanini aallaavigalugu
attaveqarfigissaarsimavoq. Taamaalilluni ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu
oqallinnermi, aamma naartunaveersaatit Danmarkimi siammarterneqarneranni danskit peqatigiiffiat
Danmarkimi aamma nunani tamalaani qitiusumik inissisimasimavoq.
Peqatigiiffiup sulinerani Kalaallit Nunaat 1958-imi aamma ilanngunneqarpoq.
71
Tamanna Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmit tapersersorneqarluni pivoq, tassannga peqatigiiffimmut
uppernarsarneqarluni
”siunissami suliaqarnissaminik Kalaallit Nunaat aamma ilanngunneqassasoq
naatsorsuutigisariaqaraa”.
72
1963-imi ataatsimiinnermi Bræstrupip aallartisarneq, aamma
peqatigiiffiup Kalaallit Nunaannut tunngatillugu siunnerfilimmik suliaqarnera, oqaluttuarivaa:
”Dr. Bræstrupip nalunaarutigivaa, Foreningen for Familieplanlægning-i
1958-imiilli Kalaallit
Nunaannik suliaqarsimasoq, aammalu peqatigiiffik ministereqarfinnik aamma nakorsaanernik
attaveqaraangami pisoq atorluartarsimagaa. Nakorsat tappavunnartussat
pikkorissartinneqartarput. Skumtablettit eqqunneqarput, taamaattorli annikitsumik
misileraatitut. Ajornartorsiummut inassuteqaat pitsaasuuvoq, aammalu paasissutissiilluni
suliaqarnermut aallaavissaqarluarpoq.”
73
Aallaqqaammulli peqatigiiffiup nakorsaaneq qanimut suleqatigisimavaa, aammali ilaatigut Dansk
Kvindesamfund-i aamma kalaallit arnanut peqatigiiffii
74
suleqatigisimallugit. Suleqatigiinneq
annikitsumik aallartippoq, kisianni tamanna aamma peqatigiiffiup politikkikkut aaqqissuussaanerup
32
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0043.png
IMMIKKOORTOQ 1
iluani atassuteqarnera 1960-ikkut aallartinneranni ilaqutariinngornissamut Kalaallit Nunaanni
pilersaarusiornissamut ilisimasaqarnerup
–
aamma atortussat
–
siammarterneqarnissaanik qitiusumik
inissisimasimalluni.
Innuttaasut amerliartornerat nakorsaanerup apeqquserpaa
Kalaallit Nunaanni peqqissutsikkut inissisimaneq 1950-ikkunniit 1960-ikkut tungaannut arlalitsigut
malunnaatilimmik pitsanngoriaateqarpoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimasalik Axel Kjær Sørensen
malillugu tuberkulosemik toqussuteqartarneq 1950-ikkunni 32 %-it missaanniit 1960-ikkunni 5 %-inut
appariaateqarpoq, meeqqat toqusut amerlassusiat piffissami tassani affaanit amerlanerusunik
ikileriaateqarlutik.
75
Ineriartorneq ilaatigut peqqinnissaqarfiup, pitsaaliuinermik aamma katsorsaanermik periarfissanik
pitsanngoriaateqartitsisimasup, allilerneqarneranik, ilaatigullu nappaatit arlallit
annikillisinneqarnerannik peqataasumik inuuniarnikkut atukkat qaffakkiartornerannik nassuiarneqarpoq.
Peqqissutsikkut pitsanngoriaat taanna toqusut ikiliartornerisigut inuttaasut kisitsisitigut
paasissutissartaanni sukkasuumik takuneqarsinnaalerpoq.
76
Erniusartut amerleriaateqarnerisigut aamma
toqusut ikiliartornerisigut innuttaasut amerleriaateqarnissaat, taakku katinnerisigut toqusunut
sanilliullugu inunngortut amerlanerulernissaannik pilersitsisussaq, kisitsisit aamma takutippaat.
Innuttaasut amerliartornerat taanna Kalaallit Nunanni nakorsaanerup siulliit ilagalugit apeqquserpaa.
Tamanna innuttaasut amerliartornerannik nunani tamalaani apeqqusiinermut atassutilimmik
isigineqarsinnaavoq, kisianni aamma nakorsaanerup atuuffianut atituumut uiggiullugu
isigineqarsinnaalluni.
77
Nakorsaaneqarfik nappaatinik akiuiniarnissamik taamaallaat aallussinngilaq,
aammali inuiaqatigiinni pissutsinik allanik, inuiaqatigiit peqqissusiannut sunniuteqarsinnaasunik
aallussilluni. Inuiaqatigiinni pissutsinut assigiinngitsunut tamanna tunngassuteqarpoq, soorlu
ineqarnikkut pissutsinut, inunnik isumaginninnikkut pissutsinut, atuartitsinermut, il.il., aammali
innuttaasut amerlassusiannut. Kalaallit Nunaanni peqqissutsikkut inissisimaffik pillugu nakorsaanerup
ukiumoortumik nalunaarutaani, siullermeerutaasumik 1951-imi saqqummersinneqartumi, nappaatit
siammasissusiannik aamma peqqinnissaqarfik, kiisalu innuttaasut amerlassusiat aamma ineriartornerat
pillugit paasissutissat nakorsaanerup taamaalilluni saqqummiuppai.
78
Innuttaasut ukiuni 1952-1962-imut amerlassusiannik missingiut nakorsaanerup Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmit paasissutissiissutitut juunimi 1956-imi tiguaa. Missingersuut 1940-ikkunni affaanni
kingullerni toqusut aamma inunngortut amerlassusiannik tunngaveqarpoq, aammalu tassani 1956-imi
takuneqarsinnaalerpoq, taanna eqquutinngitsoq, tamatuma kingorna toqusut amerlassusiat
appariaateqarnikuummat
–
aamma toqusunut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat taamaalilluni
naatsorsuutigineqarsimasumit annertunerungaatsiarluni.
79
Ukiup tulliani taassuma innuttaasut
amerleriaateqarnerat Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut eqqumaffigeqquaa, ilutigitillugulu
oqaatigalugu naartunaveersaatit Kalaallit Nunaanni nakorsaatit sinneri allat assigalugit akeqanngitsumik
pissarsiarineqarsinnaasariaqaraluartut. Nakorsaanerulli tunngavilersuutai ministereqarfimmit
tusaaniarneqanngillat. Ministereqarfimmi allaffimmi aqutsisoq ima itigartitsivoq:
”Allakkami 5. februaari 1957-imeersumi (…) Kalaallit Nunaanni toqusut amerlassusiannut
sanilliullugu erniusartut amerlanerujussuat pillugu arlalinnit apeqqusiisoqarnerarlugu
isiginninnerit tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatit akilerlugit
pissarsiarineqarnissaannik piumasaqarneq akerliusutut isumaqarfigalugu imminut
illersuisunngortipputit. Tassunga atatillugu nalunaarutigineqassaaq, inuiaqatigiit kalaallit
amerliartornerat oqartussaasut tungaanninngaanniit nangaanartoqartinneqanngimmat, aamma
siusinnerusukkut aalajangiussaq ministereqarfimmit tunngavigineqarsinnaammat,
33
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0044.png
IMMIKKOORTOQ 1
naartunaversaatit nakorsartinnermut atatillugu pisariaqartinneqartutut isigineqarpata aatsaat
akeqanngitsumik agguaanneqarsinnaallutik.”
80
Nakorsaanerup ”toqusunut sanilliullugu erniusartut amerlanerujussuat” sooq ernumassutigineraa
itisiliiffigineqanngilaq, kisianni taassuma ernumassutaa ministereqarfimmit
isumaqatigineqarsimagunanngilaq. Skrivemaskinamik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut
allakkami kuglepenamik allallugu ilanngunneqarsimavoq ”Naa!”, taanna nakorsaanermit
allanneqarsimagunarluni, kiisalu ”Henl.” [toqqorneqarpoq]. Nakorsaanerli tunniutiinnanngilaq. Ukiup
tulliani (1958-imi) innuttaasut amerliartornerat Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut
eqqumaffigeqqullugu saaffiginnissutigeqqippaa, tassunga ilanngullugu pingaartumik erniusartut
amerliartuinnarnerat. Tamanna 1958-imi apriilimi ataatsimiinnermit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq,
nakorsaanerup ilaatigut landshøvdingi aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup peqqinnissamut
tunngasutigut siunnersortaa peqatigalugit, aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi allaffimmi
pisortamit najuuffigineqartumik, peqataaffigisimasaani. Inuiaqatigiit ineriartornerat Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup qanoq isumaqarfigineraa ataatsimiinnermi nakorsaaneq aperivoq:
”[Nakorsaaneq] aperivoq, ministereqarfiup piviusoq taanna, tassa inuiaqatigiit kalaallit 42 %-ii
meeraasut, aamma toqusut amerlassusiannut sanilliullugu erniusartut 34 promille-usut qanoq
isigineraa. Taanna isumaqarpoq, erniusartut amerliartuinnarnerat appartinniarlugu
iliuuseqartoqassanersoq erseqqissumik isummerfigineqartariaqaraluartoq.”
81
Nakorsaanerup ilanngullugu tikkuarpaa, arnat ernisarnerat piffissap sivisunerusup iluani pisartussatut
siaruarneqarneratigut naalungiarsuit toqusut amerlassussiat immaqa appariaateqartinneqarsinnaassasoq.
Taanna saqqummersinneqangajalersumik tamanna pillugu naqitaaraliorsimavoq. Nakorsaanerup
apeqquteqarnerminut tunngavigisani pillugu aamma paasissutissiivoq:
”Apeqquteqarnermut tunngavik tassaavoq, taanna naartunaveersaatit akilerlugit
pissarsiarineqartarnerat pillugu apeqquteqarnerminut atatillugu ministereqarfimmit allakkanik
tigusaqarsimagami, tassani takuneqarsinnaalluni erniusartut amerlanerujussuat
nangaanartoqartinneqanngitsoq.”
Nakorsaaneq tamatumuuna tusaaniarneqarsimasoq ilimanaateqartorujussuuvoq. Ataatsimiinnermi
isumaqatigiissutigineqarpoq, nakorsaaneq nunap immikkoortuini nakorsat marluk peqatigalugit apeqqut
una eqqartussagaat
”erniusartut amerlanerujussuisa appartinnissaannut iliuuserineqarsinnaasut”
aamma tamatuma kingorna
”tassunga tunngatillugu nalinginnaasumik pilersaarutit pillugit
annertunerusumik oqaaseqaateqassasut.”
Kalaallit Nunaannulli Ministereqarfimmili
immikkoortortami aqutsisoq mianersortoqarnissaanik inassuteqarpoq, taanna ima oqaaseqarami:
”suliami uani annertuumik mianersuussisoqartariaqarpoq, aamma siullertut
iliuuserineqaratarsinnaasut pillugit naalungiarsuit toqusut amerlanerannik aamma aappariinnerup
avataatigut inunngortut amerlanerannik tunngavilersorneqartariaqarlutik.”
82
Mianersornerulluni iliuuseqarnissap pisariaqarneranik immikkoortortami aqutsisoq sooq
isumaqarnersoq, aamma iliuuserineqaratarsinnaasunut naalungiarsuit toqusut amerlanerat aamma
aappariinnerup avataatigut inunngortut amerlanerat
–
inunngortulli amerliartornerat pinnagu
–
sooq
tunngavilersuutigineqassasoq isumaqarnersoq imaqarniliami takuneqarsinnaanngilaq. Tamanna immaqa
pissuteqarsinnaavoq, ministereqarfik isumaqarmat, innuttaasut amerliartornerat ataatsimut isigalugu
ajornartorsiutaanngitsoq, kisiannili inunngortorpassuit, aamma pingaartumik appariinnerup avataatigut
inunngortut inuuniarnikkut aamma peqqinnissakkut kingunerisinnaasaat unammillernartuusut.
Innuttaasut amerlassutsimikkut amerliartornerat pillugu nakorsaanerup nangaanartoqartitsinera ilaatigut
nakorsaanerup Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap 1960-imeersup pilersinneqarnissaa
sioqqullugu anguniagassat pillugit oqallinnermut ilanngussaani tapersersorneqarpoq. Ilanngussami, ima
34
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0045.png
IMMIKKOORTOQ 1
qulequtaqartinneqartumi
”Inuiaqatigiit kalaallit inuuniarnikkut atugaat, peqqinnissaqarfimmut
tunngatillugu kisitsisitigut isigalugu”,
nunarsuaq tamakkerlugu innuttaasut amerliartornerat pillugu
ernumassutini saqqummiuppaa, ”kingunipiloqartussatut” taallugu, inuiaqatigiit inuuniarnermikkut
atugaasa ajorseriaateqarnerannik kinguneqarsinnaanera pissutigalugu. Taassuma erseqqissaataa
tassaavoq, tamatuma assinga Kalaallit Nunaannut aamma pisinnaasoq. Taamaalilluni oqaatigivaa,
Kalaallit Nunaanni toqusut amerlassusiannut
sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat ”nunarsuaq
tamakkerlugu ataatsimut isigalugu marloriaatigigai, aamma Danmarkimit 4,7-eriaammik
annertunerulluni”,
aamma ukiut 25-t ingerlaneranni inuiaqatigiit marloriaatinngornissaat
ilimanaateqartoq, toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerusarnerat assinganik
qaffasissusilimmik qaffakkiartuinnassappat.
83
Nakorsaanerup ilanngussami taamaalilluni nunarsuaq
tamakkerlugu inuttusiartorneq nunani tamalaani peqatigiiffiit IPPF aamma Population Council
assigalugit nangaanartoqartippaa.
Innuttaasut amerliartornerat aamma ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugit taama
pissusilimmik oqaluuserineqarnerat allakkiani, ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmit, Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamit aamma Kalaallit Nunaat pillugu
siunnersuisoqatigiinnit allakkani, takoqqinngilarput. Kisianni aappariinnerup avataatigut inunngortut
amerlassutsimikkut qaffasinnerat pillugu apeqqusiineq tassani takoqqipparput. Tamatuma
ilimanarsisippaa, naalungiarsuit toqusut amerlassusiisa saniatigut toqusut amerlassusiinut sanilliullugu
inunngortut amerlanerunerisa kingunerisaannik inuuniarnikkut kinguneqaataasussat oqartussaasunit
soqutigineqarsimasut. 1950-ikkunni Danmarkimi anaanat inuusuttut, aamma meeqqat aappariinnerup
avataatigut aamma kissaatigineqarnatik inunngortut apeqqusersorneqarput. Tamanna naartuersittarneq
pillugu oqallittarnerni, aamma peqatigiiffinni Dansk Kvindesamfund-imi, Mødrehjælpenimi aamma
Foreningen for Familieplanlægning-imi arnat, ilaqutariit aamma meeqqat inuuniarnermikkut atugaat
pillugit oqallittarnerni ersarippoq.
84
Toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat aamma inuuniarnikkut
ajornartorsiutit Kalaallit Nunaanni tusagassiuutini aamma aallunneqarput. Assersuutigalugu
Atuagagdliutit 1956-imi
allapput, nassuiaatigineqarluni ”meeqqat appariinnerup
avataatigut inunngortut
amerlanerujussuat ajornartorsiutinik amerlasuunik pilersitsisarpoq” aamma ilaatigut ataataasut
nassaariniarnerat aamma meeqqanut akiliutinik akiliisinniarnerat ajornakusoorsinnaalluni, aamma
ilaatigut
”meeqqanit taakkunannga amerlasuut
kissaatigineqanngillat, aamma amerlasuut
pitsaanngitsumik atugaqarlutik peroriartorput”.
85
Landsrådi aamma innuttaasut amerliartornerat
Innuttaasut amerliartornerat 1950-ikkut naajartorneranni Landsrådimit qanoq
oqaluuserineqartartiginersoq erseqqinngilaq. Landsrådip ataatsimiinnerini immikkut
sammineqarnikuusimasutut isikkoqanngilaq. Taamaattoq ataatsimiinnermit imaqarniliani ataasiakkaani
takusinnaavarput, innuttaasut amerliartornerannik aamma ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornissamik pisariaqartitsineq pillugu nakorsaanerup oqaaseqarnera landsrådimut ilaasortat
ilaannit maluginiarneqarsimasoq. Assersuutigalugu meeqqanut tapit pillugit siunnersuut Landsrådip
1957-imi suliarivaa. Siunnersuut, Nik Karlsenimit saqqummiunneqartoq, meeqqanut tapinut
aningaasartuutit killilerneqarnissaannut periarfissamut tunngassuteqarpoq, soorlu imerajuttuuneq
imaluunniit eqiasuttuuneq pissutigalugit ilaqutariinnut piitsunut tapinik taamaallaat
tunniussisannginnikkut. Tamatumunnga tunngavilersuutigineqarpoq, tapinik tunniussisarnikkut ”inuit
nammineersinnaassutsiminnik misigisimanerat annikillisinneqassasoq” aarlerinaateqartoq. Innuttaasut
amerliartornerat pissutigalugu tapit killilerneqarnissaannut tunngassuteqanngilaq. Landsrådimulli
ilaasortap allap, Jørgen Olsenip, oqallinnerit innuttaasut amerliartornerannut sammisumut sangutippaa,
taassuma ”eqqaasitsissutigimmagu,
nakorsaaneq oqalugiarnermini oqarnikuusoq, meeqqanik
35
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0046.png
IMMIKKOORTOQ 1
killilersuineq pillugu ilisimasanik Kalaallit Nunaanni siammarterinissamut maanna piffissanngortoq.”
Olsenilli oqaaseqarnera siulittaasumit unitsinneqarpoq, tamanna oqaluuserisanut ilaanngitsoq
nassuiaatigalugu.
86
Nakorsaanerup oqaatigisai ukiup tulliani (1958-imi) Landsrådip ataatsimiinnerani Olsenip qaqeqqippai.
Oqaluuserisassat ilaanni, imigassap aalakoornartortallip ulorianaatai aamma kinguaassiuutitigut
ileqqorissarnissaq pillugit ilinniartitsisarnissap eqqunneqarnissaanut tunngassuteqartumi,
erseqqissarpaa, nakorsaaneq malillugu nunani meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortartut
amerlassutsimikkut Kalaallit Nunaanni amerlanerpaat ilagigaat. Olseni isumaqarpoq, arlallit
pissutigalugit tamanna ajornartorsiutaasoq: Siullertut aappariinnerup avataatigut meerartaarneq
aningaasaqarneq pissutigalugu ”angummut oqitsuunngilaq”, soorluttaaq ataataasut
akiliisinnaanngikkaangata kommuninut tamanna oqitsuinnaanngitsoq
–
tassa aamma aningaasaqarneq
pissutigalugu. Kisianni
meeqqat anaanaannut akornutaasutut takuneqarsinnaavoq, ”niviarsiaqqat,
amerlasuutigut inuusuttuararsuusut meerartaarnermikkut aamma kusanarnerulerneq ajorput”.
Kingulleq aningaasaqarnermut tunngatillugu tunngavilersuutitut aamma isigineqarsinnaavoq:
Tamatumani pineqartoq tassaavoq, arnatut nulianngorsinnaanissamut qanoq pilerinartigineq. Tamatuma
saniatigut Olsenip oqaatigivaa, meeqqat ”uersakkat” meeqqatut aappariinnerup iluani inunngortutut
atugaqarneq ajortut: ”Meeqqat
taakkuugunarput, aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut,
ullumikkut kinguaariittut pinerluttuliortartutut isigineqartut.”
Tamanna tunngavigalugu taassuma
ilaatigut siunnersuutigivaa, kinguaassiuutinut tunngasutigut atuarfeqarfinni atuartitsisarneq
eqqunneqassasoq. Landsrådimili siulittaasoq tamatuma periarfissaasinnaaneranik killinneqanngilaq,
siusinnerusukkut tamanna ilinniartitsisut aamma angajoqqaat ilaannit akerlerineqarsimanera
pissutigisimagunarlugu. Atuarfeqarfinnut qullersaqarfiup apeqqut misissussagaa oqaatigalugu
oqaluuserisassaq taanna siulittaasup matuaa.
87
Olsenip isumai landsrådimut ilaasortanit allanit
tapersersorneqarnersut nalorninarpoq, kisiannili oqaluusereqqinneqarneranik inerneqanngimmat
ilimanarsinnaavoq isummani kisimiilluni isumagisimassagai.
Innuttaasut amerliartornerat Landsrådimut ilaasortamit Erling Høegh-imit, taassuma Landsrådimut
saqqummiussinerani 1959-imi,
taaneqarpoq: ”Politikkikkut anguniakkat pillugit oqallinneq.”
Amerliartorneq nutarterinermut kigaallassaataasinnaasoq tassani ernumassutigineqartoq takuneqarpoq.
Høegh-ip tunngavilersuutigivaa, Kalaallit Nunaat pillugu politikkikkut anguniagaqarnissamik
pisariaqartitsisoqartoq, aammalu naalakkersuisunut aamma Folketingimut oqaaseqaateqartoqarnissaa
siunnersuutigalugu, ilaatigut ima piumasaqarnikkut:
”Landsrådip Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut qulakkeerinniffigineqarnissaa
naalagaaffimmit piumassuseqarfigineqarlunilu iliuuseqarfigineqarnissaa pingaartumik
pingaarutilittut isigivaa, tassunga ilanngullugu innuttaasut amerliartornerat ilutigalugu
minnerunngitsumik
inuussutissarsiornikkut annertusaanikkut.”
Siunnerfiusoq aalajangersumik oqaatigalugu naggasiutigivaa:
”Kalaallit Nunaanni, aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit
pissusissamisuulersinneqassasut, taamaalilluni Kalaallit Nunaata Danmarkip ilaatut naligiimmik
–
annerunngitsumik aamma annikinnerunngitsumik
–
inissisimanera sulinermi aalajangersumik
oqaatigalugulu malinneqaqqullugu, aamma taamaalilluni Kalaallit Nunaata nunatut inissisimanermigut
aamma pissutsit immikkut ittut pisinnaalersitsinerat malillugu aningaasaqarnikkut
periarfissagissaarnerulersillugu.”
88
Oqalugiaatip imarisaa pingaarneq tassaavoq, nutarterineq
aningaasaqarnikkut ineriartornermik, naligiinnermik aamma inuuniarnikkut atukkanik
pitsaanerulersitsinermik, G50-imi siunertarineqartutut, suli kinguneqarsimannginnera, aamma
anguniakkat angusinnaaqqullugit suli annertunerusumik iliuuseqartoqartariaqartoq. Naalakkersuisut
isornartorsiuinermut akissutitut Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaq 1960-imeersoq pilersippaat.
89
36
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0047.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kinguaassiuutitigut nappaatit aamma kinguaassiuutinut tunngasut
pillugit paasissutissiisarneq
Ajornartorsiut alla, 1950-ikkunni peqqinnissakkut unammilligassanut tunngatillugu nakorsaanerup
sulinerani initoorujussuusimasoq, tassaavoq kinguaassiuutitigut nappaatit. Kalaallit Nunaat pillugu
ataatsimiititaliarsuup sulinerani peqqinnissakkut unammilligassat annerpaat marluk,
oqaatigineqareersutut, tuberkulosemut aamma kinguaassiuutitigut nappaatinut tunngassuteqartut
nassuiarneqarput.
Kinguaassiuutitigut nappaatit ukiuni qulikkaani ajornartorsiutaasorujussuartut isigineqarput, aamma
inuiaqatigiinni siammatsaaliorneqarnissaanik suliniuteqarluni siusinnerusukkut misilinneqarnikuulluni.
90
Kinguaassiuutitigut nappaatit akiorneqarnissaat siunertaralugu ilitsersuilluni suliaqarnerup
nakussassarneqarnissaanik nakorsaaneq 1950-ikkut ingerlaneranni pingaartumik ulapputeqarsimavoq.
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmik attaveqaqatigiinnermi maajimi 1957-imi pisumi taassuma
eqqaavaa, Kalaallit Nunaanni kinguaassiuutitigut ajornartorsiutit pillugit naqitaaqqamik suliaqalerluni.
Taassuma aamma eqqaavaa, sumiiffinni nakorsat Kalaallit Nunaanni illoqarfinni arlalinni sammisaq
pillugu ukiuni arlalinni oqalugiaateqartarsimasut.
91
Ilutigitilluguli taassuma erseqqissarpaa, sulinini
unammillernartoqartoq:
”Imaassorivara atuarfik, inuusuttut peqatigiiffii imaluunniit oqaluffik
paasissutissiinernik taama ittunik taasarialimmik suliaqanngitsut.”
Taanna aammattaaq pitsaasumik
angusaqarnissamut tunngatillugu isumalluanngilaq, ajornartorsiutinut pissutaasut ilungersunarnerat
pissutigalugu:
”Imigassamik aalakoornartortalimmik atuineq, meerarpassuit aappariinnerup avataatigut
inunngortut aamma gonorrhoe-p atugaanerujussua imminnut ataqatigiilluinnarput,
isumaqarpungalu inuiaqatigiittut atugarliornermik siaruaassimasumik assigiinngitsutigut
takutitsinermut tunngassuteqartoq, inuuniarnikkut atukkanit sukkasuumik allanngortunit aamma
ineriartornermut nutaamut atatillugu piumasaqaatinit, inuiaqatigiinnut kalaallinut
amerlasuunut piumasarineqartunit, aammalu massakkorpiaq annerusumik
naammassisinnaanngisaannit aallaavilimmik. Taamaattumik akornutinik taakkuninnga
akiuiniarneq nakorsatut imaluunniit perorsaanikkut kisimi ajornartorsiutaanngilaq, aammali
minnerunngitsumik inooqataanikkut, aningaasaqarnikkut aamma politikkikkut taama
annertutigisumik ajornartorsiutaalluni.”
92
Nakorsaanerup sulinera Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmik aamma Sundhedsstyrelse-mik qanimut
suleqateqarnikkut aamma ingerlanneqarpoq.
93
Kinguaassiuutitigut nappaatinik pitsaaliuineq usuup
puuinik ajornanngitsumik pissarsisinnaanermik qulakkeerinninnissamit tunngaveqarpoq. Suliassarli
tamanna ajornaatsuinnaanngilaq. Usuup puuinut automatinik illoqarfinni anginerusuni
pilersitsiortortoqarnissaanik nakorsaaneq 1950-ikkut aallartilaarneranni sulissuteqarpoq,
piumaneqarneralli kissaatigineqartutut inngilaq.
94
Naak kinguaassiuutitigut nappaatit penicillinamik katsorsarneqarsinnaagaluartut katsorsaaneq, Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfiup peqqinnissaq pillugu siunnersortaa, 1948 sioqqullugu Kalaallit Nunaanni
nunap immikkoortuani nakorsaasimasoq, malillugu arlalinnik pissuteqartumik
unammilligassaqarfiuvoq. Taanna ministeriap iluani allakkiami apriilimi 1957-imi nassuiaavoq,
inuiaqatigiit kinguaassiuutitigut nappaatinik ilungersunartutut isiginninnginnerannut pencillina
pissutaaqataasoq, tamatuma ajornanngitsunnguamik katsorsarneqarsinnaanera pissutigalugu:
”Tunillanneqassanerlutik
tunillanneqassannginnerlutilluunniit ernumassuteqanngilluinnarput, ullummi
arlalialunnguit ingerlanerinnaanni
nappaat qaangiutereersimassaaq […] Erniinnarlu
aalajangersimanngitsunik atoqateqarlutik aallarteqqittarlutik.”
Peqqinnissamut tunngasutigut
siunnersorti malillugu tunillaassuunnerup aallaavia aamma paasiniassallugu ajornakusoorpoq,
innuttaasut atoqatigisimasatik tamaasa oqaluttuarineq ajormatigit. Allatut oqaatigalugu
37
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0048.png
IMMIKKOORTOQ 1
tunillaassuunnerup siaruaatinnginnissaa pinngitsoortissallugu ajornakusoorpoq, taassumalu tassunga
atatillugu aamma tikkuarpaa, nalinginnarnik atoqateqartarneq inuiaqatigiinni siammasissuusoq:
”Kalaallit Nunaanni gonorrhoe, aamma taassuma atugaanerujussuanut pissutaasut
oqaluuserineqaleraangata tamatigungajak nalinginnarmik atoqateqartarnerup
siammasinnerujussua erseqqissarneqartarpoq, aamma tamanna
avaqqutiinnarneqarsinnaanngilaq; ”aalajangersimanngitsumik atoqateqartarnermik”
taaneqartartoq atugaasorujussuuvoq, aamma ileqqorissaannginnertut nalinginnaasumik
kalaallinit isigineqartarunarnani, kisiannili kinguaassiuutitigut atoqatigiinnertut
nalinginnaasutut akuerisaasutut isigineqarnerusariaqarluni.”
Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip tassunga ilanngullugu eqqaavaa, kalaallit inuusuttut
siusissukkut kinguaassiuutitigut atoqateqalersartut.
95
Nunap immikkoortuani nakorsatut misilittakkani
qanoq annertutigisumik tunngavigalugit naliliinersoq, aamma nunap immikkoortuini nakorsaasimasunit
aamma nakorsaanermit qanoq annertutigisumik paasissutissinneqarsimanersoq erseqqinngilaq.
Kalaallit Nunaanni kinguaassiuutitigut nappaatit atuagaanerujussuannut nassuiaatigineqakkajuttartut
ilaat ataaseq taamaalilluni inuiaqatigiit kinguaassiuutitigut atueriaasiannik paasinninnermut
tunngassuteqarpoq. Ukiup affaa sioqqullugu (decembarimi 1956-imi) Atuagagdliutini allaaserisami
assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq, nunap immikkoortuani nakorsap tikkuarsimagaa, meeqqanut
aappariinnerup avataatigut inunngortunut pissutaasoq pingaarneq tassaasoq nalinginnarnik
atoqateqartarneq: ”ileqqupalaaq
taanna inuusuttut Kalaallit Nunaanni paarlakaattunik
atoqateqartarnerat”.
96
Nunap immikkoortuani nakorsap allaaserisaa kalaallit folketingimut
ilaasortaatitaannit Augo Lyngemit qaammatit marluk qaangiunnerini aviisimi tassani
malitseqartinneqarpoq, allaaserisami februaari 1957-imeersumi inuiaqatigiit kalaallit ilisarnaataattut
nunap immikkoortuani nakorsap taasaa akerlilerlugu. Lyngep innersuussutigivaa inuiaqatigiit
kinguaassiuutitigut ileqquinut tunngasut ilisimaneqanngitsut
– ”sukkut tamaana misissuisarnerit
eqqaassanngikkaanni” – ilaatigut nassuiaatigineqakkajuttarluni ”kinguaassiuutitigut
ileqqoq
kingornussamik taaneqartartoq”. Tassani nakorsaanerup 1952-imi
ukiumoortumik nalunaarutaa
eqqaavaa, tassani takuneqarsinnaalluni:
”Nappaatip atugaanerujussuanut innuttaasut
kinguaassiuutitigut ileqqui pingaarnertut apeqqutaapput.”
Nakorsaanerup oqaasertaliussamisut
toqqagai immaqa kinaassusersiunnginnerugaluarput, kisianni oqariartuutigineqartoq assinganik
paasineqarpoq. Lyngep naammaginnanngitsumik innuttaasunik tamanik ataatsimut isiginninnertut,
aamma danskit oqartussaasuinit akisussaaffimmik qimarratiginninnertut isigalugu isertuutinngilaa:
”Sunali tamaat kalaallinut tutsillugu allassallugu naapertuilluanngitsuliornerussaaq, pisut ilaat
kalaallit kisimik pisuussutiginngikkaat ilisimaneqarmat. Naamik. Isumaqarpunga
iluatsinngitsoornermut tamarmut akisussaaffik kalaallit kinguaassiuutitigut ileqquinut
pisuutitsiniutigissallugu akikippallaartoq. Siullertut ilumuunngilaq eskimuutoqqat
–
aamma
pingaartumik taamanikkut inuusuttut
–
nalinginnarmik atoqateqartartuusut. Taamaanngilaq.
Ullutsinni taamaattoqarsimappat
”ileqqoq” kingusinnerusukkut takkussimassaaq. Nakkutilliisut
akisussaaffimminnik matumuuna qimarratiginnittut tassunga atatillugu ajornerulernermut
aamma akisussaaqataasariaqarput.”
97
Lyngep oqaasii nakorsaanerup paasisimassagai ilimanaateqarpoq, imaluunniit aamma
kinguaassiuutitigut nappaatit siaruaannerannut danskit tikisitat pisooqataasut tunngaviusumik
isumaqatigisimassagunarlugu. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut maajimi 1957-imi allakkamut
eqqaaneqareersumut tikkuarpaa, danskit tikisitat (sanaartornermik suliallit) sunngiffimminni
susassaqartinneqarnissaat ministeriap qulakkeertariaqaraa, soorluttaaq kalaallit arnat inuusuttut
sunngiffimmi suleqatigiiffinnut ilanngunnissaat isumagineqartariaqaraluartoq.
98
Berlingske Tidendemi
1959-imi allaaserisami, imigassamik aalakoornartortalimmik tuniniaanermik Kalaallit Nunaanni
ammaassinermut tunngasumi, danskit sulisartut taassuma erseqqissaatigeqqippai:
38
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0049.png
IMMIKKOORTOQ 1
”Imigassamut aalakoornartortalimmut, aappariinnerup avataatigut meerartaarnermut aamma
kinguaassiuutitigut nappaatinut atatillugu danskit sulisartut takkorliuutiinnavipput. Maani
nyhavnip arnartaannik taasarpavut
–
tappavani ilumoortumik taaguuteqarput sulisartut
arnartaat.”
Taassuma minnerunngitsumik tikkuarpaa, ”inuiannut ilaasumik immikkut pisuussutitut”
taaneqarsinnaanngitsoq, aamma ilanngullugu erseqqissaatigalugu nalinginnarmik atoqateqartarneq
inuianni kalaallini ajornartorsiutit arlallit ilaat pineqartoq. Ajornartorsiutit eqikkarlugit taassuma ima
oqaatigivai: ”Imerajuttuuneq,
pinerlunnerit, kinguaassiuutitigut kanngunartuliornerit aamma
kinguaassiuutitigut nappaatit, nalinginnarmik atoqateqartarneq aamma aappariinnerup avataatigut
meeqqat”.
99
Syfilisip siuaruaateratarsinnaanera pillugu ernumaneq nakorsaanerup, Sundhedsstyrelse-mi aamma
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi atorfilittat qitiusumik inissisimasut akornanni septembarimi
1959-imi ima annertutigivoq, taakku pitsaaliuinermik suliaqarnermi sakkortuumik alloriarnissamut
periarfissat ataatsimiinnerminni eqqartorsimallugit. Umiartortut aqqutigalugit tunillaassuunnissaq
pinngitsoortinniarlugu umiarsuit nunanit allaneersut, Kalaallit Nunaanni umiarsualivinnut tikittut,
mattussaasarnissaannik periarfissaq oqaluuserineqarluni. Siunnersuut alla
–
immaqa aamma suli
uissuumminarnerusoq
–
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi allaffimmi aqutsisumeerpoq, taanna
ima aperisimagami,
”kinguaassiuutinut tunngasutigut antabussitortitsinermut assingusumik
eqqussisoqarnissaa periarfissaassannginnersoq.”
Nunap ilaani sumiiffimmi nakorsaq ima aperaluni
malitseqartitsivoq,
”tissattarnerup annikillisinnissaa periarfissaqarnersoq, innuttaasut angutitai arnat
kinguaassiuutimikkut hormoniinik tunillugit?”
Inuiaqatigiinnik oqarnerani inuiaqatigiit kalaallit
pisimassagai ilimagisariaqarparput, naak tamanna toqqaannartumik takuneqarsinnaanngikkaluartoq.
Apeqqutit Sundhedsstyrelse-p aallartitaanut apeqqutigineqarput, taassuma taama pisoqarsinnaanera
itigartitsissutigalugu:
”siullertut taama kapisinerit kinguneri uterteqqinneqarsinnaanngimmata, aamma
appaattut taama periuseqarneq pillarneqaataasinnaasutut isigineqarsinnaassagunarmat.”
Kinguaassiuutitigut nappaateqarfiunerpaani nappaatinik pitsaaliuilluni pincillinatortitsinissaq
ingerlanneqassasoq taassuma takorusunneruaa.
100
Nakorsatut suliassaqarfiup iluani inuiaqatigiit kalaallit 1950-ikkunni
–
aamma tamanna sioqqullugu
–
nalilerneqartarnerat malunnaatilimmik assigiissuteqarpoq, kalaallit kinguaassiuutitigut pissusilersuutaat
nalinginnarmik atoqateqartarnertut isigineqarluni. Tamatuma saniatigut inuiaqatigiit usuup puuinik
atuinissaminnut, naak tamanna inassutigineqaraluartoq, naammattumik piumassuseqanngitsutut aamma
isigineqarput.
101
Inuiaqatigiinnik taama isiginninneq ilaqutariinngornissamik piareersartarnerup 1960-
ikkut aallartinneranni eqqunneqarnerani sulinermi ingerlateqqinneqarpoq.
Eqikkaaneq
Inuiaqatigiit ineriartornerat 1950-ikkut ingerlaneranni sulialinnit assigiinngitsunit arlalinnit, aamma
innuttaasut amerliartornerisa pingaarutaa pillugu assigiinngitsunik arlalinnik periuseqarluni
oqaaseqarfigineqarpoq.
G50-isumaliutissiissummi inuiaqatigiit nutaamik aaqqissuuteqqinneqarnissaanni annertuumik
aallunneqarsimasoq tassaavoq, inuiaqatigiit inuuniarnermikkut atugaasa ineriartortinneqarnissaat
inuiaqatigiit kalaallit ineriartornissaannut aamma nutarteriffigineqarnissaannut pingaaruteqarluinnartoq.
Taama periuseqarneq ukiuni, sorsunnersuup kingulliup kingorna, inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu
FN-imi oqaluuserineqarneranut assinguvoq.
Innuttaasut amerliartornerat, pingaartumik nunani siuarsagassani pisoq, nunani tamalaani
peqatigiiffinnit, 1950-ikkut aallartinneranni pilersinneqartunit, aallunneqarpoq, amerliartornerlu taanna
39
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0050.png
IMMIKKOORTOQ 1
inuuniarnikkut atukkat ineriartortinnissaannut, aamma inuiaqatigiit pitsaasumik siunnerfilimmik
ineriartortinnissaannut periarfissamut ajoqutaasussatut isigineqarluni. Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiortarneq ajornartorsiummut tassunga iluarsiissutissatut pingaarutilittut isigineqarpoq. Nunani
tamalaani oqaloqatigiinneq Foreningen for Familieplanlægning aqqutigalugu Danmarkimut, aamma
immaqa nakorsaanermut, siaruarpoq, taassumannga innuttaasut amerliartornerat ajornartorsiutitut 1950-
ikkut naajartorneranni oqaatigineqartalerluni.
Nakorsaanerup innuttaasut amerliartornerat pillugu taama pissusilimmik oqaaseqartarnera Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfiup 1950-ikkunni oqaaseqartarneranit allaaneruvoq. Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornermut suliniaqatigiiffiit nunarsuaq tamakkerlugu innuttaasut amerliartorneranni
ajornartorsiutit pillugit oqaaseqartarnerannut nakorsaanerup oqaaseqartarnera assinguvoq. Innuttaasulli
amerliartornerat namminermini ajornartorsiutaannginnerarlugu ministeriamit akerlilerneqarpoq, 1950-
ikkulli naajartorneranni, inuiaqatigiinni toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut
amerlanerunerisa pilersitaanik isumaqarlutik, inuuniarnikkut aamma peqqinnissakkut
unammilligassanik ulapputeqarsimallutik. Danskit inuuniarnikkut politikkiani atuuttumi paasinninnerup
tamanna assigivaa, ilaqutariit aamma meeqqat kissaatigineqarlutik inunngornissaat anguniarneqarluni,
aamma anaanaq kisermaaq inooqataanikkut ajornartorsiutaasutut isigineqarluni.
Nakorsaanerup kinguaassiuutitigut nappaatit pillugit oqaaseqarnermini, piffissami pineqartumi
allaanerusutut, taamaattorli inuiaqatigiit unammilligassaannut assingusutut isigineqartumi, ilaatigut
erseqqissarpaa kinguaassiuutitigut nappaatit, aappariinnerup avataatigut meerartaartarnerit aamma
imigassamik aalakoornartortalimmik atuineq pillugit unammilligassat imminnut ataqatigiilluinnartut,
aamma taakku tamaasa sukkasuumik nutarterinerup kingunerisaatut isigalugit. Ilutigitillugu
kinguaassiuutitigut nappaatit pillugit oqallinnerit takutippaat, arnat angutillu kinguaassiuutitigut
atuinerat 1950-ikkunni eqqumaffigineqartoq. Kapitalimi tullermi takuneqarsinnaasussatut
naartunaveersaatit nutaat, tamarmik arnat timaannut siunnerfillit, takkussuunneri ilutigalugit 1960-
ikkunni ataasiinnaanerusumik arnat kinguaassiuutitigut atuinerat pillugu aallussisoqarpoq.
40
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0051.png
IMMIKKOORTOQ 1
1.3
1960-1966: Inuusuttut, anaanat
kisimiittut aamma
ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq
Innuttaasut amerliartuinnarnerat pillugu apeqqusiinerit sulialinnit arlalinnit sakkortusiartuinnarfianni,
1960-ikkut affaanni siullerni, oqallinnerit aamma pisimasut kapitalimi uani sammineqarput.
Naartunaveersaatit politikerit, atorfilittat akornanni aamma peqqinnissaqarfimmit qanoq
isigineqarnerannut tamanna sunniuteqarpoq. Ilutigitillugu naartunaveersaatinut periutsit nutaat, soorlu
spirali pissarsiarineqarsinnaalerput.
Innuttaasut amerliartuinnarnerat pillugu nakorsaanerup tikkuartuinerminik suli ingerlatsinera
immikkoortumi siullermi takutissavarput. Taassuma tamanna Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmik
aamma Sundhedsstyrelse-mik oqaloqateqarnermini, aamma ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornermut tunngatillugu suliaqarnermini tamanna tamanut ammasumik oqaatigivaa, taanna
Kalaallit Nunanni nakorsat allat arlallit aamma peqatigalugit piffissami tassani naartunaveersaatit
pissarsiarineqarsinnaasut (usuup puui, pessarit, skumtablettit il.il) saqqumilaartinneqarnissaannik
ilungersuuteqarlutik.
Innuttaasut amerliartuinnarnerat G60-isumaliutissiissummik suliaqarnermut atatillugu Kalaallit Nunaat
pillugu ataatsimiititaliamit 1960-imeersumit qanoq oqaatigineqarnersoq immikkoortup aappaani
qulaajassavarput. Tamanna immikkoortuni marlunni pingaarnertut pivoq. Siullertut innuttaasut
inuuniarnermikkut atugaannik pitsanngoriartitsisussamik nutarterilluni suliaqarnissap
pilersaarusiorneqarneranut atatillugu. Tassani ilaatigut tikkuarneqarpoq, Kalaallit Nunaata
nutarteriffigineqarnissaanut aningaasalersuinissamut pilersaarutit malinnaatissinnaaneri innuttaasut
amerliartuinnarnerisa ajornakusuulersikkaat. Aappaattut, inooqataanikkut tunngasunut tunngatillugu
kissaatiginngisamik naartulersarnertut taaneqartartut killilerneqarnissaat pingaartumik aallunneqarluni.
Sammisaq kingullertut taaneqartoq pingaartumik ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarnermik
suliaqarnerup siuarsarneqarneqarnissaanut oqartussaasut tunngavilersuutaannut qitiuvoq, tassunga
ilanngullugu naartunaveersaatit pillugit ilisimasat siammarterneqarnissaat.
Tassunga ilanngullugu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarneq pillugu paasisitsiniaaneq, piffissami
1960-imiit 1966-ip tungaanut annertuseriaateqartoq, ataatsimut isigalugu naatsumik immikkoortut
pingajuanni sammineqassaaq. Nakorsaaneq suliamut tassunga, Foreningen for Familieplanlægning-i,
Dansk Kvindesamfund-i aamma Arnat Peqatigiit Kattuffiat qanimut suleqatigalugit ingerlanneqartumut,
siuttuuvoq.
Spirali Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi sulisunut 1964-imi siullerpaamik qanoq
saqqummiunneqarnersoq immikkoortut sisamaanni qanimut misissussavarput. Tamatuma
kingunitsianngua nakorsat ilaannit piumaneqalerpoq, aammalu spiralip Nuummi 1965-imi annikitsumik
misilerarneqalerneranut aallaaviulluni. Aallarnisaataasumik misileraaneq taanna, immikkoortut
tallimaanni sammineqartoq, taamaalilluni nakorsaanerup Rosenip Mødrehjælpenimeersup Kalaallit
Nunaanni annertunerusumik misileraanera (kapitali 1.4.-mi sammineqartoq) sioqqullugu pivoq.
41
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0052.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kalaallit Nunaanni Ministereqarfiup, 1964-imi pilersinneqartup, ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornerup suliniuteqarfigisassatut pingaarutilittut qanoq erseqqissaaffigineraa, aamma
naartunaveersaat, siunissami qaninnerpaami atorneqalersinnaassagunartoq, tassalu spirali,
isumalioqatigiissitami ilaasortanit qanoq soqutigineqartiginersoq kapitalimi naggasiutigalugu
takutinneqassaaq.
Innuttaasut amerliartornerannik nakorsaanerup suli
soqutiginninnera
Nakorsaaneq innuttaasut amerliartuinnarnerannik aamma ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarnerup
siuarsarneqarnissaanik soqutiginninnerminik piffissami 1960-imiit 1964-imut suli takutitsivoq.
Inuiaqatigiit kalaallit ineriartortinneqarnissaat pillugu, Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1960-
imeersup pilersinneqarnissaa sioqqullugu, anguniagassat pillugit politikkikkut oqallinnermut atatillugu,
innuttaasut amerliartornerat februaarimi 1960-imi radiukkut nakorsaanerup oqalugiaatissatut najoqqutaa
malillugu oqalugiarnermini ima qulequtalimmi, apeqquserpaa
”Kalaallit Nunaat amerlavallaartunik
inoqalissava?”
(naleqq. kapitali 1.2.).
Kalaallit Nunaata siunissaata sammineqarnerani innuttaasut
amerliartornerat oqaluuserissallugu pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq tassani nassuiaatigivaa. Illut, atuarfiit
qassit il.il. sanaartorneqartariaqarnersut, pisortaqarfik qanoq angitigissanersoq il.il. innuttaasut
amerliartornerisa sunniuteqarfigigaat nassuiaatigalugu. Inooqataanikkut aningaasaqarnikkullu ineriartorneq
aamma innuttaasut amerliartornerannit sunnerneqarpoq. Nakorsaanerup nassuiarpaa innuttaasut
amerliartupiloornerat ataatsimut isigalugu pingaartumik nunanut siuarsagassanut qanoq
kinguneqarsinnaanersoq:
”[…] innuttaasut taama sukkatigisumik amerliartorpata, inuiaqatigiit atugartuut aamma
unammillersinnaasut nutaat ineriartortinnissaannut aningaasanik naammattunik
amiakkoqarnavianngilaq, taamaalilluni nunap aningaasaqarnikut inissisimanera, taamalu
innuttaasut inuuniarnermikkut atugaasa pitsanngortinnissaannut taarsiullugu
ajorsiartuinnassalluni.”
102
Tamatuma kingorna isiginninneq Kalaallit Nunaannut saatippaa, erseqqissarlugulu innuttaasut
amerliartornerat
”nunarsuup sinnerani takuneqarsimanngitsoq.”
103
Inuuniarnikkut atukkat
pitsanngortissinnaajumallugit, allarpassuit assigalugit, ilaatigut tikkuarpaa innutaasut imminnut taama
ungasitsigalutik najugannginnissaat pisariaqartoq:
”Inuuniarnikkut atukkat aamma periarfissat Danmarkimi pissutsinut assingusumilluunniit
sanilliunneqarsinnaasunngornissaat Kalaallit Nunaanni innuttaasunit naatsorsuutigineqarpat
ilutigitillugu sinerissami asimioqarfinni 150-init amerlanerusuni, 2000 km-init
annertunerusumik isorartutigisumiittuni, najugaqaannarnissartik piumasarisinnaanngilaat.”
104
Nakorsaaneq malillugu tamanna ima isumaqarpoq, innuttaasut illoqarfinnut anginerusunut
nuunneqarsinnaanissaannut periarfissanik pilersitsisoqartariaqartoq. Illoqarfiit
ineriartortinneqarnissaannut aningaasaliissutinik ”pisariaqartinneqartunik” pissarsisoqarsinnaanngippat
nakorsaaneq malillugu inuuniarnikkut atukkat ajorseriaateqarnissaat naammagiinnartariaqarluguluunniit
toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlassusiat ”ullumikkornit
ilaminiinnannguinik
amerlassuseqalersillugit”
ikilisinneqartariaqarput.
Kingullerli pisinnaasutut ilimaginngilaa,
taamaakkaluartorli iluarsiissutissanik pingasunik siunnersuuteqarluni.
Siulleq tassaavoq naartunaveersaatit pillugit innuttaasut annertunerusumik
ilisimasaqalersinneqarnerisigut meerartaarnissap pilersaarusiorneqartarnissaa. Naartunaveersaatilli
42
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0053.png
IMMIKKOORTOQ 1
pissarsiarineqarsinnaasut ajornartorsiutitaat tassaavoq ”taakku
ukioq kaajallallugu inuunerup
ilangaatsiaa ilanngullugu inunnit ataasiakkaanit suliarineqartassammata”.
Tamatuma saniatigut
toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerusarnerannut sunniuteqarnissaa
anguniarlugu innuttaasut tamakkerlutik peqataanissaat pisariaqarpoq, tamatumanilu nakorsaaneq aamma
isumalluanngilaq: ”Piumasaqaat
taanna piumasaqaatigissallugu annertoorujussuuvoq, aammalu
eqqortinnissaanik kissaateqarnermit annertunerujussuunera qularnanngilluinnarluni. Tamanna
inuttuallaarnermik ajornartorsiummik ataasiakkaat malunnaatilimmik aamma ingerlaavartumik
soqutiginninnissaannik pisariaqartitsiffiussaaq, soqutiginninnerlu tamanna ullumikkut inuiaqatigiinni
kalaallini piunngilluinnarpoq”.
105
Meeqqat sisamaat sinnerlugit aappariinnerup avataatigut
inunngortartut nakorsaanerup nassuiaatigivaa. Nakorsaaneq malillugu naartunaveersaatit maannamut
”atussaasutut” isigineqarsinnaanngillat:
”Innuttaasut ukiorpassuit ingerlanerini immaqa ilikkarsinnaavaat, imaluunniit atortussanik
pitsaanerusunik aamma naleqqunnerusunik ullut ilaanni nassaartoqarsinnaajumaarpoq,
kisianni nunap ilaata aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni inunngortut
ikilisinnissaat pisariaqalissappat, taava tamanna sukkasuumik pisariaqarpoq.”
106
Siunnersuutip aappaa naartuersinnissamik periarfissamut tunngassuteqarpoq. Tamannali suli
inerteqqutaajunnaarsinneqarsimanngilaq, aamma innuttaasut periutsimik taassuminnga atuinissaat
nakorsaanerup ilimaginngilaa.
Siunnersuutit pingajuat nutserarnerup siuarsarneqarnissaanut tunngassuteqarpoq. Tamannali aamma
piviusorsiortuunavianngitsoq nakorsaaneq isumaqarpoq. Taamaattumik taanna ima inerniliivoq:
”Imaassorinarpoq ukiut 20-t
inorlugit qaangiuppata innuttaasut ullumikkornit
marloriaatinngorsimanissaat piareersimaffigisariaqaripput […] Kalaallit Nunaat pillugu
ataatsimiititaliamut, imaluunniit anguniagaqarnissaq pillugu ataatsimiititaliamut, imaluunniit
qanoq taaguuteqaraluarnerpoq, Københavnimi pilersinneqartussamut siunertarineqartoq
ilaatigut tassaasariaqarpoq ukiuni aggersuni innuttaasut amerliartornerujussuat qanoq
iliuuseqarfigineqartariaqarnersoq erseqqissassallugu.”
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq (ataani sammineqartoq) nakorsaanerup eqqartorpaa, aamma
ilaatigut apeqqutigivaa, toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat
appartikkiaraluassallugu eqqarsaateqarnersut, aamma innuttaasut tamatumunnga peqataarusussanersut,
”imaluunniit
allanngortinneqarsinnaanngitsutut illuatungeriilluni isiginngitsuusaarlugu taama
ineriartorneq aallartinneqarsimasoq unittoortoq, imaluunniit ilimanarnerusumik innuttaasut
atortussatigut atugaannut alianartumik kingunilimmik kingumut ingerlajartuaalernissaq
naammagalugu atuinnassaneraat.”
107
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik ilisimasaqarnerup siammarternissaanik nakorsaanerup
sulinera nunap immikkoortuani nakorsanit arlalinnit ukioq taanna taperserneqarpoq, taakku aamma
innuttaasut amerliartornerannik, aamma pingaartumik anaanat kisimiittut akornanni meerartaartartut
amerliartuinnarnerannik soqutigisaqarlutik. Sammisaq assersuutigalugu Peqqissaasut ataatsimiinneranni
4.-9. auggusti 1960-imi sammisassat akornanniilluni, naartunaveersaatit pillugit nakorsaq ataaseq
saqqummiussaqarluni. Saqqummiussinerup immikkuualuttortai ilisimasaqarfiginngilavut, kisianni
ataatsimiinnermit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq, nakorsaq oqaaseqarsimasoq ”meerartaarnissap
pilersaarusiorneqartarnissaa pillugu Kalaallit Nunaanni annertunerusumik sunniiniarnissamut suli
piffissanngunngitsoq, tamanna inuiaqatigiinni inerisimassuseqarnissamik kiisalu
angusaqarluarniartuunissamik pisariaqartitsiffiummat".
Isuma taanna nakorsaanerup ukiup
aallartilaarnerani radiokkut oqalugiarnermini oqariartuutaanut assinguvoq.
108
43
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0054.png
IMMIKKOORTOQ 1
Qaammammi tassani (11.-17. auggusti 1960-imi) nakorsat Kalaallit Nunaanni ataatsimeeqatigiinnerat
siulleq ingerlanneqarpoq. Taanna Nuummi ingerlanneqarpoq, Kitaani sumiiffinni nakorsanit, Nuummi
nakorsanit tamanit kiisalu immikkut ilisimasalinnit Danmarkimeersunit peqataaffigineqarluni. Nakorsat
ataatsimiinnissaat sioqqullugu nakorsaaneq siunnersuutinik, ataatsimiinnermi oqaluuserineqartussanik,
nassiusseqqusilluni taakkununnga kaammattuisimavoq.
109
Nunap immikkoortuani nakorsap ataatsip
siunnersuutigivaa, ”aappariinnerup avataatigut erniusut amerlassusiat” oqaluuserineqassasoq.
110
Nunap
immikkoortuani nakorsap allap, telegrammini oqaasertaliussaasartut inikillisakkat assinganik
oqaasertalikkamik, siunnersuutigivaa annertusisamik arnanik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisinnaaneq
ataatsimiinnermi oqaluuserineqassasoq, ”ilaqutariit
qanganisarpalunnerpaat amerlasuutigut
tassaasarmata [tassaammata] meeqqanut ajoqutaasumik meeraqqortunerpaasartut”.
111
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinerli ataatsimiinnermi imaqarniliaq naapertussagaanni nakorsat
ataatsimiinneranni oqaluuserineqarsimanngilaq. Ekstra Bladetip Nuummi ”aallartitaa” juunimi –
tassa
nakorsat ataatsimiinnissaat qaammatinik arlariinnik sioqqullugu
– aviisimi allakkaluarpoq, ”kalaallinik
arnanik inuusuttunik” kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinissaq ataatsimiinnermi oqaluuserineqassasoq,
”taamaalillutik
taakku meerarpassuarnik pilersorsinnaangisaminnik meeqqiortuinnanngornissaat
pinngitsoortinniarlugu.”
Tusagassiortoq ilanngullugu ima allappoq: ”Kalaallit
Nunaanni nakorsat
amerlanerpaartaat ima isumaqarput, kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisoqassappat arnanut
taakkununnga aamma inuiaqatigiinnut oqilisitaassasoq. Tamanna soorunami arnap nammineq
kissaataa malillugu
pissaaq, kisianni taakku nakorsat aalajangiisussanngortikkajuttarpaat.”
Taassuma
allaaserisaq ima naggaserpaa: ”Kalaallit
Nunaanni inuit naartunaveersaatinik atuisinniarsaralugit
misiliinikuugaluarput, kisianni tamanna isumalluarnartortaqanngitsoq paasinarsinikuuvoq, aamma
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq periarfissaavoq pitsaanerpaaq.”
112
Eqqoriaruminaappoq tusagassiortup nassuiaataa Kalaallit Nunaanni nakorsat tamaasa sinnerlugit
nassuiaataanersoq, taanna nakorsat aqqinik, imaluunniit nunap immikkoortuinik taasaqanngimmat.
Tusagassiortup oqaatigisaatut kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnerup annertunerusumik atorneqarnissaa
taama erseqqitsigisumik tapersersorneqarsimappat ataatsimiinnermi oqaluuserisassatut
ilanngunneqarsimasussaasimassagunaraluarpoq.
113
Naak kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarneq taamaalilluni ataatsimiinnermi
oqaluuserineqanngikkaluartoq, inunngortut amerlassusiisa misissorneqarnissaannik siunnersuutit
akuersaarneqarput. Nakorsat ataatsimiinnerannit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq, nakorsat
”meeqqat
killilerneqarnissaasa misilinneqarnissaa” oqaluuserisimagaat. Naak imaqarniliaq naatsukullammik
allanneqarsimagaluartoq, pineqartoq tassaasoq
”usuup puuinik tuniniaaneq sunniiniarnikkut aamma
automatinik ikkussuinikkut misilillugu annertusiniarneqassasoq”
takuneqarsinnaavoq. Ilutigisaanik
kinguaassiuutinut tunngasunik atuarfinni atuartitsisarnerit pingaaruteqarsinnaagaluartut
tikkuarneqarpoq, kisianni aamma
”suliassamik tamatuminnga suliaqarnissaq
tunuarsimaarfigineqartoq”
oqaatigineqarluni.
114
Tunuarsimaarfiginninneq taanna qanoq imaqarnersoq
itisiliiffigineqanngilaq.
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq 1960-imeersoq aamma
inuiaqatigiit kalaallit ineriartortinneqarnerat
Innuttaasut amerliartornerannik nakorsaanerup apeqqusiinera Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami
1960-imeersumi 1960-imi upernaakkut sulinerup aallartisarnerani politikkikkut oqallinnermi
takoqqipparput. Tamanna allakkiani, Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1960-imeersup
(amerlasuutigut G60-imik taaneqartartup) qimatarisimasaani, takuneqarsinnaavoq.
Ataatsimiititaliamut suliakkiutigineqartoq tassaasimavoq Kalaallit Nunaannut tunngatillugu
politikkimut, aningaasaqarnermut aamma allaffissornermut tunngasut misissuiffigissagai
115
:
44
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0055.png
IMMIKKOORTOQ 1
”tamatumalu kingorna oqaaseqaammik saqqummiussaqassalluni, suliassaqarfiit taakku iluini
manna tikillugu isiginninnermit allaanerusumik inuiaqatigiit kalaallit siuarsarneqarnissaat
qanoq aaqqissuunneqarsinnaatiginersoq, aammalu tamanna pisinnaassappat tamatumunnga
tunngasumik siunnersuuteqarluni.”
116
Kalaallit Nunaannut tunngatillugu politikkimi anguniagaq G50-ataatsimiititaliarsuarmit
oqaasertaliunneqartup suli assigivaa, tassalu aningaasaqarneq, aamma taanna aqqutigalugu
inuuniarnikkut atukkat pitsanngorsarneqassasut, kisianni tamanna qanoq ingerlanneqassanersoq pillugu
Landsrådip annertunerusumik sunniuteqaqataarusulluni kissaatigivaa.
117
Anguniagaq pillugu
oqallinnermi Landsrådimit oqaatigineqarpoq piffissamut sivisunerusumut aningaasaqarnikkut
pilersaaruteqarnissamik pisariaqartitsisoqartoq, aammalu nutarterinermi Kalaallit Nunaanni pissutsit
immikkut ittut eqqarsaatigineqassasut.
118
Innuttaasut amerliartornerat Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap aallartinneraniilli
eqqumaffigineqarpoq. Tamanna ataatsimiititaliap sulinera aallarnerlugu ataatsimiititaliami siulittaasup
Victor Gramsip ammaalluni oqalugiarnerani taaneqareerpoq, oqalugiaammi Kalaallit Nunaanni
aningaasaqarnikkut ineriartornermut tunngasumi taaneqarluni:
”Uani Kalaallit Nunaata ilaatut inuussutissarsiornikkut periarfissai nalinginnaasut
misissussagivut peqquneqarpugut, aamma tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaanni
inuussutissarsiornermut aningaasaliinissamik apeqqut immikkut oqaluuseralugu, aamma ukiut
kingulliit ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni innuttaasut malunnaatilimmik
amerliartornerujussuat eqqarsaatigalugu. Ima paasivara, innuttaasut
amerleriaateqarnerujussuat inunngortut amerlinerannit, aamma ilaatigut toqusut amerlassusiisa
ikileriaateqarujussuarnerannit pissuteqartoq
–
kingulleq Kalaallit Nunaat pillugu
ataatsimiititaliarsuup siunnersuuteqarneratigut suliarineqartumik pingaartumik
peqqinnissaqarfiup pitsanngoriaateqarsimanerata kinguneralugu
–
annertuumik sunniutilimmik
ajornartorsiutinngussasoq, inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanik pilersaarutinut
atatillugu immikkut pingaarutilik, aamma eqqumaffigisariaqagarput.”
119
Innuttaasut amerliartornerat ataatsimiititaliami ilaasortat allat arlallit ajornartorsiutaasutut aamma
tikkuarpaat.
”Inuttuallaalernermik ajornartorsiut piviusuusutut tamanit akuersaarneqarunarpoq”,
Peter
Heilmanni, ataatsimiititaliami kalaallit ilaasortaatitaasa ilaat, ataatsimiinnermi ulloq 17. maaji 1960-imi
pisumi oqalugiarnermini oqarpoq.
120
Tassunga ilanngullugu apeqqutigivaa ”Kalaallit
Nunaata
ineriartortinneqarnerata aaqqissuunneqarnera, tassunga ilanngullugu sanaartornermut- aamma
ingerlatsinermut aningaasaliissutini massakkut inuttuallaalernerup ajornakusoortitsinera immikkut
eqqarsaatigineqarnersoq
[…]”.
Kingorna ataatsimiinnermi tassani oqallinnermi ilaatigut folketingimut ilaasortap Simon Fromip
oqaatigivaa, innuttaasut amerliartornerat
”ajornartorsiutaasoq nukinginnartoq”,
immikkut ittumik
iliuuseqarluni iluarsiiffigineqartariaqartoq, aamma
”inuiaqatigiit ajornartorsiutaasa taakku
iliuuseqarfiginissaannut tuaviuussisoqartariaqartoq”.
Taassuma taanna uunga atatillugu oqaatigivaa,
una anguniarneqarpat Kalaallit Nunaata
”inuiaqatigiit danskit aaqqissussaanerata assinga
angussappagu”,
killilersugaanngitsumik niuerfinnik aamma innuttaasut illoqarfinni sikuuneq ajortuni
annertunerusumik eqiterutsinneqarnissaat pisariaqartinneqartoq.
121
Innuttaasut amerliartornerannik ajornartorsiut, ataatsimiititaliap sulinerata aallartinnerani
oqaatigineqartoq, pingaarneq tassaanngilaq innuttaasut amerlassutsimikkut annertussusiat, kisiannili
amerliartornerup sukkassusia pineqarnerulluni, nakorsaanerup radiokkut oqalugiaammini aamma
qitiutitaa. Tamanna suliffissat qanoq naammatsiginerannut, aningaasaliissutit innuttaasut
amerliartornerannut malinnaasinnaanersut, aamma illoqarfinnik aamma aalisakkanik suliffissuarnik
ineriartortitsinermut, inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut tunngavissaannik pilersitsisuusussamut, qanoq
45
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0056.png
IMMIKKOORTOQ 1
akimmisaartitsitigissanersoq tunngassuteqarpoq.
122
Tamanna inuiaqatigiit inuuniarnermikkut atugaasa
qaffasinnerulersinnissaannik aamma naligiissitsinissamik politikkikkut anguniakkap
kinguaattoorneranik kinguneqassaaq.
”Kalaallit Nunaata innuttaasuisa 1980-ip tungaanut amerlassusissaannut missingersuut” septembarimi
1960-imi, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup kisitsisilerinermut immikkoortortaqarfianit
suliarineqartoq, saqqummiunneqarpoq, tassani innuttaasut amerlassutsimikkut 1980-ip tungaanut
ineriartornissaat qanoq naatsorsuutigineqarnersoq takutinneqarluni. Missingersuut aqqutigalugu
naatsorsuinerit nutartikkat taamaalillutik politikerinit pissarsiarineqarsinnaalerput. Taanna maannamut
ineriartornermit aallaaveqarpoq, piffissami 1948-1958-imi ukioqatigiiaani ataasiakkaani toqusut
amerlassusiat agguaqatigiissillugu affaanit amerlanerusunik ikilillutik. Ilutigitillugu inunngortut
amerlassusiat qaffariaateqarpoq, ”maannakkullu qaffasissorujussuarmik inissisimalluni.” Arnat
15-50-
inik ukiullit kinguaassiorsinnaanerat agguaqatigiissillugu 2,5-it missaannik Danmarkimit
annertuneruvoq. Taamaattoq arnat 35-t sinnerlugit ukiullit kinguaassiorsinnaanerat appariaateqalaartoq
takuneqarsinnaalluni.
Missingersuut malillugu inunngortut amerlassusiisa qaffakkiartornerat maannamisut ingerlaannassasoq
naatsorsuutigineqanngilaq:
”Inunngortut amerlassusiisa maannakkutut malunnaatilimmik qaffariaateqarnissaat
ilimanaateqanngitsutut isigisariaqarpoq, aamma qularutissaanngitsumik 15-it aamma 50-it
akornanni ukiulinni ukioqatigiiaani tamani kalaallit arnat siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu meerartaartartut ikileriaateqarnissaat ilimagineqartariaqarluni. Taama
appariaateqarnissaa qaqugu, aamma qanoq sukkatigisumik pissanersoq
eqqoriarneqarsinnaanngilaq.”
123
Inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnissaannik naatsorsuutigineqartumut pissutaasoq
missingersuummi itinerusumik oqaatigineqanngilaq. Missingersuummili suliareqqinneqalaarsimasumi,
ministereqarfiup Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut ukiumoortumik nalunaarutaani
kingusinnerusukkut ilanngunneqartumi, tamatumunnga nassuiaatigineqarpoq
”takuneqarsinnaasutut
ittoq, inuiaqatigiinni allani inuuniarnikkut atukkat qaffannerat inunngortut amerlassusiisa
appariaateqarneranik nassataqartartoq, tamannali amerlasuutigut kingusinnerusukkut
malunniuttarluni.
Missingersuut taamaalilluni inuuniarnikkut atukkat pitsanngoriaateqarnerisa
kingunerisaannik inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnissamik ilimasunnermit tunngaveqarpoq.
Ilimaginninneq taanna nunanit siuarsagassanit misilittakkanit aallaveqarpoq. Narkorsaanerup
ilanngussamini nunani siuarsagassani misilittagarineqaqqammersut tunngavilersuutigivai, innuttaasut
amerliartupiloornerat pissutigalugu ineriartorneq taanna assinganik pisimanani.
Missingersuut ineriartorneq pillugu nassuiaatigineqartut tunngavigalugit 1980-ip tungaanut
–
taamaattoq
tamatuma kingorna kisitsisit qularnarnerunerat tunngavilersuutigalugu pingaarnertut 1975-ip tungaanut
–
innuttaasut amerliartornissaattut ilimagineqartunik assigiinngitsunik sisamanik naatsorsuutinik
(”qinigassatut allatut” taaneqartunik) takutitsivoq. Naatsorsuinermi nr. 1-imi,
2-mi aamma 4-mi
innuttaasut 1975-imi katillutik inuit 50.000-t missaanniissasut missiliuunneqarpoq, aamma 1960-ip
aamma 1980-ikkut affaata siulliup akornanni Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlassusiat
marloriaatinngussasoq naatsorsuutigineqarluni. Naatsorsuinermi nr. 3-mi innuttaasut 1975-imi 42.000-t
missaannik amerlassuseqalissasut missiliuunneqarpoq. Naatsorsuineq nr. 3 ineriartornissamut
ilimanannginnerpaatut taaneqarluni.
Innuttaasut amerliartornerat procentinngorlugu, naatsorsuinerit taakku marluk malillugit
ilimanarnerpaat, piffissap ingerlanerani appariartussapput, aamma taamaattumik
Naatsorsueqqissaartarfik isumaqarpoq: ”qularnaatsorujussuarmik
oqaatigineqarsinnaavoq, inuiaqatigiit
46
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0057.png
IMMIKKOORTOQ 1
kalaallit amerliartornerisa massakkut aamma ukiuni qaninnerpaani amerlanerpaaffissartik
tikissagaat.”
Missingersuummut missingiummi, Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaanut
nalunaarummi atorneqartoq, Naatsorsueqqissaartarfiup isummerfigivaa, aningaasaqarnikkut isigalugit
peratarsinnaasoq sorleq pitsaanerpaassanersoq. Allaffimmit inerniliunneqarpoq,
”Aningaasaqarnikkut
isigalugu ineriartorneq pitsaanerpaaq Naatsorsuineq III-mi naatsorsuineq malillugu pissasoq
ilimanarnerpaavoq, inunngortut amerlassusiat massakkut Danmarkimi inunngortut amerlassusiat
malillugu appariaateqassallutik.”
124
Naliliineq taanna missingersuineq pillugu immikkoortumi ”ukioqatigiiaat siunissami
agguataarsimanerannut” tunngasumi saqqummiunneqarmat naatsorsuineq nr. 3, sulisinnaasunik
amerlanerpaanik aamma taamaalilluni inuiaqatigiinni naammasisaqarsinnaassutsip
qaffasinnerulersinnissaanut periarfissaqarnerpaatut isigineqartussatut isikkoqannguatsiarpoq.
Missingersuut siulleq naliliinermik taaneqartumik taassuminnga ilaqanngilaq.
Amerliartornerup sukkassusia pingaartumik ajornartorsiutaasoq pillugu isiginninneq tusagassiuutini
aamma sammineqarpoq. Toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerisa
qaffakkiartuinnarnerat Atugagdliutini aaqqissuisoqarfiup allattaata Jørgen Fleischerip tamanna marsimi
1962-imi
toqqaannartumik inuiaqatigiinni ”akisussaassuseqanngitsuliornertut” nassuiarpaa,
”inuiaqatigiinni kalaallini teknikkikkut aamma ilinniartitaanikkut ineriartortitsineq meeqqat
amerlassusiannut malinnaannginnera [malinnaasinnaannginnera], aamma inuiaqatigiit kalaallit
ullumikkornit danskinut sanilliullutik kinguariartuinnarnerannik tamanna kinguneqarnissaa
”
125
pissutigalugu. Aaqqissuisup ernumassutaa, Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami ilaasortat
assigalugit, taamaalilluni tassaavoq nutarterineq aamma naligiissitaaneq taanna G50-ip siunnerfigisaa,
innuttaasut amerliartupiloornerat pissutigalugu, suli ungasinneruleriartortoq.
Aningaasaqarnermik ilisimasalik Mogens Boserupi, G60-imi siunnersortaasimasoq, ineriartorneq
pillugu allaanerusumik isiginnippoq, aammalu aningaasaqarnikkut isigalugu inuiaqatigiit
amerliartornerat ernumassutiginagu. Taassuma innutaasut amerliartornerannik isiginninnera Kalaallit
Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1962-imiit siumullu sulineranut, aammalu taamaalilluni
ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani 1964-imeersumi oqaasertaliussanut sunniuteqarpoq.
Innuttaasut amerliartuinnarnerat pitsaasuusoq Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap Allakkiaani nr.
30-mi,
”Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut politikkimi” 1962-imeersumi
Boserupi nassuiaavoq.
Boserupi malillugu nunani siuarsagassani innuttaasut procentinngorlugu amerliartornerat
nalinginnaasumik
”annertuumik ernumanissamut pissutissaqalersitsisarpoq, aamma
meerartaarineqartut amerlassusiinik nakkutilliineq maanna nunani ineriartortitassani arlalinni
innuttaasorpassualinni aningaasaqarnermut politikkikkut erseqqissumik anguniagassatut
inissinneqarsimalluni.”
Boserupi malillugu Kalaallit Nunaannut tunngatillugu tamanna allaanerusumik
inissisimavoq,
”inuiaat kalaallit procentinngorlugu amerliartuinnarnerat naammagisimaarinnilluni
tikilluaqquneqartariaqarpoq.”
126
Taassuma tikkuarpaa, ukioqatigiiaat naammassisaqarsinnaasut (15-64-
inik ukiullit) 1960-imi 15.500-t missaanniit 1980-imi marloriaatingajanngorlutik (30.000-t missaannut)
amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqartoq.
127
Taamaalilluni inuuniarnikkut atukkat
qaffasinnerulersinnissaannik anguniakkamut iluaqutaasumik naammassisaqarsinnaasut
amerleriaateqarnissaannut periarfissaqassaaq. Boserupi malillugu aalisarneq aqqutigalugu sulinerup
annertusarneqarnissaa periarfissaavoq:
”Kalaallit Nunaata imartaani saarulliit naammapput, aamma
innuttaasut amerliartupiloornerat malillugu aalisarnerulernissamut pitsaasunik periarfissaqarpoq”.
128
Ilutigitillugu Kalaallit Nunaat
”Kalaallit Nunaata nammineq inuiasa 140-riaataannik
amerlatigisunik
inulimmit suliffissuaqarnikkut ineriartortinneqarsimasut ilaattut inissisimanermigut pitsaasumik
inissisimavoq.”
Tamanna maannamut ima isumaqarpoq, saniatigut aningaasartuutit, innuttaasut
47
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0058.png
IMMIKKOORTOQ 1
amerliartornerannit pissuteqartut, ajornartorsiutitaqanngitsumik danskit naalagaaffiata karsianit
matussuserneqarsinnaasut.
129
Kisianni Boserupi isumaqarpoq, ”maannamuugallartoq” ukiut
qulikkuutaat tulliit marlunniit pingasut tikillugit ernumassutissaqanngitsoq, innuttaasut amerlassusiat
80.000-inut
killissimassasoq ilimagineqarluni. Kisianni ilutigitillugu erseqqissarpaa, ”Inuiaqatigiit
kikkulluunniit killeqanngitsumik taama sukkatigisumik amerliartortuarsinnaannginnerat
erseqqissuusoq.”
130
Taassuma allakkiami naggassiutigalugu inerniliuppaa:
”Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut politikki pillugu naliliineq taava tassaassaaq,
aningaasaqarnikkut politikkimi siunissami naleqquttumi tulliuttumi erniusartut
ikilisinneqarnissaannik sunniiniarluni innuttaasut amerlassutsimikkut amerliartornerat,
imaluunniit kalaallit amerlasuut Danmarkip sinneranut nutsernissaannut
pilersaarusiortoqarnissaa eqqarsaatigineqanngitsoq.”
Tassa Boserupi malillugu ”innuttaasunik killilersuilluni politikkimik” ingerlatsinissaq pisariaqanngilaq,
aamma nunanit siuarsagassanit misilittakkat Kalaallit Nunaannut nuuginnarneqarsinnaasut isumaqarnani
taassuma erseqqissumik oqaatigivaa, innuttaasut amerlassusiat kisiat isigalugu, aamma Danmarkimut
sanilliullugu killeqarmat.
131
Kisianni taassuma erseqqissarpaa, naartunaveersaatinik ilisimasaqarnerup
siammarterneqarnissaa ilaqutariinnut politikki tunngavigalugu pisinnaasoq. Taassuma nassuiaatigivaa,
meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut amerlassusiat
– ”amerlasuut
kissaatigineqannginngerannik kinguneqartarunartoq”
–
aamma ilaqutariit meerartaqqortuut, aamma
aningaasaqarnikkut amerlanngitsunik isumalluutillit amerlassusiat ”meerartaarnissap
killilernissaanut
periutsinik ilisimasakinnermik pissuteqarunartoq.”
Taamaalilluni naartunaveersaatit pillugit
paasissutissiinertut taallugu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornissap pingaarutaa tikkuarpaa
–
inooqataanikkut pissutsit pissutigalugit.
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1960-ikkut aallartinneranni ataatsimut isigalugu
qularisimanngilaa Kalaallit Nunaannut aningaasaliinerit qaffanneqartariaqartut. Kalaallit Nunaat pillugu
ataatsimiititaliap siulittaasuata nutaap, Ebbe Groesip, Landsrådimut ukiumoortumik oqalugiarnermi,
aggustimi 1963-imi, isummani ima oqaatigivaa:
”Siunissami aamma Kalaallit Nunaannut
aningaasaliissutitut aningaasarpassuit atorneqartariaqarnerannut arlalinnik pissutissaqarpoq, kisianni
aningaasaliissuteqartoqarnissaanik pisariaqartitsinerup annerpaartaa pingaartumik inuit
amerliartupiloornerannik pissuteqarpoq”.
132
Ilutigitilluguli killilersuutit arlallit taassuma tikkuarpai:
”Kissaatigineqartut tamaasa, immaqa taamaaliorusuttoqaraluartoq, taama sukkatigisumik
piviusunngortinneqarnissaat naatsorsuutigisinnaanngikkipput paasisariaqarparput, aamma
kissaatigineqartut pineqarnissaat namminerminni tamakkiisumik pissutissaqaraluarpataluunniit.
Aammattaaq, landsrådimit ilisimaneqartutut, sanaartornikkut suliat qassit ukiumut Kalaallit
Nunaanni sanaartorneqarsinnaanerat teknikkikkut pissuteqartumik killeqarmat. Aammattaaq
sipaarniarnerit, naalagaaffiup maanna Danmarkip sinnerani ingerlatai, oqartussaasut Kalaallit
Nunaanni sulinerannut sunniuteqarnissaat pinngitsuuinneqarsinnaassagunanngilaq.”
133
Innuttaasut amerliartornerat Landsrådip 1960-ikkut aallartinneranni ataatsimiittarnerini qanoq
eqqartorneqartarsimatiginersut erseqqinngilaq. Landsrådip oqaluuserisassaani immikkut
sammineqartussatut ilaanikuusimarpasinngilaq. Amerliartornerli ajornartorsiutit assigiinngitsut,
Landsrådip suliarisaasa, sammineqarnerini taaneqartarsimagunarpoq.
134
G60-isumaliutissiissut 1964-imeersoq
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa 1964-imi saqqummiunneqarpoq. Tassani
pingaarnertut inerniliunneqartoq tassaavoq, aningaasaliissuteqartarnernut tunngatillugu sukkanerusumik
48
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0059.png
IMMIKKOORTOQ 1
ingerlanneqarnissaa pisariaqartinneqartoq, taamaalilluni naammassisaqarsinnaassuseq aamma
inuuniarnikkut atukkat annertusarneqarsinnaaniassammata
–
sorsunnersuup kingulliup kingorna
pingasoriaatinngorsimasoq
–
pitsanngoriartinneqarsinnaaniassammat. Ataatsimiititaliaq ukiunut qulinut,
1966-1975-imut, ineriartortitsinissamut pilersaarummik suliaqarsimavoq, qanoq iliorluni
pisinnaanersoq, tassunga ilanngullugu aningaasaliinissamut pisariaqartinneqartoq qanoq ittoq
pisariaqartinneqarnersoq, aamma aningaasartuutit qanoq ittut naatsorsuutigineqarsinnaanersut pillugit
siunnersuutinik imalimmik.
135
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiitaliap
isumaliutissiissut aqqutigalugu Kalaallit Nunaannut aningaasaliinerit aamma aningaasaliissutit
qaffanneqarnissaat anguniarpaa, aamma oqaluttuarisaanermik ilisimasallip Axel Kjær Sørensenip
oqaasii
malillugit tamatuma kingorna ”ajornanngilluinnartumik
danskit aalajangiisartuinit
tiguneqarput”.
Taassuma tamatumunnga ilaatigut nassuiaatigivaa, nunat siuarsagassat pillugit 1960-
ikkunni oqallinnerit nunat killiit pisuut ”piitsuussusermut, nunasiaateqarnermut aamma ammip
qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinermut” tunngatillugu akiuiniarnissaminnik
pinngitsaalineqartutut immata.”
136
Isumaliutissiissummi, innuttaasut amerliartornerat tupinnanngitsumik isummerfigineqarpoq, ilaatigut
sakkortusisamik oqaasertalerneqarluni, soorlu ima ”innuttaasut amerleriapiloorujussuarnerat”.
137
Takuneqarsinnaavoq nappaatinik sunniuteqarnerusumik akiuinerup kingunerisaanik toqusut
amerlassusiat appariaateqartoq, aamma ernisut amerlassusiat ukiut qulit ingerlaneranni (1951-52-imiit
1961-imut) 30 %-inik qaffariaateqarsimallutik
–
kingullertut taaneqartoq pingaartumik arnat
inuusunnerusut aamma katissimanngitsut akornanni.
”Ineriartornerup taassuma ataatsimut katillugu
inernera tassaavoq, toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat maanna
ukiumut 4 pct.-inut killissimammat, aamma amerliartornerup procentia Danmarkip sinneranut
sanilliullugu tallimariaammik
annertunerulluni.”
138
Tassunga uiggiullugu takuneqarsinnaavoq ”meeqqat
amerleriarujussuarnerat aningaasaqarnikkut
isigalugu ilaqutariinnut artukkiisimavoq. Innuttaasut 45 pct.-iisa missaanniittut meeraapput 15-it
inorlugit ukiullit.”
139
Amerleriaalli inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut ajornartorsiutitut
nassuiarneqanngilaq, taarsiulluguli Boserupip naliliinera malillugu iluaqutitut nalilerneqarluni:
”Innuttaasut kalaallit amerlassusiat 50.000-inik
amerlassuseqalerpata, Davisstrædimi
aalisagaqarfiit naalagaaffinnit allanit sakkortuallaamik akileraarusersorneqanngippata,
suliffissatut periarfissanik naammattunik pilersitsinissamut ajornartorsiutinik annerusunik
pilersoqarnavianngilaq
–
akerlianik innuttaasut 50.000-inik, imaluunniit amerlanerusunik
amerlassuseqalernerat arlalinnik pissuteqarluni tikilluinnarneqarsinnaavoq.”
140
Erseqqissarneqarpoq, innuttaasut amerliartornerisa inuiaqatigiit sulisussaqarniarnikkut imminnut
pilersorsinnaanerminnik periarfissaqarnissaannut tapertaassasoq. Kisianni innuttaasut amerliartornerisa
sukkassusia pilersaarutigineqartut kinguaattoornerannik kinguneqassasoq
naatsorsuutigineqartariaqarpoq:
”Innuttaasut amerlassusiviat pillugu missingersuummi inerniliussaq aningaasaqarnikkut
isiginninneq tunngavigalugu nangaanartoqartinneqarsinnaanngikkaluartoq taamaattoq
ilanngunneqartariaqarpoq, sukkassuseq, innuttaasut amerliartornerannut tunngasoq,
inuiaqatigiit ilinniartitaanikkut, peqqinnissaqarfeqarnikkut aamma ineqarnerup
pitsaassusiatigut il.il. qaffasissutsip anguniarneqartup anguneqarnissaa
kinguarsassammagu.”
141
Tamanna aningaasaliissutit taamaallaat ”pitsaassuseq anguneqarsimasoq attatiinnarniarlugu”
naammannerannik nassuiarneqarpoq
–
tassalu annertunerusumik pitsanngoriaateqartoqannginneranut.:
”Inuiaqatigiit
kalaallit inuuniarnermikkut atugaasa pitsanngortinnissaannut periarfissat
49
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0060.png
IMMIKKOORTOQ 1
nioqqutissiornerup annertusineratigut piffissami qaangiuttumi ajorseriaateqarput, innuttaasut
sulisinnaasut suliarisimasaat inunnut arlalinnut naammattussaammata.”
Innuttaasut amerleriaateqarnerat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut pilersaarusiorfigineqarneranut
ilanngunneqassasoq oqaatigineqarnera peqatigalugu isumaliutissiissummi oqaatigineqarpoq,
inuuniarnikkut pissutaasut annertusiartortut iliuuseqarfigineqassasut, Boserupip aamma tikkuarsimasaa:
”Naak annertusaanissamik periarfissat kalaallit aningaasaqarneranni ima
annertunerarneqartigigaluartut innuttaasut amerlerujussuarnerat namminermi nunap
tunisassiornerani innuttaasumut ataatsimut naatsorsorlugu appariaateqarnavianngitsoq,
aammalu tamanna tunngavigalugu killilersuilluni innuttaasunut politikkeqarnissaq
aningaasaqarnikkut isigalugu pissutissaqartutut isikkoqanngikkaluartoq, ataatsimiititaliaq
isumaqarpoq, inuuniarnikkut atukkat tunngavigalugit ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq
pillugu annertusisamik suliaqartoqartariaqaraluartoq, kissaatiginngisamik naartulersarnerit,
pingaartumik arnat katissimanngitsut akornanni annertuutut ilimagisariaqartoq,
killilerniarlugu. Meeqqat 1/3-iisa missaanniittut arnanit katissimanngitsunit erniarineqartarput.
Aammattaaq ilaqutariit amerliartuinnarnerat arnat katissimasut amerlasuut naartoqqinnissartik
pinngitsoortikkusullugu kissaateqalersimanerannik pilersitsimassasoq
ilimagineqartariaqarpoq.”
142
Taamaalilluni isumaliutissiissummi tikkuarneqarpoq, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq
suliniuteqarfigineqassasoq, Kalaallit Nunaanni ”kissaaatigineqanngitsumik naartunerit” amerlassusiisa
ikilisinneqarnissaat pisariaqartinneqartoq tunngavilersuutigineqarluni. Tamanna arnani kalaallini
anaananit katissimanngitsunit, aamma taamatut anaananit katissimasunit meeraqqortunerusunit meeqqat
amerlasuutigut kissaatigineqartannginnerannik ilimaginninnermit tunngaveqarpoq. Ilimagisamut
tamatumunnga misissuinernik uppernarsaataasinnaasunik innersuussisoqanngilaq. Meeqqat
”kissaatigineqarlutik meerartaarineqartariaqaraluartut” Danmarkimi piffissami tassani aallunneqarpoq,
aamma, kapitalip siuliani eqqaaneqartutut, ilaqutariiaqqat tassaasut ilaqutareeriaatsimi pitsaanerpaat.
Isiginninneq tamanna imaaliinnarlugu inuiaqatigiinnut kalaallinut nuunneqarpoq, naak ilaqutariinnikkut
kulturi allaanerugaluartoq.
143
Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut atukkat ilungersunartut oqaluuserineqarnerannit Kalaallit Nunaat
pillugu ataatsimiititaliaq sunnerneqarsimagunarpoq - Boserupitut. Tamanna minnerunngitsumik
nalunaarusiamut, Københavnip Kommuniani Mødrehjælpenip pisortaata, Vera Skaltsip,
suliarisimasaanut atuuppoq. Taanna ukiut marluk sioqqullugit (1962-imi) kitaani inoqarfiit arlallit
tikeraarsimavai, anaanat meeqqallu atugaat, tassunga ilanngullugu danskit anaananut ikiuinermik
suliaqarnerisa assinga kalaallinit pisariaqartinneqarnersoq misissuiffiginiarlugu.
144
Taassuma kingorna
uparuarpaa, naak pissutsit ilaanni siuariaateqartoqarsimagaluartoq
–
soorlu illut pitsaanerusut
–
inuuniarnikkut pissutsit ”ineriartornerup
sinnera ingerlaqatiginngilluinnarsimavaat”.
145
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut ilaasortat oqaluttuanut tamakkununnga, inuuniarnikkut
atukkat pillugit kalaallit danskillu tusagassiorfiisa tusarliussaannut, aamma malinnaasimagunarput.
146
Atuagagdliutit saqqaanni 1962-imi assersuutigalugu allaaserisaq qulequtalik
”Inuttut atukkatigut
ajorsarneq maani takulerlugu annilaarnarpoq”
takuneqarsinnaavoq, socialinspektøri Randersimeersoq
Kaj Pedersen (Kalaallit Nunaannut aallartitaasimasoq) ima oqaaseqartoq:
”Danmarkip
isumaginnilluarfiup ilaani, Kalaallit Nunaanni, taama pissutsinik ajortigisunik naapitaqarnissaq
qularineqarluinnarsimassagaluarpoq.”
Taassuma kalaallit meerartaannut atugassarititaasut ilaatigut
illersorneqarsinnaangitsutut nassuiarpai.
147
Isornartorsiuineq Kalaallit Nunaannut ministerip tamatumunnga oqaaseqaqqullugu
qinnuigineqarneranik kinguneqarpoq. Radiokkut apersuinermut 1962-imi peqataasussaavoq, tassani
akissuteqarfigissallugu ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornissamut Danmarki sooq Kalaallit
50
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0061.png
IMMIKKOORTOQ 1
Nunaanni politikkeqannginnersoq, inuiaqatigiit ineriartornerisa aamma meeqqat atugaasa tamanna
pisariaqartippassuk. Akissut taanna pillugu oqaaseqaat atorfilittat Kalaallit Nunaannut ministerimut
allakkiarisimasaat, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allagaatinik toqqortaasivianiittoq,
takuneqarsinnaavoq:
”Ilumoorluinnarpoq, Kalaallit Nunaanni pissutsit atuuttut, aamma pingaartumik pissutsit
piviusut imaammata ukiut tamaasa meerarpassuit aappariinnerup avataatigut inunngortarnerisa
imaalersikkaat nunap ilaani tassani ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu
eqeersimaartumik politikkeqarnissaq pisariaqalersillugu. Taamaattumik Foreningen for
Familieplanlægning-i qanimut suleqatigalugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma
Sundhedsstyrelse-p sulissutigisaannik suliassaqarfimmut tassunga tunngatillugu
paasisitsiniaalluni sulineq ingerlanneqarpoq. Paasisitsiniaalluni sulineq siullertut
nakorsaaneqarfimmit suliarineqassaaq.”
148
Tassa Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma Sundhedsstyrelse-p, ministerip akissutaanut
missingiut malillugu, meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut ikilisinneqarnissaasa
pingaaruteqarneranik paasisimavaat. Ilutigitillugu takuneqarsinnaavoq, nakorsaaneq paasisitsiniaalluni
sulinermut siuuttussatut inissinneqarsimasoq, aamma taassuma suliassaqarfimmi tassani sulialittut
nuimanerpaaq, Foreningen for Familieplanlægning-i, suleqatigissagaa.
149
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu
paasissutissiisarnerup annertusarneqarnissaanik inassuteqaataa taamaalilluni inuuniarnikkut
ajornartorsiutit pillugit tamanut ammasumik oqallinnermut, aamma piffissami taamanikkut ilaatigut
nakorsaanerup aamma Foreningen for Familieplanlægning-ip suliamut aallartitaannut
naapertuulluinnarpoq.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaalluni
sulineq annertusarneqarpoq 1960-1965
Innuttaasut amerliartornerat ilutigalugu, aamma pingaartumik tamatuma inuuniarnikkut kinguneri
tamanut ammasumik, politikkikkut, allaffissornikkut aamma nakorsat akornanni oqallinnerni
sammineqarneranni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasisitsiniaanerup aamma
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornerup siuarsarneqarnissaannik sulineq ingerlateqqinneqarpoq.
Foreningen for Familieplanlægning-ip, Dansk Kvindesamfund-ip aamma Arnat Peqatigiit Kattuffiata
pingaarnertut ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaanermik suliaqarnertik
1960-ikkut aallartinneranni annertusivaat, naartunaveersaatinik ilisimasaqarnerup pingaartumik
atuarfeqarfinni aamma arnat peqatigiit pikkorissartitsisarneri aqqutigalugu siammarternissaa qitiutillugu.
Tamanna kalaallinut danskinullu tunngatillugu ingerlanneqarpoq.
Sammisaq siullertut taaneqartoq, kinguaassiuutitigut nappaatip gonorré-p atugaanerujussuata
kingunerisaanik, kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiineq 1950-ikkut assigalugit suli
pingaarutilimmik suliaqarfiuvoq. Nakorsaanerup suliassaqarfimmi tassani ineriartorneq pillugu Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfik ingerlaavartumik paasissutissiiffigisarpaa, aamma Landsrådi nakorsaanerup
ukiumoortumik nalunaarusiaa ”Kalaallit Nunaanni peqqinnissakkut pissutsit”, landsrådimut ilaasortanut
nassiussuunneqartartoq, aqqutigalugu malinnaasinnaallutik. Peqqinnissamut tunngatillugu apeqqutit
itisiliiffigineqarnissaat pisariaqartinneqaraangat nakorsaaneq landsrådip ataatsimiinnerisa ilaanni aamma
peqataasarpoq. Landsrådip 1960-imi ataatsimiinnerani ilaasortat ilaat aperivoq, kinguaassiuutinut
tunngasut pillugit nakorsaanerup naqitaaraliaa iluaqutaasimanersoq
–
gonorre-p siaruaannera
eqqarsaatigisimagunarlugu
–
nakorsaanerulli tamanna uppernarsarsinnaasimanngilaa:
”Saaffiginnissut
taamaattoq kinguneqassappat amerlasooriarlugu
uteqattaarneqartariaqarpoq”.
150
Ukiup tulliani (1961-
51
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0062.png
IMMIKKOORTOQ 1
imi) nakorsaaneq ukiumoortumik nalunaarusiami allappoq, gonorre-p siaruaanneranut ilaatigut
”innuttaasut
inuusuttut, katissimanngitsut nalinginnarmik atoqateqartarnerujussuat aamma nappaatit
qanoq issusianik paasinninnginneq”
151
pissutaasut.
Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsineq atuarfeqarfinni suli aalajangersimasumik
atuartitsissutigineqartalersimanngilaq, kisianni 1960-ikkut aallartinneranni atuarfiit ilaat pingaartumik
atuaqatigiinnut angajullernut tamatuminnga atuartitsisarsimapput. Sumiiffiit ilaanni atuartitsineq nunap
immikkoortuani nakorsamit ingerlanneqartarsimalluni.
152
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap
1963-imi ataatsimiinnerani folketingimi politikerip Lis Groesip tikkuarpaa, pingaartumik illoqarfiit
atuarfiini atuartitsineq taamaattoq neqeroorutigineqartartoq, aamma atuartitsinerup assinga
avinngarusimasuni
”annertuumik” amigaatigineqartoq. Groes malillugu nakorsat ”allanik
suliassaqangaaramik paasisitsiniaanermik suliaq naammassisinnaanngilaat.”
Groes Dansk
Kvindesamfund-imi direktøriusimavoq, aammalu tamatumunnga tunngasut
ilisimasaqarfigilluarsimallugit. Kalaallinit arnanit paasisimallugu ataatsimiinnermi nassuiaatigivaa, inuit
tassaassasut ”paasinnissinnaassuseqarlutik
suliassaqarfinnut pingaarutilinnut taakkununnga
tunngasunik paasisitsisinnaasut.”
Naqitaaqqakkut tamanna anguneqarsinnaanngilaq, inuilli naapillugit
pisariaqarluni.
153
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq, kapitalimi siuliani oqaatigineqartutut, paasisitsiniaalluni
sulinermi ”sammisap” aappaattut 1950-ikkut
naalerneranni pilerpoq, kinguaassiuutitigut nappaatit
pillugit paasisitsiniaanerit imarisaasa ilaannik aamma ilalimmik.
Ilaqutariinngornissamilli pilersaarusiorneq pillugu sulinermi naartunaveersaatit ikiorsiullugit
qaqugukkut meerartaarnissamik kissaateqarnerluni qanoq aqunneqarsinnaanera pillugu
ilisimasaqarnerulernissaq immikkut sammineqarpoq. Tassani kinguaassiuutitigut naappaatit
pineqanngillat, naak assersuutigalugu usuup puui pillugit paasisitsiniaanermi ilaatigut
attupillanneqaraluartoq. Foreningen for Familieplanlægning-i 1960-ikkut affaanni siullermi
suliassaqarfimmi tassani suli pingaaruteqarnerpaatut suliniaqatigiiffiuvoq. Naartunaveersaatit
pissarsiarineqarsinnaasut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq siunertaralugu peqatigiiffik Arnat Peqatigiit
Kattuffiannik aamma Dansk Kvindesamfund-imik qanimut suleqateqalerpoq. Taakku peqatigiillutik
naqitaaqqamik suliaqarput, sumiiffinni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsiffiuneq ajortuni
taarsiullugit atorneqartussanik.
154
Naqitaaraq Børn. Hvornår? Hvor mange? kalallisuunngorlugu 1964-imi saqqummersinneqarpoq.
Saqqummiineq Kalaallit Nunaanni Ministereqarfimmit akilerneqarpoq.
155
Naqitaaqqanik, meeqqat
atuarfiini atuartitsinermi atorneqartussatut eqqarsaatigineqartunik, suliaqarnerup saniatigut
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pikkorissartitsinerni, Dansk Kvindesamfund-imit
ingerlanneqartartuni, piffissap ingerlanerani Arnat Peqatigiit Kattuffiat suleqatigalugu,
aalajangersimasumik sammineqartalerpoq.
Foreningen for Familieplanlægning-i Kalaallit Nunaanni suliaminut tunngatillugu annikinnerusumik
siunnerfeqartut Arnat Peqatigiit Kattuffiata aamma Dansk Kvindesamfund-ip sulinerat, peqatigiiffiup
ataatsimut isigalugu siunertaa malillugu, atituneruvoq. Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Katuffiat
1948-imi pilersinneqarpoq, arnat suliaannik aamma assassugaannik soqutiginnilersitsinissaq,
pikkorissartitsisarnerit aqqutigalugit arnat piginnaanngorsarneqarnissaat aamma tamanut ammasumik
sulinissap soqutiginarnerulersinnissaa siunertaralugu. APK arnat atugaat aamma suliniarfigineqarnerat
pillugit oqallittarnernut annertunerujartuinnartumik peqataasalerpoq. Dansk Kvindesamfund-i kalallinut
ataatsimiititalimik 1958-imi pilersitsivoq, arnat pisinnaatitaaffimminnik ilisimasaqalernissaannik
sulissutiginninnerup saniatigut inuiaqatigiinni kalaallini aamma danskini kalaallit arnat
inissisimaffiannik aamma periarfissaannik pitsaanerulersitsinissamik suliaqartumik.
156
Tamanna
ilaqutariittut inuunermut, aamma ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut, tassunga ilanngullugu
politikerinut tunngassuteqarpoq.
52
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0063.png
IMMIKKOORTOQ 1
Dansk Kvindesamfund-ip Kalaallit Nunaannik suliaqarnini 1960-ikkut aallartinneranni annertusivaa.
Suliniarneq paasissutissanik naqitaaqqanik suliaqarnerup saniatigut pikkorissartitsinernik aamma
Danmarkimi, aamma taamatut Kalaallit Nunaanni saqqummiussinernik qitiutitsiffiupput. Ukiuni
siullerni pikkorissartitsisarnerit Danmarkimi taamaallaat ingerlanneqartarput. Pikkorissartitsineq siulleq
1960-imi ingerlanneqarpoq. Ukiup tulliani (aggustimi 1961-imi) pikkorissartitsinermik allamik
Københavnimi ingerlatsisoqarpoq.
Taanna ”kalaallinut inuussuttunut” ingerlanneqarpoq. Inuit
assigiinngitsut arlallit saqqummiusseqqullugit aggersarneqarsimapput. Saqqummiunneqartut ilaat
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut tunngassuteqarpoq, ima qulequtaqarluni ”140.000-inik
ullut tamaasa amerlanerulersarpugut.
157
Vallekilde Højskole-mi aggustimi 1962-imi
pikkorissartitsisoqarpoq, ilaatigut sammisaq ”Arnap Kalaallit Nunaanni inissisimaffia, tassunga
ilanngullugu anaanat kisimiittut ajornartorsiutaat” sammineqartussatut allassimalluni.
158
Pikkorissartitsinerni inuusuttut kisimik suliniuteqarfigineqartussatut siunnerfigineqanngillat, arnalli
ukioqatigiiaani tamaneersut. Danmarkimi 1963-imi sapaatit akunnerini pingasuni pikkorissartitsinermi
siunertarineqartoq tassaasimavoq, arnat Kalaallit Nunaannit peqataasut 22-t Danmarkimi pissutsinik
ilisimasaqalersinnissaat
–
ilisimasaq Kalaallit Nunaannut uterunik nassarsinnaasaat.”
159
Pikkorissartitsinerup nalaani isumaginninnikkut suliffeqarfiit assigiinngitsut pulaarneqarput, aammali
Aarhusimi ilaqutariinnut siunnersuisarfik pulaarneqarluni. Pikkorissartitsineq aviisimi Informationimi
taaneqarpoq, tassani takuneqarsinnaalluni ”Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq tassaavoq
kalaallit arnat illumi ningiuusut maannamut annikitsuinnarmik samminikuusimasaat.”
160
APK
suleqatigalugu 1964-imi siullermeerluni arnanik kalaallinik kommunimi isumalioqatigiissitani aamma
ataatsimiititaliani suliaqartunik Nuummi pikkorissartitsisoqarpoq, tassanilu aamma
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq sammineqarpoq. Paasisitsiniaalluni sulinermut nakorsaaneq
peqataavoq.
161
Innuttaasut naartunaveersaatinik soqutiginninnerat
1960-ikkut qiteqqunnerisa tungaanut naartunaveersaatit pissarsiarineqarsinnaasut, innuttaasunut
paasissutissiissutigineqarsinnaasut, pingaarnertut tassaapput usuup puui, pessarit, skumtablettit aamma
manguttakkat.
162
Siulleq tassaasimavoq (tassaavoq) angutinit atugassaq (kinguaassiuutitigut
nappaateqalinnginnissamut aamma illersuutaasoq), atortussat allat taakku arnanit atugassaapput. Pessari
skålitut mikisunnguatut isikkulimmik iluseqarpoq, anisuut illissamut isernissaannik
pinngitsoortitsisartoq, skumtablettit aamma manguttakkat crememik anisuunut toqunartulimmik, arnat
naartulernissaannik pinngitsoortitsisussamik, imaqarlutik. Arnaq pessareqarusulluni kissaateqaruni
taassumunnga atugassamik narkosamut uuttortartikkiartussaaq. Taakku tamarmik periutsit qanoq
atorneqarnissaat pillugu paasissutissiissutigineqarsinnaasut, kisianni sunniutissaannut innuttaasut
atortussanik taakkuninnga qanoq aqutsinerat apeqqutaalluni.
Naartunaveersaatinut tunngatillugu paasisitsiniaalluni suliaqarneq, nassuiarneqartutut, marlunnik
siunertaqarpoq: ilaatigut kissaatiginngisamik naartulernissat pinngitsoortinniarlugit, ilaatigut
kinguaassiuutitigut nappaatit siaruarnissaat pinngitsoortinniarlugit. Innuttaasut atortussanik
assigiinngitsunik taakkuninnga atuinerat, tassunga ilanngullugu siammarterniarnerinut
ajornartorsiutaasinnaasut pillugit Sundhedsstyrelse nakorsaanermit aamma nunap immikkoortuini
nakorsanit ilisimatinneqarpoq.
163
Nakorsat aamma oqartussaasut malillugit innuttaasut taakkuninnga
atuisinniarnerat ajornakusoorpoq.
164
Nakorsat arlallit akornanni siammasissumik suli isumaqartoqarpoq, inuiaqatigiit kalaallit
naartunaveersaatinik atuinissaminnik soqutiginninnatilluunniit najoqqutassat malillugit taakkuninnga
atuisinnaanngitsut. Tamanna assigiinngitsutigut saqqummeqqittarpoq, assersuutigalugu skumtablettit
53
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0064.png
IMMIKKOORTOQ 1
pillugit 1960-ikkut aallartinneranni attaveqaqatigiinnermi. Skumtablettit nakorsaaneq
isumaqatigiissuteqarfigalugu Foreningen for Familieplanlægning-imit Kalaallit Nunaannut
nassiunneqarsimapput, aamma illoqarfinni ataasiakkaani misileraatissatut aallaqqaammut atorneqarlutik.
165
Tamatuma kingorna nakorsaanerup qinnuiginninneratigut nunap immikkoortuani nakorsat arlallit
skumtablettinik tunniussisarneq pillugu misilittakkatik pillugit nassuiaammik nassiussaqarput. Taakku
ilaat ataaseq oqaluttuarpoq, peqqinnissaqarfimmi sulisut iisartakkanik 19-inik
inunnut ”namminneerlutik
naartunaveersaatinik piumallutik qinnuiginnissimasunut”
tunniussaqarsimasut. Inuit taakku 19-it,
pingaarnertut peqqinnissaqarfimmi sulisuneersuusut, naak akiliisussaagaluarlutik akeqanngitsumik
tunineqarsimapput
– ”sulinermik
ajornarsitsisussaq ataaseq, aammalumi akeqanngitsumik
tunniusseqqusaannginneq malinngilarput”,
nunap immikkoortuani nakorsat allapput.
166
Inuit taakku 19-
it arlaannaalluunniit skumtablettinik allanik pissarsiniarlutik qinnuiginneqqinngillat, aamma nunap
immikkoortuini nakorsat paasinninnerat malillugu
”inuit misileraanermut peqataasut
naartunaveersaatit pillugit apeqqummut tunngasunut tamanut soqutiginnippallaarsimanngillat.”
167
Nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq assingajaanik paasissutissiivoq, tassa skumtablettit
amerlanngitsunnguit kisimik tunniunneqarsimasut. ”Innuttaasut
amerlanerpaartaat qanoq inuusut,
aamma kinguaassiuutinik atuineq qanoq isigineqarnersoq ilisimasaqarfigilaarlugu
naartunaveersaatinik atuinerup ingerlaavartumik aamma malittarisassat malillugit ingerlanissaa
siumoortumik qularineqalereersinnaavoq, aamma isumaqarpunga siumoortumik qularneq tamanna
tunngavissaqarluarsimasoq paasinarsisoq.”
Taassuma innersuussutigivaa, nammineq misilittakkani
malillugit ”innuttaasut nunaannarmi najugallit” ilaanni aamma taamaattoqartoq. Ilutigitillugu
oqaatigivaa, naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissani tunuarsimaarfigisimallugu:
”Inunngortut ikilisinnissaat pillugu ilungersorluni paasisitsiniaaneq uanga tunginninngaanniit
isumaqatigisinnaanngilara, pisuni arlalinni misilittagaqarfigigakku, kalaallinit
innuttaaqataasunit nuimanerusunit maaniittunit, taama ittut tulluanngitsumik danskit
suliniutigigaat, allaat landsrådimut ilaasortat ilaannit uannut oqaatigineqarluni danskit
tungaanninngaanniit kalaallit ileqquannik innuttaasut amerleriaateqartinneqannginnissaat
anguniarlugu taamaaliortoqartoq uannut taaneqarsimalluni, taamaaliornikkut
”inuiaqatigiit
kalaallit inuunerat salliuniarfigisinnaajuartuarumallugu.”
168
Isorinnilluni isiginninneq taanna, naartunaveersaatinut tunngatillugu pissutaatillugu landsrådimi
ilaasortap saqqummiussimasaatut oqaatigineqartoq piffissap misissuiffigineqartup ingerlanerani
kingusinnerusukkut takoqqipparput (nalqq. Kapitali 1.5).
Nunap immikkoortuani nakorsat pingajuat (aamma taamanikkut soraarnerusimasoq) napparsimasunut
nalunaarsuiffinnut allattarsimanngikkuni oqaluttuarpoq: ”Oqaatigisinnaasara
tassaavoq, kalaaleq
arnaq ataaserluunniit aalleqqilluni takkuteqqinnikuunngilaq. Kalaallit naartunaveersaatinut
isumaqataalersinnissaat suliassaavoq neriuutissartaqanngingajavissoq.”
169
Aammali nunap immikkoortuini nakorsat marluk skumtablettit atorneqarnerannik pitsaanerusumik
misigisaqarsimapput. Taakku aappaata oqaluttuarivaa, arnanut arfinilinnut skumtablettinik tunioraaneq
ima inerneqarsimasoq, taakkunannga sisamanut ”pitsaasumik sunniuteqarsimalluni” –
allatut
oqaatigalugu taakku naartulersimanngillat
– aamma arnanut marlunnut ”ilitsersuutit
malinneqannginnerannik pissuteqartumik”
naartulersimasunut ”pitsaasuusimanngitsoq”.
170
Nunap
immikkoortuani nakorsap aappaata oqaluttuarivaa, skumtablettit tigulluarneqarsimasut, naak ilaat
skumtablettinik allanik aalleqqinngikkaluartut. Taassuma misigisimavaa, arlallit ittoornertik
pissutigalugu tunuarsimaarsimasut.
171
Skumtablettit atorneqarnerat pillugu nunap immikkoortuini nakorsat nalunaarutaat Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmut, Sundhedsstyrelse-mut aamma Foreningen for Familieplanlægning-imut il.il.
ingerlateqqineqarput. Rigshospitalimi nakorsap Sundhedsstyrelse-mi allaffimmi aqutsisumut 1963-imi
54
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0065.png
IMMIKKOORTOQ 1
ilisimatitsissutigivaa, nammineq paasisutut illugu Kalaallit Nunaanni skumtablettinik misileraanermut
tunuliaqutaq tassaasoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfinni nunap immikkoortuisa akornanni
”naartunaveersaatinik
soqutiginninneq allanngorartuummat”.
Taassuma eqqaavaa, maanna suli
oqaatigiuminaatsoq ”skumtablettit
imaluunniit manguttakkat piumaneruneqarnerusariaqarnersut
”.
Uani ”man-ip” atorneqarnera ”nakorsat” pineqarnerattut paasisariaqarunarpoq –
atortoq sorleq
siuarsaaffigissallugu naleqqunnerussanersoq namminneq aalajangissallugu. Taassuma nassuiaatigivaa,
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik malillugu ajornartorsiut siullertut tassaasimasoq ”meeqqat
aappariinnerup avataatigut inunngortut amerlasoorujussuusarnerat”
aamma tikkuarlugu,
iluarsiissutissatut ”innuttaasut
naartunaveersaatinik soqutiginnilersinniarlugit aamma
atuerusulersinniarlugit sunniuteqarluartumik aamma suli paasitsiniaalluni sulinissaq”
172
pisariaqartinneqartoq.
Naartunaveersaatinik soqutiginninnginnerup saniatigut oqaatsitigut ajornakusoortitsinerit aamma
tikkuarneqarput. Nunap immikkoortuani nakorsaq assersuutigalugu 1960-imi oqarpoq,
naartunaveersaatinut tunngatillugu ajornartorsiutaasoq:
”Oqaatsitigut ajornakusoortitsinerit
pissutigalugit innuttaasut apeqqut pillugu isumaannik paasisaqarnissaq ajornakusoortoq.”
173
Paasisitsiniaalluni sulinerup unammillernartoqarneranut pissutaasut pingajuat naartunaveersaatitut
atortunut pissarsiarineqarsinnaasunut taakkununnga tunngassuteqarput. Pessarit angissutsimikkut
naammakkunik aamma eqqortumik atorneqartarunik aatsaat iluaqutaasinnaapput. Ilaasa timimik
sananeqaataat pissutigalugu atorsinnaanngilaat. Creme-t anisuunik toqoraataasartut, manguttakkat il.il.
aamma eqqortumik atorneqartussaapput. Usuup puui issimut akiuussinnaanngillat, aamma tamatuma
saniatigut usuup puuinut automatit nuisasumi nivingagaangata pisinissaq ittoorineqartartoq
isumaqartoqarpoq.
174
Sulisartut tikisitat naartunaveersaatinik atuinissaminnik soqutiginninnerat aamma aallunneqarpoq.
Grønlands Tekniske Organisationimi (GTO-imi) sulisoq naartulersitsinissamut illersuutinik automatinik
(usuup puuinut automatinik), sulisartut barakkiisa perusuersartarfiini nivinngaassorneqartussanik, sumi
pisisoqarsinnaanersoq misissoqqullugu 1962-imi suliakkerneqarpoq. Landshøvdingi tamatuminnga
isumassarsisuuvoq, aamma allagaq, GTO-imi sulisup allagaa, malillugu tamanna
”ukiup ilaani
sulisartut naluneqanngitsutut aqussinnaanngisaminnik kinguaassiuutinik atuisarnerannik, aamma
minnerunngitsumik tamatuma kingunerisartagaanik nuanninngitsunik”
pissuteqarpoq. Kingulleq
kinguaassiuutitigut nappaatinut tunngassuteqarunarpoq, kisianni aamma kissaatiginngisamik
naartulersarnermut tunngassuteqarsinnaalluni. Sulisoq malillugu landshøvdingip ajornartorsiutit
pineqartut iluarsiiffigisinnaallugit isumaqanngilaq, kisianni
”aappaatigut kingunerisartakkat
nuanninngitsut appariaateqartinnissaannut iliuuseqalaarsinnaasugut isumaqarpoq.”
Isumassarsiaq
sulisumut ”ajornangitsuararsuuvoq”, kisianni automatinik taamaattunik sumi pisisoqarsinnaanersoq
taassuma ilisimanngilaa. Taamaattumik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi sulisumut allagaqarpoq,
siunnersorneqarnissanilu kissaatigalugu. Taassuma allakkani ima naggaserpaa:
”Erseqqissarusuppara
suliaq landshøvdingimut pingaaruteqartorujussuummat, taamaalilluni naalagaaffimmut
aningaasartuutaajumaarsinnaasunut ajornartorsiutinngornavianngilaq.”
175
Aningaasatigut kinguneqaataasussat sorpiaat sulisup pinerai eqqoriaannarsinnaavarput. Anaanat kisimiittut
aningaasatigut tapersersorneqassappata naalagaaffik artukkerneqassasoq pillugu ernumassuteqarnertut
paaseqqajaanarpoq
–
aamma Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut tunngasut Landshøvdingip
suliassaqarfiata iluaniimmata taanna tamatumunnga immikkut soqutigisaqarsimasinnaavoq
–
kisianni aamma
kinguaassiuutinut nappaatit katsorsarneqarnerannut, tunillaassuisut paasiniarnerannut il.il. aningaasartuutinut
tunngasuusinnaalluni.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarnerup siaruarnissaanut tunngatillugu nakorsaaneq
isumalluarnerminik 1964-imi takutitsivoq, taanna isumaqarami, innuttaasut naartunaveersaatinik
atuinissaminnik maanna soqutiginnikkiartuaalersut. 1961-imi kisitsisit, kalaallit meerartaasa
55
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0066.png
IMMIKKOORTOQ 1
pingajorarterutaat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut pillugit takutitsisut, aallaavigalugit,
kisitsisit nakorsaanermit annertugineqarlutik, taassuma ukiumoortumik nalunaarusiamini
nalunaarutigivaa, tassaasoq:
”nuannaarutissaavoq meerartaarnissap pilersaarusiorneqartarnissaanik inuiaqatigiit kalaallit
akornanni soqutiginninneq annertusiartormat, meeqqat amerlasuut ”ilaqutariittut
pisuussummik” sinniisuujunnaarsimanerannik paasinninnerup nassatarisaanik, qangaanerusoq
piniarnerinnarmik inuussuteqarsimanerup nalaani soorlu taamaassimasoq.”
176
Nakorsaaneq taamaalilluni Kalaallit Nunaanni nutarterinerup ingerlanneqarnerata kingunerisaanik
kalaallit ilaqutareeriaasiat allanngoriartortoq takutitsivoq.
Ilaqutariittut inuuneq allanngoriartortoq
Spiralip 1968-imi akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu peqqinnissakkut sullissinermi aamma
politikkikkut oqallinnermi uteqqiattumik sammineqartoq oqaatigineqartutut tassaavoq, inuiaqatigiit
naartunaveersaatinik atuerusunnginnerannik, imaluunniit atortunik ilitsersuutigineqartut malillugit
atuisinnaannginnerannik paasinninneq. Oqallinneq nutaaliaasumik inuuneqarnermi meeqqat
kissaatigineqartut kisiisa meerartaarineqarnissaannik periarfissaqarnermik tunngaviusumik
takorluuinermit sunnersimaneqarpoq, aamma meeqqat
”pilersaarutaanngitsut” pingaartumik
aappariinnerup avataatigut inunngortut kissaatigineqanngitsut. Unammilligassaq ”nutaaliaasumik”
isigalugu tassaasimavoq, inuuniarnermi atukkat pitsaanerulersinneqassappata, ilaqutareeriaaseq
nutaaliaasoq atussallugu piumaneqarnerusoq Kalaallit Nunaanni innuttaasunut paasitissallugu. G60-
isumaliutissiissummi tamanna ima nassuiarneqarpoq: ”Aniingaasaqarnikkut
isigalugu meeqqat
amerlassusiisa qaffariaateqarujussuarnerat ilaqutariinnut artukkiisimavoq. Innuttaasut 45 pct.-iisa
missaanniittut meeraapput 15-init inorlugit ukiullit.”
177
Politikerinit, peqatigiiffinni aamma
atorfilittanit il.il. tikkuarneqarpoq, ”qangatut piniarnerinnarmik
inuussutissarsiuteqarnermit” –
ilaqutariit kinguaariit akornanni qaninnerullutik inooqatigiillutik
innuttaasut siammarsimanerullutik najugaqarlutik piniarnermik inuussutillit
–
suliffissuaqarnermut
nutaaliaasumut, innuttaasut ilaqutariittut amerlanatik illoqarfinnut anginerusunut nutserlutik, aamma
soorlu aalisakkanik suliffissuarni akissarsialerlutik sulinermik inuussutissarsiuteqalernermut
ikaarsaarnerat inuiaqatigiinnut kalaallinut artornartuusoq.
178
Taamaalilluni takuneqarsinnaavoq,
Kalaallit Nunaanni 1950-ikkunniit siumut, aamma minnerunngitsumik taama sukkatigisumik
pisimanera, aamma suli taama sukkatigisumik allanngornera inuuniarnikkut unammilligassanik
pilersitsisimasoq.
179
Atorfilittat, politikerit, peqqinnissaqarfiup, arnat suleqatigiiffiisa il.il.
unammilligassat imigassamik aalakoornartortalimmik imerajuttuunermiittoq tikkuarpaat….Tamanna
inuiaqatigiinni aaqqissussaanermut aamma kulturimut nutaaliaasumut ikaarsaartuni tamani alloriarnertut
ilisimaneqarluartutut taaneqarpoq. ”Suliffissuit
kingunerisaannaraat inuttut atukkatigut ajoqusiinerit”
1962-imi Atuagagdliutini qulequttat ilaat taama allassimavoq. Tassani Nuummi isumaginninnermut
qullersap, Kaj Pedersenip, innuttaasunut piumasaqaatit nutaat nassuiarpai:
”Inooqatigiinni siuarsimasuunngitsuni inoqutigiit ilagisaannarminnut nunaqqatiminnullu
qaninnerpaanut taamaallaat atassuteqartarput. Kisianni maanna kommunitigut
ingerlatitaanermut, nunap tamarmi naalakkersugaaneranut allanullu inooqatigiissutsimut
atortunut soqutigisaqartariaqalersimapput. Peqatigiiffinnut ilaasariaqarput, fagforeninginut
ilaasuullutik, kultureqarnerup tungaatigut peqatigiiffinnut allanullu. Piumasaasut angeqaat
pisariaqarlutilli inooqatigiit demokratiskimik ingerlassappata.”
Kikkut tamarmik piumasaqaatinik malinnissinnaanngillat, taanna nassuiaavoq, tamannalu
nalikinnerusutut misigisimalernermik kinguneqarpoq, makku pilernerannik kinguneqartumik
56
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0067.png
IMMIKKOORTOQ 1
”imerajuttunngornerit, pinerlunniartarnerit alliartornerat, ilagisariit aserorneqartarnerat,
uersagarpassuit inooralernerat, nappaatipalaat aningaasarsiutigalugulu angutinut atortittarnerit
allallu, tamakkulu taagorneqartut immikkut nassuiaateqarfigalugit eqqaaneqalaassapput
(…)”.
180
Anaanat kisimiittut Foreningen for Familieplanlægning-imit
aamma apeqquserneqarput: ”Kalaallit
Nunaat massakkut […] arnat inuusuttunnguit naartusarnerannik annertuumik ajornartorsiuteqarpoq,
taakku meerartaaminnut akisussaaffeqarnerminnik misigisimanatik”,
peqatigiiffiup 1960-ikkut
aallartinneranni allagaatinik toqqortaasiviani allakkiami takuneqarsinnaavoq.
181
Tusagassiortoq Jørgen
Fleischeri malillugu eqqarsartaatsikkut allanngortoqarsimavoq, maanna aappariinnerup avataatigut
meerartaarneq ”ajortuliatut
angisuutut”
isigineqarunnaarnera pissutigalugu:
”Allaat aanaat arlaqarput
panimmik aappariinnerup avataatigut meerartaarsimanerannik tulluusimaarutiginnittutulluunniit
ittunik”.
Taassuma tamanna ”ileqqorissaarnermik aserorterisutut” taavaa, kristumiuussutsip
ataqqineqarunnaarsimaneranik pissuteqartoq.
182
Inuuniarnikkut ajornartorsiutit 1967-imi landsrådip ataatsimiinnerani kanngunartutut oqaatigineqarput:
”Inuiaqatigiittut
anersaakkut isigalugu massakkut inississimaffigilersimasarput
oqarataarnissamut pissutissaqalersitsinngillat. Imerajuttuuneq, pinerlunnerit,
kinguaassiuutitigut nappaatit aamma meerarpassuit aappariinnerup avataatigut inunngorartut.
Pissutsit, inuiaqatigiit allat kanngusuutigisimasassaralui uagut takorusunnagillu
nassuerutigerusunngitsutut ippavut, aamma pissutsit iluarsineqaqqissinnaanerannik amerlasuut
neriuutaarutiinnarsimasutut isikkoqarput. Inuiannik peqqissunik ineriartortitsissagutta pissutsit
kanngunartut tamakkut akiorniarniarsarisariaqarpavut.”
183
Oqallinnermi tunngaviusumik takorluugaq takuneqarsinnaavoq tassaasoq inuiaqatigiinni nutaaliaasuni
ilaqutariittut inuuneq ilaqutariinnik
–
anaanamik aamma ataatamik amerlanngitsunik meerartalinnik
ilalik. Taamaattumik ilaqutariit kalaallit amerlasuunik meerartaqarlutik, imaluunniit aappariinnerup
avataatigut meerartaartarlutik ilaqutareeriaaseq qanganitsersimasumik takutitsisutut isigineqarpoq
–
qanganisarpaluttutut isigineqanngikkuni.
184
Tassunga uiggiullugu naartunaveersaat pisinnaatitaaffittut (pingaartumik danskit peqatigiiffiinit),
aamma aaqqiissutissatut (atorfilittat aamma nakorsat ilaasa akornanni) isigineqarpoq inuuniarnikkut
ajornartorsiutinut, soorlu kissaatiginngisamik naartulersarnernut aamma tulleriaanik
meerarpassuaqalersarnermut iluaqutaasinnaasumik. Arnat peqatigiiffiisa tamanna arnat
kiffaanngissuseqalernerannut atortutut nassuiaatigivaat, kisiannili ilaqutariiaqqatut inuunerup
siuarsarniarneqarnerani tamanna aamma kiffaanngissuseqarnarnerunani. Tamanna Dansk
Kvindesamfund-ip 1964-imi
ataatsimiinnerani erseqqissumik takutinneqarpoq, naqitaaqqap ”Børn.
Hvornår? Hvor mange?”
saqqassaa ”ilaqutariinnik
kalaallinik pilluartunik, naleqquttunik
amerlassusilinnik meeralinnik”
saqqaqassasoq isumaqatigiissutigineqarmat. Lis Groesip,
taaneqareersutut Dansk Kvindesamfund-imi
siulittaasuusimasup ilanngullugu oqaatigivaa ”Kalaallit
Nunaanni meerartaarneq pilluaaterujussuartut isigineqartartoq, naqitaaqqamili eqqaaneqartariaqartoq
angajoqqaat marluusariaqartut, kiisalu meeqqamut akilersuinissaq angummut inuusuttumut
annertuumik aamma nanertuutaasartoq.”
185
Ilaqutareeriaaseq nutaaliaasoq kalaallimut arnamut aamma ilaqutaanut aamma iluaqutaassasoq pillugu
isumaqarneq aalajaatsumik inissisimasoq taanna innuttaasut kalaallit ilamininnguisa imaluunniit
amerlasuut namminneq ilaqutariittut inuuneqarnissartik qanoq aaqqissuukkusunneraat pillugu
tusaaniarneqarnissaa paasineqarnissaalu inissaqartinneqarpallaanngilaq.
186
”Arnat allaat arfineq-
marlunnik
–
arfineq-pingasunik
meerallit oqarput arlaqarnerusunik meerartaaqqikkusullutik”,
nakorsaaneq ataaseq, Kaalaallit Nunaannut 1966-imi atukkiunneqarsimaq oqarpoq, kingornalu
oqaluttuaralugu massakkut ”ilaqutariinngornissaq
pillugu pilersaarusiortarneq
sukkatsisarneqassasoq.”
187
Tusaaniannginneq tamanna tamatumunnga kisimi tunnganngilaq.
Oqaluttuarisaanermik ilisimasallip Iben Bjørnssonip piffissami 1953-2015-imi danskit Kalaallit
57
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0068.png
IMMIKKOORTOQ 1
Nunaannut tunngatillugu imminnut qanoq isiginerat pillugu misissuinermini tikkuarpaa, kalaallit
kulturiat aamma inooriaasiat ”illersorneqassasoq” ukiut qulikkuutaat siuliinut sanilliullugu 1960-ikkunni
oqaluuserineqarunnaarsimasoq. Taarsiullugu ineriartorneq
”pissusissamisoortutut aamma
pisariaqartutut” oqaatigineqartarluni. Bjørnssonip ilanngullugu takutippaa, danskit imminut qanoq
isiginerisa ilagigaat, Danmarkip ”kalaallit
”qanganisarpaluttumiit” ”nutaaliaanermut”
ikaarsaartinnissaat akisussaaffigisimagaa.
188
Naartunaveersaatinut tunngatillugu sulineq assinganik
takuneqarsinnaavoq: inuiaqatigiit ilaqutareeriaatsimik aamma inooriaatsimik, danskinit isigalugu
pissusissamisoortutut isigineqartumik, ilisimasaqalernissaannut tunngassuteqarluni.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit nalinginnaasunngoqqinnissaanik, aamma
inuiaqatigiinnik ineriartortitsinermi kinguneqaataasunik pitsaanngitsunik annikillisaataasinnaasumik
atugarissaarnermik pilersitsisussanik suliffeqarfinnik pilersitsiortornissaq politikkikkut
qitiutinneqarpoq.
189
Statsministerip Jens Otto Krag-ip assersuutigalugu 1966-imi oqalugiarnermini
erseqqissarpaa, inunnik isumaginnittoqarfimmik sunniuteqarluartumik ineriartortitsinissaq
pisariaqartinneqartoq, minnerunngitsusmik ilaqutariinnik nuuttunik ikiuisussamik: ”Allanngorneq
inooqataanikkut inuttullu anigorsinnajumallugu amerlasuut tapersersorneqartariaqartarput.”
190
”Ilaqutariinnik ingerlalluartunik” isiginninnerit allat allagaatinik toqqortaatini takussaasorujussuupput.
Ilisimatuup, Gitte Adler Reimerip, ph.d.-inngorniutigalugu inaarutaasumik suliamini nassuiarpaa,
nutarterineq ilaqutariit ileqqut malillugit katitigaasarnerisa qajannarsisinneqartarnerat
nassuiarneqartartutut annertutigisumik kinguneqarunanngitsoq, inissiat nutaaliat angissusiisa
–
aamma
amigaataanerisa
–
kingunerisaannik ineqatigiittariaqarneq suli annertunerusumik
pisariaqalersinneqarmat. Tamatuma saniatigut ileqqut malillugit ilaqutariit aaqqissuusaasarnerat inuit
ilaannit attatiinnarusullugu kissaatigineqartarpoq.
191
Spiralit Kalaallit Nunaanni atorneqalerput
Naartunaveersaat ”spirali” qangaanerusoq 1900-ikkut
aallartinneranni nassaareqqaarneqarpoq, kisianni
saniatigut sunniutit pissutigalugit siusinnerusukkut misileraanerit unitsiinnarneqarnikuusimallutik.
Taannali qaqeqqinneqarpoq, aammalu 1959-imiilli nutaaliaanerusunik misileraasoqarluni,
taamaattumillu naartunaveersaatitut nutaarluinnartut isigineqarsimalluni.
192
1964-imi aasakkut, G60-isumaliutissiissutip saqqummernera ilutigalugu, spirali Kalaallit Nunaanni
nakorsanut siullerpaamik saqqummiunneqarpoq. Foreningen for Familieplanlægning-imi siulittaasoq,
Agnete Bræstrupi, Sundhedsstyrelse-mi nakorsaanermut 1963-imi ukiakkut saaffiginnippoq, arnat
nakorsaannik Kalaallit Nunaannut angalatitsinissamik siunnersuuteqarluni, ”ilaqutariinnik
killiliineq
pillugu suliassaqarfimmik paasissutissiinermik suliaqarneq aallartisarniarlugu.”
Arnanut nakorsap
angalanerminik nakorsat oqaloqatigissavai
”naartulernissamik pitsaaliuinermi periutsit massakkut
uloriananngitsutut isigineqartariaqartut pillugit […]”.
Taassuma sumiiffinni arnat peqatigiiffii aamma
ernisussiortut aamma attaveqarfigissavai. Allakkami takuneqarsinnaavoq, periutsit annertuumik
oqaluuserineqartussat tassaasut spiralit. Nakorsaaneq kingorna Bræstrupip siunnersuutaa pillugu nunap
nakorsaaneranut allagaqarpoq,
”illissamut atugassaq ungerutissatut kapinartulittut pissusilik
nutaarluinnaq pineqarpoq.”
Taassuma nakorsaanermut erseqqissarpaa, suliaq soorunami qanimut
oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq, kisianni Sundhedsstyrelse-p tungaaninngaanniit aallaqqaammut
”tunngavilersuutaagallartoq”
pillugu nakorsaanerup oqaaseqaateqarnissaa soqutigineqartoq.
193
Agnete Bræstrupi Sundhedsstyrelse-mut saaffiginnimmat spiralip Danmarkimi atorneqarsinnaanera suli
akuersissutigineqarsimanngilaq, kisianni nakorsat danskit tamatuminnga soqutiginninnerminnik
takutitsisimapput.
194
Nakorsaaneq Rosen, Danmarkimi Mødrehjælpenimeersoq, amerikameersumik
spiralimik Lippes Loop-imik danskinut arnanut misileraalluni decembarimi 1963-imi aallartippoq.
58
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0069.png
IMMIKKOORTOQ 1
Misileraanerup takutissavaa, spirali Danmarkimi atorneqarsinnaasunngortillugu
akuerineqarsinnaassanersoq. Rosenip Danmarkimi misileraanera New Yorkimi Population Councilimit
tapersersorneqarpoq, Rosenip inerniliussai suleqatigiiffiup kisitsisitigut paasissutissaataanut
ilanngunneqarsinnaappata spiralit akeqanngitsumik tassannga atorneqarsinnaasunngorlugit
periarfissinneqarluni.
195
Nunap nakorsaanerata Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut januaarimi 1964-imi maluginiaqquaa,
allanut isertuussamik paasitinneqarsimalluni ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq
oqaluuseriniarlugu Foreningen for Familieplanlægning-i nakorsamik Kalaallit Nunaannut
angalatitsinissaminik soqutiginnittoq. Nunap nakorsaanerata allakkamini Ministereqarfimmut
ingerlateqqippaa, peqatigiiffik naartunaveersaatit pillugit paasissutissiiniarluni nakorsanik,
ernisussiortunik aamma arnat peqatigiiffiinik attaveqarnissaminut soqutiginnittoq. Taassuma
ilanngullugu oqaatigivaa, suliniarneq tapersersorini, peqqinnissaqarfik angalanermut taamaattumut
soorunami ”soqutiginnittorujussuummat” tunngavilersuutigalugu, aammali
”taama angalatitsinissamik
kalaallit arnat tungaanninngaanniit kissaateqartoqartuuppat tamanna
pingaaruteqartorujussuussagaluartoq.”
196
Taamaattumik ilitsersuiartorluni angalanissamik pilersaarutit
nunap nakorsaanerata kommunalbestyrelse-mut ilaasortamut arnamut, Arnat Peqatigiit Kattuffiannut
aamma ilaasortaasumut, saqqummiussimavai. Suliami takuneqarsinnaavoq, nakorsap arnap
tikeraarnissaa, tassunga ilanngullugu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu sumiiffinni
peqatigiiffimminni oqalugiarluni nakorsaq angalatitaq oqalutsilerluni sinerissami angalaassasoq
sumiiffinni peqatigiiffiit tapersersorsimagaat.”
197
Oqaloqatigiinnerit inernerisaannik arnanut nakorsaq naartunaveersaatit pillugit paasisitsiniaaniarluni
1964-imi aasakkut Kalaallit Nunaannut aallarsimavoq. Angalanissaq sioqqullugu Sundhedsstyrelse-p
erseqqissarpaa,
”maani immikkoortortaqarfitta angisuut ilaannit atortussanik nakkutigeqqissaakkanik”
pissarsisinnaaneq sioqqullugu spiralimik Kalaallit Nunaanni misileraaneq ingerlanneqassanngitsoq.
Tamatumunnga tunngavilersuutigineqarluni
”nakorsanit ikiorneqarsinnaaneq aamma nakorsanit
immikkut ilisimasalinnit ikiorneqarsinnaaneq ajornakusoornerujussuummat, aamma akussakkut
nappaatit anigorneqarsinnaanngitsut piusut, kiisalu aamma gonorroe-mik nappaateqarneq
malunnaatilimmik atugaasoq ilisimagatsigu”
198
Arnanut nakorsaq taamaalilluni namminerisamik
misileraanermik ingerlataqarsinnaanngilaq, taamaallaalli spirali takutillugulu oqaluuserisinnaallugu.
Angalanermit nalunaarusiami tassani, arnanut nakorsap tikeraareernermi kingorna suliarisimasaani,
takuneqarsinnaavoq taanna Dansk Kvindesamfund-ip Nuummi aggustimi 1964-imi
pikkorissartitsinerani peqataasimasoq, tamatuma saniatigut oqalugiarlunilu akussakkut ajornartorsiutinik
assigiinngitsunik illoqarfinni nunap nakorsaanit toqqakkani ikiuussimalluni.
199
Nuup saniatigut taassuma
Paamiut, Qaqortoq, Nanortalik aamma Narssaq tikeraarpai. Nuummut tikinnermini inuit arlallit
peqqinnissaqarfimmeersut ataatsimeeqatigivai, tassunga ilanngullugu nunap immikkoortuani nakorsaq
ataaseq, naartunaveersaatillu pillugit taanna oqaloqatigalugu. Nakorsap misilittagaa malillugu
nakorsiartut naartunaveersaatinik atuisinniarnerat
”ajornakusoortorujussuuvoq”.
200
Arnalli nakorsaata
napparsimmavimmut pulaarnermini spirali takutimmagu neriulluarnerulerluni:
”Kingulleq [spirali] massakkuugallartoq periutsitut atorneqarsinnaasutuatut isumaqarfigivaa,
periutsit namminneq eqqaamasassatik atussallugit kalaallit suli piareersimanngimmata.
Eqqiluisaarnikkut pissutsit amerlasuutigut pitsaanngitsut, aamma inigisat inuttuallaartut
pessarip atornissaa aamma ajornakusuulersippaa.”
201
Nakorsap taamaalilluni aamma oqaatigivaa, innuttaasut naartunaveersaatinik atuinissaminnik
soqutiginninnermik takutitsinngitsut, isiginninneq nakorsamit allamit aamma uteqqinneqartoq,
tassannga oqaatigineqarluni p-pille-t (iisartakkat naartunaveersaatit) ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornermut taarsiullugit aqqutissatut isigineqarsinnaanngitsut. Arnanut nakorsaq malillugu
nakorsat naapitani tamarmik ”iisartakkat
naartunaveersaatit Kalaallit Nunaanni siunissaqanngitsut.
59
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0070.png
IMMIKKOORTOQ 1
Illissamut ikkussilluni naartunaveersaat soqutigineqarnerusoq, aamma pisuni amerlanerusuni
naleqqunnerpaassasoq
”
202
isumaqataapput. P-pille-p naartunaveersaatitut akuerineqarnissaa
sioqqulluguli nakorsat arlallit taamaalillutik Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanngitsutut isigivaat.
Arnanut nakorsap tikeraarnera oqalugiarnernik amerlasuunik aamma illoqarfinni tikeraakkamini
nakorsanik attaveqarnernik ilaqarpoq, aamma sumiiffik ataaseq eqqaassanngikkaanni nakorsanit
soqutiginninneq, nammineq nalunaarusiornera malillugu, annertuvoq. Nalunaarusiami oqaatigivaa:
”Taamaalilluni tunngaviusumik pingaaruteqarpoq, naartunaveersaatinik tulluarnerusunik
periarfissaqarnissaannik tunissallugit
[pioreersut saniatigut
–
pingaarnertut pessarimik]”.
203
Spiralip Kalaallit Nunaanni siaruarneqarnissaanik ukiumi tassani ikinnerpaamik nunap immikkoortuani
nakorsaq ataaseq annertuumik soqutiginninnerminik takutitsivoq. Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmi peqqinnissaq pillugu siunnersorti aqqutigalugu Sundhedsstyrelse nunap
immikkoortuani nakorsamit ataatsimit septembarimi 1964-imi
204
saaffiginnissummik tigusaqarpoq,
taanna Lippes Loop
”kalaallimut nakorsiartumut”
misilikkusullugu qinnuiginnilluni. Allakkiaq
malillugu taanna ukiuni marlunni kingullerni ”naartunaveersaatitut
periutsinik innuttaasut
ikiorusullugit soqutiginnittorujussuusimavoq”.
Tamanna ima tunngavilersorneqarluni
”naartunaveersaatitut periutsinik pisarneq malillugu atuineq ineqarnikkut pissutsinit pitsaanngitsunit
aamma inuttut eqqiluisaarnissamut periarfissat amigaataanerannit ajornakusoortinneqartorujussuuvoq
205
Nunap immikkoortuani nakorsaq Københavnimiinnermini nakorsamik Mødrehjælpenimeersumik
(taamaattorli Roseniunngitsumik) oqaloqateqarsimavoq, taassuma Lippes Loop taassumunnga
takutissimallugu, aammalu spirali pillugu misilittakkanik oqaluttuussimallugu.
206
Nunap
immikkoortuani nakorsap saaffiginnissutaanik Sundhedsstyrelse passissutissinneqarpoq, kisiannili
tunngavilersuut taanna Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut aalajangiusimasimallugu, arnanut
nakorsap aallannginnerani aamma saqqummiussimasartik, tassalu danskit arnartaannut misileraanermit
inerniliussat pigitinnagit Kalaallit Nunaanni misileraanissaq inassutigineqarusunngitsoq.
207
Styrelse-p
suliami oqaatigivaa:
”naak [nunap immikkoortuani nakorsaq] nulialu inuusuttorujussuaq naartunaveersaatinut
tunngasunik suliaqarusuttorujussuugaluartut [… ] taakku misilittagaat ima killeqartigipput
periutsit akuerisaasut saniatigut suliaqartinnissaat inassutigineqarsinnaanani”.
208
Ilimanaateqarpoq nunap immikoortuani nakorsap pineqartup Sundhedsstyrelse-mit akissut
naammagisimanngikkaa. Nunammi immikkoortuani illoqarfimmi pineqartumi kingusinnerusukkut
nakorsanngorsimasoq 1973-imi nakorsaanermut allappoq:”Qaqutigoortutut
oqaatigineqarsinnaavoq,
”spiralit” nammineq sanaat 20-t
1965-imi ikkunneqarsimammata.
209
Spiralit pineqartut kiap
sanasimanerai, aamma kiap ikkussimanerai takuneqarsinnaanngilaq. Ilimanaateqarporli
Sundhedsstyrelse-p itigartitsinerata kingunerisaanik nunap immikkoortuani nakorsaq nammineerluni
spiralinik sanaartorlunilu ikkussuilluni aallartitsisimassasoq. Oqaluttuarineqartut ilaat, inunnit
naartunaveersaatinik ilisimasaqartut ilaannit tigusimasarput, arnat nakorsaata tikeraareernerata kingorna
illoqarfimmi allami nunap immikkoortuani nakorsaq nammineerluni spiralinik sanaartorlunilu
ikkussuisimasoq pillugu paasissutissanik ilaqarpoq. [suliassaqarfimmi sulialik NAPP.,1].
Spiralip, atorneqarsinnaanerata akuerineqarnissaa sioqqullugu, nakorsanit atorneqartarsimanera
danskinut tunngatillugu aamma takuneqarpoq. Nakorsat nakorsatut suliaqarnermi nammineq
akisussaaffigalugu, aamma ilisimatusarnikkut paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit,
aamma nakorsiartup peqqissutsimigut qanoq issusianik ilisimasaqarnini tunngavigalugu naliliinini
tunngavigalugu katsorsaanermi misileraatitut nakorsaammik aalajangersimasumik nammineq
sulinermini atuisinnaatitaavoq.
210
Akuersineq sioqqullugu sanaartortut spiralinik (imaluunniit
naartunaveersaatinik allanik) taamaallaat nakorsanut nakorsaatitut misiliutissanik poortanik
ikinnerpaanik
211
imaluunniit akuersissummik qinnuteqarnissamut tunngaviusinnaasussamik
paasissutissanik pisariaqartinneqartunik aqqutissiuussinissaq siunertaralugu misileraanissamut
60
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0071.png
IMMIKKOORTOQ 1
tunniussaqarsinnaatitaapput. Naartunaveersaatinummi inatsimi nr. 177-imi 23. juuni 1956-imeersumi §
11 malillugu Sundhedsstyrelse-p isumaqatiginninniarfigineqareerneratigut Justitsministeriamit
akuerineqarsimappata taamaallaat nioqqutigineqarsinnaapput.
Taamaattoq Sundhedsstyrelse-p allagaatinik toqqortaasiviani takuneqarsinnaavoq, Sundhedsstyrelse-p
ilisimasaqarfigigaa pisiortorfik ikinnerpaamik ataaseq danskinut nakorsanut immikkut ilisimasalinnut,
aamma naapparsimmavinnut 1966-imi toqqaannartumik nioqquteqartartoq, taakku Danmarkimi
atorneqarnissaasa akuerineqarnissaat sioqqullugu.
212
Spirali siullerpaamik Nuummi misilerarneqarpoq
Spiralimik periutsip Kalaallit Nunaannut saqqummiunneqarnerata kingorna piffissaq sivitsunngitsoq
spiralip misileraatitut atorneqarnissaa pillugu periarfissaq nakorsaanerup, aamma danskit
oqartussaasuisa oqaluuserilerpaat. Januaarimi 1965-imi, arnat nakorsaata aallarneranit ukiup affaa
qaangiuttoq, nakorsaaneq taamaalilluni Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut telegrammimik
nassitsivoq, siunnersuutigalugu Sundhedsstyrelse peqatigalugu eqqartorneqassasoq, Nuummi
nakorsaanerup
”periutsimik [taassuminnga] ajunngivissuugunartumik
nuummi piaartumik
misileraanissaa stop tassami kalaallit nunaanni gonorrhoe ajoraluartumik ajornakusoortumik
sunniuteqartitsinissamut immikkut periarfissaqalersitsimmat…”
213
Misileraaneq taanna
kinguaassiuutitigut nappaatit atugaagaluaqisut spirali Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanersoq pillugu
paasisaqartitsiniartussaavoq. Telegrammimi nakorsaanermut Rosenimut, Mødrehjælpenimeersumut
innersuussivoq, taanna Ugeskrift for Læger-imi allaaserisami, sapaatit akunneri marlungajaat
qaangiuttut saqqummersumi, spiralip oqaluttuassartaanik, aamma danskit misileraanerannit
inerniliussaagallartunik saqqummiussaqarluni.
214
Qaammatip aappaa avillugu qaangiuttoq, ulloq 1. marsi 1965-imi, Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup, Sundhedsstyrelse-p aamma Foreningen for Familieplanlægning-ip akornanni
ataatsimiittoqarpoq, spirali ilaatigut taaneqarluni. Tassani peqatigiiffik ilisimatinneqarpoq,
Sundhedsstyrelse aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik spiralinik Nuummi misileraanermik
pilersitsinissamik eqqarsaateqartut. Tamatumannga misilittakkat pigineqaleriarpata
”apeqqut
uterfigeqqinneqarniarpoq; aammali naartunaveersaatit akuerisaasut kisimik Kalaallit Nunaanni
atorneqarsinnaapput.”
215
Apeqqut suna pineqarnersoq erseqqissumik takuneqarsinnaanngilaq. Apeqqut
sunaagaluarpalluunniit naartunaveersaatinik nutaanik Kalaallit Nunaanni atuinissaq inerteqqutaasoq
oqartussaasut erseqqissaraat erseqqippoq.
Misileraanissamik pilersaarutit qaammammi pineqartumi (marsimi 1965-imi) Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmit aamma Sunhedsstyrelse-mit ilaatigut nakorsaaneq Rosen– Danmarkimi
misileraanini aallaavigalugu suliassaqarfiup iluani immikkut ilisimasalittut inissisimasoq
–
aamma
nakorsaaneq Nuummi misileraanermik ingerlataqartussaq peqatigalugit oqaluuserineqarpoq.
Sundhedsstyrelse-p allakkiaa malillugu Rosenip pingaartittorujussuuaa,
”illissamut ikkussilluni
naartunaveersaatip inuiaqatigiinni ”qanganisarpaluttuni” atorsinnaassusianik aaqqissuulluakkamik
ilisimatusarnikkut paasisanik katersuinissamut periarfissatsialaap atorneqarnissaa.”
216
Taassuma
eqqarsaatigineqartumit annertunerusumik misileraanissaq tunngavilersorpaa, aamma allakiaq malillugu
misileraaneq taamaattoq Population Councilimit tapersersorneqarusussasoq naatsorsuutigalugu.
Taassuma aammattaaq nunap immikkoortuini nakorsat 1965-ip aasaanerani Nuummi
ataatsimiinnissaannut ”oqalugiariartorluni
aamma oqallinnernut peqataajartorluni”
peqataasinnaalluni
neqeroorutigivaa.
217
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiulli peqqinnissamut tunngasutigut siunnersortaata Rosen nunap
immikkoortuini nakorsat ataatsimiinnissaannut peqataajartornissaa qaammammi tassani
kingusinnerusukkut itigartitsissutigivaa, misileraanissami eqqarsaatigineqartumi aallarnisaataasumik
61
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0072.png
IMMIKKOORTOQ 1
misileraanissaq taamaallaat pineqarmat. Nunap nakorsaaneranut allakkamini allappoq, Rosenimut
eqqumaffigeqqusimagini:
”spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarnissaata akuersissutigineqarnissaa Sundhedsstyrelse-p
tungaaninngaanniit tunuarsimaarfigineqartorujussuusoq, qularnaatsumik kinguneqaataasumik
nappaatigineqalersinnaasut pillugit paasissutissat pigineqalersinnagit, aammali taassumunnga
paasissutissiissutigalugu Sundhedsstyrelse-p atortussat taamaattut Kalaallit Nunaata ilaani,
tassa Nuummiittoqartillugu [nakorsaanermik], katersuuffeqalersissinnaanerat
piumassuseqarfigalugu isigigaa.”
Periutsip misilerarneqarnissaa siunertaralugu spirali Nuummi taamaallaat atorneqarsinnaammat
peqqinnissamut tunngasutigut siunnersorti isumaqanngilaq suliaq tamanut ammasumik
oqaluuserineqassasoq, aamma taamaattumik taassuma Rosenimut siunnersuutigisimavaa
misileraanermit inerniliussanik piareertoqareerpat Kalaallit Nunaaliarnissani ukiup tullissaanut
utaqqissuteqqullugu.
218
Nunap nakorsaanerata peqqinnissamut tunngasutigut siunnersorti ugguuna isumaqatigivaa, periuseq
”eqqissilluni
pilersaarutigineqartutut”
219
misilerarneqaqqaassasoq. Eqqissilluni oqarnermini
eqqarsaatigigunarpaa, misileraanissamut taama ilusilimmut, aamma Population Councilimik
ilanngutsitsinissamik, Rosenip siunnersuutigisimasaanut, soqutiginninnani. Tamanna peqqinnissamut
tunngasutigut siunnersortip allakkatigut, apriilimi nassiunneqartutigut, Rosenimut nalunaarutigivaa,
ilanngullugu nalunaarutigalugu misileraanermit inerniliussat takuneqarsinnaalerpata suliaq
Sundhedsstyrelse-mi oqaluuserineqaqqaassasoq:
”Tamanna pitinnagu spiralimik periuseq pillugu
Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit oqaluuserisariaqanngikkivut isumaqarpunga.”
220
Nuummili nakorsaanerup misileraanermik ingerlatsinissaanik aalajangerneq Rosenip
nuannaarutiginngila. Peqqinnissamut tunngasutigut siunnersortimut akissuteqarluni allakkamini
erseqqissarpaa, timip peqqissusianik misissuinerup aallartinneqarnissaa, aamma tamanna
”Kalaallit
Nunaanni inuuniarnikkut aamma nakorsaqarnikkut atukkat immikkut ittut”
eqqarsaatigalugit tamanna
pilersaarusiorneqassasoq pingaaruteqartoq. Taassuma aamma erseqqissarpaa, misissuineq
ilisimatusarnikkut atorneqarsinnaassappat;
”suliassaqarfimmi suliaqarnermik misilittagaqalaarnissaq, aamma periuseq pillugu teoriimut
tunngasunik ilisimasaqarnissaq pisariaqarluinnartuusut. Taamaattumik isumaqarpunga
qasunganerusumik aaqqissuussilluni pilersaarusiorneq, naqqaniit aallartitaq, periuseq immikkut
ittoq taanna pillugu misilittagaqarnani qularutissaanngitsumik ajornartorsiutinik immikkut
ittunik pilersitsiffiusinnaasumik avatangiiseqarluni periutsip atorneqarnissaanik periarfissaq
pillugu aalajangerniartoqalerpat ukiumi siullermi misilittakkat nalikinnerusumik
inerneqarsinnaasut. Taamaalilluni periutsimik eqqussiniarneq annertunerusumik
kinguarsaqqinneqassaaq.”
221
Roseni ilisimatusarnermut tunngasortaanik soqutiginnilluinnartoq erseqqippoq, aammalu
misileraanermik ingerlatsisoq spiralinik misilittagaqartariaqaraluartoq pingaartillugu. Allakkani
oqaatigineqarpoq Nuummi nakorsaaneq
–
Rosenip illuatungerisaanik
–
taamaanngitsoq.
Rosenip Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi peqqinnissamut tunngasutigut siunnersortimut
allakkami nassiunnissaannut ullualunnguit sioqqullugit danskinut misileraanermit misilittakkani
nalunaarusiaagallartukkut uppernarsaaserpai. Taassuma nalunaarusiaq Sundhedsstyrelse-mut
nassiussimavaa, misileraanerup ilusaa, aamma taassuma ilisimatusarnermut tunngasuunera kiisalu nunat
tamalaat akornanni ilisimatusarnermut aamma Population Councilimut attuumassuteqarnera
uppernarsaaserlugu. Nalunaarusiarli, Rosen malillugu, nalunaarusiaagallartuummat pingaartumik
periutsip kissaatiginngisamik naartulersarnermut qularnaatsuunera pillugu inaarutaasumik
62
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0073.png
IMMIKKOORTOQ 1
inerniliinernik ilaqanngilaq. Taannali qaammatit arlallit qaangiunnerini kinguneqaataasutut
ajornartorsiutaasunik aamma katanneqartarneranik paasissutissiisinnaavoq. Nalunaarusiami
assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq, Rosenip paasisimagaa, 10-12 %-it missaanniittut spiralimik
atuinissartik taamaatiinnartariaqarsimagaat, aaqartarnerminnut akornusersuutaanera pissutigalugu.
Nalunaarusiami ”Inaarutaasumik oqaaseqaatini” takuneqarsinnaavoq, Rosenip nalileraa,
”kinguneqaataasutut ajornartorsiutit ima pissuseqanngillat
tamanna pissutigalugu
unitsiinnarneqartariaqartoq isumaqartoqarluni.”
Ataatsimut isigalugu spirali iluatinnaatilittut
nalunaarusiami nassuiarneqarpoq, taassuma ajornakusoortuunnginnera pissutigalugu,
ileqqorissaarnermut tunngatillugu akuerineqarsinnaammat aamma annertungaatsiartumik
qularnaatsuulluni. Tamatuma saniatigut Rosenip imaassorivaa, nakorsiartut amerlanerpaartaasa periuseq
iluarisimaaraat, naak sivisunerusumik aamma sakkortunerusumik aaqartarnermik misigisaqaraluarlutik.
10-15%-it naammagittaalliorsimapput, spiralerlu peersissimallugu. Suliassaqarfiulli immikkut
ilisimasaqarnissamik pisariaqartitsiffiuneranik, aamma teknikkimut tunngassuteqarpallaannginneranik
tamanna qularnarunnaarsitsivoq:
”Oqaaseqaatigineqarusuppoq ikkussiffigineqartussanik naleqquttunik toqqaanissamut
ilusiuinermik immikkut ilisimasaqarnissaq kissaatiginartorujussuusoq isumaqarfigineqarmat,
atuinerup akussakkut anniaatit, atuinerup kinguneqaatigisinnaasai, akuersaarsinnaajumallugit,
aamma isumaqartoqarpoq naliliineq taanna spiralimik ikkussinermut sanilliullugu
piumasaqaatitaqarnerusoq, tassa Lippes Loop atorneqarpat.”
222
Oqaaseqatigiit taakku maluginiarneqarput. Tassami kuglepenimik ataatigut titarneqarsimavoq, aamma
Sundhedsstyrelse taamaaliortuusimagunarluni. Rosenili akerliugaluartoq, aamma
nalunaarusiaagallartumik suliaqarsimagaluartoq Nuummi nakorsaanerup spiralimik misileraaneq siulleq
Dronninng Ingridip Napparsimmavissuani 1965-ip aasaanerani suliarivaa. Isumaqarnarpoq Nuummi
aallarniutaasumik misileraaneq aallartissimasoq Rosenip tusagassiuutitigut paasisimagaa.
223
Taanna
Sundhedsstyrelse-mi nakorsaanermut allagaqarpoq, paasisimallugu Kalaallit Nunaanni misissuinissamik
pilersaarutitut siunnersuutini atorunnaarsinneqarsimasoq, aammalu tamanna Population Councilimut
nalunaarutigissallugu. Sundhedsstyrelse-mi nakorsaaneq paatsoortoqarsimassagunarnerarlugu
sukkasuumik akissuteqarpoq,
”tassami illissakkut naartunaveersaasiisarnerup Kalaallit Nunaanni
siaruarneqarnissaata eqqunneqarnissaanik kissaateqarneq taamaatiinnassallugu
eqqarsaatigineqarsimanngilluinnarmat.”
Taassuma spirali misilerarneqareersimatinnagu annertuumik
aallartitsisoqannginnissaanik siornatigut aalajangerneq innersuussutigeqqippaa. Taanna ima allappoq;
”
Pissutaasoq taamaallaat tassaavoq, illoqarfinni allani misileraanerup aallartinneqarnissaa sioqqullugu
siullermik annikitsunnguamik misissuitinneqarusummat [Nuummi nakorsaaneq], kinguaassiuutitigut
nappaatit siaruaassimanerisa kingunerisaanik kinguneqaataasunik ajornartorsiuteqalersitsinnaanera
pissutigalugu.”
Nakorsaanerup tamatuma kingorna erseqqissarpaa:
”Suliap ingerlalluartilernissaanut piffissaq eqqortoq takkuppat soqutiginnittorujussuussaagut,
aamma isumaqartuaannarpunga aasap tulliani Kalaallit Nunaaliassasutit paasinikuullugu,
nakorsaanerlu [nakorsaaneq Nuummeersoq] aamma napparsimmavinni nakorsat allat
peqataaffigisinnaasaannik susoqartariaqarnersoq pilersaarusiorniartusi. Taamaattumik
isumaqanngilanga New Yorkimi Population Councilimut atassuteqarnerpit kipitinnissaa
eqqortuussasoq, kisiannili misilittakkanit tunngavissat pissarsiaritinnagit
aallartittoqarsinnaanngineranut
pissutsit taakkununnga erseqqissaatigiinnassagitit.”
224
Akissut Rosenimik eqqissiallatsitsisimasutut isikkoqarpoq, Population Council attaveqarfigissallugu
kingorna taanna neriorsuilluni.
1965-imi pisup ingerlasimanerata ataatsimut isigalugu takutippaa, spiralip annertuumik
misilerarneqarnissaanut oqartussaasut Rosenimut, oqallinnerit aallartimmatali misileraanissamik, nunani
tamalaani akuerineqarsinnaasumik, assooruteqarsimasumut sanilliullutik tunuarsimaarnerusimasut.
63
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0074.png
IMMIKKOORTOQ 1
Oqartussaasut kisianni kissaatigivaat, teknikki assigiinngitsunik arlalinnik akuttussusilimmik
misilerarneqassasoq, sumiiffinni napparsimmavinni suliarineqarsinnaanngitsumik kinguneqaataasunik
ajornartorsiuteqalersinnaanerup pinngitsoortinneqarnissaa qulakkeerniarlugu.
Nuummi aallarnisaataasumik misileraaneq qanoq ingerlasimanersoq
paasisaqarfigineqarsinnaasimanngilaq. Allakkiat ataasiakkaat, pingaartumik Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup allagaatinik toqqortaasivianiittut aallarniutaasumik misileraanermut innersuussipput,
aamma takusinnaavarput misileraanerup saniatigut spiralip atornissaanik akuerineqarusullutik nunap
immikkoortuini nakorsat soqutiginnillutik oqaatiginnissimasut.
225
Aallarniutaasumilli misileraaneq
pillugu nalunaarusiamik nassaanngilagut, aamma taamaattumik ilumut naammassineqarsimanersoq,
aamma taamaassimapput inerniliussat qanoq ittuusimanersut ilisimaneqanngilaq.
Spirali piffissami tassani
–
1965-imi
–
atortuuvoq nakorsanit kisimi soqutigineqanngitsoq. Spiralip
saqqummiunneqarnerata kingunitsiannguatigut innuttaasut amerliartornerat aamma
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu sulineq pillugit politikkikkut oqallinnermi aamma
takkuppoq.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiortarnermik suliassaqarfik siuarsarpaa
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamit 1964-imi
taarserneqarpoq. Isumalioqatigiissitaq ilaatigut politikerinik kalaallinik tallimanik aamma danskinik
tallimanik inuttaqarpoq, allatseqarnikkut Kalaallit Nunaanni Ministereqarfimmit ikiorneqarlutik.
Taassuma Kalaallit Nunaannut ministerimut siunnersortitut atuuffeqarnermigut Kalaallit Nunaata
ineriartornera qanimut malinnaaffigisussaavaa, aammalu aningaasaqarnikkut, isumaginninnikkut aamma
kulturimut tunngatillugu pilersaarusiornissamut inassuteqaatinik tunniussisartussaalluni.
226
Kalaallit
Nunaannut politikkimut tunngatillugu angorusunneqartoq suli tassaavoq, inuuniarnikkut atukkat
qaffasinnerulersinneqarnissaat, aamma inuiaqatigiinnik kalaallinik nutarterinerup
ingerlanneqarnissaa.
227
Anguniakkap taassuma siuarsarnissaanik sulinermi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap ataani
sulineq assigalugu innuttaasut pillugit takussutissiat aamma- missingiutit atorneqarput, ilaatigut
aningaasaqarneq pillugu pilersaarusiornermut ilaatinneqartut.
228
Innuttaasut piffissami 1951-1963-imut
amerliartornerat pillugu allakkiaq 1965-imi saqqummiunneqarpoq, innuttaasut 46 %-inik
amerleriaateqarsimanerannik takutitsisoq. Amerleriaateqarnerit annertunerpaartaat illoqarfinni
pisimapput, taakku 90 %-inik amerleriaateqarsimallutik (tikisitat sanaartornermik suliallit il.il.
ilanngunnagit), tamannalu G60-p anguniagaanut atatillugu, tassa innuttaasut sumiiffinnut anginerusunut
katersortinneqassasut, isigineqassaaq. Aamma illoqarfiit avataanni innuttaasut katersuunnerat
pisimavoq. Innuttaasut 1951-imi sumiiffinnut 161-inut siammarsimapput, kisitsit 1963-imi 115-inut
apparsimalluni. Allakkiaq malillugu innuttaasut amerliartornerat procentinngorlugu ukiuni 1963-imiit
1975-imut piffissaq siulleq assigipajaaginnassagaa ilimagineqarpoq.
229
Innuttaasut amerliartornerat
–
aamma Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap ataanisut
–
isumalioqatigiissitap aningaasaqarneq pillugu pilersaarusiorneranni eqqumaffigisassatut ilaavoq.
Taamaattorli innuttaasut amerliartornerisa kingunerisaanik inuuniarnikkut kinguneqaataasussat t suli
ernumassutigineqarlutik, aamma maannakkut siusinnerusumut sanilliullugu suli sakkortunerusumik.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap pilersinneqarneratigut ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu sulineq 1965-imiit pimoorullugu ilusilerneqarlunilu sukkatisinneqarpoq,
oqaasertaliunneqartutut pingaartumik anaanat inuusuttut kisimiittut akornanni ernisut
amerliartuinnarnerisa annikillisinnissaat anguniarlugu.
64
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0075.png
IMMIKKOORTOQ 1
Innuttaasut amerliartornerisa kingunerisaanik isumaginninnikkut
kinguneqaataasussanik ernumassuteqarneq
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap suliassaqarfimmi tassani sulinerata aallaavia apriilimi
1965-imi
aallartittutut isikkoqarpoq, isumalioqatigiissitaq allakkiamik ”Isumaginninnermut tunngasut
pillugit paasissutissiineq” (Allakkiaq nr. 16) saqqummiiffigineqarluni.
Allakkiaq Kalaallit Nunaat
pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianit suliarineqarsimavoq, aammalu inuuniarnikut
ajornartorsiutit aamma isumaginnikkut sulinerup iluani, meeqqanik isumaginninnerup il.il. iluini
unammilligassat misissuiffigineqarnerannut tunngassuteqarluni.
230
Tassani takuneqarsinnaavoq,
”isumaginninnikkut
sullissinermi qaffasissuseq ataatsimut isigalugu inuiaqatigiit kalaallit allatigut
angusimasaannut naapertuutinngilaq.”
Tamatumunnga pissutaasutut arlallit taaneqarput, ilaatigut
suliassaqarfimmut tassunga aningaasalersuineq naammassimanngitsoq, illoqarfinnut anginerusunut
nuutsitsilluni eqiterutsitsiniarnermik politikkip kingunerisaanik inuuniarnikkut ajornartorsiutit
pilersimasut, tamanna sioqqullugu oqartussaasut aamma peqatigiiffiit namminersortut il.il. akornanni
suliamik ataqatigiissaarisoqannginnera pissutigalugu. Kisianni aamma allakkiaq malillugu tamanna
aamma matuminnga pissuteqarpoq:
”Innuttaasut amerleriapiloornerat aamma sumiiffinni inuussutissarsiornikkut aamma
inuiaqatigiit aaqqissuussaanerisa allanngornerat inuiaqatigiit kalaallit
piareersimaffiginngisaannik imaluunniit ikiorsiiffigisinnaanngisannik inuuniarnikkut
kinguneqarput.”
Innuttaasut amerliartornerat pillugu ajornartorsiutit allakkiami ilanngussaq 4-mi ima qulequtalimmik
itisiliiffigineqarpoq ”Innuttaasut amerleriapiloornerisa inuuniarnikkut kinguneri. Tassani
erseqqissarneqarpoq, 1940-kkut naajartorneranni inunngortut amerlassusiisa annertuumik
qaffariaateqarnerali sioqqullugu Kalaallit Nunaanni inunngortut amerlassusiat Danmarkimit
marloriaammik annertunerusoq, aamma massakkut (1965-imi) kisitsit pingasoriaammik Danmarkimit
annertunerulluni.
Amerleriaat ukioqatigiiaat akornanni assigiinngilaq. Malunnaateqarnerpaaq ukioqatigiiaani
inuusuttuararsuarniippoq (arnat 15-19-inik ukiullit), ernisut amerlassusiat piffissami 1948/49-miit
1961/62-imut marloriaat sinnerlugu amerleriaateqarsimallutik. Arnanut 20-29-nik ukiulinnut
tunngatillugu 30 %-inik amerleriaateqarpoq, aamma arnani 30-39-nik ukiulinni 10 %-it missaannik
amerleriaateqarluni. Kisianni ernisut amerlassusiat arnani 40-49-nik ukiulinni ikileriaateqalaarput.
Kingulleq ima nassuiaaserneqarpoq
”Immaqa
–
immaqaannaq
–
tamanna ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiortalernerup aallartisarneranik takussutissaasinnaavoq.”
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni inunngortut amerlassusiat piffissami tassani 30 %-inik
qaffariaateqarsimavoq, Danmarkimi 5 %-inik appariaateqarsimalluni.
231
Amerleriaateqarneq meeqqat arnanit katissimanngitsunit meerartaarineqartut amerlisimanerannik
nassuiarneqarpoq:
”innuttaasut amerleriapiloornerat [-sinnaavoq] amerlanerpaanut tunngatillugu […]
aappariinnerup avataatigut meerartaartut amerlassusiannut atatinneqarlunilu
atatinneqalaarsinnaavoq.”
Piffissami 1948-1962-imi pingasoriaatinngornerat pineqarpoq: 1948-mi
meeqqat katillugit 158-it aappariinnerup avataatigut inunngorput. Kisitsit 1962-imi 530-nut
qaffariaateqarpoq. Procentinngorlugu naatsorsorlugit taakku 1948-mi ernisunit tamanit 18 %-it
missaanniipput. Kisitsit taanna 1962-mi 35 %-it missaannut qaffariaateqarpoq.
Pingaartumik ukioqatigiiaani inuusuttuni aappariinnerup avataatigut meerartaartut amerliartorput:
”meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut amerliartortut arnanit 25-t
inorlugit
ukiulinnit meerartaarineqartarput, aamma pingaartumik meeqqat arnanit katissimanngitsunit
65
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0076.png
IMMIKKOORTOQ 1
20-t inorlugit ukiulinnit meerartaarineqartut amerlassusiat qaffariaateqarpoq, tassalu 1948-mi
25-niit 1962-imi 152-inut. Taakkunannga 57-it anaananit 18-it inorlugit ukiulinnit
meerartaarineqarput, 1948-mi
arfiniliullutik.”
232
Ineriartorneq ilanngussaq malillugu nassuiaatissartaqanngilaq. Tamanna
”inuusuttut akornanni
atoqatigiinnerulernermik, imaluunniit atoqatigiinneq arlalitsigut naartulernermik
kinguneqartarsimanersoq, imaluunniit allat pissutaasarsimanersut”
nalunarpoq. Amerleriaalli
aasaanerani angutit sulisartut tikerartarnerannut atassuteqartoq akerlilerneqarpoq, piffissami tassani
ukiumut ernisut agguataarneqartarneranni allannguuteqartoqarsimanngitsoq innersuussutigineqarluni.
233
Inunngortut amerlassusiisa ineriartornerat pillugu misissuineq taanna tunngavigalugu siullertut
inuusuttut anaanat kisimiittut inissisimaffiat apeqquserneqarpoq. Taakku ”pilersuinissaq
eqqarsaatigalugu ilungersunartumik artukkerneqarput”
ilaatigut misissuineq, inatsisilerituup Agnete
Weis Bentzonip Kitaani 1963-imi ingerlassimasaa, innersuussutigineqarluni. Tassani
takutinneqarsimavoq, anaanat katissimanngitsut 56 %-ii ilaquttaminnik najugartut. Ilaqutareeriaatsitut
allatut takutitsinertut isigineqarneranut sanilliullugu tamanna arnat katissimanngitsut namminneerlutik
meeqqaminnik pilersuisinnaannginnerannik takussutissaasutut isigineqarpoq, tamatumuunakkullu
”ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornissap soqutigineqarnerulernissaata pisariaqassusia”
234
taperserneqarluni.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq taamaalilluni meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut
amerlassusiisa qaffariaateqarnerannik appariartitsisinnaanissamut tapertaassaaq. Ilanngussami
takuneqarsinnaavoq, sulineq tamanna atuarfeqarfimmi (kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
atuartitsinikkut) aamma peqqinnissaqarfimmi (ernereernerup kingorna naartunaveersaatit pillugit
arnanut ilitsersuinikkut) aallartinneqareersimasoq.
235
Kisianni ilanngussaq malillugu
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasissutissiineq inuiaqatigiinnut kalaallinut suli
siammasinnerusumik siammarneqassaaq. Erseqqissarneqarpoq, kissaatiginngisamik naartulersarnerit
ikilisinnissaannut inuusuttut
”ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornermut pitsaasumik
isummerfiginninnissaat”
pisariaqartoq. Tamanna pikkorissartitsinerni aallartinneqareersuni
”inuiaqatigiinni
allani ikinnerusunik meeraqarnissamik kissaatigineqartup tunngavii pillugit
paasisitsiniaalluni suliaqarnermik”
ilanngussinikkut pissaaq.
Naartunaveersaatit sorliit innuttaasunut arnanut tunngatillugu paasissutissiissutigineqassanersut
taaneqanngilaq. Kisianni takuneqarsinnaavoq, gonorrép siammarnera pissutigalugu
naartunaveersaammik (tassa usuup puuinik) atortoqartarnissaat naleqqunnerpaajussasoq.
236
Taamaaliornikkut kinguaassiuutitigut nappaatit aamma akiorniarneqarsinnaallutik.
Ilanngussaq ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu sulinermut tunngatillugu
annertunerusumik paasisitsiniaanissamik qularutissaanngitsumik pisariaqartitsisoqarneranik
takutitsivoq. Tassani naggasiutigalugu tikkuarneqarpoq, ”ajornartorsiutit
annertussusiat”
ukiuni
aggersuni annertunerulernissaat ilimanaateqartoq, ”ilaatigut
illoqarfiup sukkasuumik alliartornerata
kingunerisaanik”.
Tamatuma kingorna innersuussutigineqarpoq meeraaqqerivinnik aamma
meeqqerivinnik pilersitsinissamut 32 millioni koruuninik immikkoortitsisoqarsimasoq, aammali anaanat
kisimiittut aamma taakku meeraasa inuuniarnermikkut atugaasa misissuiffigineqarnissaannik
pisariaqartitsisoqartoq, ”suliniutip
annertunerpaamik kinguneqarluarnissaa anguniarlugu sutigut
suliniarnissaq qularnaannerusumik tunngavilimmik nalilersinnaajumallugu”.
237
Sapaatip akunnerata ataatsip missaa qaangiutiinnartoq
–
ulloq 30. apriili 1965-imi
–
ilanngussaq
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ataatsimiinnerani oqaluuserineqarpoq.
Oqaluuserisassamik taassuminnga imaqarniliaq naatsunnguuvoq, kisianni takuneqarsinnaavoq,
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq
”eqqarsaatigineqartariaqartoq”
siulittaasup erseqqissaraa.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ilaasortaasa ilaata, folketingimi politikerip Lis Groesip
66
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0077.png
IMMIKKOORTOQ 1
naqitaaraq taanna, arnat peqatigiiffiisa, Dansk Kvindesamfund-ip aamma Foreningen for
Familieplanlægning-imit
suliarineqarsimasoq eqqaavaa. Taassuma naqitaaraq ”piumaneqarluartumik”
eqqaavaa. Isumalioqatigiissitarli isumaqarpoq ”annertunerusumik
paasisitsiniaanermik
suliaqartoqarnissaa”
pisariaqartinneqartoq, aammalu inassutigalugu tamanna atuarfinni pissasoq.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfia ”apeqqut pillugu” nalunaarusiamik
suliaqassasoq ataatsimiinneq naggaserneqarpoq, taannalu ataatsimiinnerit tulliuttut ilaanni
saqqummiunneqassalluni. Nalunaarusiaq taanna (”Allakkiaq nr. 18-imik taaneqartoq”) allatseqarfiup
qaammatip ataatsip qaangiunnerani naammassereersimavaa.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu suliamik erseqqissaaneq
Allakkiaq nr. 18-imi
qulequtalimmi ”Ilaqutariinngornissamut Kalaallit Nunaanni pilersaarusiorneq
pillugu Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamut allakkiaq” ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq suliaqarfigissallugu sooq pisariaqarnersoq, aamma tamanna qanorpiaq
ingerlanneqarsinnaanersoq Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamut itisiliiffigineqarpoq.
238
Taanna Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiata ilaatigut Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfik aamma Foreningen for Familieplanlægning-i suleqatigalugit suliarivaa, tassanilu spirali
atortutut nutaatut isumalluarnartutut saqqummiunneqarpoq.
239
Allakkiaq ”anaanat inuusulluinnartut” akornanni ernisut amerlassusiisa ukiuni kingullerni qulini
marloriaatinngorsimanerannit, aamma meeqqanit taakkunannga aappariinnerup avataatigut
ukiumoortumik inunngortunit 500-t missaanniittunit pingajorarterutingajai anaananit kisimiittunit 20-t
inorlugit ukiulinnit meerartaarineqarsimanerannit aallaaveqarpoq. Meeqqanut aamma anaananut
inuuniarnikkut ajornartorsiutaasutut nassuiarneqarpoq:
"Ineriartorneq taanna meeqqanut, inuunerminni
pingaarnertut ajornakusoortumik aallartittussanut, aamma anaananut kisimiittunut
pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik arlalitsigut ajornartorsiutinik pilersitsissaaq."
240
Ilanngullugu erseqqissarneqarpoq, aappariit ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornissamik aamma
pisariaqartitsisut, tamannalu aamma peqqinnissaq eqqarsaatigalugu tunngavilersorneqarluni:
meerarpaaluit
”arnap peqqissusianut annertuumik artukkiisinnaavoq”,
aamma
”erninerit akulikitsumik
pisut meeqqat napparsimakulanissaannik aamma toqunissaannik annertunerulersitsisarpoq.”
241
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornissamik pisariaqartitsineq inuiaqatigiit kalaallit
eqqarsaatigineqarnerannik tunngavilersorneqarpoq:
”Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu soqutiginninnerup aamma
ilisimasaqarnerup siammarterniarneranik ilungersuuteqarnermut, aamma naartunerit tamarmik
angajoqqaanngortussanit kissaatigineqarnissaasa anguneqarnissaannut, aamma
inooqatigiinnerup naartulernissamik annilaanngateqarluni pinnginnissaa siunertarineqarpoq.
Inuit ataasiakkaat aappariinnermi ilaatigut qaqugu meerartaarnissamik, aamma ilaatigut
ilaqutariit qassinik meerartaqassanersut pillugit nammineq kissaatigisaminik
piviusunngortitsinissaminut
periarfissaqartariaqarput.”
Taassuma imarisaa ima paasisariaqarpoq, anguniarneqartoq tassaasoq ilaat (inuusuttut
katissimanngitsut) meerartaannginnissaminnik periarfissaqassasut, allat (katissimasut)
meerartaassanerlutik, aamma taamaappat qaqugu meerartaassanerlutik toqqaanissaminnut
periarfissaqassasut. Nassuiaat taanna ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu paasinninnerup,
Foreningen for Familieplanlægning-imiittup, assigerluinnangajappaa. Allakkiap ilusilerneqarneranut
peqatigiiffik tapertaasimammat tamanna tupaallaatissaanngilaq.
67
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0078.png
IMMIKKOORTOQ 1
Ilanngullugu takuneqarsinnaavoq, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup siammarneqarnissaa
aningaasaqarnikkut soqutigisaqarnermik pissuteqarsimananiluunniit innuttaasunut politikkimi
siunertamit aallaaveqarsimanngitsoq:
”Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermi aamma inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit
innuttaasunut politikkimut oqaasertaliussaq tunuliaqutaasinnaavoq, kisianni innuttaasut
amerlassusianni ineriartorneq qanoq ilusilik, ilaatigut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik
isiginninneq tunngavigalugu naleqqunnerpaajussanersoq pillugu apeqqut Danmarkimut
tunngatillugu sulineq taanna akuliuffigineqassanngilaq .”
242
Erseqqissarneqarpoq, Danmarki taamaalilluni nunanit allanit, innuttaasut amerliartornerannik
misigisaqarsimasunit, allaanerusumik inissisimasoq. Ilaatigut Japanimut innersuussusisoqarpoq, tassani
"nunap isumalluutai killillit eqqarsaatigalugit innuttaasut amerleriapiloornerat
kissaatigineqanngitsutut [isigineqarsimalluni] isigineqarluni",
aamma ilaasa Kalaallit Nunaata inuisa
amerliartornerat ernumassutigigaat isumaqatigineqarluni. Oqaaseqaammili ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornermi aningaasaqarnikkut tunngavilersuutit itigartinneqarput, aamma ilaatigut
aningaasaqarnermik ilisimasallip Mogens Boserupip G60-isumaliutissiissummik suliaqarnermut
atatillugu misissueqqissaarnera innersuussutigineqarluni.
243
Ilutigitillugu G60-imit
”ilinniartitaanermut,
peqqinnissaqarfimmut aamma ineqarnerup pitsaassusianut il.il. anguniagassatut
siunniunneqarsimasumut” anguneqarsinnaaneranut tunngatillugu kinguaattoortoqarsinnaasoq
uteqqinneqarpoq. Aamma ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut pingaarnertut pissutaasut
tassaasut inuuniarnermut tunngasut erseqqissaqqinneqarpoq:
"Tassa taakku inuit, isumaginninneq aamma peqqinnissamut tunngasut eqqarsaatigineqarnerat
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik paasisitsiniaalluni suliaqarnerup
annertusarneqarnissaannut pingaarnertut pissutaasutut erseqqissarneqartariaqartut."
244
Aamma allakkiami tassani erseqqissarneqarpoq, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu
sulineq aallartinneqareersoq. Taamaalillutik arnat ernereernermik kingorna naartunaveersaatit pillugit
napparsimmavinni ilitsersorneqartarput. Ilitsersuinerli ukiut aamma inuttut inissisimaneq
apeqqutaatillugu assigiinngitsumik tiguneqartarsimavoq:
”arnat ukioqqortunerulaartut katissimasut,
imaluunniit arnat aalajangersimasumik inooqateqarlutik inuusut akornanni ilitsersorneqarnissaq
[soqutigineqarsimavoq] soqutigineqarpoq.”
Allakkiaq malillugu ”arnani
inuusuttuni
aalajangersimannginnerusumik attaveqarfeqartartuni, [ilitsersorneqarsimasuni]
ilitsersorneqarsimagaluarlutik immaqa ilikkakkaminnik atuinngitsut"
eqqarsaatigalugit allaaneruvoq.
Ajornartorsiut alla tikkuarneqartoq tassaavoq, naartunaveersaatit pissarsiarineqarsinnaasut
–
pessarit,
skumtablettit aamma manguttakkat
– periutsitut ”tamakkiisumik isumannaatsuunngitsutut”
nassuiarneqartut. Kisiannili taakkununnga tunngatillugu iluaqutaasoq tassaavoq, taakku nakorsamit
ikiorneqarnani ”inissani mikisuni” atorneqarsinnaagamik. Tassunga uiggiullugu takuneqarsinnaavoq,
naartunaveersaat nutaaq takkutingajalersoq:
"Sundhedsstyrelse suleqatigalugu massakkut
misissorneqarpoq, periutsip spiralimik taaneqartup atorneqarnissaata neqeroorutigineqarnissaa
sapiissuseqarfigineqarnersoq."
245
Misissuineq suna pineqarnersoq annertunerusumik
takuneqarsinnaanngilaq, kisianni piffissami tassani Nuummi nakorsaaneq oqaatigineqareersutut
aallarniutaasumik misileraanermut atatillugu spirali naartunaveersaatitut misilerarlugu aallartissimavoq.
Maannamut suliniarnermut tunngatillugu pessarit akeqanngitsumik pissarsiarineqarsinnaasut Allakkiaq
nr.18-imi takuneqarsinnaavoq. Usuup puui niuertarfinni pisiarineqarsinnaapput, aamma usuup puuinut
automatit sumiiffinni assigiinngitsuni, usuup puuisa issimut akiuussinnaannginnerat pissutigalugu
issimut illersukkani, ikkussuunneqarnissaat sulissutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut arnat ”nunami
maani malittarisassat atuuttut malillugit
” kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsinnaapput. Aammattaaq
takuneqarsinnaavoq, naartunaveersaatit pillugit naqitaaqqamik suliaqartoqarsimasoq, nunap
nakorsaaneranit, Foreningen for Familieplanlægning-imit aamma Dansk Kvindesamfund-imit
68
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0079.png
IMMIKKOORTOQ 1
suliarineqarsimasumik. Aamma arnanut nakorsap 1964-imi angalaneranit erseqqissarneqarpoq, tassunga
ilanngullugu taassuma angalanera Kalaallit Nunaanni sumiiffinni arnat suleqatigiiffiisa
kajumissaarinerisigut pisimalluni, pissutsinik equngalaartumik takutitsisutut oqaatigineqarsinnaasumik.
Ilanngulluguttaaq eqqaaneqarpoq, atuarfeqarfinnut pisortap sumiiffinni atuarfinni aqutsisunut
nalunaarutigisimagaa, meeqqat atuarfeqarfimmik qimatsinnginneranni ilinniartitsisumit imaluunniit
peqqinnissaqarfimmi sulisumit kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqarsimassasut.
Ministereqarfiup atuarfeqarnermut siunnersortaa aammattaaq Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
paasisitsiniaanermut ataatsimiititami, 1961-imi pilersinneqarsimasumi, ilaasortaavoq.
246
Allatut oqaatigalugu suliassaqarfimmi tassani suliniutit arlallit aallartinneqarsimapput, kisianni
allakkiami inerniliussaq imaappoq, ernisut amerlassusiisa amerleriaateqarnerisa
takutikkaat ”manna
tikillugu paasisitsiniaalluni suliaqarneq annikitsuinnarnik angusaqarfiusimasoq, aamma taamaammat
annertunerusumik qanoq iliortoqartariaqarnersoq eqqarsaatigissallugu pissusissamisuussaaq.”
Allakkiami inassutigineqarpoq, ilaatigut atuarfinni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsinermut
malittarisassanik pinngitsoornani malinneqartussanik suliaqartoqassasoq, soorluttaq atuarfiit
atuartitsissutinik ataatsimoorussanik nutaanik pissarsissasut. Ilaatigut ukiumi tassani
aallartinneqareertussamik inersimasunik pikkorissartitsinerni tamani ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu paasissutissiineq ilaatinneqartassaaq, tassunga ilanngullugu illumi ningiussat
atuarfiini, fagskoleni il.il. Aammattaaq tikkuarneqarput atuarfinni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
atuartitsinermi aamma filmertarfimmi sammisaq pillugu japanimiut filmiliaannik atuineq, naqitaaqqat
assiliartalersukkat il.il.
247
Peqqinnissaqarfimmi sulisut naartunaveersaatinik atuineq pillugu aamma
ilitsersorneqassapput:
”Taamaattumik inassutigineqarpoq, nakorsat Kalaallit Nunaannut aallarnissartik sioqqullugu
ilaqutarinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu immikkut ittumik sivikitsumik
pikkorissartinneqartassasut, aamma ernisussiortumik immikkut ilinniarsimasumik Foreningen
for Familieplanlægning-imit aallartitsisoqassasoq, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq
pillugu peqqissaasunik, ernisussiortunik aamma ernisussiortunut ikiortinik
–
pingaartumik
niuertoruseqarfinni
–
ilitsersuisussamik. Suliassamut tassunga arnamik kalaallimik
ilaqartitsisoqartariaqaraluarpoq, ilinniarnerup naammassereernerani suliamik taassuminnga
tigusisinnaasumik.”
248
Inassuteqaatit aamma ”akornusersorneqarnani” naartunaveersaatinik pissarsisinnaanissap
ajornannginnerulertariaqarneranik ilaqarpoq, aamma naartunaveersaatit tamarmik napparsimmavimmit
akeqanngitsumik tunniunneqarsinnaasariaqaraluartut
–
imaluunniit akikitsuararsuanngorlugit
pisiarineqarsinnaallutik. Allakkiaq naggaserneqarpoq, spiralip naartunaveersaatitut
atorneqalersinnaanera taaneqarluni:
"Kiisalu naggasiutigalugu taaneqassaaq, siuliani eqqaaneqartutut, periutsip spiralimik
taaneqartup naleqquttunngortinnissaa sapinngisamik annertunerpaamik siuarsarniarlugu
misissuineq suliarineqarmat."
249
Periuseq spirali suliassatut inassutigineqartut arfineq-marluk, allakkiamut ilanngullugu allakkami
eqikkarneqartumi, ilaanngilaq. Taarsiullugu takuneqarsinnaavoq, suliniarneq ukununnga tunngatillugu
aallussiffiussasoq:
1. Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut tunngatillugu paasisitsiniaalluni sulineq atuarfinni
annertusineqassasoq
2.
”Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiini, inuusuttut atuarfiini, unnukkut atuartitsinerni aamma
fagskoleni ilinniartitsisunut, atuartitsinermut ilitsersuinermik ilalimmik, aalajangersimasumik
oqalugiartarneq” suliarineqassasoq
69
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0080.png
IMMIKKOORTOQ 1
3. Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasissutissiineq naalagaaffiup aaqqissugaanik
inersimasunik pikkorissartitsisarnerni tamani eqqunneqassasoq
4. Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu japanimiut filimiliaat kalaallisut
allagartalersugaq pissarsiarineqassasoq
5. Foreningen for Familieplanlægning-i
peqatigalugu naqitaaqqamik ”ministereqarfiup
sulissuteqarneratigut” suliaqartoqassasoq
6.
”Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu peqqissaasunik, ernisussiortunik aamma
ernisussiortunut ikiortinik pingaartumik niuertoruseqarfinni ilitsersuisussamik ernisussiortumik
immikkut ilinniarsimasumik Foreningen for Familieplanlægning-i aqqutigalugu
aallartitsisoqassasoq”
7.
”Naartunaveersaatinik pissarsisinnaaneq ajornannginnerulersinneqassasoq, ilaatigut
napparsimmavinni, ineqarfinni kiisalu peqqissaasunit, ernisussiortunit il.il. akeqanngitsumik
tunineqarnikkut, sumiiffinni inunnit iserfigineqarsinnaasuni automatinik nivinngaassuinikkut,
kiisalu atortussat akikillineqarnissaannut tapiissuteqarnikkut.”
Periuseq spirali Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasutut suli akuerineqarsimanngilaq, aamma immaqa
tamanna pissutigalugu takussutissiami ilaatinneqarsimanani. Taassumali utaqqineqarnera allakkiami
isertuuneqanngilaq.
Arnat nakorsaata 1964-imi ilisarititsiartorluni angalanera kalaallit arnat peqatigiiffiinit
kajumissaarneqarnermit aallaaveqarsimanerata saniatigut suliniarneq inassutigineqartoq inuiaqatigiinnit
kalaallinit qanoq piumaneqartiginersoq pillugu paasissutissanik allakkiaq imaqanngilaq. Allakkiamut
missingiutit ilaanni takuneqarsinnaagaluarpoq
”Paasineqarsinnaasoq malillugu
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq innuttaasuni kalaallini soqutiginnittoqarpasinngilaq.
Taamaattorli arnat suliniaqatigiiffiisa ilaat (illumi ningiunut peqatigiiffiit) tassunga atatillugu
suliniuteqarnerminnik takutitsipput.”
250
Oqaaseqatigiit taakku inaarutaasumik nalunaarusiami
takuneqarsinnaanngillat, missingiutip suliarineqarnerata nalaani tikkuarneqarmat, arnanut nakorsap
Foreningen for Familieplanlægning-imeersup angalanerminit misilittakkani nalunaarusiarisimagai,
inerniliussimallugulu
”ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornissamut soqutiginninneq Kalaallit
Nunaanni annertoorujuussuuvoq”.
Apeqqutinngorporli, arnanut nakorsaq ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu ilisimasaqarnerup siammarneqarnissaanik innuttaasunut taarsiullugu
peqqinnissaqarfimmi sulisut soqutiginninnerannut tunngatitsinnginnersoq? Immikkoortup taassuma
inaarutaasumik allakkiami ilaatinneqannginnera ima isumaqarpoq, suliniuteqarfigineqartussatut
inassuteqaatit pillugit kalaallit isiginninnerat amigaataasoq.
Allakkiaq nr. 18-i Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami ilaasortat ataatsimiinnermi ulloq 17.
juuni 1965-imi oqaluuserivaat, tassanilu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornerup
siammarneqarnissaanut suliniutissanut tunngasut arfineq-marluk inassutigineqassassut
isumaqatigiissutigineqarpoq.
251
Sapaatip akunnerata ataatsip qanngiunnerani
–
Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap Kalaallit Nunaannut angalanerani siullermi isumalioqatigiissitap
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup pisariaqassusia aamma erseqqissarpaa. Aviisimi allaaserisaq
malillugu isumalioqatigiissitaq angalanermini marlunnik siunnersuuteqarpoq: aappaa tassaavoq, puisip
amiinik nioqquteqarneq piniartunut iluaqutaasariaqaraluartoq, aamma aappaa tassaalluni
”ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik ilinniartitsisarneq annertusineqartariaqaraluartoq”.
252
Sapaatit akunnerisa marluk qaangiunneranni, ulloq 1. juuli 1965-imi Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap allatseqarfia allakkiamik, siunnersuutinik arfineq-marlunnik taakkuninnga
imalimmik, Kalaallit Nunaannut ministerimut nassitsivoq.
253
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup suut
70
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0081.png
IMMIKKOORTOQ 1
ingerlateqqissanerlugit aalajangersimaneranut tunngasumik Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap allatseqarfia septembarip naanerani nalunaarfigineqarpoq. Tassani imaassorinarpoq
siunnersuutit arfineq-marluk tamarmik suliarineqarlutik aallartinneqarsimasut. Ministereqarfik
assersuutigalugu ernisussiortup angalanerata aningaasanut inatsisissatut siunnersuut 1966-imeersoq
aqqutigalugu matussuserneqarnissaanik qinnuteqarsimavoq, aamma naartunaveersaatinik
akeqanngitsunik imaluunniit akikitsunik inuiaqatigiit kalaallit pissarsinissaasa isumagineqarnissaannut
25.000 kr.-nik aningaasaliisoqarsimalluni.
254
Aamma takuneqarsinnaavoq, ministereqarfiup Foreningen
for Familieplanlægning-i attaveqarfiginiaraa, japanimiut filmiliaat pissarsiariniarlugu aamma
naqitaaqqamik suliaqarnissaq oqaloqatigiissutiginiarlugu, ”kiisalu ajornartorsiutit
iluarsiiffigineqarnissaat
aamma siunertaralugu.” Ataatsimiinneq taanna qaammammi tulliuttumi
ingerlanneqarpoq.
Ukiumi tassani aatsaat ulloq 28. decembari, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfia
siunnersuutinut arfineq-marlunnut tunngatillugu susoqarsimanersoq pillugu paasissutissanik
itisiliissutinik pissarsivoq.
255
Takuneqarsinnaavoq, siunnersuutit amerlanerit pilersiortorneqarlutik
aallartinneqarsimasut. Assersuutigalugu pikkorissartitsinerni ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq
pillugu paasissutissiinermut tunngasoq ilaavoq, erseqqissarneqarluni kalaallit inuusuttut
Danmarkimiittut ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu ”inuiaqatigiit pillugit
nalinginnaasumik paasissutissiinermut atatillugu” (Dansk Kvindesamfund-ip
pikkorissartitsisarnerinut)
paasissutissinneqartartut.
Ernisussiortumilli, naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisussamik, Kalaallit Nunaannut aallartitsinissamik
siunnersuut nakorsaanermit inassutigineqartoq malillugu kinguartinneqarsimavoq. Taanna
isumaqarsimavoq, peqqinnissaqarfimmi sulisut naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissaat
spiralimik periuseq Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanersoq suli paasisaqarfigitinnagu
utaqqissunneqassasoq. Nakorsaanerup aammattaaq tunngavilersuutigisimavaa, misileraaneq
aallartinneqareersoq (Nuummi nakorsaanerup spiralinik aallarniutaasumik misileraaneranut
tunngassuteqarunartoq) nutaamik misileraanikkut ingerlateqqinneqassasoq.
256
Misileraanissap nutaap
pilersaarusiorneqarnera aamma ingerlanneqalereersimavoq.
257
Eqikkaaneq
Kapitalip takutippaa, innutaasut amerliartornerat pillugu oqallinnerit piffissami 1960-imiit 1965-imut
sakkortuseriarsimasut. Naatsorsueqqissaartarfiup 1960-imi siulittuutigivaa, innuttaasut amerliartornerat
appariartussasoq. 1965-imi innuttaasut missingersuut nutaaq takkuppoq, maanna
appariaateqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarnani, kisiannili amerleriaatit qaffariaateqalaassasut
naatsorsuutigineqarluni. Innuttaasut amerliartornerannik paasinninnermut, ilaatigut nakorsaanerup
aamma Foreningen for Familieplanlægning-ip oqaatigisaannut tamanna naapertuuppoq. Nakorsaaneq
nunani siuarsagassani innuttaasut amerliartornerat pillugu nunani tamalaani oqaluuserinninneq
aallaavigalugu oqaluppoq, aammalu aningaasaqarneq pillugu G60-imi siunnersortimut Mogens
Boserupimut illuatungiliuttumik qaffariaateqarneq ajornartorsiutaangaatsiartutut isigalugu. Mogens
Boserupip tunngavilersuutigivaa, innuttaasut amerliartupiloornerat sulisinnaasut amerlanerulernerannik
kinguneqassasoq, aamma aalisarneq malinnaagallartillugu aningaasaqarnikkut iluanaarnartutut
isigalugu, sulisinnaasut amerlinerisigut sumiiffinni sulisinnaasut amerlassusiat
annertunerulersinneqarsinnaammat.
Innuttaasut amerliartornerisa aningaasaqarnikkut pingaarutaa pillugu assigiinngitsumik
isiginninneqartoq inuuniarnikkut ajornartorsiutit, ernisut amerlanerannit pilersut, pillugit annertuumik
isumaqatigiittoqarpoq. Pingaartumik inuusuttut anaanat kisimiittut aamma kissaatiginngisamik
naartunerit ajornartorsiutaasutut isigineqarlutik. Danmarkimi taakku marluk illugiissillugit
71
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0082.png
IMMIKKOORTOQ 1
peqatigiiffinnit, soorlu Mødrehjælpenimit, Dansk Kvindesamfund-imit aamma Foreningen for
Familieplanlægning-imit apeqquserneqarput. Tamatuma saniatigut ilaqutariiaqqat danskit
naalagaaffimmik atugarissaarfiusumik aamma inuunermik pitsaasumik paasinninneranni qitiupput.
Oqallinnermi kalaallit ileqqut malillugit ilaqutariinnik angisuunik paasinninnerat oqaatigineqarpoq
–
kisiannili pingaarnertut pissutsitut
–
pitsaasumik
–
nutarterinerup takkukkiartornera malillugu
annikilliartortutut isigineqarluni.
Innuttaasut amerliartornerat pillugu oqallinnerni naartunaveersaatit saqqumilaartinneqarnerat ukiut
tallimat ingerlaneranni qitiusumik inissikkiartuinnarpoq. Suliniarneq siullertut ataatsimut isigalugu
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq, aamma naartunaveersaatit assigiinngitsut pillugit
paasissutissiinerup annertusineqarneratigut ingerlanneqarpoq. Naqitaaqqanik atuarfinni, oqalugiarnerni
aamma inuusuttunut aamma inersimasunut siunnerfilimmik pikkorissartitsinerni atugassanik
suliaqartoqarpoq. Tamanna pingaartumik arnat peqatigiiffiisa ataanni pipput, aammali
paasisitsiniaanerup annertusineqarnissaanik nakorsat soqutiginnillutik oqaaseqarlutik. Nakorsat
unammilligassaqarput, tassami naartunaveersaatinik atuinissamik inassuteqarsinnaagaluarlutik kisianni
atortussat taakku pissarsiarineqarsinnaasut (usuup puui, pessarit, skumtablettit il.il) sunniuteqassappata
taakku inuiaqatigiinnit atorneqarnissaat
–
aamma taakku eqqortumik atorneqarnissaat pisariaqarpoq.
Nakorsat akornanni paasinninneq siammasissoq tassaavoq, inuiaqatigiit naartunaveersaatinik
soqutiginninngitsut, aamma suli, 1950-ikkunnisulli, isumaqartoqarluni
–
inuiaqatigiit ilaanni
–
aqunneqanngitsumik kinguaassiuutitigut atuisoqartoq.
Nunat tamalaat akornanni spiralinik misileraaneq 1959-imiilli ingerlanneqarsimavoq, aamma 1963-imi
spiralimik Lippes Loop-imik Danmarkimi misileraaneq aallartinneqarsimalluni. Spirali siullerpaamik
Kalaallit Nunaanni 1964-imi saqqummiunneqarpoq, tamatumalu kingorna nakorsanit annertuumik
piumaneqalerluni. Spiralip atorneqalersinnaaneranik nakorsaaneq aamma soqutiginnittorujussuuvoq.
Allagaatini toqqortaatigineqartuni takuneqarsinnaavoq, spiralip atorneqarnerata aallartinneqarnissaa
pillugu Foreningen for Familieplanlægning-ip tungaaninngaanniit assoroorutigineqarsimasoq.
Oqartussaasut
–
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma Sundhedsstyrelse-p
–
aammali aamma
Nunatta Nakorsaaneqarfiata spiralip atorneqarsinnaasunngortinneqarnissaa sioqqullugu
misileraqqaarusuppaat, tamatumani gonorré-p atugaanerujussua sunniutinik ajornartoorfiusunik,
peqqinnissaqarfiup suliarisinnaanngisaanik, nassataqannginnissaa qulakkeerumallugu.
72
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0083.png
IMMIKKOORTOQ 1
1.4
Rosenip misileraanera aamma
spiralip akuerisaanera
Nakorsaanerup Rosenip spiralinik Nuummi, Qaqortumi aamma Aasianni ukiuni 1966-1967-imi
misileraaneranut, aamma tamatuma kingorna spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanerata 1968-
imi akuersissutigineqarneranut kapitali una tunngassuteqarpoq. Rosenip misileraanera periutsip spiralip
Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanngornerata akuersissutigineqarneranut tunngaviliivoq. Rosenip
misileraanissaata pilersaarusiorneqarnera aamma ingerlanneqarnera immikkoortumi siullermi
misissussavarput, ilaatigut nalunaarusiat, misileraaneq pillugu Rosenip suliarisimasai.
Inerniliussat, Rosenip Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut aamma Sundhedsstyrelse-mut 1967-imi
saqqummiussimasai tamatuma kingorna saqqummiutissavagut. Taanna inatsisinik, ilisimatusaatigalugu
inuit atorlugit misileraasarnermut taamaanikkut atuuttunik misissuinermik tullilerneqassaaq.
Spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasunngorlugu akuersissutigitinissaanut suliap ingerlasimanera
aamma saqqummiutissavarput. Suliap ingerlasimaneranik misissuinerup takutippaa, oqartussaasut
akuersinissamut tunngatillugu nangaassuteqarsimasut, aamma taamaattumik nakorsat
nalunaaruteqartarnissaannik aamma malinnaaffiginninnissaannik annertusisamik
piumasaqaateqarsimallutik.
Suliassamut nassuiaat naapertorlugu qitiusumik suliaqartut ”isumaliutaat, aalajangiineri aamma
iliuusaat” kapitalip ingerlanerani qanimut iserfigissavagut, taakku piffissap sivisunerusup ingerlanerani
iliuusaasa qanimut malittarinerisigut. Taamaalilluni Rosenip misileraanissaanut kikkut
siuuttuusimanersut, aamma spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasunngorlugu
akuersissutigineqarnissaanut siunertat aamma anguniakkat suusimanersut takuneqarsinnaanngussalluni.
Rosenip misileraanissaata pilersaarusiorneqarnera
Nuummi nakorsaanerup misileraanerminik aasaanerani 1965-imi ingerlataqarnera ilutigisimagunarlugu
misileraanermik anginerusumik aallartitsisoqarnissaanik, nakorsaanerup Rosenip,
Mødrehjælpenimeersup, ingerlatassaanik periarfissaq pillugu Nakorsaaneqarfik Sundhedsstyrelse
oqaloqatigalugu aallartippoq.
Rosenip spiralinik danskinut misileraanerminit nalunaarusiaagallartumik qaammatialuit sioqqullugit
(apriilimi 1965-imi) Sundhedsstyrelse-mut tunniussivoq.
258
Nakorsaaneqarfiup Sundhedsstyrelsemut
aggustimi 1965-imi
nalunaarutigivaa, nalunaarusiaq ”Kalaallit
Nunaanni siammasinnerusumik
misileraanernik ingerlatsisoqarnissaanik SS-p [Sundhedsstyrels-p] akuersineranik
kinguneqarsinnaassappat nakorsaanerup [Rosenip] tappavunnarluni pisariaqartumik
aaqqissuussiartorlunilu ilitsersuiartorluni tappavunnarnissaanut soqutiginnittorujussuussaagut.”
Naggasiutigalugu takuneqarsinnaavoq: ”Aallartitsoqarnissaa
sioqqullugu misileraanermut
pilersaarutitut malitassaliortoqarsimassappat SS-mit akuerineqaqqaarnissaa
toqqissisimanartissavarput.”
259
Misileraanerulli annertunerusup Sundhedsstyrelse-mit akuerineqarnissaa angusinnaajumallugu Rosenip
danskinut misileraaneranit uppernarsaatinik amerlanerusunik pisariaqartitsisoqarpoq. Taanna Rosenip
73
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0084.png
IMMIKKOORTOQ 1
Sundhedsstyrelse-mut 1965-imi tunniuppaa. Allakkatut ilanngussami erseqqissarpaa, Lippes Loop-imik
misileraanertaa ukiuni marlunni ingerlanneqarsimasoq, aamma maanna danskit
napparsimasut/passunneqartut 1.400-nit amerlanerusut pineqartut. Taassuma misissuineq pillugu nunani
tamalaani assigiinngitsuni immikkut ilisimasallit attaveqarfigisimavai, tassunga ilanngullugu Lippes
Loop-imik nassaartoq, dr. Jack Lippes. Allagaq siullertut Rosenip Loop-imik naliliineranik
takutitisivoq. Roseni spirali pillugu allappoq:
”ilisimatusarneq
tunngavigalugu annertuumik misissuereernerup kingorna massakkutut itsillugu
[taanna] ilutsitut atorsinnaanerpaatut nalilerneqartariaqarpoq, annertungaatsiartumik
isumannaassuseqarlunilu ajornakusoortumik kinguneqartitsisinnaanerata
annikitsuararsuuneranik ilallugu ilutsitut atorsinnaanerpaatut nalilerneqartariaqarpoq, ilutsip
anisinneqarsinnaanerata procentia [katanneqarsinaannerata procentia] annikitsuararsuarmik
inissisimalluni. Iluseq Lippes Loop taamaalilluni tassaavoq Population Councilip atussallugu
naatsorsuutigisaa, aamma iluseq taanna tassaavoq pingaartumik nunani siuarsagassani
atorneqartoq, assersuutigalugu Koreami, Formosami, Hongkongimi aamma Indiami.”
260
Ilutsit assigiinngitsut misilerarneqareernerisa kingorna spirali maanna assigiinngitsunik sisamanik
pissarsiarineqarsinnaalerpoq, atorneqartarneri Rosenimit ima nassuiarneqarlutik:
▪
▪
▪
▪
Iluseq A1 (tungujortoq), arnanut naartunikuunngitsunut atorneqartartoq
Iluseq B2 (qernertoq), ”arnanut
ernisimasunut naleqquttutut”
isigineqartoq, kisianni
illiakitsuararsuarnut
Iluseq C3 (sungaartoq), Roseni malillugu amerlanertigut atorneqartartussaq, aamma ”arnanut
ataasiarlutik imaluunniit arlaleriarlutik ernereernikuusimasunut naleqquttoq”
Iluseq D4 (qaqqorivinngitsoq), pingaartumik iluseq C katanneqaraangat atorneqartartoq
.
Rosenilli
oqaatigivaa, iluseq D aaqartarnikkut ajornakusoortumik kinguneqartitsisinnaanera annertuutut
isikkoqartoq, aamma illissami tigummiinnarneqarsinnaanera [atatiinnarneqarsinnaanera] tamatigut
pinavianngitsoq.
Rosenip allakkamini ilutsit marluk aamma oqaatigivai, (Birnberg’s bow aamma Hall’s ring), taassuma
taakku saniatigut ajornakusoortitsisarneri pissutigalugit atorneqarnissaat inassutigisinnaanagit.
Uppernarsaasineq Sundhedsstyrelse-mut qularunnaarsitsisutut ippoq. Styrelse-mi qitiusumik
nakorsaaneq kingorna suliffeqarfiup iluani allakkiami allappoq, Rosenip danskinut misileraanerminit
taassumannga nalunaarusiaa ”tassaasoq
SS-mut
ingerlaavartumik ilisimatitsissutaasoq […] Aamma
tamakku tamarmik spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanerata qanoq annertutigisumik
ammaanneqarsinnaanera pillugu
–
piffissaq nallerpat
– isummerfiginnissinnaanissatsinnut.”
Suliami
ilanngullugu oqaatigivaa, misilittakkat maanna ima annertutigilersut aamma
”ajornakusoortitsilersinnaasut
ima annikitsigalutik”
passunnissaallu ima ajornanngitsigalutik,
”Kalaallit Nunaanni annertuumik misileraanissaq annilaanngatigeqissallugu pissutissaqarunanngitsoq
–
naak inuiaqatigiinni tunillaassuuttoqaraluartoq.”
261
Tunillaassuunnermik oqarnermini siullertut
gonorré eqqarsaatigivaa.
Danskinut misileraaneq pillugu nalunaarusiaagallartumut nangitsinermik nassiussaqarnikkut Rosenip
annertuumik misileraanissaata aallartinnissaa pillugu Sundhedsstyrelse ernumassuteqarunnaarpoq.
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortaata,
Sundhedsstyrelse-mi nakorsaanerup aamma Rosenip akornanni marsimi 1966-imi
ataatsimeeqatigiittoqarpoq. Ataatsimiinnermi Rosenip Kalaallit Nunaannut aasaanerani 1966-imi
74
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0085.png
IMMIKKOORTOQ 1
angalanissani neqeroorutigivaa, misileraatitut spiralit Lippes Loop-it 200-t missaanniittut
ikkussuunniarlugit.
Rosenip spiralimut ilutsimik toqqaanerminut tunngavilersuutigivaa, soorlu aamma
nalunaarusiarisartakkamini taamaaliortarsimasoq, Lippes Loop-ip ajoqutaasinnaanera
annikinnerpaajusoq, aamma aseruuttoortitsinissamut aarlerinaataa annikitsuararsuusoq. Tamatuma
saniatigut spirali eqqortumik inissisimanersoq takuneqarsinnaanissaanut periaatsimik pisariunngitsumik
suliaqartoqarsimavoq. Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip ataatsimiinnermi
neriorsuutigivaa, Rosenip angalanissaa pillugu nunap nakorsaanera attaveqarfigalugu ilisimatissallugu.
Ataatsimiinnermi aammattaaq taakku ilaatigut arnat sorliit misileraanermut peqataassanersut, ilaatigut
arnanut peqataasunut ukiutigut ammut qummullu killiliussassat oqaluuserivaat. Taakku aamma
isumaqarput, niuertoruseqarfinneersunik peqataasoqartariaqanngitsoq
–
ajornakusoortitsisoqalissagaluarpat taakku napparsimmavimmut ungasippallaarnissaat
pissutigisimagunarlugu. Taakku aamma arnat aappaqarnerat aappaqannginneralluunniit malillugu
agguataarinissaq oqaluuserivaat. Nunap nakorsaanerata ikiortaa 1965-imi aasakkut oqaaseqareerpoq,
misileraanermi katissimanngitsut ilaatinneqartariaqartut. Arnat katissimanngitsut immikkut ittut,
umiarsualiviup arnartai, ilaatinneqartariaqarnerat ataatsimiinnermi aamma sammineqarpoq, taakku
”tunillanneqarnerpaasartutut
sullinneqartartuummata.”
262
Umiarsualiviup arnartai piffissami taamani
politikkikkut peqqinnissakkullu eqqumaffigineqarput, taakku kinguaassiuutigut
nappaateqalernissaminnut
–
aamma siammarterinissaminnut
–
immikkut aarlerinartumiittutut
isigineqarmata.
263
Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip paasissutissiissutaanut akissutitut nunap nakorsaanera
qaammammi tassani allappoq, misileraaneq illoqarfinni ikinnerpaamik pingasuni Nuummi, Qaqortumi
aamma Aasianni ingerlanneqartariaqaraluartoq, aamma Nuummi arnat 150-it aamma illoqarfinni allani
marlunni taakkunani tamarmik immikkut arnat 75-it ilaatinneqartariaqaraluartut nakorsaaneqarfik
isumaqartoq. Arnat sorliit peqataasariaqaraluarnersut pillugu nunap nakorsaanera aamma oqaaseqarpoq:
”(…) affaasa missaanniittut tassaasariaqariaqaraluarput arnat katissimasut soqutiginnittut
ukioqatigiiaanit, aamma inuuniarnikkut inissisimaffinnit tamaneersut, aamma affaasa
missaanniittut tassaasariaqaraluarlutik katissimanngitsut, taamaalilluta aamma Kalaallit
Nunaanni periutsip spiralip taakkunani atorneqarsinnaaneranut gonorrhee-p
sunniutigisinnaasai ilanngullugit paasisaqarfigisinnaassagatsigit.”
Nunap nakorsaanerata tassa siammasinnerusumik atorneqartartoq ”katissimanngitsut” suli atorpaa.
Taassumattaaq arnat misileraanermut peqataasussat paasissutissinneqarsimanissaat, aamma
peqataanissartik sioqqullugu akuersisimanissaat ilanngullugu eqqumaffigivaa. Taamaattumik
apeqqutigivaa, inuit misileraaffigineqartussatut katitigaanissaannik siunnersuut Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup akuerisinnaaneraa:
”(…) taamaalilluta nunap immikkoortuini nakorsat nakorsaanerup von Rosenip tikinnginnerani
arnanik toqqaallutillu suliaq pillugu oqaloqatigiissuteqarsimanissaat siunertaralugu
misissuinissaq
pillugu nalunaarfigisinnaaniassagatsigit.”
264
Nunap nakorsaanera taamaalilluni misileraanerup ilusissaata ilusilersorneranut suleqataasimavoq.
Ilutigitillugu taassuma ilungersunartumik ajornakusoortitsinernik pisoqalersoq paasinarsippat, aamma
illoqarfinni nunap immikkoortuani pineqartumi nakorsat nakorsaaneqarfik ingerlaavartumik
attaveqarfigisalissappassuk misileraaneq unitsinneqarsinnaassasoq Roseni
isumaqatigiissuteqarfigisimavaa.
265
Taamaalilluni misissuinissaq siammasissoq, arnanut inuiaqatigiinni inissisimaffinni tamaneersunut
tunngasoq, siunnerfigineqarsimavoq, spiralimik atuinermut atatillugu ajornakusoortitsinerit qanoq
75
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0086.png
IMMIKKOORTOQ 1
akulikitsigissusiannut aamma ilungersunassusiannut gonorré qanoq pingaaruteqartiginersoq pillugu
misissuinerup ilisimasassanik pissarsiffiginissaa qulakkeerniarlugu.
Arnat aappaqarnermikkut aamma inuiaqatigiinni inissisimaffimmikkut siammasissumik katitigaanerat
taanna
–
aamma siusinnerusukkut naartoreersimanersut eqqaarsaatigineqarsimagunarnani
–
Rosenip
spiralinik danskinut misileraaneranit allaaneruvoq. Danmarkimi peqataasussarsiorneq pingaartumik
arnat ataasiarlutik, imaluunniit pingaartumik arlaleriarlutik naartuersissimasut akornanni pisimavoq.
266
Arnat taakku saniatigut Danmarkimi peqataasussarsiorneq arnat
kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnissamik itigartitaasimasut akornanni, aamma:
”(…) Mødrehjælpenip sullittaagaasa
amerlasuut, naartuersinnginnissamik Mødrehjælpenimut
ikiortissarsiortartut, kisiannili amerlasuutigut ilaqutariinni meeraqqortuuni ineqarnermikkut
pitsaanngitsunik atugaqarlutik inuusut akornanni. Inunnik isumaginninnermi siunnersortit
attaveqarfigineqarneranni periuseq taaneqartarpoq, aammalu arnat taakku neqeroorut pillugu
arnat nakorsaannik oqaloqateqarnissaminnik amerlasuutigut akuersisarput, kingorna periuseq
ajornanngitsunnguamik arnanit akuerineqartarluni. Napparsimasuni/passunneqartuni
silassorissutsimikkut appasissumik silassorissusilinni (amerlasuutigut tulluangitsumik
atoqateqakulanermik ilalerlugu) aammattaaq iluaqutaasinnaasutut
tunngavissaqarluarsorineqarpoq. Pisuni taamaattuni periuseq arnani inuusuttuaqqani
erninikuunngitsuni, kisiannili inerteqqutaanngitsumik naartuersissimasuni, ataasiakkaani
atorneqarsimavoq. Periuseq arnani naartunikuusimanngitsuni qaqutigorsuaq
atorneqarsimavoq, kisiannili pissutissaqarluarneq apeqqutaalluni, aamma amerlasuutigut
tarnikkut
nappaatinut nakorsap inassuteqarneratigut pisarluni.”
267
Taamaalilluni Danmarkimi siammasissumik peqataasussarsiorneq pineqanngilaq, kisiannili spirali
sorlernut immikkut iluaqutaanerusinnaassanersoq nakorsat naliliinerannit aqunneqarsimalluni. Tassani
arnat inuuniarnermikkut inissisimaffinni appasinnerusuni inissisimasut, aamma eqqarsartaatsimikkut
ajuutillit amerlanerunerat erseqqippoq. Danskit misileraaneranni katitigaanerup takutippaa, arnanik
immikkut inissisimasunik aallussiffiusumik Mødrehjælpenimit aallaaveqartoq.
268
Misileraanerup
kalaallit peqqinnissaqarfiannit, aammalu aalajangersimasut kisiisa pinnagit arnanik tamanik
attaveqartumit aallaaveqarnera pissutigalugu kalaallinut misileraaneq tassanngaanniit allaaneruvoq.
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup, Sundhedsstyrelse-p aamma Rosenip maajimi 1966-imi
akuersissutigivaat, Kalaallit Nunaanni misileraaneq (uani ”misissuinermik” taasartik) illoqarfinnut
pingasunut taakkununnga, nunap nakorsaanerata siunnersuutigisimasaatut, agguataarneqassasoq. Nunap
nakorsaata aamma taaguut taanna ”misissuineq” qaammatip tulliani Atuagagdliutini oqaatigigamiuk
atorpaa. Kalaallit Nunaat nunarsuaq tamakkerlugu meerartaarfiunerpaasartut ilaattut, aamma
taamaattumik ”paasillugu
nuannersorujussuuvoq ilaqutariit pilersaarusiorneqartarnerannut
soqutiginninneq maani inuit akornanni annertusigaluttuinnarmat”,
taanerata saniatigut nakorsaanerup
Rosenip misileraanera aamma oqaluttuarivaa:
”Kalaallit Nunaanni qinnikkaat naartunaveersaatit atulersinneqarnissaat siunertaralugu
misissuinerit aallarnissavai. Misissuinerit iluatsippata qinnikkaaq Kalaallit Nunaanni
atorneqartussatut akuerineqartussaavoq 1967 aallarnerfigalugu. Qinnikkaaq manna tikillugu
atortorineqartut pitsaanersaraat ukiumullu ataasiannarluni taarserneqartarluni.”
269
[spiralimut
taguut Atuagagdliutini allassimasoq malillugu]
Rosenip misileraanera sioqqullugu Kalaallit Nunaanni spiralimik misileraaneq pillugu kalaallit aamma
danskit aviisiini ilaannikkooriarluni allaaserinnittoqartarpoq. Ukioq sioqqullugu
–
ulloq 20. juuli 1965-
imi
–
assersuutigalugu Århus Stiftstidendemi takuneqarsinnaavoq, nunap napparsimmaviata
Nuummiittup”naartulernissamik
pitsaaliuissutaasartup spiralip misilerarneqarnissaa”
piareersaleraa.
Tamatuma saniatigut aviisi allappoq, spirali aallaqqaammut ”arnanut
arlaleriarlutik
76
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0087.png
IMMIKKOORTOQ 1
ernereernikuusimasunut neqeroorutigineqassasoq.”
Aviisip paasissutissat suminngaanniit
pissarsiarisimanerai takuneqarsinnaanngilaq, kisianni tassaasimassagunarpoq Nuummi
aallarniutaasumik misileraaneq annikitsunnguaq pineqartoq.
270
Misileraaneq pillugu nunap nakorsaanera aamma ilisimatitsivoq. Ukiup affaata qaangiunnerani, (ulloq
20. januaari 1966-imi) nunap nakorsaanera spiralit Kalaallit Nunaanni atorneqarnersut Atuagagdliutinit
aperineqarpoq. Tassunga akivoq:
”Naluara. Pisariaqartitat nakorsat ataasiakkaat
aalajangiivigisassaraat. Kisianni Sundhedsstyrelse justitsministerialu akuersippata spiralen
qularnanngitsumik Kalaallit Nunaanni atorneqalissaaq.”
271
Ukiup affaata qaangiunnerani, maajimi
1966-imi
–
tassa imaappoq, Rosenip misileraanerata aallartinnissaa qaammatinik marlunnik sioqqullugu
–
aviisimut tassunga paasissutissiivoq, nakorsaaneq Roseni Mødrehjælpenimeersoq juulimi Kalaallit
Nunaaliassasoq:
”qinnikkaap atulersitaaneranut atatillugu annertuumik misissuiartorluni. Misissuinerup
inernera aasami 1967-imi saqqummissangatinneqarpoq. Ilimaginngisanik nalliuttoqanngippat
naatsorsuutigaarput qinnikkaaq Kalaallit Nunaanni atorneqarlualerumaartoq.”
272
Taamaattumik misileraaneq aallartikkiartorlugu Rosenip 1966-imi juulip qaammataani Nuummut
angalanissaa tamanut nalunaarutigineqarpoq. Taassuma taakku Lippes Loop-spiralit, misileraanermi
atorneqartussat, aamma New Yorkimi Population Councilimit
273
tunissutigineqarsimasut nassarpai.
Misileraanerup ingerlanneqarnera
Misileraanerup ingerlanera nalunaarusiani marlunni, Rosenip Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut
aamma Sundhedsstyrelse-mut nassiussimasaani, takuneqarsinnaavoq.
274
Nalunaarusiat ilaatigut
nalunaarusiaagallartumut ulloq 4. apriili 1967-imeersumut, ilaatigullu inaarutaasumik nalunaarusiamut
ukioq taanna ulloq 15. novembarimeersumut avinneqarsimasoq.
275
Nalunaarusiaagallartoq
misileraanerup aallartisarneranik nassuiaammik aamma misileraanerup ilusaanik, kiisalu misileraanerup
killiffigigallagaa pillugu illoqarfinni misileraaffiusuni pingasuni nakorsanit suliarineqarsimasunik
imaqarpoq. Inaarutaasumik nalunaarusiaq pingaarnertut misileraaneq pillugu naatsorsukkanik tabelinik,
aamma annikitsumik allaganngorlugit nassuiaatinik ilaqarpoq.
Misileraanermut siunertarineqartoq Rosenip nalunaarusiarigallagaani 1966-imeersumi taassumannga
ima nassuiarneqarpoq;
”innuttaasut amtitsinni avannarpasinnerpaamiittut kujasinnerusumi Danmarkimi innuttaasut
assigalugit naartulernissamut pitsaaliuinermut atortunik nutaaliaasunik
pissarsisinnaasariaqarput, kisianni erseqqissarneqartariaqarpoq periuseq pillugu
siammasissumik paasissutissiinissaq siunnersuutip neqeroorutitut
saqqummiunneqarsinnaanissaanut pisariaqartoq.”
Rosenip taamaalilluni nassuiarpaa, misileraaneq kajumissusermik, pinngitsaaliinerunngitsumik
tunngavilimmik naartunaveersaatinut tunngatillugu naligiinnissamut aqqutissaasoq. Ilutigitillugu,
Roseni malillugu, misileraanissamik kajumissuseqarnermut tunuliaqutaq aamma inuuniarnikkut
atukkanut tunngassuteqarpoq:
”Inuuniarnermi ineqarnikkut atukkat amerlasuutigut pitsaanngitsut, inuiaqatigiinni kalaallini
takussaasorujussuusut, ukiuni qulikkaani makkunani inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranni
allanngortumik nalaataqarfiusumi amerlasuutigut annertunerusumik artukkerneqaqqissapput,
ilaqutariit angissusissaattut kissaatiginartumik killiisoqanngippat. Tamanna aappariinnermut
kisimi tunnganngilaq, aammali anaanamut kisimiittumut, ukioqatigiiaani
77
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0088.png
IMMIKKOORTOQ 1
sorlermiikkaluaruniluunniit aningaasaqarnikkut inisissimanera ajornakusoortorujssuulluni.
Anaanat inuusuttut amerlassusiat annertuvoqª.”
276
Tunngavilersuut taanna inunngortut amerlassusiannut nassuiaammik malitseqarpoq, ilutigitillugu taanna
nunap immikkoortuani nakorsap oqaatigisimasaanut innersuussilluni, tassa pessari aamma usuup puua
atorneqarpianngitsut, aamma ilimagineqareersoq, p-pille naleqquttuunavianngitsoq. Rosenip
taamaalilluni inuiaqatigiit amerliartornerat pillugu Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1960-
imeersup, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap aamma nunap nakorsaanerata il.il. ukiut
ingerlanerini oqaatigisarsimasaat nalunaarusiami oqaatigeqqippai.
Misileraanertaa Rosenip Nuummut tikinnerata aqaguani ulloq 20. juuli 1966-imi aallartippoq,
napparsimasut/passunneqartussat siulliit oqaloqatigalugit, ilukkut misissorlugit aamma misissugassamik
peersiffigalugit. Arnat gonorré-mi nappaateqarnersut misissugassamik piigaasa paasinarsisissavaat.
Ulluni siullerni tallimani misilittakkat pillugit Sundhedsstyrelse-mi qitiusumik nakorsaaneq ulloq 24.
juuli ilisimatippaa. Roseni allappoq, misissugassamik peersinerit akissutissarsineqarpata aatsaat
spiraliliisoqassasoq, aamma arnanit katillugit 70-80-init
”maani
katersorneqarsimasunit”
35-t
oqaloqatigereersimallugit. Spiralit siulliit ikkutereersimavai, kisianni misileraanermut peqataasussat
ilarpaalui piiginnarneqartariaqarsimapput. Ilaatigut arlalippaaluit naartusut paasinarsimmat
– ”qulingata
missaanniitut siusinaarlutik naartusarput!!”–
ilaatigut ilumikkut ajoquteqarnerat pissutigalugu, Roseni
nakorsaanermut allappoq. Taanna ilanngullugu allappoq, ”Oqalutseqarluni
pisariulaarpoq,
kissaatigigakku pt-i [napparsimasoq/passunneqartussaq] sukumiillluinnartumik
nalunaarfigineqassasoq.”
Tassunga atatillugu ilanngullugu taavaa, ilitsersuussutini nutserneqarlunilu
agguaassassanngorlugu hektografererneqarsimasoq [kopeerneqarsimasoq].
277
Inaarutaasumik nalunaarusiap takutippaa, Rosenip misileraanermi ingerlanerani arnat katillugit 368-it
misissorsimagai, taakkunannga 296-it spiralimik ikkussiffigineqarsimallutik. Arnat sinneruttut
misissuinermit peerneqarput. Misileraanermut atatillugu Nuummi arnat 137-t spiralimik
ikkussiffigineqarput, Qaqortumi arnat 71-it, aamma Aasianni arnat 88-it. Spiralinik ikkussinerit
amerlassusiannut tunngatillugu paasissutissat eqqaassanngikkaanni, illoqarfinni taakkunani pingasuni
misileraanerit pillugit assigiinngitsunik paasissutissaqarpoq.
Nuummi arnat taakku 137-t spiralilerneqarsimasut arnanut kalaallinut katissimasunut 48-nut aamma
arnanut danskinut katissimasunut 39-nut agguataarsimapput, tamatuma saniatigut arnat kalaallit
katissimanngitsut 42-t aamma arnat danskit katissimanngitsut arfineq-pingasut spiralilerneqarsimallutik.
Nuummi spiralilerneqartunit 137-nit taamaalillutik kalaallit arnat katillutik 90-iupput. Rosenip
maluginiarpaa, Nuummi
”(…) naartunaveersaammik taamaattumik atuinissamut soqutiginninneq (…)
pingaartumik arnani kisimiittuni, kiisalu arnani tikisitani, pingaartumik ukioqatigiiaani
inuusunnerusuni annertuvoq.”
Arnanit taakkunannga, Nuummi spiralilerneqartunit, arnat danskit
pingasut aamma kalaallit pingasut ikkussineq sioqqullugu erninikuunngillat. Arnat misileraanermut
peqataanissartik sioqqullugu katillugit 68-inik naartuersittortaqarsimapput, aamma katillugit 376-inik
ernisimallutik. Rosenip naatsorsuinera malillugu spiralip Nuummi arnanit 137-nit qaammatini aqqaneq-
marlunni atorneqareernerani 78-init iluarisimaarneqarpoq, 28-t nalunaaruteqanngillat, pisuni arfineq-
pingasuni spirali taamaatiinnarneqarpoq, aamma ataaseq spiraleqarluni naartulerluni.
278
Tassalu tassa
eqqartuinermini peqataasut 22-t isummerfiginagit.
Kalaallit arnat Aasianni 104-t misissorneqarput, taakkunannga 56-it kisimiittuupput, 44-t
katissimasuullutik, marluk avissimasuullutik, aamma marluk uillarnerullutik. Danskit arnat taamaallaat
24-t misissorneqarsimapput, taakkunannga sisamat kisimiittuullutik, sinnerilu katissimasuullutik.
Spiralit katillugit 88-it ikkunneqarput. Aasiannut naatsorsuineq misissorneqartuni kikkut
spiralilerneqarsimanersut pillugit takutitsinngilaq, tabelit amerlanerpaartaanni arnat misileraanermik
taamaatitsisut ilanngunneqarmata. Misissorneqartut akornanni arnat ukioqatigiiaani 21-30-nik ukiullit
amerlanerussuteqarput, aamma arnat 20-t inorlugit ukiullit 18-iullutik. Aasianni arnat
78
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0089.png
IMMIKKOORTOQ 1
inuussutissarsiutaat aamma taaneqarput, tassanilu angerlarsimaffinni ningiut amerlanerussuteqarput,
tulleralugit kivfat (ikiortit), peqqinnissaqarfimmi sulisut, aalisakkerivinni sulisut, il.il. Arnanit
misissorneqartunit 20-t siusinnerusukkut naartunikuusimanngillat. Arnanit spiralilerneqartussatut
naleqquttutut isigineqartunit taakkunannga, kisiannili aaqartarnerisa kaaviaarnerata pisariaqalersitaanik
ikkussinissap kingusinnerusukkut pinissaanik pisariaqalersitsisunit, 13-it takkutinngitsoorput.
Taamaattumik
nalunaarusiami Rosenip oqaatigivaa, ”Eqqumaffigineqartariaqarpoq,
arnat ilaat,
ilitsersorneqarsimasut, naartunaveersaammik taamaattumik kissaateqarnerminni ima
pimoorussitiginavianngitsut, loop-ip takkunnermi siullermi ikkunneqarsinnaannginnera pissutigalugu
kingusinnerusukkut takkutissallutik.”
279
Aasiaat ataatsimut isigalugu naartusut sisamaapput,
taakkunannga marluk naartunertik naammassillugu, marluk naartuersittut. Rosenip maluginiarpaa,
naartuersinnerup pisarnera nalinginnaanngitsumik qaffasissorujussuusoq, aamma sammisamut
tunngatillugu ataatsimut isigalugu spiralip sunniutaa Aasianni appasissoq. Naartuersinnerit, aamma
taamaatiinnartariaqarsimasut amerlasuut saniatigut misileraanerup ingerlanerani spiralinik
amigaateqartoqalerpoq.
280
Ataatsimut tamaat isigalugu Aasianni misileraaneq Nuummut sanilliullugu
unammilligassaqarfiunerusutut isikkoqarpoq. Tamanna nakorsaanerup suleqatiminut allagaani aamma
oqaatigimisaarneqarpoq, taanna ima allakkami:
”Uagut
ingerlatarput ingerlalluarpallaanngilaq, loop-
inik tikisitsiniarnitsinnik ajornakusoortitsigatta, aamma napparsimasut/passunneqartussat
pinngitsaalillugit aatsaat aggertinneqarsinnaasarput. Katillugit taamaallaat 45-t ikkunneqarput.”
281
Qaqortumi arnat 83-it misissorneqarput, spiralillu 71-it ikkunneqarlutik. Misissorneqartunit
taakkunannga arnat danskit katissimasut arfineq-marluupput
–
sinneri kalaaliupput, katissimasut
katissimanngitsullu akornanni agguataarsimanerat assigiingajalluinnarluni. 71-init taakkunannga 52-it
spiralimik iluarisimaarinnipput, arfineq-marluk apeqqut akissuteqarfigisimanagu.
Taamaalilluni nalunaarusiaagallartumi misileraanerup nassuiarneqarnerani takuneqarsinnaavoq, arnat
kalaallit aamma danskit tikisitat misileraanermut peqataasimasut.
282
Arnat katissimasut aamma
katissimanngitsut, aamma inuuniarnikkut assigiinngitsunik inissimaffillit peqataapput, tamannalu nunap
nakorsaanerata aamma inassutigisimavaa. Arnat kalaallit aamma arnat danskit tikisitat akornanni
agguataarsimaneq Nuummi naligiinneruvoq, Qaqortumi Aasiannilu kalaallit peqataasut
amerlanerungaatsiarlutik.
Rosenip erseqqissarpaa, spirali pillugu arnat misileraanermi paasissutissinneqarsimasut. Arnat
paasissutissinneqarsimanerat pillugu paasissutissaq taanna nalunaarusiami Nuummi misileraanerup
qanoq ingerlasimaneranik Rosenip nassuiaataani ilanngunneqaqqippoq:
”Arnat ataasiakkaarlugit, aamma amerlanertigut oqalutseqarluni periutsimi tunngavik,
taassuma isumannaatsuunera kiisalu saniatigut sunniutaasinnaasut pillugit
nassuiaassisoqartarpoq, aammalu spiralip ilusaa takutinneqartarluni, soorluttaaq arnaq
aperinissaminut periarfissinneqartartoq. Erseqqissarneqassaaq, pisuni ataasiakkaani tamani
periuseq neqeroorutaasutut saqqummiunneqartarmat, kiisalu saniatigut sunniutinik
takkuttoqassagaluarpat arnaq nunap immikkoortuani nakorsamut saaffiginnissasoq
piumaffigineqartarluni. Tamatuma saniatigut spiralip ikkunneqareernerata kingorna arnaq
allakkamik kalaallisut allassimasumik tunineqartarpoq, tassani allassimalluni saniatigut
sunniutit takkutissagaluarpata qanoq iliussanersoq, aamma periutsip pitsaaqutai pillugit
naatsumik
nassuiaat.”
283
Arnat qaammatip ataatsip qaangiunnerani, kiisalu aamma qaammatit pingasut qaangiunnerini suli
ataasiarlutik aamma misissortikkiartoqqullugit aamma oqarfigineqarput. Takuneqarsinnaavoq, Rosenip
erseqqissassallugu pingaartutut isigigaa, arnat sukumiisumik paasissutissinneqarsimasut aamma
peqataanerat kajumissutsimik tunngaveqartoq. Arnat paasissutissinneqartarnerat pillugu Rosenip
erseqqissuliornerminut pissutigisaa erseqqissumik ilisimanngilarput. Ilisimavarput nunat tamalaat
akornanni peqqinnissamut tunngatillugu inuit misileraataanerannut najoqqutassaqartarsimasoq.
284
79
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0090.png
IMMIKKOORTOQ 1
Aamma ilisimavarput, Roseni Mødrehjælpenimi nakorsatut Socialministeriap ataani sulisimasoq
285
,
aamma sianissutsimikkut piginnaasakitsunik isumaginninnerup iluani pinngitsaaliilluni
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarneq pillugu malittarisassanik Socialministeria ukiuni taakkunani
misissuinialersoq.
286
Kiisalu ilisimavarput, danskit misileraaneranni arnanik toqqaaneq inuit ilaasa
angajoqqaatut akisussaatitaasortallit akornanni pisimasoq. Taamaattumik Rosenip sukumiisumik
paasissutissiineq aamma kajumissutsip tunngaviunera pingaartippagit takusinnaavarput, misileraaneq
ilisimatusarnermit isigalugu nunat tamalaat akornanni najoqqutassanik eqqortitsinera
erseqqissarusullugu taamaaliortoq, aamma tamanna immikkut pingaaruteqartoq, misileraaneq
naartunaveersaatinut tunngassuteqarmat, aamma naartunermut tunngasorpiaat, nammineq suliaqarfimmi
iluaniittut, piffissami tassani oqallisigineqarmata
–
Danmarkimi isumaginninnermut tunngasut.
Rosenip inerniliussai
Nalunaarusiaagallartumi Roseni erseqqissumik pitsaasunik arlalinnik inernileereersinnaasimavoq, naak
spiralip atorneqarnissaa pillugu inaarutaasumik aalajangiiffigineqarnissaa inaarutaasumik
nalunaarusiornissaq utaqqeqqaartariaqarsimagaluaraa. Inaarutaasumik inerniliussat suli
pigineqanngikkaluartut, taanna isumaqarpoq, misileraanerup takutikkaa
”periuseq annertusisamik
aarlerinaateqarneranik [ajoqutaasinnaaneranik]
nassataqanngitsoq.”
Peqataasut arnat arlallit gonorré-
rmata, Roseni isumaqarsimavoq, piffissami nalunaarusiaagallartumik suliaqarnerup nalaani
aallartereersumik gonorré-p nassatarisaanik ajoqutaasinnaasut qaffariaateqarnerannik takusaqassalluni.
Taassuma erseqqissarpaa, spiralit ikkunneqartut amerlassusiat misileraanerup nalaani killeqaraluartut
taamaattoq kisitsit qaffassissuusoq, illoqarfinni pingasuni taakkunani arnat amerlassusiisa katinneranni
amerlanngimmata. Roseni ilanngullugu allappoq:
”Paasinarpoq, naartunaveersaatitut periuseq nutaajusoq, aamma maannamut ataatsimut
isigalugu Kalaallit Nunaanni ilisimaneqanngingajavissoq akuerineqarnissaa
ajornakusoortussaasimassagaluartoq, taamaattumillu periuseq pillugu paasissutissiinissaq
pisariaqassalluni, taamaalilluni arnaq kalaaleq periuseq killeqanngitsumik namminerminut
neqeroorutigineqarsinnaanngorpat toqqaasinnaaniaammat.”
287
Inerniliussaagallartut pitsaasuusut Sundhedsstyrelse aamma isumaqarpoq. Taassuma
soqutigisimasorujussuaa taama amerlatigisut spiralimik taama tigusilluartigisimammata. Arnat Nuummi
misileraanermut peqataasut ikinnerpaamik 75 %-ii spiralilerneqarsimapput. Styrelse isumaqarpoq,
”Akuerineqarsinnaanera
eqqarsaatigalugu annertussusia taanna tunngaviugallartut tunngavigalugit
naammagisimaarnartutut oqaatigisariaqarpoq.”
288
Ilutigitillugu iluaqutaasinnaanngissusiata
amerlassusianut
–
tassa imaappoq, peqqissutsimik pissuteqartumik spiralimik
ikkussisoqartariaqannginnera - ernumanaataanngilaq, aammalu nunarsuarmi allani takuneqarsinnaasut
assigalugit, pissutsit marluk eqqaassanngikkaanni: Siullertut kalaallit arnat spirali pillugu
saaffiginninnermi amerlasuutigut naartusarput.
Sundhedsstyrelse isumaqarpoq, ”aalajangersimasumik
aamma sanioqqunneqarsinnaanngitsutut malittarisassatut” spirali aaqarfiup ulluani kingullermi,
imaluunniit aaqarunnaarnerup kingunitsiannguatigut ikkunneqartassasoq. Aappaattut gonorré
atugaasorujussuuvoq, kisianni taanna aamma ajornartorsiutaasutut isikkoqanngilaq.
Innersuussutigineqarpoq arnat gonorrémik napparsimasut, aamma spiralilerneqartut, piffissami tassani
gonorrémik aseruuttoorneqannginnerat Rosenip qulakkeersimagaa. Taamaattumik erseqqissarneqarpoq,
tunngavissat pigineqartut tunngavigalugit oqaatigineqarsinnaasoq, aaqarnikkut aamma spiralip
katanneratigut ajoqutaasinnaanera pillugu nunarsuup sinnerani misilittakkanit allaanerunngitsut:
Ajoqutaasinnaanera taamaalilluni spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqalinnginnissaanut
pissutaasinnaanngilaq.”
Kisianni ”Kalaallit Nunaanni spiralip nalinginnaasumik eqqunneqarnissaa
sioqqullugu”
289
arnanik illissamikkut gonorrémik aseruunneqartunik immikkut misileraanermik
80
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0091.png
IMMIKKOORTOQ 1
aallartitsisoqassasoq inassutigineqarpoq. Allatut oqaatigalugu, spiralip gonorrémik napparsimasut
ajornerulersissanngikkai Sundhedsstyrelse-p qulaakkerluinnarusussimavaa.
Nalunaarusiaagallartoq spiralip inaarutaasumik akuerineqarneranik kinguneqanngilaq, inaarutaasumik
inerniliussat oqartussaasut utaqqeqqaarusunnerummatigit.
Rosenip inaarutaasumik nalunaarusiaa oqaatigineqareersutut novembarimi 1967-imi
saqqummiunneqarpoq, aammalu misileraaneq nalunaarusiaagallartumi nassuiarneqareernikuummat
naatsunnguulluni. Inaarutaasumik inerniliussat tunngavigalugit periuseq pillugu Roseni inerniliivoq:
””spiralimik periutsimik” atuutilersitsineq atortussani killilinni aamma piffissami misissuinerup
nalaani ajoqutaasinnaasumik annertunerulersitsinermik kinguneqarpasinngilaq
–
aamma
inuiaqatigiinni naak gonorrhoe atugaasorujussuugaluartoq.”
290
Periutsip sunniuteqarluarneranut tunngatillugu taanna aamma pitsaasumik naliliivoq: ”Periutsip
sunniuteqarluarneranut tunngatillugu allaninngaanniit allaaserineqartuni aamma atortussani
annertuuni takuneqarsinnaasuni assingusumik annertussuseqartutut isikkoqarpoq.”
291
Nalunaarusiamut ilanngullugu allakkami, Sundhedsstyrelse-mi medicinaldirektørimut
nassiunneqartumi, spiralimik periuseq naartunaveersaatitut Kalaallit Nunaanni naleqqunnerpaasutut
isigigini Rosenip isertuutinngilaa:
”Innuttaasunut kalaallinut qanoq annertutigisumik atorneqartariaqarnersoq immaqa
oqaluuserineqarsinnaavoq, kisianni paasineqartariaqarpoq, iisartakkanik periuseq aamma
pessarimik periuseq ima peqqissaartigisumik atorneqarnavianngitsut naartulernissap
pinngitsoortinnissaanut akuersaarneqarsinnaasumik illersuutaasinnaallutik. Taamaattumik
ilimagivara, IUD-periuseq toqqarusunnarnerussasoq, pingaartumik inuuniarnikkut aamma
aningasaqarnikkut ajornakusoortumik inissisimasut akornanni, aamma minnerunngitsumik
anaanamut kisimiittumut, ataatsimik imaluunniit arlalinnik meeralimmut. Aamma atortussani
takuneqarsinnaassaaq, arnat kisimiittut malunnaatilimmik amerlasuut periuseq taanna
piumasimagaat. Ajornakusoortitsisoqalissagaluarpat illoqarfinni nakorsiarnissaq
ajornanngitsunnguussaaq.”
Roseni taamaalilluni isumaqarsimagunanngilaq, spirali innuttaasut arnat kinguaassiorsinnaasut
akornanni siammasissumik atorneqartariaqartoq
–
tassami isumaqarpoq, tamanna
oqaluuserineqarsinnaasoq. Taarsiullugu spirali arnanut aalajangersimasunut naartunaveersaatitut
atussallugu soqutiginarsinnaasoq tikkuarpaa
– taakku ”inuuniarnikkut
aamma aningaasaqarnikkut
ajornakusoortumik inissisimasut”
aamma anaanat kisimiittut meerallit. Sullinneqartussatut
siunnerfigineqartut assingi Rosenip Danmarkimi Mødrehjælpenimi nakorsaanertut sulinermini
suliarivai.
Rosenip medicinaldirektørimut aamma eqqaavaa, arnaq spiralilerneqareernermi kingorna gonorrémik
napparsimalersimappat nunap immikkoortuini nakorsat nunap nakorsaaneranut nalunaaruteqartarnissaat
naleqquttuussasoq, taamaaliornikkut sukkasuumik ”annertunerusumik
misilittagaqalernissaq”
anguneqarsinnaassammat.
292
Spiralimik periuseq taamaalilluni qanimut malinnaaffigineqassaaq.
Nalunaarusiaagallartoq aamma inaarutaasumik nalunaarusiaq Sundhedsstyrelse-mut aamma Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmut nassiunneqarpoq. Aamma misileraanerugallartoq pillugu inerniliussanik
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitaq ilisimatinneqarpoq.”
293
Rosenip, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut allakkiaq malillugu, oqaatigisimavaa,
nalunaarusiaagaallartumut suliaminut qisuariartoqarsimanersoq paaserusuttorujussuussallugu:
81
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0092.png
IMMIKKOORTOQ 1
”(isornartorsiuisoqarsimassappat
ilanngullugu) assersuutigalugu Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitamit, Landsrådimit il.il.”.
Allakkiami skrivemaskinamik allanneqarsimasumi,
ministereqarfimmi atorfilittap ataatsip suliarisimasaani, assammik allallugu ilanngunneqarsimavoq:
”Grl’rådimi [Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitarmi] allamut tunngatillugu
ilisimatinneqartussaavoq, aamma inaarutaasumik nalunaarusiaq saqqummiunneqartinnagu landsrådi
ilisimatinneqartariaqarunanngilaq.”
294
Sooq Landsrådip tamarmiusup nalunaarusiaagallartoq
pissarsiarissanginneraa, aamma Landsrådi qanoq annertutigisumik ilisimatinneqarsimanersoq
erseqqinngilaq. Landsrådilli ilaasortai misileraaneq pillugu ilisimasaqarsimagunarput, tassami
qaammammi tassani, Rosenip nalunaarusiarigallagaata piareerneqarnerani (apriilimi 1967-imi),
Landstingimut ilaasortaq partiimit KNAP-imeersoq ulloq 27. apriili 1967-imi Kalaallit Nunaanni spirali
pillugu ujartuivoq.
295
Rosenip aamma taamanikkut landsrådimut ilaasortaasoq (kingorna
siulittaasunngortoq) Erling Høegh aasaanerani 1966-imi oqaloqatigisimavaa.
296
Aamma ilanngullugu
takusinnaavarput, nunap nakorsaanerata Landsrådimut 1966-imi nassuiaateqarnermini taasimagaa,
nakorsaaneq Rosen ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut immikkut ilisimasalittut Nuuk,
Qaqortoq aamma Aasiaat tikeraassagai, ”ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq qanoq
pitsaanerpaamik maani aaqqissuunneqarsinnaanersoq, kalaallini pissutsit immikkut ittut
eqqarsaatigalugit”
misissussallugu –
oqaasertaliussaq landshøvdingip N.O. Christensenip ukioq taanna
ulloq 22. aggusti ammaalluni oqalugiarnermini assileqqissaangajallugu atoqqitaa.
297
Misileraanermit inerniliussat tusagassiuutitigut ingerlateqqinneqarput. Assersuutigalugu sapaatit
akunnerisa pingasungajaat qaangiunnerini Atuagagdliutini takuneqarsinnaavoq: ”Taanna
[spirali]
Kalaallit Nunaanni misilittarneqarsimavoq (Danmarkimilu), peqqinnissamillu isumaginnittuutitat
qullersaat ungasinngitsukkut Grønlandsrådimut paasisanik nalunaaruteqassapput, misiliisarnernilu
angusat iluarisimaarneqarput.”
298
Peqqinnissamut tunngasut pillugit misileraanerni inatsisitigut
tunngavissat
Misileraanerup ingerlanneqarnerata takutippaa, ilisimatusarnikkut illersorneqarsinnaasumik pinissaa
eqqumaffigineqartorujussuusimasoq. Misileraaneq Sundhedsstyrelse-mit akuerineqarsimavoq, aamma
Rosenip nalunaarusiaasa takutippaat, taassuma misileraaneq ilisimatusarnikkut maleruagassat
eqqortillugit ingerlanneqarnissaa eqqumaffigisorujussuusimagaa. Malittarinninnissaq
pilersaarutigineqartoq pillugu arnat peqataasut ataasiakkaat qanoq paasissutissinneqarsimanersut pillugu
sukumiisorujussuarmik taassuma nassuiarpaa. Piffissami tassani Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut
misileraaneq ataatsimut isigalugu inatsisitigut pituttuisumik malittarisassaqanngilaq. Tamanna
isumaliutissiissummi, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut misissuinermi ataatsimiititaliarsuup
suliarisimasaani, juunimi 1976-imi nassuiarneqarpoq,
299
tassa piffissami taamanikkut ataatsimut
isigalugu ilisimatusarnikkut misissuinerit tamarmik misissuinissamut oqartussaasunit akuersissummik
pissarseqqaarnissaannik piumasaqarnissamut tunngavissaqanngitsoq. Ataatsimiitaliarsuaq inerniliivoq,
tamatuma kingunerisaqariaqaraa, ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut
suliaqarnermi killilersuinissamut imaluunniit piumasaqaateqarnissamut aamma
tunngavissaqanngitsoq.
300
Piffissami qulaajaaffigineqartumi Danmarkimi aamma inatsisitigut
pituttuisumik misileraanermut immikkut ittunik malittarisassaqanngilaq, imaammat ilisimatusarnikkut
ileqqorissaarnissamut World Medical Association’s Helsinki-nalunaarummi
malittarisassat 1991-i
tikillugu taamaallaat ilitsersuutaannaammata, tassani ataatsimiititaliarsuarnut inatsisip
akuersissutigineqarneratigut pituttorsimasumik danskini inatsisiliortoqarluni. Ilisimatusarnertavianili
Helsinkimi isumaqatigiissut malissallugu ilisimatusarnikkut suleriaasiuvoq pitsaasoq, aamma
soorluttaaq Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut ataatsimiitaliaq
ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut ataatsimiititaliatut atuuttoq.
82
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0093.png
IMMIKKOORTOQ 1
Taamaalilluni nalitsinni isiginninneq atorlugu ilisimatusarluni misileraanerit aamma ilisimatusarluni
misissuinerit killilersugaannginnerusumik ingerlanneqarsinnaasarsimapput. Misileraanerit
akuerineqarsimanissaat piumasaqaataanngikkaluartoq, taamaattoq Nürnberg-kode malillugu inuit
misileraanermut peqataasut paasissutissinneqarlutik akuersisimanissaat piumasaqaataavoq.
Iligiit Nürnberg-eqqartuussivitsigoortitsinermi nazistinut eqqartuussivitsigut assortuunnerannut
atatillugu inatsisit sannaat ”kajumissuseq tunngavigalugu aamma paasissutissinneqarluni akuersineq”
inuit misileraanermut peqataasut ”inuup ataqqinassusiata, innarligassaanngissusiata
aamma nammineq
aalajangersinnaatitaanerata innarlerneqarnissaannut illersuutitut siullertut isigineqalereerpoq.
301
Tamanna nakorsanut peqqinnissamut tunngatillugu koncentrationslejrini misileraasimasunut sulianut
ataatsimoortunut Medicinersagenimik taaneqartunut
302
atatillugu, assersuutigalugu
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermik misileraanermi, pivoq. Akuersissummik pissarsisimanissamik,
aamma akuersinerup pitsaassusianik (kajumissutsimik tunngaveqarnissaanik) naliliineq, Nürnberg-kode
malillugu, kimulluunniit peqqinnissamut tunngasumik misileraalluni aallartittumut imaluunniit
ingerlataqartumut, pisussaaffiuvoq. Nürnberg-kode peqqinnissamut tunngasuni misileraanermi
kajumissutsimut, paasissutissinneqarsimalluni akuersinermut tunngavimmut tunngavittut nunat tamalaat
akornanni allassimanngitsumik inatsigineqartup kingunerisimasaatut isigineqartariaqarunarpoq.
303
Medicinersagenimi eqqartuussummi tunngavilersuinermi kode ileqqorissaarnissamut, ileqqussaasunut
aamma inatsisinut
malittarisassatut nammineq taaneqarpoq: ”Tamarmilli
tunngaviusumik
ileqqorissarnissamut, ileqqussaasunut aamma inatsisitigut tunngaviit eqqortinnissaat
isumaqatigiissutigivaat.”
Tamatuma kingorna innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit nunat tamalaat
isumaqatigiissutaanni akuersinertaqanngitsumik ilisimatusarnikkut misileraanermut peqataaneq artikel
7-imi
ilanngunneqarpoq: ”Kinaluunniit
naalliutsitaanermik imaluunniit inuppalaanngitsumik
naakkittaatsumik, nikassaasumik pineqarnaniluunniit pillarneqassanngilaq. Pingaartumik nammineq
kajumissutsini malillugu akuersinertaqanngitsumik kinaluunniit peqqinnissamut tunngasutigut
imaluunniit ilisimatusaatigalugu misileraaffigineqassanngilaq”.
Danmarkip isumaqatigiissut taanna
1968-imi atsiorpaa, aammalu Kalaallit Nunaat mininnagu 1972-imi atortussanngortillugu. Taanna ulloq
23. marsi 1973-imi atuutilerpoq, tassalu taamaalilluni Danmarkimut aamma Kalaallit Nunaannut
atuulluni. Pinerluttulerinermi inatsisini nalinginaasuni pinngitsaaliilluni aamma timimik innarliinernut
tunngasut, naleqq. Immikkoortoq 2, pisut tunngavigalugit aammattaaq taamanikkut inunnut
misileraataasunut tunngatillugu atorneqarsinnaassapput. Inunnut misileraanermut peqataasunut
akuersinermut malittarisassat taamaalillutik napparsimasunut sanilliullugu sukanganerupput. Piffissami
qulaajaaffigineqartumi (1960-1991-imi) nalinginnaasumik peqqinnissaqarfimmi katsorsarneqarnissamut
erseqqissumik paasissutissinneqarsimalluni akuersinissamik piumasaqaateqanngilaq. Taamaattoq
immikkoortoq 2-mi itisiliiffigineqartutut napparsimasup isumaqataanissaa/akuersinissaa
(oqaasertaligaanngitsumik imaluunniit pisup pinerani akuersitsinikkut) piumasaqaataavoq.
Inuit misileraanermut peqataasut akuersisimanissaat pillugu malittarisassat saniatigut nakorsaatinik
nalunaarsorneqarsimanngitsunik immikkut ittunik misileraanermi misilerarneqartussanik
tunniussinissamut malittarisassaqarpoq.
304
Spiralit, Rosenip misileraanerani atorneqartut,
allaaserineqartutut pisiarineqanngillat, kisiannili amerikami NGO-mit
”Population Council”-imit
tunissutaallutik. Spiralit Danmarkimi 1966-imi akuerineqarnissaat sioqqullugu taamaallaat
misileraanermut atatillugu tunniunneqarsinnaapput. Nakorsaataarniarnermut inatsimmi,
(Apotekerlovimi), aamma Kalaallit Nunaannut atuussimasumi, aalajangersarneqarpoq, akiliuteqarnatik
niuerutiginnittut aamma tikisitsisut, naleqq. § 72-i, nakorsaatit immikkut ittut
nalunaarsorneqarsimanngitsut
napparsimmavinnut aamma tamanit nakorsiartarfinnut
misileragassatut
tunniussisinnaasut.
Allatut ittunik
misileragassanik tunniussineq Sundhedsstyrelse-p
akuersissuteqarsimanissaanik piumasaqaatitaqarpoq, naleqq. § 72, imm. 2. Rosenip misileraanera
aallartitsinnagu, nassuiarneqartutut, ilisimatusaatigalugu misileraanertut Sundhedsstyrelse-mit
83
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0094.png
IMMIKKOORTOQ 1
akuerineqarpoq, naak misileraaneq napparsimmavinni tamanit atorneqarsinnaasuni
ingerlanneqaraluartoq.
Taamaalilluni Rosenip misileraanera taamanikkut piffissami tassani malittarisassanik inatsisitigut
piumasaqaatigineqartunik atuuttunik tamanik eqqortitsivoq. Misileraaneq Sundhedsstyrelse-mit
akuerineqarsimavoq, arnat peqataasut (Roseni malillugu) oqaatsitigut allakkatigullu oqaatsit marluk
atorlugit (kalaallisut danskisullu) paasissutissinneqarsimapput, aamma Rosenip erseqqissarpaa,
peqataaneq kajumissuseq tunngavigalugu pisoq. Spiralit aamma pisiarineqarnatik tunissutaapput
(misileragassatut tunniussaallutik). Atortussat pissarsiarineqarsinnaasut malillugit misileraaneq
taamaalilluni malittarisassat malillugit ingerlanneqarsimavoq. Ilisimanngilarpullit arnat, Rosenip
misileraaneranut, peqataasut pisoq qanoq paasisimanerat
–
tassunga ilanngullugu spiralilerneqarnissaq
kajumissuseq tunngavigalugu neqeroorutaasutut misigisimasimaneraat.
305
Innuttaasut amerlassusissaannik missingersuusiorneq nutaaq
ernumalersitsivoq
Rosenip nalunaarusiaagallartoq naammassereermagu Kalaallit Nunaat pillugu siunnersuisoqatigiit
allatseqarfiata Allakkiaq nr. 20 maajimi 1967-imi tamanut saqqummiuppaa, innuttaasunik
missingersuineq nutaaq taassuma imaralugu. Taassuma takutippaa, toqusut amerlassusiat aamma
kinguaassiorsinnaasut allannguuteqanngippata 1990-imi Kalaallit Nunaanni inuit 91.000-t
missaanniissasut, 1965-imi 35.000-iusut. Erseqqissarneqarpoq, inunngortut amerlassusiat 1964-imiilli
pingasoriaammik danskinit qaffasinnerusoq. Naatsorsuutigineqarporli, suli annertunerusumik
qaffaqqissanngitsoq, akerlianilli appariartussasoq, taamaattorli ilisimaneqarnani tamanna qaqugu
pissanersoq. Missingersuummi periuseq spirali Kalaallit Nunaanni piffissap sivikitsup ingerlanerani
ammaanneqarnissaa eqqarsaatigineqarsimavoq, kisianni aamma takuneqarsinnaavoq, inunngortut
amerlassusiannut taanna qanoq sunniuteqassanersoq ilisimassallugu nalunartoq:
”Periuseq inuiaqatigiinni, maannamut naartunaveersaatinik annikitsuinnarmik atuisimasuni,
nalinginnaasutut akuerineqassanersoq assigiinngitsunik isumaqarfigineqarsinnaavoq.
Tamatumunnga tunngatillugu allanngortoqarnissaanut akerliusoqangaatsiarnissaa
missingersuummi ilimagineqarsimavoq, taamaalilluni
–
immaqa piffissaq ikaarsaarfik
eqqaassanngikkaanni
–
kinguaassiorsinnaanerup iluani akunnattumik
appariaateqartoqassalluni.”
Allatseqarfik malillugu ineriartornermut ”innuttaasut ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu
isiginninnerat”, aamma spiralip ilisimaneqarnerulernissaa anguniarlugu suliat suut
suliarineqarnissaannut apeqquttaassaaq. Tassunga uiggiullugu erseqqissarneqarpoq,
”ilaqutariinnut
politikkikkut isiginninneq nalinginnaasoq” malillugu Landsrådi aamma kalaallit arnat peqatigiit
peqatigalugit paasisitsiniaanermik suliaqarnissaq eqqarsaatigineqarsinnaasoq, ”ilaqutariit
qassinik
meerartaassallutik kissaateqarnerlutik, aamma qaqugu meerartaassanerlutik toqqaanissaminnut
periarfissat nutaat”
306
pillugit ilisimasaqarnerannik siammarterisussamik. Landsrådilumi aamma ukioq
taanna ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut ataatsimiititaliamik pilersitsivoq, Landsrådip
siulittaasuanit Erling Høegh-imit, landsrådimut ilaasortanit Peter Heilmannimit aamma Kaj Narupimit,
kiisalu arnat peqatigiiffiinit inunnit marlunnit peqataaffigineqartumik.
307
Ataatsimiititaliap sulinera
1960-ikkut naajartorneranni qanoq issimanersoq erseqqinngilaq. Kalaallit arnat peqatiigit siulittaasuat,
Gudrun Chemnitzi malillugu, ataatsimiititaliap sulinera ”iluatsippallaanngilaq.” Taanna 1972-imi
Kalaallit Nunaanni Qaammarsaanermi Kattuffimmut nuunneqarpoq.
308
Missingersuummi 1990-ip tungaanut (taamaalilluni innuttaasunik missingersuinermi siullermi
periarfissatut allatut 1-4-tut
saqqummiunneqartutut normulersuineq nangillugu ”periarfissatut allatut”
84
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0095.png
IMMIKKOORTOQ 1
nr. 1-itut, 5-itut aamma 6-itut taaneqartut) innuttaasut amerliartornerat pillugu naatsorsuutinik
assigiinngitsunik pingasunik saqqummiussisoqarpoq. Periarfissaq alla nr. 1-i kinguaassiorsinnaasut
aamma toqusut amerlassusiisa allanngorsimannginnissaat aallaavigalugu naatsorsorneqarsimapput,
tassanilu innuttaasut amerlassusiat oqaatigineqareersutut 1990-imi 91.000-nngussapput.
Periarfissaq alla nr. 5-imi toqusut amerlassusiisa appariaateqarsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq,
inunngortut amerlassusiisa 1970-i tikillugu allanngorsimannginnissaat, tamatumalu kingorna
pingaartumik arnat 34-t sinnerlugit ukiullit akornanni appariaateqarnissaat, naatsorsuutigineqarluni.
Tassani inuiaqatigiit katillugit 1990-imi katillugit 75.700-nik amerlassuseqalissapput.
Periarfissaq alla nr. 6-imi nr. 5-imisut toqusut amerlassusiisa appariaateqarnerisa assinganik
naatsorsorneqarput, aammalu inunngortut 1970-i tikillugu amerlassusiat allannguuteqarnani, tamatuma
kingorna danskit kisitsisaat assigalugit appariartuaassalluni. Tassani innuttaasut 68.500-nngussapput.
309
Periarfissaq alla nr. 1-i allakkiaq malillugu piviusorsiortuunngilaq. Allatut oqaatigalugu inunngortut
amerlassusiat appariaateqassasoq erseqqissumik naatsorsuutigineqarpoq. Periarfissaq alla nr. 5-i
ilimanarnerpaasutut nassuiarneqarpoq, inunngortut amerlassusiat appariaateqarluni, taamaattoq danskit
kisitsisaat angunagit.
1970-ip kingorna inunngortut amerlassusiisa appariartorneranni innuttaasut amerliartornerisa
sukkassusia, naatsorsugaq nr. 5-i malillugu, piffissami ukiuni tallimani 1965-70-imi 20%-iniit piffisami
1985-1990-imi 14%-it missaannut appariaateqassaaq. Periarfissaq alla nr. 6-i malillugu piffissami
taaneqartumi amerliartornerup sukkassusia 10 %-it missaanniissaaq. Suli Danmarkimit annertuneruvoq,
tassani piffissamit tassani amerliartornerup sukkassusia 3 %-it
missaanniilluni: ”Naak
kinguaassiorsinnaaneq annertuumik appariaateqassasoq naatsorsuutigineqaraluartoq taamaalilluni
Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerliartornerat procentinngorlugu ukiut 25-t qaangiuppata
pingasoriaammik-sisamariaammik danskit 1965-imi kisitsisaannit annertunerussaaq.”
310
Allakkiaq 20/1967-imi
qitiutinneqarpoq, ”innuttaasut amerliartornerisa aningaasaqarnikkut aamma
inuuniarnikkut kinguneri”. Tassani takuneqarsinnaavoq, ”Ukiuni
kingullerni 20-ni innuttaasut
amerleriaateqarujussuarnerat ilaqutariinnut kalaallinut pilersuinissamik nammataannik
annertunerulersitsivoq”,
taannalu Danmarkimit marloriaammik annertunerusutut nassuiarneqarpoq.
Allakkiaq malillugu tamanna ”Danmarkip
sinneranut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni innuttaasumut
ataatsimut agguaqatigiissillugu isertitat appasinnerunerujussuannut annertuumik pissutaaqataaavoq.”
Taamaattumik kinguaassiorsinnaanerup appariaateqanera iluaqutaasutut nassuiaatigineqarpoq, tamanna
ilaqutariit ataasiakkaat pilersuinikkut nammatassaannut oqilisaataassammat.
311
Ukioq taanna (1967-imi) ulloq 6. juuni Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap missingersuut
nutaaq, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit saqqummiunneqartoq, eqqartorpaa. Ataatsimiinnermi
ilaatigut isiginiarneqarpoq, kaalaallit pilersuinikkut nammaataannik danskit pilersuinikkut
nammataannut (appasinnerusumut) sanilliussineq, aammali kinguaassiorsinnaanikkut. Folketingimut
ilaasortap Knud Hertling-ip Kalaallit Nunaanni Ministereqarfimmi atorfilittat ilaat aperivaa,
kinguaassiorsinnaaneq Danmarkimi, aamma nunani avannarlerni qanoq sukkatigisumik
appariaateqarsimanersoq. Akissutigineqarpoq, kinguaassiorsinnaaneq Danmarkimi 1900-ikkut
aallartinnerannit piffissap siulliup sisamararterutaata iluani pingajorarterutaanik appariaateqarsimasoq.
Kalaallit Nunaanni
sukkanerusumik appariaateqarnissaata ilimagineqarnera ”ilaatigut
ukiut
hunnorujulikkuutaat nikinnerisa missaannut sanilliullugu maanna ikinnerusunik meeraqarusulluni
kissaateqarnerup piviusunngortinnissaanut pitaaanerusunik periarfissaqarnermut atassuteqarpoq.”
Tassani qularnanngilluinnartumik spirali eqqarsaatigineqarpoq. Folketingimulli ilaasortaq Lis Groes
aamma isumaqarpoq, inuuniarnikkut atukkat qaffasinnerunerannik pissuteqartumik
kinguaassiorsinnaaneq Kalaallit Nunaanni appariartussasoq, una isumagineqarluni,
”aningaasaqarnikkut
pitsaanngitsumik inissisimaneq aamma meeqqat amerlasuut akornanni ataqatigiittoqartoq.”
85
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0096.png
IMMIKKOORTOQ 1
Folketingimut ilaasortaq Simon From tamatuma kingorna aperivoq, ”Kalaallit
Nunaanni innuttaasut
qanoq amerlatinissaat kissaatiginartinneqarpa.”
Kisitsisiliisoqarsinnaanngitsoq ministereqarfimmi
sulisoq isumaqarpoq, kisiannili aningaasaqarnikkut isigalugu aningaasaqarnermik ilisimasallip
Boserup-ip
(naleqq. kapitali 1.3.)”innuttaasut
marloriaatinngorlutik amerleriaateqarnissaat”
ernumassutigisimanngikkaa innersuussutigalugu. Sulisulli ilanngullugu oqaatigivaa, Danmarkimit
killeqanngitsumik aningaasaliisoqartarnissaa pisariaqassasoq Boserup-ip oqaatigigaa, kisianni
pisariaqartitaq taanna pisinnaajunnaarpat ”innuttaasut
amerliartupiloornerat”
(sulisoq malillugu)
aningaasaqarnikkut isigalugu ”eqqarsarnartoqartorujussuussaaq”. Taassuma tassunga
tunngavilersuutigivaa, inuuniarnikkut atukkat pitsaanerulersinneqarnissaat angujuminaannerulissasoq,
aammalu innersuussutigalugu ilaqutariinnut politikkimit isigalugu ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq Boserup-ip aamma tikkuarsimagaa. Landsrådip siulittaasuata Erling Høegh-ip
tassunga atatillugu oqaatigivaa, ”kalaallit
meerartaat nallinnartumik atugaqarlutik inuusut
amerlavallaartut”,
aammalu isumaqarluni, ilaqutarinngornissamut pilersaarusiornermik innuttaasut
soqutiginnittut. Landsrådip aamma kalaallit arnat peqatigiiffii ataatsimoorlutik ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq aamma ”naartunaveersaatitut
periutsit nutaat”
pillugit paasisitsiniaassasut Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitaq Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aqutsisoqarfianut
inassuteqassasoq isumaqatigiissutigalugu ataatsimiinneq naggaserneqarpoq.
312
Innuttaasut 1990-ip tungaanut missingersorneqarnerat ukiumi tassani (1967-imi) juulip qaammataani
Kalaallit Nunaannut ministerimut saqqummiunneqarput. Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap
allatseqarfiata allakkiaa malillugu ministeri ima oqaaseqarsimavoq:
”innuttaasut amerliartupiloorujussuarnerat taassumannga annertuumik maluginiarneqarpoq,
aammalu taassuma ”nalunaarusiamik-tupannartumik” paasiuminarsakkamik suliaqarnissaq
eqqortuusutut isigivaa, taamaaliornikkut ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaanni
pisariaqartinneqalersussat pillugit kikkut tamarmik aamma aningaasaliisarnermut
oqartussaasut paasisaqarniassammata.”
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiani isumaqatigiissutigineqarsimavoq,
innuttaasut amerliartornerat pillugu naqitaaqqamik suliaqarnissaq kigaappallaartumik ingerlassasoq,
aammalu allaaserisamik saqqummiussinissaq pitsaanerussasoq. Taanna suliarineqarsimanersoq
nalunarpoq.
313
Missingersuut, aamma ministerip taassumunnga akissutaa, takutinneqartutut, Rosenip misileraanissaa
pillugu imaluunniit aallartinnissaanut aalajangiinissamut sunniuteqanngilaq, aamma missingersuut
imaluunniit innuttaasut amerleriaateqarnerat spiralip atorneqalernissaata akuersissutigineqarnissaanik
sulinermi aamma taaneqanngillat. Kisianni innuttaasut amerlassusissaannut missingersuut nutaaq
misileraanerup inernerinut politikkikkut eqqumaffiginninnermut sunniuteqarpoq (naleqq. kapitali 1.5.).
Spirali Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasunngorlugu akuerineqarpoq
Rosenip inaarutaasumik nalunaarusiaa suli saqqummiunneqanngitsorli avammut nalunaarutigineqarpoq,
spirali atorneqartussanngorlugu akuerineqassasoq naatsorsuutigineqartoq. Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap allatseqarfia tusagassiorfinnut nalunaarummik juunimi 1967-imi nassiussaqarpoq,
misileraaneq tassani taaneqarluni. Taanna innuttaasut amerlassusissaattut missingersuummit nutaamit
aallaaveqarpoq, tassanilu oqaatigineqarpoq
”inuiaqatigiit kalaallit ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarneq pillugu isumaat soorunami
kinguaassiorsinnaanerup ineriartorneranut pingaarutilimmik inissisimassaaq. Spiralimik
periuseq Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanersoq pillugu Sundhedsstyrelse aasaanerani
1966-imi misissuinermik aallartitsivoq, aammalu tassannga inerniliussaq piffissap sivikitsup
86
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0097.png
IMMIKKOORTOQ 1
iluani piariissaaq, kisianni naatsorsuutigineqarpoq, spiralimik periuseq Kalaallit Nunaanni
ungasinngitsukkut atorneqarsinnaalersinneqassasoq.”
314
Erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, spiralip inaarutaasumik akuerineqarnissaa Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitamit utaqqineqartorujussuusoq. Allartseqarfiup Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup
atorfilittatut allattaa ukioq taanna oktobarimi aperivaa, eqqortumik paasineqarnersoq, taassuma
naatsorsuutigigaa
”[…] spiralimut tunngatillugu killilersuinngitsumik inissinnissaq […] kisianni
nalunaarusiamik peqartoq
–
Paasissutissat taakku suli allanngortoqarsimannginneranik
takussutissaappat?”
Allatsi nalunaarsuinertut
isikkulimmik tassunga akissuteqarpoq ”oqallinneq,
maanga sanilliullugu ajornakusoortitsinerusoqanngilaq, maani atugassarititaasut assigalugit
atorneqarsinnaavoq
– nassuiaammi nakorsiarsinnaaneq pingaartinneqarpoq.”
315
Atorfilittatut allatsip
nalunaarsugai spiralip akuerineqangajalerneranik uppernarsaataasutut isikkoqarput.
Kalaallit Nunaannut ministeri nammineq ministereqarfimmini allaffimmi pisortamit
nassuiaateqarfigineqarnermini ulloq 10. novembari 1967-imi una pillugu ilisimatinneqarpoq,
”ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarnermik Kalaallit Nunaanni paasissutissiinissamik sulineq”.
Nassuiaammi ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarnerup iluani maannamut sulineq aamma
naartunaveersaatit naartulernissap pitsaaliorneqarnissaanut atorneqarsinnaasut siullermik naatsumik
nassuiarneqarput. Rosenip misileraaneranut pissutaasoq tamatuma kingorna nassuiarneqarpoq:
”Sundhedsstyrelse isumaqarsimanngilaq, Kalaallit Nunaanni nakorsat imaaliallaannarlutik
arnat spiralilerneqarnissaannik siunnersuisinneqarsinnaasut, gonnorrhoe-p atugaanerujussua
pissutigalugu aseruuttoornermik kinguneqarsinnaanerata annilaangassutigineqarnera
pissutigalugu”.
Nassuiaammi aammattaaq takuneqarsinnaavoq, misileraanermit inerniliussat suli takkussimanngitsut,
kisianni Roseni oqaatsitigut ilisimatitsisimasoq, Kalaallit Nunaanni ajoqutaasinnaasut
arlaqarnerunatilluunniit allaanerusimanngitsut. Taamaattumik Sundhedsstyrelse nalunaaruteqarsimavoq,
spirali Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasoq:
”Erseqqissarneqartariaqarpoq, atortoq taanna, pisuni ataasiakkaani atorneqartussaq, arnap
ataasiakkaap timaata ilusaa aamma isiginninnera apeqqutaalluinnassammat, taamaattumillu
spirali pisuni tamani imaaliallaannarlugu atortussatut naleqqunnerpaatut isigineqarnani.
Tassunga ilanngunneqassaaq, spirali nalinginnaasumik taamaallaat arnanut ernereernikunut
ikkunneqarsinnaammat. Nakorsat taamaalillutik naartulernissap pitsaaliorneqarnissaa pillugu
siunissami siunnersuinerminni ilaatigut spirali taasassavaat, soorluttaaq aamma
nalinginnaasuussasoq arnat pingaartumik ”aarlerinartorsiortut” atortumik tamatuminnga
siunnersortassallugit (…). Tamatuma kingorna ima isikkoqarpoq, arnat spiralip atornissaanik
siunissami siunnersorneqarsinnaalissasut.”
316
Taamaalilluni Kalaallit Nunaannut ministeri paasitinneqarpoq, spiralip naartunaveersaatitut
atornissaanut naleqquttuunersoq pillugu inuit ataasiakkaat naliliiffigineqartarnissaat pineqartoq
–
aamma arnanut tamanut naleqquttuunngitsoq, kisianni pingaarnertut timimikkut atuisinnaasunut, aamma
nalinginnaasumik arnanut ernereernikunut kiisalu arnanut ”aarlerinartorsiortunut”. Kingulleq arnat
inuuniarnermikkut mianernartumik inissisimasut, aamma arnat timimikkut pissuteqartumik
meerartaaqqissanngitsut pineqartut paasineqassagunarpoq.
Ilutigitillugu Kalaallit Nunaannut ministeri ilisimatinneqarpoq, Sundhedsstyrelse-p p-pille-t Kalaallit
Nunaanni atorneqarnissaannut mianersortoqarnissaa siunnersuutigisimagaa, ”naartulernissap
aarlerinaataanik annertunerulersitsinissaq aamma naartup ajoquserneqarnissaata aarlerinaataanik
kinguneqarnissaa”
pinngitsoortinniarlugit taakku eqqortumik atorneqartussaammata, aamma
87
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0098.png
IMMIKKOORTOQ 1
taamaattumik taamaallaat arnanut iisartakkat eqqortumik iisassagaat qularutiginngikkaanni
tunniunneqartariaqarlutik.
Tassa ministeri, spiralip atorneqarsinnaalersinneqarnissaa ullualunnguit sioqqullugit, spirali p-pille-
minngaanniit naleqqunnerusoq naliliinermik saqqummiussiffigineqarpoq, aamma arnat mianernartumik
inissisimasut spiralilerneqarnissaannik nakorsat inassuteqarnissaat pissusissamisoortoq.
Rosenip misileraaneq pillugu nalunaarusiaa kiisami piareermat, Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmut allakkanik ilalerlugu ulloq 15. novembari 1967-imi nassiuppaa. Allakkamini
oqaatigivaa, ministeriap nalunaarusiaq ”oqartussaasunut naleqquttunut” ingerlateqqissagaa
naatsorsuutigalugu. Taassuma aamma eqqaavaa, ”Landsrådip
siulittaasuata misissuineq
ilisimasaqarfigivaa, kisianni immaqa aamma taanna eqqarsaatigisimassavat.”
317
Oqartussaasunut
”naleqquttunut” ilaapput, Sundhedsstyrelse, Ministeriet for Familiens Anliggender aamma Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfia, nunap nakorsaanera, aamma nakorsat misileraanermut
peqataasimasut. Ministereqarfilli Landsrådip paasissutissinneqarnissaa pillugu tunuarsimaarneruvoq:
”Nalunaarusiap pisarnertut 35-nngorlugu
nassiussuunneratigut landsrådimut
ilisimatitsissutiginissaa pissutissaqarsorinanngilaq, kisianni landsrådip siulittaasuanut
pisortatigoortuunngitsumik allakkanik nassissallugu naleqqutissaaq, aammalu taanna
ilisimatillugu nalunaarusiaq Rosenimit tiguneqarsimasoq, taannalu isumaqartoq nalunaarusiaq
taassumunnga ilisimatitsissutitut nassiunneqartariaqartoq. Taava landsrådip siulittaasuanut
aalajangigassanngortinneqarsinnaavoq, taassuma qanoq annertutigisumik landsrådi
nalunaarfigerusunneraa. Isumaasimanavianngilaq, ministeriap pisortatigoortumik
landshøvdingi aqqutigalugu suliaq una pillugu landsrådi nalunaarfigissagaa, kisianni apeqqut
saqqummiunneqassaaq. Soorunami peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersorti,
departementschefi, aamma ministeri ilanngunneqarsinnaalluni naluaarusiamik
tunineqassapput.”
318
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmili atorfilittatut allatsip nalunaarusiat tallimanngorlugit naqitat
(nalunaarusiaagallartoq aamma inaarutaasumik nalunaarusiaq ataatsimoortillugit ataqatigiissillugit)
Landsrådip siulittaasuanut, Erling Høegh-imut ulloq 21. novembari nassiuppai, ilisimatitsissutigalugulu
nalunaarusiaq Sundhedsstyrelse-mut oqaaseqarfigisassanngortillugu saqqummiunneqarsimasoq, aamma
taanna takkuppat ministereqarfiup Høegh tamanna pillugu ilisimatikkumaaraa.
319
Nalunaarusiaq
landsrådimi ilaasortanut tamanut agguaanneqarsimanersoq, aamma tamanna pisimassappat qanga
pisimassanersoq nalunarpoq. Landsrådimut ilaasortap Peter K. S. Heilmannip allagaatinik toqqorsiviani
nalunaarusiap assilinera ippoq, immaqa Heilmannip Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamut
ilaasortatut pissarsiarisimanera pissutigalugu. Nalunaarusiap saqqaani inummit, immaqa Heilmannimit
namminermit, aqerluusamik allassimavoq:
”Paasisimasaqarfiginngilarput.”
320
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup inaarutaasumik nalunaarusiaq Rosenimit novembarimi 1967-imi
tigoreermagu, ministereqarfiup oqaatigineqareersutut nalunaarusiaq Sundhedsstyrelse-mut misileraaneq
pillugu oqaaseqarnissaa siunertaralugu saqqummiuppaa. Ministereqarfiup nunap nakorsaanera aamma
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfia neriorsorpai Sundhedsstyrelse-p
oqaaseqaataa pillugu ilisimatinneqassasut, taanna piareerpat. Tamatuma saniatigut Ministeriet for
Familiens Anliggenderimut, misileraanermut Rosenimik atukkiussisimasumut, taassuma nalunaarusiai
marluk tunniunneqarput.
321
Nalunaarusiap naammassinera, aamma Sundhedsstyrelse-mut tusarniaaneq
pillugit Kalaallit Nunaannut ministeri aamma ilisimatinneqarpoq
–
aamma Landsrådimut siulittaasup,
Erling Høegh-ip,
nalunaarusiaq ”pisortatigoortuunngitsumik” tigusimagaa.
322
Sundhedsstyrelse-p Rosenip inerniliussaa isumaqatigalugu januaarimi 1968-imi
nalunaarutigisinnaanngorpaa,
88
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0099.png
IMMIKKOORTOQ 1
”misissuineq ingerlanneqarsimasoq, naak gonorrhoe atugaasorujussuugaluartoq
ajornakusoortitsinermik pissuteqartumik periutsip spiralip inuiaqatigiinni kalaallini
nalinginnaasumik atorneqarsinnaannginneranik takutitsinngilaq.”
Sundhedsstyrelse ilassuteqarpoq,
”naartunaveersaatitut periuseq pineqartoq siammasinnerusumik atorneqassappat periuseq
narkorsanit, periuseq pillugu ilitsersorneqarsimasunit aamma iluaqutaasinnaassusia aamma
iluaqutaasinnaanngissusia pillugit ilisimatinneqarsimasunit, taamaallaat
aallartinneqartarnissaa pisariaqarpoq. Ajornakusoortitsisoqaleratarsinnaaneranut,
katanneqarneranut il.il. tunngatillugu nakkutilliinerit qanoq ittut ingerlanneqassanersut, kiisalu
naartulernernut, naartuersinnernut, akussakkut aseruuttoornernut il.il. pillugit
nalunaarsuinissamut
tunngatillugu aalajangersimasunik malittarisassaqartariaqaraluarpoq.”
323
Sundhedsstyrelse taamaalilluni spiralip Danmarkimi atorneqarsinnaalersinneqarneranut sanilliullugu
mianersortumik tunngaveqarluni sulivoq, taamaaliornikkut Rosenip misileraanerata aamma piffissap,
periutsip nakorsatut sulinermi nalinginnaasumik siammarneratut oqaatigineqarsinnaasup, akornanni
nakorsat periutsimik ilitsersorneqarsimallutillu iluaqutaasinnaaneranik aamma
iluaqutaasinnaannginneranik ilisimasaqarnissaat qulakkeerniarlugu. Kalaallit Nunaanni pissutsit
pissutigalugit, nakorsamut- aamma narkorsamut immikkut ilisimasalimmut ornigussinnaaneq
periarfissakinnerusoq, aamma kinguaassiuutitigut nappaatit pissutigalugit tunillatsinnerit amerlanerusut,
Sundhedsstyrelse taamaalilluni piumasaqaatinik sukannernerusunik piumasaqaateqarlunilu inassutigivaa
nunap nakorsaa nakkutilliinissamut malittarisassanik saqqummiussaqassasoq.
Spirali taamaalilluni aatsaat styrelse-p piumasaqaatai naammassineqareerpata Kalaallit Nunaanni
atorneqarsinnaasunngorlugu akuersissutigineqassaaq.
324
Sundhedsstyrelse-p nunap nakorsaa
qinnuigivaa, nakkutilliinermut malittarisassat sorliit atuutissanersut, aamma ajornakusoortitsinerit,
naartunerit aamma naartuersinnerit qanoq nalunaarsorneqarsinnaanersut pillugit
siunnersuuteqaqqullugu, soorluttaaq nakorsanut ilitsersuummut siunnersuummik tunniussissasoq.
Taakku Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut nassiutissavai, tassanngaanniit Sundhedsstyrelse-mut
akuerisassanngorlugit saqqummiunneqassallutik. Ministereqarfiup akisussaaffik tiguaa”nakorsat
Kalaallit Nunaannut aallartussat tamarmik periuseq pillugu ilitsersorneqarnissaat, aamma
iluaqutaasinnaassusia aamma iluaqutaasinnaanngissusia pillugit ilisimatinneqarnissaat
isumagissallugu.”
Isumaqatigiissutigineqarpoq, Roseni nakorsanik Kalaallit Nunaannut
aallartinneqartussanik ilitsersuisuusassasoq.
325
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup tamatuma kingorna piumasaqaatigineqartut pillugit nunap
nakorsaanera ilisimatippaa, allallutillu taamaattumik ”imaaliallaannarlutik” spiralinik Kalaallit
Nunaannut nassitsisinnaanatik. Ministereqarfiup nunap nakorsaanut siunnersuutigivaa, ilitsersuummi
suliassamini tassani ilanngutissagaa, spiralinik pissarsiniarnerit tamarmik nunap
nakorsaaneratiguussasut.
326
Periuseq spirali pillugu malittarisassat
Nunap nakorsaanera qaammatini tulliuttuni ilitsersuummik piumasarineqartumik suliaqarpoq, juulimi
1968-imi
”Kaajallaasitaq nr. 80, 10. juuli 1968-imeersoq”-tut
saqqummiunneqartumik. Kaajallaasitaq,
naartusunik isumassuinermut, kiisalu naartulernissamik pitsaaliuinermut atortunik atuinermut
tunngassuteqartoq, nunap immikkoortuini nakorsanut aamma Dronning Ingridip Napparsimmavissuani
narkorsanut siunnerfeqartinneqarpoq. Taanna”aalajangersimasumik malittarisassanik”, aamma
iluaqutaasinnaassusianut iluaqutaasinnaanngissusianullu tunngasunik paasissutissanik, spiralimik
periutsip Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik atorneqalernissaanut Sundhedsstyrelse-p
piumasaqaatigisimasaanik, pilersitsissaaq.
89
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0100.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kaajallaasitaq arnat naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissamik qanoq
neqeroorfigineqartassanersut, aamma naartunaveersaatit qanoq ittut taakkununnga
neqeroorutigineqartassanersut pillugit imaqarpoq. Naartunaveersaatit pillugit ilitsersuineq arnat
ernereernermik kingorna siullermeerlutik misissortinnerannut atatillugu neqeroorutigineqartassaaq.
Tamanna aamma 18-it inorlugit ukiulinnut atuuppoq, aamma kaajallaasitami takuneqarsinnaavoq,
ilitsersuineq angajoqqaat, imaluunniit angajoqqaatut akisussaatitaasut akuersisimanissaannik
piumasaqaatitaqanngitsoq. Naartunaveersaatit pillugit ilitsersuineq aamma niviarsiaqqanut/arnanut 15-it
aamma 18-it akornanni ukiulinnut,
naartunikuusimanngitsunut
aamma angajoqqaat akuersiseqqaarnagit,
neqeroorutigineqarsinnaavoq.
Naartunaveersaatit arnanut neqeroorutigineqartussatut taaneqartuni p-pille-t aamma spiralit taaneqarput.
Tassani erseqqippoq, kaajallaasitami anguniarneqartoq tassaasoq p-pille-t killilimmik taamaallaat
ilitsersuussutigineqarnissaat:
”Naartunaveersaatit
hormonitallit [tassa p-pille-t] atornissaasa ilitsersuussutigineqarnissaat
nalinginnaasumik tunuarsimaarfigineqartariaqarpoq, nakorsaatit taamaattut arnanut,
nakorsaatinik taamaattunik iioraanissamut malittarisassat atuuttut malillugit iioraasinnaasutut
qulakkeerlugu ilimagineqarsinnaasunut, nalinginnaasumik taamaallaat
tunniunneqartariaqarmata.”
Tassa nakorsat naliliiffigissavaat, arnaq pineqartoq ullut tamaasa p-pille-nik iioraasinnassanersoq,
aamma ilitsersuussutigineqartunik eqqortitsisinnaasunut taamaallaat tunniussillutik. Tamanna
naartulernissamut periarfissaqarnermik, aammali naartugaluarluni p-pille-t atorneqarneranni naartup
ajoqusersinnaanerata ernumanaateqarneranik tunngavilersorneqarpoq.
Naartunaveersaatip aappaa, kaajallaasitami taaneqartoq, tassaavoq periuseq spirali. Tassani sooq spiralit
allat pissarsiarineqarsinnaasut pinnagit Lippes Loop-spirali atorneqassanersoq takuneqarsinnaavoq:
”Nakorsat
akulikitsumik taarseraattarnerannik Kalallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut
kingunerivaat, illissakkut naartunaveersaatiliinermi periutsimik aalajangersimasumik
periuseqarnissap salliutinneqartariaqarnera. Ilisimasallit siunnersuinerisigut
327
Lippes loop
toqqarneqarpoq, taannaavorlu Kalaallit Nunaanni misilittagarineqarnerpaaq.”
Kaajallaasitaq malillugu spiralimik periuseq taamaallaat nakorsanit, periutsimik ilitsersorneqarsimasunit
atorneqarsinnaavoq, aamma sumut iluaqutaasinnaassusianik aamma iluaqutaasinnaanngissusianik
sukumiisumik ilisimasalinnit. Tassunga ilanngullugu takuneqarsinnaavoq, tamanna pillugu
sukumiinerusumik ilisimatitsissummik nakorsanut ”immikkut ittumik ilisimatitsissummik”
nassitsisoqarumaartoq.
Aammattaaq takuneqarsinnaavoq, arnat spiralilerneqarnerminnut atatillugu Lippes Loop-spirali pillugu
oqaatsitigut aamma allakkatigut paasissutissanik tunineqassasut, tamatumalu saniatigut ikkussinerup
kingorna qaammatip ataatsip qaangiunnerani misissortikkiartoqqullugit aggersarneqassasut, aammalu
tamatuma kingorna ukiumik ataatsimik akunnilerlugu misissortittassallutik. Ilutigitillugu nakorsat
ikkussinerup ulluanik aamma kingorna misissuinermik, ajoqutaasinnaasunut tunngasunik il.il. immikkut
nalunaarsuisassapput.
328
Nalunaarsuutit immikkut ittut taakku nunap immikkoortuani nakorsap nunap
nakorsaaneranut ukiumoortumik nalunaarusiorneranut tunngaviusassapput, taamaalilluni taanna spiralit
atorneqarnerinik aamma saniatigut sunniutaasinnaasut pillugit malinnaasinnaassalluni.
329
Kaajallaasitarli ukiup affaata qaangiunnerani iluarsineqareerpoq, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup
paasisimammagu niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut angajoqqaat akuersiseqqaarnagit
naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissaq inerteqqutaasoq. Taamaattumik nunap nakorsaanera ulloq 14.
januaari 1969-imi qinnuigineqarpoq kaajallaasitami immikkoortoq atorunnaarseqqullugu, aamma
90
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0101.png
IMMIKKOORTOQ 1
”taarsiullugu arnat 18-it
inorlugit ukiullit naartulernissap pitsaaliorneqarnissaanut atortunik
atuinissaannik ilitsersorneqarnissamik neqeroorfigissallugit pissutissaqaraangat
ilitsersuisoqartinnagu angajoqqaatut akisussaatitaasut tamatumunnga akuersisinnissaat
nakorsat eqqumaffigisassagaat ilitsersoqqullugit. Suliaq qanoq ingerlanersoq pillugu
nalunaarfigineqarnissaq kissaatigineqarpoq.”
330
Nunap nakorsaanerata kajallaasitamut 80/1968-imut
331
ilanngussaq ulloq 6. februaari 1969-imi
atuutilersippaa. Tassani oqaatigivaa, Kalaallit Nunaanni arnat 18-it inorlugit ukiullit
naartunaveersaatinik atuinissaannik ilitsersorneqarnissamik neqeroorfiginissaannut inatsisitigut
tunngavissaqanngitsoq,
”tamatumunnga angajoqqaatut akisussaatitaasup akuersisinneqarsimanera
pigineqanngippat”.
Ilutigitillugu nunap nakorsaanerata erseqqissarpaa angajoqqaat akuersinerat
”arnat
18-it inorlugit ukiullit imaluunniit nammineersinnaassusiiagaasimasut naartunaveersaatit pillugit
ilitsersorneqarnissamik neqeroorfiginissaannut pissutissaqartillugu tamatuma pinnginnerani
allaganngorlugu pissarsiarineqarsimassasoq.”
332
Tamanna nakorsanit tigulluarneqanngilaq, aammalu sammisaq 1969-imi nakorsat ataatsimiinneranni
oqaluuserineqarluni. Spiralimik 1969-ip naanerata tungaanut atuineq pillugu Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmut nalunaarusiami nunap nakorsaanera allappoq:
”Nunap immikkoortuini nakorsat kingullermik aasaanerani 1969-imi
ataatsimiinneranni
pissutsit eqqartorneqarput, tassa angajoqqaat akuersissutaat pissarsiarineqanngitsoq arnat 15-
18-inik ukiullit naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanerannut Danmarkimi
inatsisitigut tunngavissaqartoq inatsisitigut tunngavissaq taamaattoq Kalaallit Nunaanni
pigineqanngilaq. Nalinginnaasumik isumaqatigineqarpoq tamanna
naammaginanngilluinnartutut isigineqartariaqartoq, inuusuttut 18-it inorlugit ukiullit akornanni
kinguaassiuutitigut atuinerusoqartutut isikkoqarmat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni arnat
inuusuttut 15-18-inik ukiullit angajoqqaavisa akuersinerat pissarsiareqqaarnagu
naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissamik neqeroorfigisinnaanissaannut inatsisitigut
tunngavissaqalersitsinissamut aqqutissiuussinissamut periarfissanik ministereqarfik
misissueqqullugu matumuuna kaammaattussavara.”
333
Ukiup tulliani (1970-imi) Landsrådip ukiakkut katersuunnerani Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup
qinnuiginninneratigut inuusuttut 18-it inorlugit ukiullit angajoqqaavi akuersiseqqaarnagit
naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanngornissaannut inatsisitigut tunngavissamik
aqqutissiuussinissaq pillugu apeqqut oqaluuserineqarpoq. Landsrådimi oqaluuserinninnerit inernerivaat,
15-17-inik ukiullit angajoqqaavi akuersiseqqaarnagit naartunaveersaatit pillugit
ilitsersorneqarsinnaanngornissaasa inatsitigut tunngavissaqalernissaata aqqutissiuunneqarnissaa pillugu
siunnersuutip ukiakkut 1970-imi akuersissutigineqarnera. Ministereqarfik maanna inatsisitigut
tunngavissaq aqqutissiuutissallugu aallartissinnaanngorpoq. Taannali Landsrådip inatsisissatut
siunnersuummik, piffissap ingerlanerani suliarineqarsimasumik, tusarniaaffigineqareernerata kingorna
aatsaat ulloq 1. oktobari 1973-imi atuutilersinneqarpoq. Kinguaattoorneq Danmarkimi piffissami tassani
naalakkersuinikkut suliallit sisamariarlutik taarseraannerannik pissuteqarsimagunarpoq, taamaattumillu
siunnersuut naalakkersuinikkut suliallit nutaat suliamik ingerlatsinissaat utaqqisimassallugu.
Inatsisitigut tunngavissaq nutaaq taanna isumaqarpoq, Kalaallit Nunaanni nakorsat angajoqqaat
akuersiseqqaarnagit inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut naartunaveersaatit pillugit
ilitsersuisinnaanngortut. Ilitsersuineq taanna, angajoqqaat akuersiseqqaarnagit inuusuttunut 18-it
inorlugit ukiulinnut 1. oktobari 1973-i tikitsinnagu tunniunneqarsimasinnaasoq taamaalilluni
inatsisitigut tunngavissaqanngilaq. Tamatuma qanoq annertutigisimasinnaanera
naliliiffigineqarsinnaanngilaq (naleqq. Kapitali 3.10).
334
91
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0102.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kaajallaasitap nr. 80-ip suliarineqarnissaanut tunngatillugu oqaloqatigiinnerit
Kaajallaasitap saqqummiunneqarnissaaa sioqqullugu kaajallaasitap ilusilerneqarnissaa, aamma
nakorsanut napparsimasunullu atortussat ilanngullugit nassiunneqartussat pillugit Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup, nunap nakorsaanerata aamma Sundhedsstyrelse-p akornanni annertuumik
attaveqaqatigiittoqarsimavoq. Atortussat nakorsanut ilitsersuummik, aamma
napparsimasunut/paassunneqartussanut ilitsersuummik (kalaallisut aamma danskisut allassimasumik)
ilaqarput. Pingaartumik arnat sorliit spiralilerneqarsinnaanersut pillugu nakorsanut ilitsersuut
oqaluuserineqarpoq, aamma ilutsit assigiinngitsut oqaluuserineqarlutik. Nakorsanut ilitsersuummi,
nunap nakorsaanerata ministereqarfimmut nassiussaani, allassimavoq, Lippes Loop-spirali aaqarnerup
uninnerata nalaani ikkunneqartariaqartoq.
335
Arnat naartuersissimasut loop-ilerneqarsinnaapput
siusinnerpaamik aaqareernerup siulliup kingorna, tamanna nalinginnaasuusimappat, aamma
annernartoqanngippat. Spirali ernereernerup kingorna siusinnerpaamik qaammatit marluk pingasullu
tikillugit qaangiutereerneranni, aamma pilatsilluni ernereernerup kingorna siusinnerpaamik qaammatit
sisamat tallimallu qaangiutereerneranni ikkunneqarsimasussaasariaqaraluarpoq.
336
Iluseq loop-i pillugu ima oqaaseqartoqarpoq:
”Iluseq sapinngisamik anginerpaaq, D, atoruk, periutsip atorneqartup angissusiata aamma
periutsip qularnaatsuunerata akornanni malunnaatilimmik atassuteqartoqarunarmat. Periuseq
nalinginnaasumik arnanut naartoreersimanngitsunut naleqqutinngilaq, kisianni misiliutitut
taakkununnga misillugu atorneqarsinnaavoq.”
Ilitsersuut taanna aallaqqaammut Rosenimit suliarineqarsimavoq, taassuma taanna nunap
nakorsaaneranut nassiussimallugu.
337
Ministereqarfik oqaloqatigereerlugu Sundhedsstyrelse
ilitsersuummik iluarsisamik utertitsilluni nassitsivoq. Taannali suli Rosenip aallaqqaammut
najoqqutassatut suliaanit aallaaveqarpoq, kisianni allamik ilassutitaqarluni. Tassani iluseq loop-i pillugu
ima allassimasoqarpoq:
”Iluseq loop-i
sapinngisamik anginerpaaq, D, atoruk, loop-ip atorneqartup angissusiata aamma
periutsip qularnaatsuunerata akornanni malunnaatilimmik atassuteqartoqarunarmat. Periuseq
nalinginnaasumik arnanut naartoreersimanngitsunut naleqqutinngilaq, kisianni pisuni immikkut
ittuni misilillugu taakkunani atorneqarsinnaavoq.”
338
Assigiinngitsut taakku marluk assigiinngissutaat tassaavoq, nunap nakorsaanerata suliaani
allassimammat ”misiliutitut taakkununnga misilillugu atorneqarsinnaavoq”, iluarsisami allassimalluni
loop-i
”pisuni immikkut ittuni” arnanut naartoreersimanngitsunut
atorneqarsinnaasoq.
Ilisimanngilarput ilitsersuut naleqqussagaq nakorsanut nassiunneqarnikuusimanersoq. Nunap
nakorsaanera, ilitsersuut iluarsisaq suli pissarsiarinagu, ilitsersuut Rosenimit pissarsiarisimasani nunap
immikkoortuini nakorsanut nassiussuunnikuaa, taannalu isumaqarsimavoq nassiussuuteqqinnissaa
pisariaqanngitsoq:
”Nakorsanut ilisimatitsissutitut, kiisalu napparsimasunut paasissutissiissutitut nassiunneqartoq
nassiussuutissallugu immikkut pissutissaqartutut isiginngilara, tamanna pereernikuummat,
aamma allakkat nassiunneqartut tiguneqartup assigilluinnanngajammagu. Soorunami aamma
kalaallisut nutsikkamik nassitsisoqarpoq.”
339
Taamaattumik ilisimanngilarput, arnanut naartoreernikuusimanngitsunut spiralimik periuseq pisuni
immikkut ittuni taamaallaat atorneqassasoq nunap immikkoortuini nakorsat paasitinneqarsimanersut,
naak ministereqarfiup erseqqissarsimagaluaraa paasissutissaq taanna nakorsat pissarsiarisimasaat
Sundhedsstyrelse-p iluarsisaata assigissagaa. Ministereqarfiup allagaani pasitsaanneqarsinnaavoq
92
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0103.png
IMMIKKOORTOQ 1
ministereqarfimmi atorfilittatut allatsip nunap nakorsaanerata suliarinninnera iluarisimaanngikkaa,
aamma immaqa nunap nakorsaanerata paasissutissiinertaa pimoorussilluni tigugaa qularalugu.
Atorfilittatut allatsip nunap nakorsaanera akivaa:
”Napparsimasunut paasissutissaq naammattunik amerlassusilerlugu danskisut aamma
kalaallisut oqaasertalik nunap immikkoortuini nakorsanut ataasiakkaanut
nassiunneqarsimappat, aamma illit nunap immikkoortuini nakorsanut allakkap siusinnerusukkut
nassiussavit uanga nakorsanut ilisimatitsissutitut allakkatigut 24 juuni 1968-imeersukkut
nassiussara assigippagu isumaqatigivara, atortussanik nutaamik nassitsinissaq
pinngitsoortinneqarsinnaasoq.”
340
Taamaalilluni ministereqarfimmi sulisoq nakorsat aamma napparsimasut/passunneqartut spirali pillugu
paasissutissanik tigusaqarnissaat pillugu annertuumik peqqissaarussinerminik kimigiisernerminillu
takutitsivoq
–
aamma paasissutissaq taanna, taakku tigusassaat, tassaassasoq Sundhedsstyrelse-mit
suliarineqarsimasoq. Ministereqarfiup erseqqissarpaa, nakorsat eqqortumik
paasissutissinneqarnissaannik akisussaaffik nunap nakorsaaneraniittoq.
Ilitsersuutini marlunni taakkunani taamalilluni takuneqarsinnaavoq, nakorsat spiralini iluseq
anginerpaaq atussagaat
–
loop D. Taama nalunaaruteqarneq tupaallannartuuvoq, tassami nakorsaanerup
Rosenip eqqaaneqareersutut 1965-imi oqaatiginikuummagu, spiralit nakorsat arnanut atorsinnaasaat
angissutsit assigiinngitsut arlaqartut. Taassuma taamanikkut suleriaaseq ima nassuiaateqarfigivaa: iluseq
A1 (tungujortoq) naartunikuunngitsunut atorneqartartoq, iluseq B2 (qernertoq) arnanut ernereernikunut,
kisiannili illiakitsuararsuarnut atorneqartartoq, iluseq C3 (sungaartoq) arnanut ataasiarlutik imaluunniit
arlaleriarlutik ernereernikuusimasunut atorneqartartoq, kiisalu iluseq D (qaqqorivinngitsoq),
pingaartumik iluseq C katanneqaraangat atorneqarsinnaasoq. Iluseq kingullertut taaneqartoq tassaavoq,
Roseni malillugu, piffissami taamanikkut aaqarnikkut ajornakusoortitsinerpaasartutut isikkoqartoq,
soorluttaaq taanna tamatigut illissami uninngatinneqarsinnaaneq ajorluni.
341
Ilisimaneqanngilaq, sooq
1968-imi loop-i anginerpaaq tunngaviusumik atorneqartussatut tikkuarneraa, angissusiata
eqqaaneqartutut sunniuteqarluarnissaanut
342
pingaaruteqarnerata saniatigut.
Nunap immikkoortuini nakorsat spiralimik soqutiginninnerat
Spiralit Kalaallit Nunaanni misilerarneqarnerannit siullermit aallartittumik, aamma taassuma ukiut
arlallit qaangiunnerini inaarutaasumik akuerineqarnissaa tikillugu suliap ingerlanneqarnera
tamakkerlugu spiralit nunap immikkoortuini nakorsanit annertuumik soqutigineqarput, Rosenip
aasaanerani 1966-imi aallarnissaa qaammatinik arlalialunnguanik sioqqullugu ernisussiortoq Foreningen
for Familieplanlægning-imeersoq, naartunaveersaatit pillugit ilitsersuiartorluni Kalaallit Nunaaliarpoq.
Angalanini pillugu nalunaarusiaq Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut aggustimi 1966-imi
nassiuppaa. Tassani takuneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaata iluani angalanermini kinguaassiuutinut
tunngasut, aamma ilaqutariinngornissamut piareersartarneq pillugit atuartitsisarsimasoq. Taassuma
ilaatigut oqaluttuarivaa, niviarsiaqqat 6. klassimi atuartut ”naak
ukiukikkaluaqalutik nukappiaqqanut
peqqusaarujussuarlutik aamma ”ajuutiginarsaarlutik” pissusilersortut.”
Taassuma aamma
napparsimmaviit ilaanni peqqinnissaqarfimmi sulisunik naapitsinini nassuiarpaa, tassanilu
takusinnaavarput Rosenip misileraanerminik ingerlatsinera suli pinngitsoq spirali qitiutinneqartoq:
"Naartunaveersaatini periuseq nutaanerpaaq, spirali, nakorsat, peqqissaasut aamma
ernisussiortoq peqatigalugit napparsimmavimmi oqaluuserinissaanut periarfissaqarsimavunga.
Nakorsaaneq dr. Roseni peqatigalugu aasaru ”spirali pillugu paasisitsiniaanissaq” taanna
eqqarsaatigineqartoq neriulluarfigalugu qilanaarineqarpoq.”
343
93
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0104.png
IMMIKKOORTOQ 1
Spiralip eqqumaffigineqarnera Rosenip spiralimik Kalaallit Nunaanni misileraanera suli
naammassinngitsoq spiralit siulliit Danmarkimi atorneqarsinnaasutut Sundhedsstyrelse-mit
akuerineqarnerannut tunngatillugu isigineqassaaq.
344
Atortussianit t marlunnit taakkunannga ataaseq,
1966-imi akuerineqartoq, tassaavoq amerikamiunit ineriartortitaq Lippes Loop-i, aappaa tassaalluni
danskinit ineriartortitaq Antigon.
345
Spiralip Danmarkimi akuersissutigineqarnera, aamma taakku pillugit allaaserisanik fagblad-ini
saqqummiussinerit spiralit soqutigineqarnerujussuannut, 1967-ip aallartinnerani nunap immikkoortuini
nakorsanit arlalinnit takutinneqartumut, pissutaasunut ilaagunarput.
346
Nunap nakorsaanera nunap
immikkoortuini nakorsanut allakkanik, ukioq taanna aasaanerani nakorsat ataatsimiinnissaannut
ingerlanneqartussamut sammisassatut kissaatigineqartut pillugit, apeqquteqaatinik januaarimi 1967-imi
nassitsivoq. Nunap immikkoortuini nakorsat arfinillit akissutinik utertitsipput. Arfinilinnit taakkunannga
tallimat spirali oqaluuserisassatut siunnersuutiminni eqqaavaat. Nuna tamakkerlugu nakorsanit
soqutiginnittoqarpoq, Tunu kisiat pinnagu. Allakkani arlalinni spiralimut iluseq polygon taaneqarpoq,
nakorsat atuagassiaanni Månedsskrift for praktisk lægegerning-imi ukiumi tassani januaarimi
allaaserineqartoq.
347
Nunap immikkoortuini nakorsat ilaasa oqaatigivaat, spirali sapinngisamik
sukkanerpaamik atorsinnaalissagitsik kissaatigalugu. Nunap immikkoortuani nakorsat ilaat allakkamini
assersuutigalugu allappoq, neriulluni spiralit
”nalinginnaasumik
atorneqarsinnaasunngortinneqarnissaat aasamut pissasoq. Qularutissaanngilluinnartumik
atorfissaqartinneqarput.”
348
Nunap immikkoortuani nakorsaq alla allappoq: "Innuttaasut
annertoorujussuarmik amerliartupiloornerat massakkut maani isigisarput qularnanngilluinnartumik
amerlasuujusugut sunniuteqarluartumik ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarnermut
peqataarusulersippaatigut."
349
Aamma nunap nakorsaanerata, aamma Sundhedsstyrelse-mi aamma Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmi atorfilittat spiralimik periuseq annertuumik soqutigalugu oqaatigivaat.
Oqaatigineqareersutut Roseni Kalaallit Nunaanni misileraaneq pillugu nalunaarusiaagallartumik
Sundhedsstyrelse-mi nakorsaanermut, suliap ingerlanneqarnerani akuusimasumut, aamma
ministereqarfimmut peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortimut apriilip aallartilaarnerani 1967-
imi nassitsivoq. Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip nalunaarusiap tigunera ima
nalunaruteqarluni uppernarsarpaa: ”Nalunaarusiaq
soqutigilluinnarlugu maani illumi
misissorneqassaaq.”
350
Nunap nakorsaanerata misileraanerup ingerlanerani tunngavilersuutigivaa,
misileraaneq nunap immikkoortuinut tamanut annertusineqartariaqaraluartoq. Taamaalilluni
nalunaarusiap nassiunneqarnerata kingorna ullualunnguit qaangiunnerini nunap nakorsaaneranit
allakkani Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut nassiussani takuneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni
misileraaneq qanoq siammartigineqartariaqartiginersoq decembarimi 1966-mi oqaluuserineqarsimasoq,
kisianni ministereqarfik aamma Sundhedsstyrelse:
”isumaqatigiissimasut, misissuinerit massakkuugallartoq annertusiniarnagit, kisianni apeqqut
ukiup affaata siulliup qanoq ingerlasimanera paasinarsippat apriilimi
soqutiginarseqqissinnaassasoq.”
351
Misileraanerup annertusineqarnissaa nunap nakorsaanerata soqutigisorujussuuaa, aammalu Nuummi
misileraaneq pillugu nalunaarsuinerugallartoq tunngavigalugu ministereqarfimmut ulloq 11. apriili
1967-imi allalluni, Rosenimut allassimalluni (Rosenip nalunaarusiarigallagaa takusimagunanngilaa,
immaqali Nuummi naalunaarsuineq kisiat takusimallugu):
”Arnat
Lippes Loop-imik atuisut akornanni
gonorrhoe pissutigalugu ajoqutaasinnaasunik annertunerusunik pisoqarnissaa erseqqissumik
aarlerinaateqartoq nalunaarsuinerugallartut takutissappassuk, siunnersuutigerusuppara misissuineq
nunap immikkoortui tamaasa ilanngullugit annertusineqassasoq illit, ministereqarfik aamma
sundhedsstyrelse peqatigalugit oqaloqatigiissutigissagissi.”
352
94
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0105.png
IMMIKKOORTOQ 1
Nalunaarusiaagallartorli misileraaneq naammassineqareertinnagu spiralip nunamut tamarmut
siammarneqarnissaanut tunngatillugu ministereqarfiup isumaanik allanngortitsinissamut
pissutissaqalersitsinngilaq.
Nunap nakorsaanera atorfilittatut allatsimut juulip qaammataani 1967-imi telegramimik nassitsivoq,
tassani allalluni Rosenip nakorsat ataatsimiinnerannut peqataanissaa
”kissaatiginartorujussuussaaq”,
misileraaneq [nunap nakorsaanerata ”spiralimut
programimik” taavaa]
nakorsat ataatsimiinneranni
sammisani qitiunerpaanut ilaasussaammat, ”pingaartumik
misileraanerup annertusineqarnissaa,
spiralip akuerineqarneranik ilaqarsinnaasoq, sundhedsstyrelse-mit isumaqataaffigineqarpat.”
353
Qaammammi tassani, ulloq 25. juuli 1967-imi, nunap nakorsaanera malitseqartitsilluni nunap
immikkoortuini nakorsanut tamanut allakkanik nassitsivoq, nunap immikkoortuini nakorsat
ataatsimiinnissaannut septembarimi pisussamut tunngasumik. Allakkamini ima allappoq:
”sammisaq pingaarutilerujussuaq tassaasussaavoq naartunaveersaatit pillugit apeqqut,
pingaartumik soorunami ”spirali”. Nakorsaaneq Roseni, Mødrehjælpenimeersoq tikissaaq,
aammalu Aasianni, Nuummi aamma Qaqortumi aallarniutaasumik misissuinerit
aallartinneqarsimasut pillugit nassuiaateqassalluni. Nunap immikkoortuini nakorsanit
tamangajannit ”spiralip” aallartinnissaanik akuerineqarnissamik qinnuigineqarpugut, aamma
neriuppugut misileraanernit taaneqartunit inerniliussat ”program-ip” Kalaallit Nunaannut
tamarmut annertusineqarnissaanik pissutissaqalersitsissasoq, aamma tamatuma kingunerisaanik
nakorsaanerup Rosenip suliassartaanik nakorsat aamma ilitsersorusussagai.”
354
Nakorsat aamma nunap nakorsaanera taamaalillutik, Rosenip misileraanera suli
naammassineqanngitsoq, spirali pillugu ilisimasaqalernissamik aamma ilitsersorneqarnissamik 1967-imi
soqutiginnittorujussuupput, piffissap sivisunngitsup iluani taassuma atorneqarsinnaanngortinneqarnissaa
naatsorsuutigalugu. Nunap nakorsaanera misileraanermit inerniliussat suli piariinngitsut
assersuutigalugu misileraanerup annertusineqarnissaanik assorooruteqarpoq. Aamma takuneqarpoq,
spiralip sukkasuumik akuerineqarnissaata suliarineqarnissaanut ministereqarfiup ilaata
nalunaarusiaagallartoq atunngikkaa, naak taanna Danmarkimi atorneqarsinnaasunngorlugu
akuerineqareersimagaluartoq. Ministereqarfilli Rosenip naartunaveersaatitut periuseq taanna suli
akuerineqanngitsoq pillugu saqqummiiartorluni nakorsat 1967-imi ataatsimiinnissaannut
peqataanissaanik akuersivoq.
Eqikkaaneq
Rosenip Kalaallit Nunaanni misileraanera ukiuni siuliini periutsip spiralip soqutigineqaleriartornera
eqqarsaatigalugu isigineqassaaq. Nunap nakorsaanerata, aamma nunap immikkoortuini nakorsat arlallit
spiralip, namminerminnut saqqummiunneqarsimasup, aamma atuagassiani taanna pillugu
atuarsinnaasimasamik, saqqummiunneqarnissaa soqutigisorujussuusimagaat kapitalip takutippaa.
Nakorsaaneq Roseni misileraanivimmik ingerlatsisinneqarsinnaanginnersoq nunap nakorsaarnerata
Sundhedsstyrelse aperivaa.
Nakorsaanerup Rosenip misileraanerata ingerlanera, spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaaneranik
Sundhedsstyrelse-mik akuerineqarneranik kinguneqartoq, misileraaneq sioqqullugu, ingerlanneqarnerani
aamma kingorna suliap ingerlanera sukumiisumik kapitalimi misissorneqarpoq. Misileraaneq Rosenip
aamma nunap nakorsaanerata akornanni suleqatigiinnikkut ilusilersorneqarpoq, arnat, gonorré-mik
nappaateqalernissaminnut aarlerinaatilimmik inissisimasut amerlasuut, ilaatinneqarput, nappaat
ajoqutaasinnaasunut sunniuteqassanersoq misilerarniarlugu. Misileraaneq nakkutilliiffiusumik
ingerlanneqarpoq, gonorré-mik nappaateqartoqalersimanersoq aalajangersimasumik misissuisoqarlunilu
95
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0106.png
IMMIKKOORTOQ 1
katsorsaasoqartarluni. Kajumissuseq tunngavigalugu peqataasoqassasoq misileraanerup
aallartinnginnerani Rosenip aamma nunap nakorsaanerata erseqqissarpaat.
Rosenip misileraanera suli ingerlasoq innuttaasut amerlassusissaannik missingersuineq nutaaq
suliarineqarpoq. Taassuma takutippaa, naak inunngortut amerlassusiat appariaateqassasoq
naatsorsuutigineqaraluartoq, kalaallit amerliartornerisa sukkassusia 1990-imi Danmarkimi 1965-imi
pingasoriaataanik
–
sisamariaataanik annertunerussasoq. Missingersuut Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitamik ernumalersitsivoq,
”inuiaqatigiit
amerleriapiloornerisa” pilersuisinnaanermut
artukkiinissaa qitiutillugu isigineqarluni. Missingersut tusakkat malillugit aamma Kalaallit Nunaannut
ministerimit annertuumik maluginiarneqarpoq. Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap
tikkuarpaa, Landsrådip aamma kalaallit arnat peqatigiiffii peqatigalugit ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornermik, aamma
”naartunaveersaatinik
periutsinik nutaanik”,
tassa spiralitut
takkutingajalersoq, pillugit siuarsaanissaat pisariaqartinneqartoq.
Oqartussaasut
–
Sundhedsstyrelse aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik
–
Roseni
misileraagaluartoq, gonorré-p atugaasorujussuup ajoqutaasinnaasunik arlaqarnerusunik,
peqqinnissaqarfimmit suliarineqarsinnaanngitsumik, malitseqarnissaa sukumiisumik
ilisimasaqarfiginagu teknologi nutaaliaasoq iperaannassallugu ernumassuteqarlutik. Taamaattumik
Rosenip misileraaneranut atatillugu aamma atorneqarsinnaanerata akuerineqarnissaanut atatillugu
immikkut nakkutilliinissamik aamma nalunaaruteqartarnissamik piumasaqaateqartoqarpoq, tassalu
taamaaliornikkut Danmarkimi pisunut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni spiralip nakorsanit
atorneqarnissaanut aalajangersimanerusumik tunngavissalersuisoqarluni. Takusinnaavarput, nakorsanut
aamma napparsimasunut/passunneqartunut ilitsersuutit naammaginartumik suliarineqarnersut Kalaallit
Nunannut Ministereqarfimmit eqqumaffigineqartoq. Nunap nakorsaanerata kaajallaasitaani 1968-
imeersumi naartunaveersaatinik ilitsersuinissamut ukiutigut ammut killiliussaq 15-inik ukiulinnut
allassimavoq. Taannali inatsisinut naapertuutinngilaq, kingornalu aamma inatsisip, 1973-imi pisup
(naleqq. sukumiinerusumik kapitali 3.10-mi), inissinnissaata tungaanut inunnut 18-it inorlugit ukiulinnut
ilitsersuinissaq unitsinneqassasoq ministereqarfimmit aalajangiunneqarluni. Nakorsanut ilitsersuummi
taaneqarpoq, loop-ip angissusia D, anginerpaajusoq, sapinngisamik atorneqassasoq.
Rosenip misileraaneranut atatillugu aalajangiinissamut Landsrådi peqataatinneqanngilaq, taanna
Kalaallit Nunaanni Ministereqarfiup, Sundhedsstyrelse-p aamma nunap nakorsaaneqarfiata akornanni
taamaallaat suliarineqarluni. Erseqqinngilaq, misileraaneq 1966-ip aasaanerani aallartitsinnagu, aamma
ingerlanneqarnerata nalaani Landsrådi qanoq annertutigisumik aamma qanoq sukumiitigisumik
ilisimatinneqarsimanersoq. Landsrådimulli ilaasortaq Erling Høegh ilisimatinneqarsimavoq.
96
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0107.png
IMMIKKOORTOQ 1
1.5
Spiralip qanoq tiguneqarnera
1968-1971
Periutsip spiralip akuersissutigineqarnerata kingorna allaffissornikkut aamma politikkikkut, aamma
taamatut kalaallit danskillu tusagassiorfiinit ukiuni siullerni soqutigineqarluni malinnaaffigineqarpoq.
Periutsip spiralip tiguneqarnera, tassunga ilanngullugu taassuma pingaarutaata suliaqartunit, ukiuni
siuliini taassuminnga siuarsaallutik tapertaasimasunit, oqaatigineqarnera kapitalimi uani
qulaajaaffigissavarput.
Nakorsat akornanni, spiralip akuersissutigineqarnerata kingorna siammarneqarnissaanik
soqutiginninnermik qanoq annertuumik takutitsisoqarnersoq, aamma oqaatigineqareersutut taassuma
nalinginnaasumik atorneqalernera tikillugu malittarineqarnissaanik suliaqarnissamik
pisussaaffiligaasunut immikkoortoq siulleq tunngassuteqarpoq. Ukiuni siullerni spiralip atugaanera
pillugu nunap immikkoortuini nakorsat nunap nakorsaaneranut nalunaaruteqartarnerat, innuttaasut
pillugit kisitsisitigut paasissutissanik ilallugu, naartunaveersaatip nutaap siaruarneqarnera
allaffissornikkut aamma politikkikkut malinnaaffigineqarsinnaasimavoq.
Spiralip atorfilittanit, pingaartumik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi aamma Kalaallit Nunaat
pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianit, aamma politikerinit qanoq malinnaaffigineqarnersoq,
aamma spiralip eqqunneqarnerata inuiaqatigiit katitigaanerisa ineriartornerannik annertuumik
allannguinera qanoq eqqumaffigineqaleriartornersoq immikkoortut aappaanni sukumiinerusumik
misissussavarput. Piffissaq eqqarsaatigalugu taanna Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup siunissaq
ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit kalaallit ineriartortinneqarnissaannik (siunissami
ineriartortinneqartussatut takorluukkanik pilersaarummik taaneqartartumik)
pilersaarusiortussanngorneranni pivoq. Taassuminnga suliaqarnerup ingerlanerani inunngortut
amerlassusiat annertuumik appariartulersoq paasinarsimmat, ima paasinarpoq, inunngortut
amerlassusiisa ineriartornerannik ernumassuteqarneq annikillisoq.
Spiralip siammasissumik atugaalernera, aamma inunngortut amerlassusiannut sunniuteqarnera
erseqqissimmat ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaanermik suliaqarnermik
Københavnimi allaffissornikkut aamma politikkikkut soqutiginninnerup qanoq annikilliartornera
immikkoortut pingajuanni naatsumik saqqummiutissavarput. Tamatuma kingorna naartunaveersaatit
pingaarnertut peqqinnissaqarfimmit suliarineqartussanngorput, aamma siammasissumik
paasisitsiniaasarneq, ukiuni taakkunani kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasisitsiniaaneq
atuartitsinerup ilaatut ingerlatassanngorlugu aaqqissuunneqarluni, ilutigitillugulu innuttaasunut
paasisitsiniaaneq, tassunga ilanngullugu ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut tunngasut
Kalaallit Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffimmit suliarineqartussanngorlutik.
Tunu, aamma tassani inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu oqaatigineqartut, aamma nunap
immikkoortuani tassani ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarnerup atuutilersinneqarnera
immikkoortut sisamaanni qitiutillugit sammissavagut. Ilaatigut Kalaallit Nunaannut
isumalioqatigiissitap 1970-ikkut aallartinneranni Tunumi kommuninut tikeraarnerat
nassuiaateqarfigissavarput, tassani ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarneq pillugu kommunimi
politikerinik aamma nunap immikkoortuani nakorsanik taakku oqaloqateqarlutik. Tassani politikerinit
aamma atorfilittanit erseqqissarneqarpoq, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq aamma periuseq
spirali pisariaqartut, nuunnissaq Kitaani pisutut pisinnaanissaa periarfissaqanngimmat.
97
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0108.png
IMMIKKOORTOQ 1
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq Tunumi kommunini taakkunani marlunni qanoq
assigiinngitsumik atuutilersinneqarnersoq takuarput, aamma Ittoqqortoormiini sumiiffimmi politikerinit
akornanni ima paasineqarluni, arnat sunaanersoq nalullugu spiralilerneqartartut, aamma paasissutissaq
taanna danskinit atorfilittanit pingaaruteqanngitsutut isiginiarneqarluni.
Spiralimik periuseq suliaqartunit qulaani taaneqartunit, aamma tusagassiuutinit qanoq iluatsilluartutut,
spiralimik periutsip arlaannaataluunniit takorloorsimanngisaanik siaruarnerata annertussusia aamma
sukkassusia innersuussutigalugu, nassuiarneqarnera immikkoortut tallimaanni sukumiinerusumik
misissussavarput. Takuneqarsinnaasussatulli Kalaallit Nunaanni inunngortut amerlassutsimikkut
ikinnerunerujussuannut tunngatillugu Danmarkip pissusilersornera ataasiakkaanit
isornartorsiorneqarpoq, pingaartumik FN-ip 1974-imi ataatsimeersuarnerani, kisiannili isornartorsiuineq
annertunerusumik siaruaatinngilaq.
Spiralip sunniutaata eqqumaffigineqarnera
1968-imi, spiralip atorneqarsinnaasutut akuerineqarfiani ukiumi tassani, ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq pillugu immikkut immikkoortumik nunap nakorsaanerata ukiumoortumik
nalunaarusiaani takusaqartoqarpoq.
355
Tupaallaatissaanngitsumik taanna spiralimut tunngassuteqarpoq.
Nunap nakorsaanera nassuiaavoq, Rosenip ”misissuinerata” takutissimagaa, kinguaassiuutitigut
nappaateqaraluarluni spiralimik atuinermi saniatigut sunniuteqarnissaanik ernumassuteqarnissaq
pissutissaqanngitsoq, aamma taamaattumik Sundhedsstyrelse-p spirali akuersissutigisimagaa.
Taamaalillutik nakorsat ”kalaallit
arnat 18-inik ukioqalereernerini naartunaveersaatit pillugit
ilitsersorneqarnissamik killeqanngitsumik neqeroorfigisinnaagaat, kiisalu piumasimasinnaasut tamaasa
Lippes Loop-imik pilersorneqarnissaannik akuersisimasoq.”
Periuseq pillugu akuersinissamut
Sundhedsstyrelse-p piumasaqaatai aamma misissorneqarput, tassunga ilanngullugu spiralit
ikkunneqarsimasut amerlassusiat, kiisalu saniatigut sunniutit nunap immikkoortuini nakorsanit
nalunaarsorneqassasut, aamma spiralimik ikkussinissamut nakorsat ilitsersuunneqassasut. Aamma
takuneqarsinnaavoq, arnat spiralilerneqaraangamik allaganngorlugu ilitsersuummik tunineqartassasut,
soorluttaaq aamma nakorsanut ilitsersuummik allaganngorlugu suliaqartoqarsimasoq. Taamaalilluni
periutsimut spiralimut tunngatillugu nunap nakorsaanerata nassuiaateqarfigisaanik aalajangersakkanik
malitassaqarpoq. ”Piumasimasinnaasunut
tamanut”
356
neqeroorutaanissaanik eqqarsaatigineqarnerata
saniatigut spiralimik periuseq qanoq atuutilersinneqassanersoq nunap nakorsaanerata taanngilaa.
Spiralip atorneqalernissaata akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu pisutut spirali pillugu nunap
immikkoortuini nakorsanit nunap nakorsaaneranut saaffiginnissutinik nassaanngilagut. Nunap
immikkoortuini nakorsat naammattumik paasissutissinneqarsimallutik misigisimasimanissaat
ilimanaateqarsinnaavoq, soorluttaaq naatsorsuutigisariaqaripput nakorsat spirali pillugu
apeqqutissaasinnaasut allat spiralip akuersissutigineqareernerata kingorna nakorsat ataatsimiinnerini
akissutissarsisarsimassagaat.
Arnat spiralillit amerlassusiisa aamma takutippaat, spiralimik periutsip akuersissutigineqareernerata
kingorna nakorsanit sukkasuumik atorneqalersimasoq. Nunap nakorsaanerata ukiumoortumik
nalunaarusiaani 1968-imeersumi takuneqarsinnaavoq, nunap immikkoortuini ataasiakkaani arnat
ataasiakkaat qassit 1. januaari 1968-i aallarnerfigalugu, tassa spiralip akuersissutigineqarnera
sioqqullugu, spiralilerneqarsimanersut. Tamanna pingaartumik illoqarfinnut pingasunut atuuppoq
–
Aasiaat, Nuuk aamma Qaqortoq
–
Rosenip spiralimik misileraanerani peqataasimasut. Nunap
immikkoortuini 17-iusuni sisamat kisiisa pinnagit arnat spiralillit ulloq 1. januaari 1968-imi
–
katillugit
684-iupput. Ukiup tulliani, 1969-ip aallartinnerani kisitsit taanna 1766-inut qaffariaateqarpoq,
taamaalillunilu ukiup ataatsip ingerlanerani marloriaat sinnerlugu amerlassuseqalerlutik.
357
98
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0109.png
IMMIKKOORTOQ 1
Amerlassusiat, aamma sukkasuumik ingerlanera nakorsanit maluginiarneqarpoq. Nunap
immikkoortuani Narssami siusinnerusukkut nakorsaasimasoq, Ole Berg, Ugeskrift for Læger-imi 1971-
imi allaaserisamini oqaluttuarpoq, nammineq naatsorsuinini malillugu arnat kalaallit
kinguaassiorsinnaasut Narssap nakorsaqarfiani 33 %-ii ukiut marluk ataallugit ingerlaneranni
”spiralilerneqarnissamik
neqeroorut akuerisimagaat”.
358
Spirali nakorsat akornanni kisimi soqutigineqanngilaq. Naak spiralip inuiaqatigiit katitigaanerannut
pingaarutaata ineriartornera akuersissutigineqareernerata kingorna ukiup nikinnerani 1969/1970-imi
aatsaat atorfilittanit pimoorullugu paasineqarsimasutut isikkoqaraluartoq, aamma Danmarkimi
atorfilittat politikerillu akornanni aamma malinnaasoqarpoq. Inunngortut amerlassusiisa allanngornerat
suli erseqqissumik paasinarsinngitsoq, Kalaallit Nunanni aningaasaqarnikkut inissisimaneq pillugu
tunngaviusumik ernumassuteqartoqarpoq. Landsrådip siulittaasuata Erling Hørgh-ip Landsrådip
ataatsimiinnerata aggustimi 1968-imi ammarneranut atatillugu oqalugiarnermini oqaatigivaa, Kalaallit
Nunaanni inuussutissarsiorneq
”pisumi
ajornartoorfittut ittumi, ineriartornera qaangeruminaatsussatut
isikkulimmi, inissisimavugut”.
Taassuma pisup ilungersunassusia ima nassuiarpaa:
”Ajornartorsiutit
kinguariartornerlu ingerlaannassappata pisussat siooranartorujussuupput: innuttaasut
amerliartuinnartut, isertitassat annikilliartuinnartut tamakkiutissagaat.”
Taassuma ilanngullugu
mianersoqqussutigivaa,
”isiginngitsuusaarisoqassanngitsoq”
aammalu tikkuarlugu,
inuussutissarsiornikkut pisut aamma innnuttaasut amerliartornerat
– ”immaqa
Danmarkimi
aningaasaqarnikkut ajornartorsiutit ilanngullugit”
–
ima nassataqarsinnaasoq
”politikkikkut
pilersaarusiornitsinni nutaanik ilisimasaaruteqarnissamik.”
Taamaalilluni Kalaallit Nunaannut
politikkip allanngortinneqarsinnaanera tikkuarpaa, tamannalu aamma danskit atorfilittaannit
eqqartorneqarpoq.
359
Kalaallit Nunaannimi aningaasaqarnikkut pissutsit pillugit ernumassuteqarneq Københavnimi
ministereqarfinni aamma takuneqarpoq, siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik
pilersaarusiornermik taaneqartartumik suliaqarneq ingerlanneqaleruttorluni. Taamanikkut
naalakkersuinermik suliallit naliliisimapput, siunissamut ungasinnerusumut pilersaarusiornikkut
”aningaasaqarneq pillugu politikkimik nalilersuinissamut siammasinnerusumik tunngavissaqarnissaq”
pisariaqartinneqartoq. Taamaattumik ministereqarfiit
–
tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfik
–
suliassaqarfimmik iluini tamarmik immikkut piffissamut 1971-imiit 1985-imut
siunissami ineriartortitassatut takorluukkaminnik pilersaarummik suliaqaqqullugit.
360
Sulineq siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornissamik suleqatigiissitamit pilersinneqarsimasumit
malinnaaffigineqarpoq, ministereqarfiit anginerusut, ilaatigut Statsministeria, Finansministeria aamma
Økonomiministeria sinniisuutitaqarlutik. Suleqatigiissitaq Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit
sinniisuutitanik ulloq 23. januaari 1969-imi ataatsimeeqateqarpoq, ilaatigut ministereqarfimmi pisortaq
aamma Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianni pisortaq
ataatsimeeqatigineqarlutik.
361
Ataatsimiinnermit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq, inunngortut
amerlassusiat oqaluuserineqartuni qitiulluinnartumik inissisimasimasoq. Finansministeriap pisortaa Erik
Ib Schmidti ataatsimiinnermut peqataasunut tikilluaqqusereernermi kingorna, imaqarniliaq malillugu,
ima oqarsimavoq:
”Suleqatigiissitap Kalaallit Nunaannut tunngatillugu pingaartumik inunngortut
amerliartupiloornerat aamma aningaasaliissutaasartut ukiut tamaasa amerliartornerat
immikkut maluginiarpaa. Taakku maanna ima annertutigipput, Kalaallit Nunaannut politikkimi
anguniagaq allanngortinneqartariaqassanersoq eqqarsaatigissallugu immaqa
pissutissaqarluni.”
362
Tamatuma kingorna Schmidtip oqaluttuarivaa, suleqatigiissitaq isumaqartoq, siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermi anguniagaq maannamut atuuttoq malillugu
suliaqartoqassasoq
– ”tassa
imaappoq, tamakkiisumik suliffissaqartitsillunilu inuuniarnikkut atukkat
99
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0110.png
IMMIKKOORTOQ 1
Danmarkimi atukkat assingajaannik inissisimalernissaa”
qanoq kinguneqassanersoq, aamma
piviusunngortinneqarsinnaanersoq takutinniarlugu. Suleqatigiissitap isertuutinngilaa, anguniagaq
naammassineqarsinnaanngitsutut isigigitsik, ilaatigut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorneq
neriuutigineqartutut ineriartorsimanngitsoq, ilaatigullu Danmarkimi tapiissutit qaffakkiartuinnarnerat
immaqa ingerlaannarnavianngitsoq innersuussutigalugu. Taamaattumik suleqatigiissitap
kissaatigisimavaa, Kalaallit Nunaanni Ministereqarfik siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik
pilersaarusiamik periarfissamik allamik suliaqassasoq,
”Danmarkimut nutsernerup annertunerunissaa
naatsorsuutigalugu innuttaasut amerliartornerisa annikillisikkiartuaarneqarnissaannik
siunertalimmik.”
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi pisortap Hesselbjerg-ip ataatsimiinnermi isumaqatigivaa,
Kalaallit Nunaanni ineriartorneq ernumanartoqartoq, aamma sooq ”G60-ip
kingorna ineriartorneq
pakatsisitsilaarsimanersoq”
ilaatigut aalisarnermut tunngasutigut, itisiliiffigalugu. Tunitsivinni akigititat
appariartornerannut aamma ”sikuusorujussuusarnerata” sinerissap qanittuani aalisarniarnermut
ajornakusoortitsineranut, kiisalu kilisaatit nunanit allaneersut aalisapilunnerannut tamanna
tunngassuteqarpoq. Aatsitassarsiorneq annertuumik aningaassaliisoqarnissaanik pisariaqartitsiffiuvoq,
aamma takornariat aningaasaqarnikkut ajornartorsiutinut iluaqutaasutut isigineqarnatik.
363
Taamaattumik Hesselbjerg-i
”innuttaasut
amerliartornerisa noqqillaamisinneqarnissaata
kissaatigineqartorujussuuneranut isumaqataavoq.”
Tassunga tapiliullugu oqaluttuarivaa,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq ”ukiuni arlalinni” ”suliarineqarsimasoq”, aamma innuttaasut
amerlassussissaasa maannamut (1967-imeersoq) missingersorneqarneranni Kalaallit Nunaannit ilaatigut
nutserartoqarnissaa naatsorsuutigineqarsimasoq. Ataatsimiinnermi tamatuma kingorna atorfilittat
qullersaannit peqataasunit iluarsiissutissatut siunnersuutit assigiinngitsut eqqaaneqarput. Ilaatigut
aalisarnermik inuussutissarsiutillit tunitsivitsigut siunissami periarfissaat nalilersorneqassapput, ilaatigut
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiani pisortaq malillugu
eqqarsaatigineqarsinnaavoq, aningaasaliissutit naammattusaarneqarsinnaannginnersut, aamma
sumiiffinnut eqiterutsitsinissamik politikki ”noqqillaamisinneqarsinnaannginnersoq”. Taassuma
ilanngullugu erseqqissarpaa, ”sutigut
tamatigut danskit atugaasa pitsaassusianut nallersuunnissaq
allanngortinneqarsinnaanngitsumik
anguniagaanngitsoq”,
aamma innersuussutigalugu, Landsrådip
tamanna allaanerusumik isigigaa, tamannalu isumaginninnikkut suliffeqarfiit pilersaarusiorneqarneranni
takuneqarsinnaammat. Schmidtip tamanna isumatusaarnertaqartutut takusinnaasimagunarpaa, taannami
akissuteqarpoq,
”danskit
atugaasa pitsaassusiat ataatsimut isigalugu allanngorartuusoq, aamma
Jyllandip kitaani pissutsit, imaluunniit assigisai siunnerfigineqartariaqarunartut.”
Oqaloqatigiinnerit
ima inerneqarput, siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusianik allanik taakkuninnga
marlunnik suliaqassasoq, suleqatigiissitamut kingusinnerpaamik ukiumi tassani maajimi
nassiunneqartussanik. Suleqatigiissitap tamatuma kingorna pilersaarutit taakku marluk Kalaallit Nunaat
pillugu isumalioqatigiissitamut, isumalioqatgiiissitap juunimi ataatsimiinnissaanut,
saqqummiunneqarsinnaanersut nalilersussavaa. Imaqarniliaq malillugu Schmidtip naggasiutigalugu
erseqqissarpaa, nutserarneq atsaat sunniuteqalersinaasoq, ilinniartitaanikkut qaffasissuseq
qaffanneqarpat, taamaalilluni kalaallit inuusuttut Danmarkimisut atugassaqartitaalissagaluarlutik,
”kisianni
soorunami inuusuttunik pikkorissunik Kalaallit Nunaanniiginnartoqarnissaa
qulakkeerneqartariaqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaat piffissap ilaani ima
ingerlalluarunnaartigisimannginniassammat nuna utoqqarnit kisimi najugaqarfigineqalerluni.”
364
Ataatsimiinnermi tassani inunngortut amerlassusiat taamaalilluni apeqquserneqarpoq, aamma
peqataasunit isumaqataaffigineqarluni innuttaasut amerliartornerat
”noqqillaamisikkiartuaarneqassasoq”, tassanilu ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq aamma
nutserarneq periutsitut taaneqarlutik. Ima isikkoqarpoq, nutserarneq siullertut oqaluuserineqarsimasoq,
aamma takutippaa spiralip sunniutigisinnaasaa atorfilittanit, siunissami ineriartortitassatut
takorluukkanik pilersaarusiornermik suleqatigiissitami ilaasortanit, ilisimaneqarsimanngitsoq.
365
100
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0111.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ulloq 11. juuni 1969-imi ataatsimiinnerani,
suleqatigiissitami ataatsimiinneq allatseqarfimmi pisortap oqaluttuarivaa, tassunga ilanngullugu
tassannga oqaatigineqartoq, ”Kalaallit
Nunaanni ineriartornermut tunngatillugu qularnartoqalaartoq”,
aamma annertunerusumik nutserartoqarnerata aningaasaqarnikkut sunniutissai pillugit
naatsorsuisoqarnissaa tassannga kissaatigineqartoq
–
eqqoqqissaartumik oqaatigalugu innuttaasut
amerlassusissaannik missingersuusiornermi 1967-imeersumi inunnik 7600-inik naatsorsuutigineqartunit
eqqoqqissaartumik oqaatigalugu 50 %-inik amerlanerusunik. Allatseqarfimmi pisortaq malillugu
tamanna ”1985-i
tikillugu aningaasartuutissanut annertunerusumik sunniuteqarnavianngilaq, kisiannili
immaqa siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasartuutissanut taamaassalluni.”
Landsrådip siulittaasuata Erling Høegh-ip
tassunga uiggiullugu oqaatigivaa, ”ungasinngitsukkut
tamanut ammasumik oqaatigineqarsinnaanngussasoq, paasineqartariaqartoq, inuiaqatigiit kalaallit
ilaat nuuttariaqartut.”
366
Ataatsimiinnermit imaqarniliap taamaalilluni takutippaa, aamma Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami aamma ilisimasimaneqarsimanngitsoq, taamanikkut piffissami
tassani inunngortut amerlassusiat appariartorluni ingerlasoq. Kisianni erseqqissarneqarpoq, ukiuni
aggersuni ineriartornissaq siumut oqaatigissallugu ajornakusuussasoq, ilaatigut ”inunngortut
amerlassusiisa allanngornissaat siumut oqaatigiumaatsuunera pissutigalugu.”
367
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiorneq pillugu oqaloqatigiinnerit novembarimi
1969-imi suli ingerlaleruttorsimapput, aamma ilimanaateqarluinnarpoq, qitiutitsineq nutsernermit
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut allanngorsimasoq. Inuiaqatigiit katitigaanerisa
ineriartornerat allanngoriartortoq Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfia
ilisimasaqalersimagunarpoq, imaluunniit pasitsaassaqarsimagunarluni. Inunngortut amerlassusiisa
kisitsisitaannik nutaanerpaanik, 1967-imi aamma 1968-imi appariaateqarsimasunik, aamma 1969-imi
suli annertunerusumik appariaateqarsimasutut isikkoqartumik ilisimaqalersimagunarpoq. Tassami
takusinnaavarput, siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermik suliaqarnermut
atatillugu suliffeqarfiup iluani allakkami allatseqarfiup pisortaata naatsorsuutigigaa,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaannut tunngatillugu siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermik suliaqarnermut atatillugu folketingip
oqaluuserinninnissaani aggersumi sammineqassasoq. Taamaattumik taanna isumaqarpoq,
suliassaqarfiup
iluani tassani atuarfeqarfimmi aamma peqqinnissaqarfimmi ”ataatsimoortumik
nalunaarusiamik” suliaqartoqarnissaa pisariaqartinneqartoq. Nalunaarusiami nassuiarneqartussat
tassaapput sulinerup annertunerulersinneqarnissaanut tunngatillugu inassuteqaatit, Kalaallit Nunaat
pillugu isumalioqatigiissitap 1965-imi maaji-juulimi saqqummiussimasai,
–
tassa imaappoq Rosenip
spiralinik misileraanera sioqqullugu
–
(naleqq. kapitali 1.3). Tassunga atatillugu erseqqissarneqarpoq,
nalunaarusiami spiralimik periuseq pillugu
misilittakkat nassuiaatigineqassasut: ”Aammattaaq
soqutiginninneq spiralip atorneqarneranut, aamma naartunaveersaammik taassuminnga arnat
soqutiginninnerannut tunngatillugu nakorsat misilittagaannut tunngassuteqassasoq
naatsorsuutigineqartariaqarpoq.”
Tamanna tunngavigalugu allaffeqarfimmi pisortaq spiralip
atorneqarnera aamma soqutigineqarnera pillugit apeqqutinik arlalinnik nunap nakorsaanera
akissuteqaqqullugu qinnuiginnippoq, Tamanna arnat qassit spiralilerneqarsimanerannut
tunngassuteqarpoq, aammali qassit taanna peersissimaneraat, spiralimut tunngatillugu soqutiginninneq
qanoq issimanersoq, tassunga ilanngullugu ”immikkut
ittumik aalajangersimasunut
angivallaarsimanersoq”,
assersuutigalugu kisermaanut. Taassuma aamma paaserusuppaa, arnat
ernereernermik kingorna tamarmik spiralilerneqarnissaminnik neqeroorfigineqartarnersut saniatigut
”spiralip
ilisimaneqarnerata siammarneqarnissaa anguniarlugu peqqinnissaqarfiup
tungaaninngaanniit aamma qanoq suliniartoqarpa.
”Kiisalu aamma taassuma paaserusuppaa:
”Ilaqutariinngornissamut
pilersaarsusiortarnerup siuarsarneqarnissaanut suliniutit suut
oqartussaasunit amigaatigineqarpat”.
Naatsumik oqaatigalugu
susoqarsimanersoq
–
qassit
spiralilerneqarsimanersut
–
innuttaasut paasissutissinniarlugit peqqinnissaqarfimmit maannamut
qanoq
iliortoqarsimanersoq, kiisalu oqartussaasut ikiortigalugit siunissami qanoq iliortoqarsinnaanersoq
paasisaqarfigissallugit soqutigivai.
368
Nunap nakorsaaneranut allassimanerata takutippaa, nunap
101
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0112.png
IMMIKKOORTOQ 1
nakorsaanera nutartikkanik ilisimasaqartoq, aamma taannaasoq suliniutit sutigut
pitsanngorsarneqarsinnaanersut pillugit tikkuussisinnaasoq.
Apeqqutinut taakkununnga akissutit nunap nakorsaanerata ulloq 9. decembari 1969-imi nassiuppai.
Tassani arnat 1. novembari 1969-i tikillugu spiralilerneqarsimasut katillutik qassiunersut (2862-it),
aamma taakkunannga qassit 1969-imi spiralilerneqarsimanersut (985-it), kiisalu arnat
spiralilerneqaqqinnatik spiraliminnik peertitsisimasut amerlassusiat (203-t) paasissutissiissutigivai.
Ilaatigut arnat sorliit spiralilerneqarnissaminnik soqutiginninnersut pillugu nunap nakorsaanerata
paasinninnera taassuma ingerlateqqippa. Nunap immikkoortuini nakorsat amerlanerit oqaatigisimavaat,
inuusuttut katissimanngitsut amerlanngitsunik, imaluunniit amerlasuunik meerallit
spiralilerneqarsimasut. Taakku tulleralugit arnat ukioqqortunerusut meerarpassuallit
spiralilerneqarsimasut. Nunap immikkoortuini nakorsat ataasiakkaat spiralimik soqutiginninneq
suminngaanniit aallaaveqarsimanersoq pillugu oqaatsit amerlanngitsut atorlugit oqaatigisimavaat,
tassanilu takutippaat, namminniunerusoq (nunap immikkoortuani nakorsat) suliniarnermikkut
–
aammalu arnat namminneq qaqitsisarnerat qaqutigoortuusoq. Narsaq pillugu ima allassimasoqarpoq:
”ernereereernerup
kinguninngua (soqutiginninneq annertunngilaq)”,
Paamiut pillugu ima
allassimasoqarpoq: ”90
%-it neqeroorfigineqarnermik kingorna”;
Maniitsoq pillugu: ”amerlasuut
neqeroorfigineqarnermik kingorna”;
aamma Ilulissat pillugu: ”taamaallaat
neqeroorfigineqarnermik
kingorna”.
369
Nunap immikkoortuisa akornanni arnat spiralillit amerlassusiisa allanngorarnerannut tunngatillugu
nunap nakorsaanerata erseqqissarpaa, kisitsisit Angmagssalimminngaanneersut amerlanngitsut, nunap
immikkoortuani tassani nakorsaq ilitsersorneqarsimannginnini pissutigalugu spiralimik
ikkussinissaminut siusinnerusukkut pisinnaatitsissummik peqarnikuusimannginnera pissutigalugu.
Taassuma erseqqissarpaa, taanna qaammatip siuliani (novembarimi 1969-imi) spiralit allat 22-t
ikkussimagai. Nunap immikkoortua taanna eqqaassanngikkaanni, nunap immikkoortuisa akornanni
arnat spiralillit amerlassusiisa allanngorarnerat innuttaasut amerlassusiannut atatillugu annertunngitsoq
taassuma nalilerpaa, aamma
”innuttaasut akornanni spiralimik soqutiginninnerup
assigiinngissinnaaneranut ”soqutigineqarnera” apeqqutaasinnaavoq.”
Taassuma allanngorarnerit
nunap immikkoortuini nakorsat nalunaarutaat malillugit nalilissagaanni nunap immikkoortuini nakorsat
ataasiaakkaat arnanut napparsimasut/passunneqartunut spiraliliinissamik qanoq
”neqerooruteqartarsimanerat” aamma apeqqutaasarsimasinnaanersoq
tassunga tunngatillugu
oqaatiginngilaa. Nakorsat namminneq tamanna kingusinnerusukkut qanoq oqaasertalersimaneraat
immikkoortoq 3-mi misissorneqassaaq. Nunalli nakorsaanerata akissummi naggataata tungaani
isertuutinngilaa, spiraliliineq pingaarnertut nakorsap qinnuiginninneratigut pisarsimasoq:
”Spiralip soqutigineqarneranut tunngatillugu nunap immikkoortuini nakorsat paasisaat
assigiinngippasipput. Immersugassamut allanneqarsimasut [qulaani issuaanerit takukkit] saniatigut
nakorsat arlalissuit eqqumaffigeqqunikuuaat, spiralilerneqarusullutik namminneq takkullutik
saaffiginnittartut akuttungaatsiartuusut, kisiannili akerlianik nakorsamit saqqummiunneqaraangat
neqeroorut arlalippassuit akuerisaraat.”
Nunap nakorsaanera naggasiutigalugu allappoq, namminneq saaffiginnittut amigaataanerat spiralip
periarfissaanera pillugu paasissutisseeqqinnissamut pissutissaqalersitsisinnaasoq, aamma nammineq
nunap immikkoortuini nakorsat sumiiffinni aviisitigut tamanna pillugu allagaqaqqussallugit
kaammattussallugit.
370
Nunap nakorsaanerata paasissutissiinissamik kaammattuinera teknikkip
nutaarluinnaap, innuttaasunit imaaliinnarlugu ilisimasaqarfigineqarsinnaanngitsup, taamaattumik
peqarnera pillugu ilisimatinneqarsimanngikkunik, pineqarneranut atatillugu isigineqassaaq. Kisianni
tamatuma aamma takutippaa, nunap nakorsaanerata aamma Københavnimi allaffissornikkut
politikikkullu suliallit akornanni isumaqatigiissutigineqarsimasoq, spiralimik periutsip ilisimaneqarnera
siaruaanneqassasoq. Tassunga uiggiullugu taassuma ministeriamut inassutigivaa, angajoqqaat
102
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0113.png
IMMIKKOORTOQ 1
akuersiseqqaarnagit ”arnanut
15-iniit 18-inik ukiulinnut”
naartunaveersaatit pillugit nakorsat
ilitsersuisinnaanngornissaannik tunngavissamik tunineqartariaqartut (naleqq. kapitali 1.4).
Nunap nakorsaanerata akissutaasa tigunerinit sapaatit akunnerisa marluk qaangiunnerini Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfik nunap nakorsaaneranut (ulloq 23. decembari 1969-imi) telegrammerpoq
–
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiata pisortaanit suliarineqarsimagunartumik
–
nalunaaqutserneqarsimasumik ”tuaviuussaq”. Tassani takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaanerata
kisitsisaatai tunngavigalugit arnat 15-iniit 49-inik ukiullit 25 %-ii spiralilerneqarsimasut
ministereqarfiup naatsorsorsimagaa. Arnat nunaqarfinneersut, aamma taamatut arnat tikisitat spiralimik
atuineq ajornerannik ministereqarfiup ilimaginninnera malillugu ukioqatigiiaani taakkunani illoqarfinni
innuttaasut arnat affaasa tungaanut amerlassusillit
amerlaqatigivai: ”kalaallit
nunaat pillugu
isumalioqatigiissitamut allassamaarpugut illoqarfinni arnat kalaallit 15-iniit 49-inik ukiullit 40-50 pct-
it spiralilerneqarsimasut”.
Annertussuseq taanna qularnanngitsumik ministereqarfimmik
tupigutsatsitsisimavoq, telegrammimut naggasiullugu
nunap nakorsaanerata ”inerniliussanut
tupaallannangaatsiartunut, ilaatigut namminneq saaffiginnittartut amerlannginnerat
tunngavigalugu”
371
isumaa paaserusullugu. Ministereqarfiup taamaalilluni tassa spiralip taama
atorneqartiginera tupaallaatigivaa, arnat taama ikitsigisut namminneq saaffiginnittarunarmata. Nunap
nakorsaanerata ministereqarfik qanoq akissuteqarfigisimaneraa ilisimaneqanngilaq.
Nalunaarusiaq ataatsimoortoq taanna, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiani
pisortap suliarineqassasoq kissaatiginikuusaa, aamma Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap
allatseqarfia nassitsisutut allassimasoq, januaarimi 1970-ip aallartinnerani piareerpoq. Tassani Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap Kalaallit Nunaannut ministerimut 1965-imi
”paasitsiniaanerup
assigiinngitsunik periuseqarluni annertusarneqarnissaa pillugu”
inassuteqareernerata kingorna
suliniutinik
sunik ingerlasoqarsimanersoq nassiaatigineqarpoq. Nalunaarusiami, ”Allakkiaq 2/1970”-
imik taaneqartumi, ilaatigut periutsip spiralip akuersissutigineqarnera nassuiaatigineqarpoq, aamma
spiralit ikkunneqarsimasut peerneqarsimasullu pillugit kisitsisit, nunap nakorsaanerata nassiussimasai,
saqqummiunneqarlutik. Allakkiami inerniliunneqarpoq, ”Tamatuma
naligivaa, arnanit 15-iniit 49-nik
ukiulinnit tamanit ¼-ii periutsip peqqinnissaqarfimmit neqoorutigineqarluni aallartinneraniit ukiut
marlungajaat qaangiunneranni spiralilerneqarsimasut.”
Aammattaaq takuneqarsinnaavoq, spirali
nunaqarfinni atorneqarsinnaasutut isumaqarfigineqanngitsoq, (nakorsamit ikiorneqarsinnaaneq
qaninnerpaaq ungasissumiittoq), ilaatigut taanna aaqareernerup kinguninngua ikkunneqartariaqarmat,
ilaatigut arnaq qaammatip ataatsip qaangiunnerani misissorneqartussaammat. Tamatuma saniatigut
spiralip ikkunneqarnerata kingunerisaanik aaqartarnermut akornusersuutaanera ”nakorsamit
sukkasuumik ikiorneqanissamik”
372
pisariaqartitsiffiusinnaavoq. Arnat avataaniit Kalaallit Nunaannut
nuuttut naartunaveersaatinik ”annertunerungaatsiartumik” atuisartutut isigineqarmata –
immaqa p-pille-
nik
–
allakkiaq malillugu pingaarnertut arnat kalaallit illoqarfinniittut spiraleqarput. Taamaattumik
takuneqarsinnaavoq: ”ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornermi kalaallit arnat 15-iniit 49-nik
ukiullit illoqarfinniittut 1/3-iisa missaaniittut spirali massakkut atorpaat
”
Spiralip atorneqarnerata siuaruarnerata sukkassusia ima nassuiarneqarpoq:
”Spiralip naartunaveersaatitut atorneqarsinnaanerata akuerineqarnissaa sioqqullugu spiralip
qanoq tiguneqarnissaa nalornissutigineqalaarsimavoq, ilaatigut pissutigalugu
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornerup kajumissuseqarfigineqarnissaa qanoq
annertutigissanersoq ilisimaneqareersinnaanngimmat. Anguneqarsimasoq qulaani taaneqartoq,
ukiut marlungajaat qaagiunneranni anguneqarsimasoq, periutsip nutaap siammasissumik
soqutigineqarluarneratut isigineqarsinnaassagunarpoq, kisianni nunap immikkoortuini nakorsat
paasissutissiinerat malillugu kajumissutsip ima sakkortutiginera akuttuvoq,
napparsimmavimmut nammineq saaffiginnilluni spiralilersikkiartornermik kinguneqartarluni.
Kisianni ernereernerup kingorna nakorsat neqeroorutaat arnarpaalunnit akuerineqartarpoq.”
103
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0114.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiata taamaalilluni nunap nakorsaanerata spirali
qanoq tiguneqarnersoq pillugu nassuiaataa oqaluttuareqqippaa, aamma tassani takusinnaavarput
taassuma siaruarnera ima isigineqartoq piumaneqarneranik
imaluunniit ”soqutigineqarneranik”
naammassinniffiusimalluni, ilutigitillugu aamma nakorsat eqeersimaartumik spiralimik arnanut
neqerooruteqartarsimanngitsuuppata annertunerusumik susoqarsimanavianngikkaluarluni. Inerniliineq
imaappoq, inunngortut amerlassusiat ukiut pingasut ingerlaneranni 25 %-imik appariaateqarsimasoq,
aamma suli appariartuinnassanersoq ”ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu
peqqinnissaqarfik aamma allat paasisitsiniaanermik suliaqarnermi sunik suliaqarnersut”
373
apeqqutaassasoq.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiorneq pillugu sulineq, aamma inunngortut
amerlassusiisa ineriartornerat pillugit Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitaq ulloq 13. januaari
1970-imi ilisimatinneqarpoq, tassunga ilanngullugu innuttaasut amerlassusissaannik nutaamik
missingersuusiortoqarnissaanik pisariaqartitsineq pillugu. Ataatsimiinnermit imaqarniliami
takuneqarsinnaavoq, missingersuusiornissami tullinnguuttumi spirali pissutigalugu innuttaasut
amerlassusiannut kisitsisissatut naatsorsuutigineqartoq appasitsippallaarteqqunagu Landsrådip
siulittaasuata Erling Høegh-ip
mianersoqqussutigigaa: ”Massakkut
nutaanera pissutigalugu
soqutigineqarpoq, kisianni immaqa kingusinnerusukkut atorneqarpiarunnaassaaq.”
Taassuma aamma
oqaatigivaa, ”spiralimik
ajutoortoqarsimasoq”,
tamanna ima kinguneqarsimagunarluni
spiraleqaraluarluni naartulersoqarsimalluni. Tamanna
”arnat akornanni sukkasoorujussuarmik
tusalertorneqarpoq”,
Høegh-i
malillugu.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami landsrådimut ilaasortap aappaata, Peter Heilmannip,
Høegh isumaqatiginagu oqaatigivaa, nammineq naatsorsuutigigamiuk inunngortut amerlassusiat ilumut
appariaateqassasoq: ”Inuuniarnermi
atukkat qaffasinnerusut, aamma annertunerusumik
paasissutissiineq namminerminni inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerannik kinguneqassaaq,
aamma spirali ilanngullugu neriulluarnissaq suli annertunerulersinneqarpoq.”
Spiralip
”tatigineqarunnaarsinnaaneranik” allatseqarfimmi
sulisut ilaata Høegh isumaqatigivaa, kisianni
taamaattoqassappat naartunaveersaatinik allanik peqarpoq. Taassuma p-pille taarsiullugu immaqa
atorneqarsinnaasoq tassani eqqaavaa. Aamma sulisup taassuma tikkuarpaa, kisitsit takutikkaat
”ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq siammasissumik soqutigineqartoq, aammalu tamanna
pingaarnerpaagunartoq”.
Kisitsisilli innuttaasunit arnanit soqutiginninnerujussuartut paasineqarput,
naak ataatsimiinnermi peqataasunit ilisimaneqaraluartoq, nunap immikkoortuini nakorsat
oqaluttuarnikuusut, spiralilersikkusulluni namminneerlutik saaffiginnittartut akuttusuumik pisartut.
Danskilli folketingimut ilaasortap Svend Haugaard-ip maluginiarsimavaa, arnat namminneerlutik
spiralilersinniarlutik saaffiginninneq ajortut, aammalu tassunga ilanngullugu oqaatigalugu,
”Ajornartorsiummut
tamatumunnga iluarsiissutissamik nassaarnissaq kissaatiginassaaq”.
Tamanna
itisiliiffigineqanngilaq, kisianni ilimanarsinnaavoq, arnat kajumissuseqarnerat naammanngippat spiralip
siammaqqinneqarnissaa pillugu Haugaard-i ernumassuteqarsimassasoq.
Oqaluuserisassani oqaluuserisassap taassuma oqaloqatigiissutiginerata naggataani Høegh-ip
erseqqissaqqippaa, innuttaasut amerlassusissaasa missingersorneqarnissaanni tulliuttumi inunngortut
amerlassusissaat appartinneqarpallaartariaqanngitsoq, ”aningaasaliissutissat
tunuarsimaarfigineqarnerat, aamma innuttaasut amerlassusissaannik missingersuummi kisitsisit taama
annertutigisumik appartinneqarpata kingunerlussinnaanera”
piffissami kingullermi
pasitsaateqqajaaneqarsinnaammat tunngavilersuutigalugu. Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitaip siulittaasuata oqaloqatigiinnerit naggaserlugit
isumaqataaffigivaa,”kissaatiginarsinnaagaluartoq” innuttaasut amerlassusissaasa
missingersorneqarnissaat utaqqissunneqarsinnaagaluarpat, inunngortut amerlassusiisa ineriartornerisa
pitsaanerusumik takusinnaanngornissaanut, kisianni siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik
104
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0115.png
IMMIKKOORTOQ 1
pilersaarusiap takkuttussap ukioq taanna innuttaasut amerlassusissaannik missingersuinissaq
pisariaqalersikkaa, aamma tamatuma saniatigut taanna aningaasalersuinissamut pilersaarut assigalugu
pituttuisuunngitsoq. Allatut oqaatigalugu: innuttaasut akornanni ineriartorneq allanngussagaluarpat
siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarut allanngortinneqarsinnaavoq.
374
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ataatsimiinnerani ullormi tassani (ulloq 13. januaari 1970-
imi), Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiani pisortaq ministereqarfimmi
økonomisk-statistisk- kontorimut allakkiamik allappoq,
”uagut
Kalaallit Nunaannut allatseqarfimmiit
soqutigisorujussuussavarput spiralip atorneqarnerata siaruarnera pillugu ingerlaavartumik
assigiinngissitaartumik kisitsisitigut paasissutissanik pissarsisarnissarput”
aammalu
tunngavilersuutigalugit: ”innuttaasut
amerlassusissaannik missingersuutinik suliaqarnermut,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaalluni suliaqarnerup
aaqqissuunneqarnissaanut il.il. atugassamik.”
Taamaattumik taassuma inassutigivaa, allaffik taanna
kisitsisitigut paasissutissanik ingerlaavartumik nalunaarsuisassasoq, arnat ukiuinik, aappaqarnermikkut
inississimaffiinik, najugaqarfiinik (tassunga ilanngullugit illoqarfimmi imaluunniit nunaqarfimmi
najugaqarnersut), inunngorfiinik (Danmarki imaluunniit Kalaallit Nunaat), qassinik erniaminnik
meeraqarnersut, aammali ”namminneerlutik
napparsimmavimmut saaffiginnissimanersut il.il..”
375
Allatseqarfimmi pisortap taamaalilluni arnat periutsimik spiralimik soqutiginninnerat, aamma ataatsimut
isigalugu taassuma siaruarnera suli malinnaaffigerusullugit soqutiginnippoq.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ataatsimeereernerata kingorna tusagassiorfinnut
nalunaaruteqartoqarpoq, tassani ilaatigut takuneqarsinnaalluni, ”innuttaasut
amerlassusissaattut
missingersuutit maannamut atorneqartut ilaatigut atorumaneeruttut”,
spiralip kingunerisaanik
pingaartumik inuusuttunut tunngatillugu, aamma 1966-imiilli inunngortut amerlassusiat 25 %-imik
appariaateqarsimasut. Tassunga ilanngullugu takuneqarsinnaavoq, innuttaasut amerlassusissaattut
missingersuutinik nutaanik atorfissaqartitsisoqartoq.
376
Innuttaasut amerlassusissaannik missingersuusiorneq nutaaq
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiata pisortaata Økonomisk-Statistisk Kontori
ulloq 19. januaari 1970-imi qinnuigivaa, innuttaasut amerlassusissaannik missingersuinissap nutaap
suliarineqarnissaa aallartisaqqullugu, aamma tamanna ”piaarnerpaamik” pissasoq, ”siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarutip Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamut
juunimi saqqummiunneqannginnerani missingersuut nutaaq piareersimasariaqarmat.”
377
Ullut qulit qaangiunneranni, ulloq 29. januaari, inaarutaasumik missingersuummut piareersaaneq siulleq
naammassineqarpoq. Taanna kinguaassiorsinnaasut, nuuttut aamma toqusut amerlassusiisa
ineriartornissaannik naatsorsuutigineqartunik tunngaveqarpoq. Missingiut taamaallaat periarfissamik
allamik ataatsimik imaqarpoq, kisianni ”takorloorparput”, ministereqarfimmi sulisup ataatsip immikkut
ilisimasalimmut, allaffimmit isumasiorneqartumut, allanneratut ”periarfissanik
assigiinngitsunik
pingasunik pissarsissalluta”.
378
Missingiummi naatsorsuineq ilimagineqareersutut 1985-imi innuttaasut
amerlassusissaattut 49.300-nik inerneqarpoq
–
kisitsit, missingersuutip siulianut sanilliullugu
appasinnerungaatsiartoq.
379
Kinguaassiorsinnaasut ineriartornissaannut naatsorsuutigineqartut
innuttaasut naartunaveersaatinik qanoq atuinissaat naatsorsuutigineqarnersoq tunngavigalugu
tunngaveqarput: ”Ernisut
1969-imi 1.200-juupput, imaluunniit 1968-imut sanilliullutik 200-nik
ikinnerullutik, aamma spiralit 900-t missaanniittut 1969-imi ikkunneqarnerisa kingunerisaannik 1970-
imi amerlassutsit [ernisut] aamma 200-nik
appariaateqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq”.
Tassani tassa kisitsisit ukiuni siuliineersut tunngavigalugit kisitsisoqarsinnaavoq.
Naatsorsuutigineqarpoq, arnat amerlanerusut 1975-ip tungaanut spiralilerneqarsimassasut,
”kisianni
piffissap ingerlanerani akuttunerujartortumik”,
1980-imi
aamma 1985-imi pisumut tunngatillugu
105
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0116.png
IMMIKKOORTOQ 1
”naatsorsuutigineqarluni
p-pille-p atorneqarnera Kalaallit Nunaanni piffissap ingerlanerani aamma
siaruaakkiartussasoq, taannalu aamma appariartornerup ingerlaannarnissaanut peqataassalluni,
taamaalilluni 1985-imi qaffasissutsimut danskit massakkut inissisimaffigisaannit 1/3-imik
qaffasinnerusumik inissisimalissalluni.”
380
Tassa tassani 1970-ip aallartinnerani
naatsorsuutigineqarsimavoq, danskit aamma kalaallit kinguaassiorsinnaassusiat ukiut aggersut 15-it
ingerlaneranni imminnut qanillattorsimassasut, kisianni aamma Kalaallit Nunaanni inunngortut
amerlassusiat suli Danmarkimit qaffasinnerussalluni.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami juuni 1970-imi ataatsimiinnermi nunap nakorsaanerata
ineriartorneq ima nassuiarpaa:
”spiralip
atorneqarnerata sukkasuumik siaruaannerata missingersuutit
maannamut atorneqartut atorsinnaajunnaarsippai. Arnat pingasuugaangata ataaseq
spiralilerneqarnikuupput.”
Taanna Folketingimi politikerimut Svend Haugaard-imut akissutaavoq,
ataatsimiinnermi taassuma nunap nakorsaanera aperinikuullugu, innuttaasut amerlassusissaannik
missingersuutit qanoq eqqortigissanersut, uanilu nunap nakorsaanerata uppernarsarsinnaavaa,
inunngortut amerlassusiat illuanut saassimasoq.
381
Inaarutaasumik missingersuummi, 1. juuli 1970-imik ullulerneqarsimasumi, periarfissat qulingiluat
suliarineqarsimapput. Nassitsinermut atatillugu Økonomisk-Statistisk Kontori allappoq:
”missingersuummi
naartunaveersaatinik atuinerup annertuumik qaffariaateqarnera
eqqarsaatigineqarpoq.”
382
Missingersuummi periarfissat allat tamarmik piareersarnermi inerniliussaq assigalugu missingersuummi
kingullermi 1967-imeersumi naatsorsuutigineqartunit innuttaasut amerlassutsimikkut
appasinnerujussuarmik amerlassuseqarnissaannik naatsorsuuteqarnermik inerneqarput. Taamaalilluni
siusinnerusukkut missingersuutigineqartumi periarfissaq allami ilimagineqarnerpaami 1985-imi
innuttaasut 66.400-unissaat naatsorsuutigineqarpoq, missingersuummi nutaami kisitsit 57.441-lluni,
aamma ilimanarnerpaaq 50.000-inut (periarfissat allat A2 aamma B2) killilluni.
383
Spiralip atugaanerata 1968-imiit ukiunullu tulliinut siaruarneranit innuttaasut amerliartornerat
taamaalilluni tassa pimoorullugu qaangerneqarpoq.
Takussutissiaq 1.a.
Inuttaasut aamma inunngortut amerlassusiat Kalaallit Nunaat 1950-2000.
60.000
50.000
Inuit amerlassusiat
Inunngortut amerlassusiat
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
0,0
1950
1955
1960
1965
1970
1975
Ukioq
Paasisaqarfik: . Bjerregaard P. Disease pattern in Greenland: Studies on morbidity in Upernavik 1979-1980 and mortality in
Greenland 1968-1985. Arctic Medical Research 50: Suppl. 4, 1992. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissartarfimmit kisitsisit atorlugit
nutarterneqarpoq.
106
Inunngortut
Inuit amerlassusiat
40.000
30.000
20.000
10.000
0
1980
1985
1990
1995
2000
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0117.png
IMMIKKOORTOQ 1
Takussutissiami takutinneqartutut inunngortut amerlassusiat 1965-ip missaaninngaannit unikaallappoq,
kingornalu appariartornera 1960-ikkut naaneranni sukkasoorujussuarmik ingerlalerluni
–
qularnanngitsumik periutsip spiralip atorneqarnerata siaruaannerata kingunerisaanik. Inunngortut
amerlassusianni appariaateqarneq arnani 30-t aamma 50-it akornanni ukiulinni annertunerpaavoq,
inuusuttullu akornanni appasinnerpaajulluni. Ilutigitillugu aappariinnerup avataani inunngortut
amerlassusiat qaffariaateqarpoq, takussutissiami takutinneqanngitsumik. 1950-imi taakku inunngortunit
tamanit 21,3 %-iupput, 1960-imi 33,6 %-imut qaffassimalluni, aamma 1972-imi inunngortunit tamanit
53,2 %-it
”aappariinnerup avataatigut” inunngortuullutik. Tamanna pingaartumik inuusunnerit 29-it
inorlugit ukiullit akornanni malunnaatilimmik pisarsimalluni.
384
Ineriartorneq, innuttaasut amerlassusissaattut missingersuummi nutaami naatsorsorneqarsimasoq,
ilaatigut Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap tusagassiorfinnut ulloq 9. decembari 1970-imi
nalunaarutaani taaneqarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq, missingersuummut siullermut sanilliullugu
ukiuni qulikkaani tulliuttuni innuttaasut amerlassusiat appasinnerujussuussasoq naatsorsuutigineqartoq:
”Allannguut
taanna pingaarnertut inunngortut amerlassusiisa annertuumik appariaateqarnerannik
pissuteqarpoq, spiralimik atuinermik pissuteqartoq, soorluttaaq tikisitat 1985-imi ikinnerunissaat
ilimagineqarluni, ilutigitillugu avataanut nuuttussat killeqarnissaat ilimagineqartoq.”
Tassa maanna
siunissaq allaanerusumik isigineqarpoq, innuttaasut amerliartornerat ”noqqillaaminerusimassalluni”,
nakorsat ilaannit, politikerinit, atorfilittanit aamma peqatigiiffiinnit ujartorneqarsimasoq, aamma
pingaartumik politikkikkut aamma allaffissornikkut inissisimasut naatsorsuutigisaannit sukkanerusumik
ingerlasimalluni.
A.C. Normanip Folketingimi 1970-imi oqalugiarnera
Innuttaasut amerlassusissaattut missingersuummut nutaamut missingiut siulleq suliarineqareermat
(januaarimi 1970-imi), kisianni innuttaasut amerlassusissaattut missingersuut inaarutaasumik suli
naammassineqanngitsoq (juulimi 1970-imi), Kalaallit Nunaannut ministeri A.C. Normann Folketingimi
ulloq 23. apriili oqalugiarpoq, Kalaallit Nunaata siunissami ineriartornissaanut naatsorsuutigineqartut
nassuiaatigalugit. Inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerat piffissami tassani Normannip
ilisimavaa. Oqalugiarnermini tikkuarpaa, G50-ip
ilimagereersimasinnaanngikkaa ”innuttaasut
amerleriaateqarujussuarnerat, 1950-ikkut
qiteqqunneranni aallartittoq”.
Tamanna ministeri malillugu
ima kinguneqarpoq,
”suliniarnissaq naammassissallugu isumaqarfigisimasaq
annertusineqartariaqartoq, inuuniarnikkut atukkat pitsaanerulersinneqarnissaannik anguniarneqartoq
anguneqassappat.”
Ministerip taamaalilluni nassuiaatigivaa, siullertut innuttaasut amerlassusiisa
qaffannerat pissutigalugu Danmarki 1950-i aallarnerfigalugu
”sukkanerujartuinnartumik
sulineq
annertusisariaqarsimagaa”.
Tamanna tunngavigalugu oqaatigivaa:
”Taamaattumik erseqqippoq, ukiuni
kingullerni innuttaasut amerliartornerat soqutigisorujussuullugu malinnaaffigisimagatsigu, aamma
ukiut tamaasa eqqartorluartarsimallugu, aamma Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami.”
Ineriartorneq illuanut saakkiartulersimasoq tamatuma kingorna oqaluttuarivaa:
”Inunngortut amerlassusiat 1960-ikkut
missaanninngaanniit unikaallakkiartulerpoq, aammalu
ukiuini kingullerni ima isikkoqarluni, inunngortut amerlassusiat appariartorpallaartoq. Ukiuni
arlariinni kingullerni pingaartumik spiralimik taaneqartartup atugaanera tamatumunnga
tapertaasimavoq.”
385
Innuttaasut amerleriaateqarnerisa, aamma 1950-ikkut qiteqqunneranniit siumullu Kalaallit Nunaannut
aningaasaliissutit qaffanneqarnissaasa pisariaqassusiata imminnut ataqatigiinnerat nassuiaammini
taamaalilluni saqqummiuppaa. Taassuma nassuiaatigivaa, inuiaqatigiit kalaallit inuuniarnermikkut
atugaasa pitsanngortinnissaat Kalaallit Nunaannut politikkimi anguniagaajuaannarnikuunera
107
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0118.png
IMMIKKOORTOQ 1
pissutigalugu innuttaasut amerliartornerat ilutigalugu danskit naalagaaffiata suliniarnini
annertusisariaqartarsimagaa. Taassuma ilanngullugu tikkuarpaa, inunngortut amerlassusiat maanna
appariartortoq, tamatumunngalu pingaartumik spirali pissutaatillugu. Taamaalilluni qularnanngitsumik
Folketingimut kalerrisaarutigivaa, Kalaallit Nunaannut suliniarneq manna tikillugu
qaffakkiartuinnarneratut sukkatigisumik qaffakkiartuinnartussatut isikkoqanngitsoq. Normannip spirali
pillugu oqaaseqarnera taamaalilluni tunngaviusumik taassuma aningaasaqarnermut sunniutaanut
tunngassuteqartutut isikkoqarpoq.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarut 1971-1985
tamanut saqqummiunneqarpoq
Inuiaqatigiit kalaallit qanoq ineriartortinneqarnissaannik takorluugaq, Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup suliarititaa, ukiakkut 1971-imi saqqummiunneqarami 200-nit amerlanerusunik
qupperneqarpoq.
386
Siulequtsiussami Kalaallit Nunaannut ministerip A. C. Normannip erseqqissarpaa,
siunissami ineriartortitassatut takorluukkami pilersaarutit pituttuisuunngitsut, kisiannili
”suliassaqarfinni assigiinngitsuni pingaarnertut ajornartorsiutinik artorfilittat nassuiaanerattut”
atuarneqassasoq. Pilersaarut ataatsimut isigalugu aalisarnikkut, pisortat suliffeqarfiutaanni,
inissialiortiternikkut, teknikkikkut suliffeqarfinni, pilersuinermik sullissivinni il.il. ajornartorsiutinut
tunngassuteqarpoq. Taanna inuiaqatigiit ineriartornerannik erseqqissaanermik aallartippoq, innuttaasut
amerliartornerat, aammali 1960-ikkut affaanni kingullerni inunngortut ikileriarnerat nassuiarneqarlutik.
Tulliullugu Kalaallit Nunaannut politikkimi maannamut anguniarneqartut saqqummiunneqarput,
siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarummi aalajangiusimaannarneqartut, aamma
aningaasaqarnikkut suliniarnermut pingaaruteqartoq:
”Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarummi takuneqarsinnaavoq,
inuiaqatigiit kalaallit inuuniarnermikkut atugaasa qaffasinnerulersinneqanissaannut
tunngatillugu maannamut anguniagassatut akuerineqarnikuusut malinnerisigut
ilimagineqartariaqartoq Kalaallit Nunaannut aningaasaliissutinik tunniussisarneq
qaffakkiartuinnassasoq, naak qaffakkiartornera noqqillaamissagaluartoq.”
387
Ilutigitillugu tikkuarneqarpoq, siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarummi suliffissat
”inuiaqatigiinni
kalaallini sukkasuumik amerliartortuni”
qanoq naammatsigissanersut
nalornissutigineqartoq. Tassunga ilanngullugu eqqarsaat una saqqummiunneqarpoq,
”piffissanngunnginnersoq
Kalaallit Nunaannut politikkimik periarfissamik allamik
eqqarsaateqassalluni, kingornalu innuttaasut amerlassusiat inunngortut amerlassusiisa
appartinnerisigut aamma nutsernikkut aalaakkaasunngortikkiartuaartinniarsaralugu”.
388
Kalaallit
Nunaannut politikkimik allanngortitsinissamik eqqarsaat siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut aamma
siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiorneq pillugu suleqatigiissitami januaarimi
1969-imi aamma oqaatigineqarnikuuvoq.
Tamanna innuttaasut amerliartornerannik paasininnerup allanngorneranik ersersitsivoq, G50-imi amma
G60-imi (naleqq. kapitali 1.2. aamma 1.3.) naammassisaqarsinnaassutsip
qaffasinnerulersinneqarnissaanut, taamaalillugulu inuuniarnikkut atukkat
qaffasinnerulersinneqarnissaannut pisarialittut isigineqarsimalluni, maannali anguniakkap asserpiaa
anguneqassappat ajornartorsiutitut taaneqarluni. Kalaallit Nunaannut politikkimut periarfissami allami,
uani oqaatigitsiarneqartumi, siunertarineqartoq tassa tassaasimavoq, innuttaasut kalaallit amerlassusiat
periutsit assingi marluk, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma Siunissamut ineriartortitassatut
takorluukkanik pilersaarusiornermut Suleqatigiissitap akornanni aallarniutaasumik
ataatsimeeqatiginnermi januaarimi 1969-imi taaneqartut atorlugit aalaakkaasunngortinniarneqassasut ,
108
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0119.png
IMMIKKOORTOQ 1
tassalu ”ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarneq annertunerusoq” aamma ”nutserartitsinermik
politikki suliaqarfiulluartoq.”
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarummut ilaavoq, innuttaasut amerlassuisiat
appariaateqareersimasoq, tamannalu spiralip atorneqarnerata eqqunneqarneranik nassuiarneqarluni.
Ilutigitillugu kinguaassiorsinnaanerup siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qanoq ineriartornissaa
isummerfigineqarpoq:
”Spiralip atorneqarnerata siaruarnera ukiuni siullerni sukkasuumik
ingerlasimavoq, kisianni
ilimagineqartariaqarpoq siaruarnera tamatuma kingorna kigaannerusumik ingerlalissasoq.
Nakorsat nalunaarusiaanni takuneqarsinnaavoq, spiralit manna tikillugu ernereernerup,
nalinginnaasumik napparsimmavinni pisartup, kingorna nakorsanit neqeroorutigineqaraangat
ikkunneqartartoq, nammineerluni saaffiginnittarnerit akuttusuumik pisarlutik. Alloriarnermi
siullermi qanoq annertutigisumik angusaqartoqarsimanersoq nalileruminaappoq, aamma
siunissamut ungasinnerusumut isigisumik missingersuutinik suliaqarneq ukiunik arlariinnik
utaqqissuneqarsimanissaa kissaatiginarsimassagaluarpoq. Piffissap ilaani immaqa
paasisitsiniaanermik suliaqarneq sukumiinerusoq suliarineqartariaqassaaq,
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut arnat amerlanerusut
kajumissuseqalersinniarlugit. Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu p-pille-t aamma
ilaqutariingornissamut pilersaarusiornermi pingaaruteqaleriartuinnartussaassapput.”
389
Siunissamut ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarummi taamaalilluni taaneqarpoq, inunngortut
amerlassusiisa siunissami qanoq ineriartussanersoq eqqoriaruminaatsuusoq. Ministereqarfiup
naatsorsuutigivaa, ilaatigut inunngortut amerlassusiat spiralip atorneqalernissaata
akuersissutigineqarnerata kingorna ukiunut siuliinut sanilliullugu kigaannerusumik appariartussasoq,
ilaatigut ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut tunngatillugu ”paasisitsiniaanermik suliaqarneq
sukumiinerusoq” pisariaqartinneqassalluni. Kingulleq spiralilersinniarluni ”nammineerluni
saaffiginninnerit” iluatsinngitsoorsimanerannik oqaaseqaammut atatillugu isigineqassaaq, aamma
taamaattumik ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu nutaamik paasisitsiniaasoqarnissaa
naatsorsuutigineqarsinnaasoq, taamaalilluni inunngortut amerlassusiannut sunniuteqaqqissalluni.
390
Inuiaqatigiit ineriartornerannik soqutiginninneq annikilliartorpoq
Inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerannut spirali tapertaasimasoq maanna erseqqissimmat
innuttaasut amerlassusiisa ineriartornerannik allaffissornikkut politikkikkullu soqutiginninneq annertooq
piusimasoq annikkilliartulerpoq.
Tamanna ilaatigut tigussaasumik takusinnaavarput, Kalaallit Nunaanni ”innuttaasut
amerleriapiloornerat” pillugu naqitaaraq pilersaarutigineqartoq, 1960-ikkut
naajartorneranni
pilersaarusiorneqartoq, 1971-imi
taamaatiinnarneqartoq ”inunngortut
amerlassusiisa sukkasuumik
maanna ikiliartornerat pissutigalugu.
Naqitaaqqami erseqqissarneqartussaanikuugaluarpoq,
”innuttaasut
amerliartornerat pivisusoq aamma naatsorsuutigineqartoq atorlugit erseqqissarneqartoq,
aamma taassuma inuiaqatigiinnut ilaqutariinnullu (inummut ataasiakkaamut) kingunissai.”
Naqitaaqqap suliarineqarnerani malittarisassani, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi sulisup
suliarisimasaani, taanna takuneqarsinnaavoq, aamma naqitaaqqamik allattussatut eqqarsaatigineqartup
malitassaralugu. Malittarisassani takuneqarsinnaavoq, innuttaasut amerliartornerat qanoq
annertutigissanersoq, imaluunnit ilaqutariinni ataasiakkaani meeqqat qanoq amerlatigissanersut
aalajangersarneqarnissaat naqitaaqqami inerniliunneqassasoq eqqarsaataasimanngitsoq, kisiannili
”oqallinnissamik
eqqarsarnissamillu”
pilersitsissalluni. Tamanna erseqqissarneqarpoq: ”Naqitaaraq
109
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0120.png
IMMIKKOORTOQ 1
inunngortut killilersorneqarnissaannik sunniiniarnertut paasineqarsinnaasuussanngilaq.”
Tamanna
nunani tamalaani oqallisigineqartunut aamma ileqqunut innersuussinikkut nassuiarneqarpoq:
”Nunani tamalaani ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut politikkimi innuttaasut qanoq
iliortariaqarnerannik (tamanna pillugu FN-i aalajangersagaqarpoq) avataaninngaanneersut
naalakkersuiniarsarinnginnissaat pingaartinneqartorujussuuvoq. Tassunga atatillugu
eqqaamaneqartariaqarpoq, ministereqarfik naqitaaqqamik saqqummiussisuusoq.”
391
Tassa Kalaallit Nunaanni Ministereqarfiup naqitaaraq aqqutigalugu qanoq oqariartuuteqartoqassanersoq,
aamma taanna danskit politikeriisa ”inunngortut killilersorneqarnissaannik” kissaateqarnerannik
paasineqassanngitsoq eqqumaffigivaa. Tassani taarsiullugu paasissutissiissutissatut qitiutinneqassaaq,
meeqqat amerlassusiat qinigassaasoq, aammalu ”pisussatut aalajangeriigaanngitsoq”. Naqitaararli
suliarineqanngilaq, piffissap ingerlanerani spiralimik periutsip siaruarsimanera pissutigalugu
pisariaqartutut isigineqarunnaarmat.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarutip 1973-1974-imi nalilersoqqinneqarneranut
aamma takusinnaavarput, inunngortut amerlassusiat ernumanissamik pissutissaqartitsiunnaartoq,
tamanna taaneqareersutut 1969-1970-imut siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik
pilersaarusiorluni suliaqarnermi pinikuusimalluni. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allagaatinik
toqqorsiaviani nalunaarsukkami takuneqarsinnaavoq, tunngavissat taamanikkut allaanerusimasut,
inunngortut amerlassusiat naatsorsuutigineqartumit annertunerusumik appariaateqarsimammat. Kisianni
”aalisarnermik
inuussutissarsiuteqarneq suli patsinartorujussuuvoq.”
Nalunaarsukkami allami
takuneqarsinnaavoq, siunissami ineriartortitassatut takorluukkani pilersaarummik suliaqarnerup stiulliup
kingorna ”Kalaallit
Nunaanni suliffissaqarniarnikkut siunissaq pillugu
isumalluarunnaariartuinnartoqartoq”
ukiup ilaani suliffissaarusimasarneq aamma inuusuttut
suliffissaarusimasarnerat innersuussutigalugu henvisning?.
392
Innuttaasut amerlassusissaannik missingersuutip, 1975-imi suliarineqartup, aamma takutippaa,
innuttaasut amerlassusissaannik missingersuut 1970-imeersoq killigalugu inunngortut amerlassusiat suli
appariartuinnartoq. CPR-inik nalunaarsuiffinni paasissutissat tunngavigalugu siullerpaamik
missingersuusiortoqarpoq, aamma taamaattumik taanna missingersuutinut siuliinut sanilliullugu. Ukiuni
kingullerni ineriartornerit naatsorsorneqarnerisa takutippaat, kalaallit aamma danskit
kinguaassiorsinnaanerat ”annertuumik
imminnut qanilliariarsimasut.”
Kalaallini
kinguaassiorsinnaassuseq nassuiarneqarpoq ”naartunaveersaatinik
atuineq annertunerujartuinnartoq.”
Missingersuut malillugu maanna naatsorsuutigineqalerpoq, ”kinguaassiorsinnaaneq
tamaat isigalugu
suli appariartorlunilu sukkanersumik appariartussasoq”.
Taamaattumik
naatsorsuutigineqarpoq,
periarfissaq I-i (kinguaassiorsinnaasut annertunerpaamik appariaateqarnissaannik
naatsorsuutiginninneq) piviusorsiornerpaajusoq. Illuatungaani naatsorsuutigineqarpoq, siusinnerusumut
sanilliullugu avataaniit avataanullu nuuttut nikingassutaat appasinnerussasoq, aamma taamaattumik
innuttaasut amerlassusissaattut siusinnerusukkut missingersuutigineqarsimasut ukiut 20-25-t
qaangiunnerini assigipajaaginnassagai naatsorsuutigineqarpoq.
393
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup 1976-imut ukiumoortumik nalunaarusiaani inunngortut
amerlassusiisa ineriartornerat sukumiinerusumik nassuiarneqarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq,
kinguaassiorsinnaasut katinnerat 1964-imisut appariaateqarsimasoq, ilimanaateqarluni arnaq ataaseq
inuunermi ingerlanerani agguaqatigiissillugu 7,4-niik meerartaarsimassagaluartoq, 1975-imi ima
ilimanaateqarluni, arnaq ataaseq agguaqatigiissillugu 2,4-nik meerartaassasoq. Tassani aamma
takuneqarsinnaavoq, appariaat ukioqatigiiaani 15-it 50-illu akornanni ukiulinni tamani pisimasoq,
kingullerpaami inuusuttut akornanni. Ukiut ingerlanerini inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerat
spiralimik periutsip atugaanerata siaruaassimaneranik, kisianni aamma naartuersittut
amerliartuinnarnerannik nassuiarneqarpoq, 1975-imi
”uumallutik
inunngortut amerlassusiisa 50 pct.-
iisa missaannut qaffariaateqarsimalluni”
(naleqq. kapitali 1.6.). Tikkuarneqarpoq, spiralit aamma
110
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0121.png
IMMIKKOORTOQ 1
naartuersinnerit qassit arnanut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunut attuumassuteqarnersut
ilisimaneqanngitsoq.
394
Innuttaasut amerlassusiisa ineriartornerat pillugu Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allakkiaa
malillugu ukiut marluk qaangiunnerini erseqqissivoq, inunngortut amerlassusiat aalaakkaasunngortoq,
danskinit sanilliullugu qaffasinnerulaartumik inissimasumik:
”Ilimanarsinnaavoq,
inunngortut
amerlassusiat siunissami aalaakkaasumik maannakkutut inissisimassasoq, aamma taamattumik
innuttaasut kalaalersaasa amerlassusiisa ineriartornerat qularnaatsorujussuarmik
eqqoriarsinnaalissapput.”
Naatsorsuutigineqarporli
inuiaqatigiit kalaallit 40.600-iniit 55.000-inut 1995-
ip tungaanut amerleriaateqassasut, ukioqatigiiaat 1960-ip missaan inunngortut amerlasuut
kinguaassiorsinnaanngornissaminnut ingerlaarmata. Kisianni ukiuni siuliinut sanilliullugu qaffariaat
annikinnerungaatsiartoq pineqarpoq.
395
Taamaalilluni inunngortut amerlassusiannik politikkikkut
ernumassuteqarneq milligunarpoq.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu siammasissumik suliaqarnerup politikkikkut
eqqumaffigineqarnera aamma annikilliartorpoq.
396
Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarnerit
Danmarkimi 1970-imi eqqunneqarnissaat sioqqutilaarlugu kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
atuartitsisarneq Kalaallit Nunaanni atuarfinnut pisortap atuarfinnut aamma ilinniarfeqarfinnut atatillugu
aamma eqquppaa.
397
Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarnerit Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartarnissaat,
Seksualoplysningsudvalgimit siunnersuutigineqarsimasutut, atuarfinnut pisortaqarfimmi
amerlanerussuteqartunit februaarimi 1969-imi akuersissutigineqarpoq. Atuarfinnut pisortaqarfiup
akuersissutigivaa, atuartitsisarneq aalajangersimasumik ingerlanneqartartussanngortinneqassasoq,
aamma angajoqqaat akuersiseqqaarnagit tamanna ingerlanneqarsinnaasoq. Tamatuma saniatigut,
Danmarkimut sanilliullugu siusinnerusunngortinneqassasoq, aamma kinguaassiuutitigut nappaatit
pingaartinneqassasut, tamatuma siaruaassimanerujussua pissutigalugu. Ilinniartitsisut atuartitsinissamit
pisussaaffeqanngitsitaasinnaapput, aamma tamatuma saniatigut atuartitsineq pingaarnertut
ilinniartitsisunit kalaallisut oqaaseqartunit ingerlanneqartassaaq
–
imaluunniit kalaallisuunngortillugu
nutserneqartassalluni. Tamatuma saniatigut, atuarfinnut pisortaqarfik malillugu, atuartitsinissamut
ilitsersuummik suliaqartoqartariaqarpoq, isumasioqatigiissitsinerit suliassamik ilinniartitsisunut
piareersaaqataasariaqarput, aamma atuartitsinissamut atortussanik naleqquttunik
suliaqartoqartariaqaraluarluni.
398
Kiisalu atuartitsinerup siunertaa sukumiisumik nassuiarneqarpoq,
tassaasoq ”sammisat
taakku meeqqat ilisimasaannut nalinginnaasutut inissinneqarnissaat, aamma
pissusissaanngitsutut isiginninnerup aamma nalorninerup peerneqarnissaat, aammalu ataatsimut
isigalugu kinguaassiorsinnaanermut tunngasut pissanganartutut isigiineqarunnaarsillugillu
paasiuminaatsortai paasinarsisillugit.”
399
Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarnerup eqqunneqarneratigut kinguaassiuutinut tunngasut
aamma naartunaveersaatit pillugit meeqqanut aamma inuusuttunut paasissutissiisarneq
malittarisassaliuunneqarpoq, aamma suliaq tamatuma kingorna politikkikkut suliassaajunnaarpoq,
kisiannili atuarfinnut pisortaqarfimmit aamma atuarfinnit ataasiakkaanit suliassartaatigut
ingerlanneqartussanngorluni.
Aamma siammasissumik innuttaasut paasissutissiisarneq 1960-ikkut naajartorneranni
aaqqissuussaanerusumik ingerlanneqalerpoq. Kalallit Nunaanni innuttaasunut paasissutissiinermut
ataatsimiititaliamik 1967-imi pilersitsisoqarpoq. Ataatsimiititaliap misissussavaa, innuttaasunik
paasissutissiisarneq qanoq ingerlanneqartarnersoq, sulineq qanoq annertusarneqarsinnaanersoq
misissussallugu, aamma suliassaqarfiup iluani siunissami sulinissamut siunnersuutinik
tunniussaqassalluni. Ataatsimiititaliap siunnersuutigivaa,
”suliniaqatigiiffimmik oqartussaasunut
attuumassuteqanngitsumik” pilersitsisoqassasoq, taamaattoq naalagaaffimmit aamma nunap karsianit
aningaasatigut tapiissuteqarfigineqartarnissaminik pisariaqartitsisussamik, taaguutilimmik Kalaallit
111
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0122.png
IMMIKKOORTOQ 1
Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffik, ”
Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut paasissutissiisarnermik
sulineq nakussassarlugu, aallartillugu aamma ataqatigiissarlugu”
400
suliaqartussamik.
Qaammarsaanermut kattuffiup sumiiffinni peqatigiiffiit aallaavigalugit, aamma peqatigiiffinni sulisut
peqatigalugit innuttaasunut siammasissumik paasissutissiisarneq kalaallisut suliarissavaa.
Pilersitsinermut atatillugu inersimasunut aamma inuusuttunut, meeqqat atuarfiata avataaniittunut,
paasissutissiisarnermik suliaqarneq Qaammarsaanermut kattuffimmut pisortatigoortumik nuunneqarpoq,
tassunga ilanngullugu aamma (1970-ikkut aallartinnerannit aallartittumik, naleqq. kapitali 1.6-i)
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik paasissutissiinermut tunngasut. Taamaattumik danskit
peqatigiiffii, siusinnerusukkut 1960-ikkunnni suliassaqarfimmik ingerlataqarsimasut, 1960-ikkut
naajartornerat aallarnerfigalugu ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut tunngatillugu
pingaarnertut aqqutaajunnaarput, aamma taakku suleqataanerat annikilliartuaarluni, naak piffissami
qulaajaaffigineqartumi Foreningen for Familieplanlægning-imut (kingorna Sex og Samfund-
inngortumut) attaveqarneq takuneqarsinnaagaluartoq. Paasissutissat killeqartut taakku, 1970-ikkut
aallartinnerisa kingorna suliassaqarfimmi tassani nassaarisavut, malillugit aamma Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup paasissutissiisarnermik suliaqarnermut soqutiginninnera annikilliartortutut
isikkoqarpoq
401
, aamma ima isikkoqarluni Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup paasissutissiinermik
sulinermik soqutiginninnera annikkilliartulersimasoq. Kalaallit Nunaalli pillugu isumalioqatigiissitap
1971-imi suli eqqumaffigivaa, nunap immikkoortuini nakorsat tamarmik spiralimik ikkussinermut
pikkorissartinneqassasut. Kalaallit Nunaat pillugu Ministereqarfik malillugu aamma nakorsat tamarmik
aallarnissartik sioqqullugu Mødrehjælpenimi nakorsaanermut Rosenimut innersuunneqartarput, aamma
tamanna angumerineqarsinnaanngikkaangat tullianik Danmarkiliaraangamik
pikkorissartinneqartassallutik.
402
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarneq Tunumi
Tunumi innuttaasut amerlassusiisa ineriartornerisa oqaaseqarfigineqarnerat immikkoortumi uani
saqqummiutissavagut, pingaarnertut sooq G50-isumaliutissiissummi aamma 1950-ikkut aamma 1960-
ikkut ingerlanneranni apeqquserneqareersimanersoq
–
aamma ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq
Tunumi kommunini taakkunani marlunni qanoq oqaaseqarfigineqarnersoq, aamma
atuutilersinneqarsimanersoq qitiutillugit. G50-i aallarnerfigalugu aamma ukiut ingerlanerini siumut,
Tunu nunap immikkoortuatut immikkut unammilligassaqarfiusutut isigineqarpoq, aamma taamaattumik
nunap immikkoortuani tassani ineriartortitsinissamut periarfissat pillugit oqallittarsimanerit pillugit
allagaatinik toqqortaatigineqartunik amerlangaatsiartunik peqarluni.
Inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarnissaanik aamma eqiterutsitsinissamik politikkip inuuniarnikkut
atukkat qaffasinnerulernissaannut aqqutissatut, Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1948-meersup
aamma Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap 1960-imeersup qitiutitsinerat ima kinguneqarpoq,
sumiiffiit avinngarusimanerusuniittut, innuttaasut siammarsimallutik aamma pingaarnertut piniarnermik
inuussuteqarlutik inuusut, ineriartortinneqarnissaannut tunngatillugu immikkut
ernumassuteqartoqarluni. Tunumut tunngatillugu avinngarusimanerusuni siunissami
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup immikkut erseqqissumik oqaatigineqarnissaanik
pisariaqartitsineq eqqarsaatigineqarpoq.
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani Tunu sumiiffittut immikkut
iliuuseqarnissamik pisariaqartitsiffiusumik immikkut ajornartorsiuteqarfiusut takutinneqarpoq.
” Tunumi massakkut pissutsit annertuumik naammaannaartutut isigineqartariaqarnerat
qularutissaanngilaq. Innuttaasunik eqiterutsitsineq oqaatigineqartutut
naammassisaqarsinnaassutsip kinguariartorneranik kinguneqarpoq, aamma pissutsit
massakkut imaapput, innuttaasut amerlasuut annerusumik minnerusumilluunniit
112
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0123.png
IMMIKKOORTOQ 1
nallinnartumik allaffeqarfimmik ”inussuteqarput ” aamma sulinermik
aalajangersimasumik aamma naammasisaqarfiusumik sungiussitinniarneqarlutik
(…)
Ataatimiititaliap ima paasisimassavaa, inuussutissarsiornermut tunngasutigut
iluarsiissutissamik nassaarniarnissaq siunertaralugu eqqarsaatigineqartariaqartoq,
suliassaqarfimmi tassani Tunumi innuttaasut kitaanisut
periarfissaqalersissinnaaqqullugit. Paasineqartariaqarpoq, innuttaasut kitaani
kalaallinut sanilliullutik ineriartornerup aallartilaarnerani inissisimammata, aamma
aalajangersimasumik politikkiliornissamut pissutsit aamma periarfissat pillugit
massakkuugallartoq qularnaatsumik paasisaqarnissaq ajornakusoorsinnaavoq.”
403
Ataatsimiititaliaq taamaattumik siunissami politikkissamut sammivigineqarsinnaasunik pingasunik
inissiivoq.
a. Innuttaasut kitaanut nuunnissaannik kajumissaarneqarsinnaapput.
b. Innuttaasut piniartuusimanermut uterteqqiniarneqarsinnaapput.
c.
Kiisalu inuussutissarsiutinik naammassisaqarfiusinnaasunik allanik
suliaqarniartoqarsinnaavoq, taamaalilluni innuttaasut amerlassusiat malillugu
naammaginartumik suliassaqarnissaamut tunngavissamik pilersitsoqarniassammat.
404
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap 1960-imeersup Tunup ineriartortinneqarnissaanut
inaarutaasumik politikkimik aalangiussisoqarsinnaannginneranik ataatsimiititaliap inerniliussaa
ingerlateqqippaa. G60-isumaliutissiissummi inerniliunneqarpoq, pingaartumik Ittoqqortoormiini
puisinniarneq annertuumik siuariaateqarsimasoq, kisiannili aamma Tasiilami pisarineqartut annertuumik
amerleriaateqarnerat misigineqarsimasoq. Tasiilami pingaartumik saarullinniarneq siuariartorpoq,
aamma aningaasatigut isertitat innuttaasumut ataatsimut naatsorsorlugu arfinileriaatinngorsimalluni.
Ataatsimiititaliap inerniliuppaa, Ittorqqortoormiinut tunngatillugu ”piniarnermik
inussutissarsiornerup
ingerlanneqarnera pissutsinut naleqqiullugu nammaginartumik aningaasaqarnikkut
pissarsissutaanissaanik periarfissaqartutut suli isikkoqarpasissoq.”
405
Taamaakkaluartoq
ataatsimiititaliaq isumaqarpoq: ”Innuttaasut
amerliartornerat siunissami qaninnerpaami
inuussutissarsiornikkut periarfissanut pioreersunut tunngatillugu ajornartorsiutinik nassataqartussatut
isikkoqanngikkaluarpalluunniit nuunnissamik kissaateqarnerit tapersersorneqartariaqarput.”
406
Tasiilaq pillugu ima allassimasoqarpoq:
”Nunap immikkoortuani innuttaasut 1950-imi
1220-niit 1962-imi innuttaasunut 2000-inut
amerleriaateqarsimapput, imaluunniit 60 %-it misserluinnaannik. Innuttaasut amerlassusiisa
amerliartuinnarnerat tunngavigalugu
–
siunnersuutip qulaani taaneqartup
naammassineqareernerataluunniit kingorna aamma
–
innuttaasut amerliartuinnartut siunissaq
ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaqarnikkut naammaginartumik
atugassaqalernissaasa aqqutissiuunneqarnissaat pisinnaanngitsutut ataatsimiititaliap isigivaa.
Taamaattumik
nunap immikkoortuanit nutserartoqalaarnissaa kissaatiginarpoq.”
407
Tunu taamaalilluni G50-imi aamma G60-imi Kitaani innuttaasut inuuniarnermikkut atugaasa
qaffasissusiat anguniarlugu nunap immikkortuatut immikkut suliniuteqarfigineqartariaqartutut aamma
sumiiffimmut naleqqussakkamik iluarsiissuteqarfigineqartussatut annertuumik immikkut
unammilligassaqarfiusutut taaneqarpoq. Isumaliutissiissutini marlunni taakkunani sumiiffinniit
nuunnissap qanoq kajumissaarutigineqarsinnaanera soqutigineqarpoq, ilimagineqarmat, najugaqarfiit
aningaasaqarnikkut immikkut napatissinnaanngornavianngitsut, aamma aalisarnerup
ineriartortinneqarnissaanut, imaluunniit inuussutissarsiutit attanneqarsinnaasut allat pilersinnissaannut
periarfissat pitsaasuunngimmata.
113
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0124.png
IMMIKKOORTOQ 1
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarneq Tasiilami
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ataatsimut isigalugu innuttaasut amerliartornerannik
aallussinera annertusiartortoq Tunup aallunneqarnerulerneranik aamma nassataqarpoq. Innuttaasut
amerliartornerat ”piniarnikkut aningaasarsiornermi” naammattunik
suliassaarunnissaa pissutigalugu
suliffissaaleqisut amerlanerulernerannik kingunilimmik ajornartorsiutinik pilersitsinissaata
ernumassutigineqarnera isumalioqatigiissitap allagaataani erseqqissumik takuneqarsinnaavoq,
aammalumi Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatgiissitami Tunup ineriartortinneqarnissaa pillugu
suliamik piviusumik aallartitsisoqarluni.
”Tunumut tunngatillugu killiffik pillugu nalunaarusiaq” Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap
allatseqarfianit 1965-imi suliarineqarpoq. Killiffik pillugu nalunaarusiami taaneqarpoq,
”Kitaanut
sanillillugu Tunumi inunngortut amerlanerunerisa kingunerisaanik inuit amerlassusiat sukkanerusumik
qaffakkiartorpoq.”
408
Tunumiit Kitaanut nutserneq, G50-imiilli kissaatigineqarsimasoq, pisimanngilaq,
ilutigisaanillu nunap immikkoortuata iluani nuuttarnerit
”innuttaasut annertuumik
eqiterussuunnerannik”
kinguneqarpoq. Ammassallip Kommuneani innuttaasut ilaatigut illoqarfimmut
nutsersimapput, ilaatigullu aalisarneq pissutigalugu sumiiffinnut anginerusunut nuuttarsimallutik.
Ittoqqortoormiit Kommuneani illoqarfimmut nutsernerit pingaarnertut pisimapput.
409
Killiffik pillugu
nalunaarusiami inerniliunneqarpoq, Tunumi isertitat Kitaanut sanilliullutik suli appasinnerusut, naak
puisit amiinik tunisineq siuariarsimagaluartoq. Aalisariutit atorlugit annertuumik aalisarnermik
ingerlatsinermik aallartitsilluni misiliineq iluatsissimanngilaq, aamma taamaattumik aalisarnerup
siunissami annertusineqarsinnaanera qulakkeerneqarsinnaanani.
410
Illoqarnikkut pissutsit
pitsaanerulersinniarlugit iliuuseqartoqarsimavoq, aamma niuertoruseqarfinni toqqakkani. Taamaalilluni
ineriartortitsilluni suliaqartoqarsimavoq, aamma ilaatigut innuttaasut aningaasaqarnikkut
tunngavissaannik pitsaanerulersitsisussamik aalisarnerup ineriartortinneqarsinnaanissaanik
neriuuteqartoqarsimalluni.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap Tasiilami suliffissatut periarfissanut tunngatillugu
innuttaasut amerleriaateqarnerat ernumassutigalugu Landsrådimut 1967-imi nalunaarusiaminni
oqaatigivaat.
Ajornartorsiut sumiiffimmi aamma oqaluuserineqarpoq. Innuttaasut 1968-imi ataatsimiinneranni
allamut nuuttarneq oqallisigineqarpoq. Ataatsimiinnermit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq,
isumaqatigineqartoq ”Angmassallip
kommuneani suliffissatigut periarfissat nalorninartut”,
aamma
ilaasa inuusuttut pitsaanerusumik ilinniartitaanissaat kissaatigigaat, taamaalillutik Kitaanut
suliffissarsiorsinnaanerussammata.
411
Pissutsit paasisaqarfiginerujumallugit Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap Tasiilami
ineriartortitsinissamut ajornartorsiutit pillugit allatseqarfini allakkiamik juunimi 1969-imi
ataatsimiinnissamut suliaqaqqullugu peqquaa, soorluttaaq aggustimi 1969-imi angalanissaq
pilersaarutigineqartoq.
Angalanissamut piareersaatitut ilaatigut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi Tasiilami
ajornartorsiutit pillugit ataatsimiittoqarpoq, suliffeqarfiup iluani aamma avataanit arlalinnit
peqataaffigineqartumik.
412
Ataatsimiinnermit allakkiaq kingullerpaatut immikkoortumik ”Meeqqanik
killiliineq”-mik, assaannarmik allallugu ilanngussamik, ilaqarpoq. Tassani allassimavoq, ”
Sammisaq
taanna naggataani eqqartorneqarpoq. Tassani ilaatigut erseqqissarneqarpoq, meeqqat ileqqut
malillugit piniartut inuunerannut sillimmasiissutaasartut, aamma taamaattumik meeqqanik killiliinissaq
eqqarsartaatsimik allannguinissamik pisariaqartitsiffiussasoq. Arnalli amerlasuut qularnanngitsumik
taama amerlatigisunik meeraqarnissartik kissaatigisimassanngilaat, aamma pingaartumik meeqqat
aappariinnerup avataatigut inunngortut qularnanngitsumik pinngitsoortikkusunneqarsimassallutik.”
114
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0125.png
IMMIKKOORTOQ 1
Tamatuma kingorna allakkiami erseqqissarneqarpoq, tikeraarnerup nalaani oqaluuserineqartussatut
ilanngunneqartussani allatseqarfiup qaqikkumaarai.
413
Piumaneqartoq taanna
Angmagssallip kommuneata siunissaa pillugu allakkiaq
(Allakkiaq nr. 12/69)
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami maajimi 1969-imi ataatsimiinnermi
saqqummiuneqarpoq.
Immikkoortoq siulleq tassaavoq
Innuttaasut.
Tassani uteqqinneqarpoq, innuttaasut amerlassusiat
Kitaanut sanilliullugu Tunumi qaffakkiartornerusoq, aamma ”Innuttaasut
1930-p missaaninngaanniit
pingasoriaatinngorsimasut.”
414
Allakkiami inerniliunneqarpoq, illoqarfik Tasiilaq 1933-mut
sanilliullugu arfineq-marloriaammik anginerusoq, sumiiffiit mikinerusut ingerlanerliulersimallutik,
maannalu taamaallaat innuttaasut ¼-iinik
inoqarlutik. ”Innuttaasunut
tunngatillugu sumiiffikkaartumik
ineriartorneq piniartuunermit aningaasaqarnikkut isigalugu kissaatiginartuugunanngilaq”.
415
Taama
ineriartorneq ingerlaannassappat, allakkiaq malillugu, maannakkut innuttaasunit 2400-niiit 3500-nut
qaffariaateqartussatut isigineqarpoq.
Allakkiaq malillugu,”nalinginnaasumik
paasinneq tassaavoq, kommune-p
maannakkut innuttaasut affai
sinnerlugit amerlassusilinnut aningaasaqarnikkut aamma suliffissaqartitsinikkut
nammassinnaanavianngikkaa (…) Taama oqaaseqarneq nalilersussallugu ajornakusoorpoq, kisianni
taassuma tikkuussisutigivaa, inunngortut amerlassusiisa saniatigut nutserneq
annikitsuinnaassagunartoq, piffissami 1985-ip tungaanut 1300-nut
naatsorsorneqartoq.”
416
Allamut nuunnissamut periarfissat tassa, allakkiaq malillugu, Kitaanut sanilliullugu Tunumi
ajornarnerupput, ilaatigut angallannikkut aqqissussaaneq pissutigalugu, ilaatigut oqaatsitigut
assigiinngissuteqarneq aamma ”
ineriartornissamut avatangiisitigut atugassarititaasut
417
pissutigalugit.
Taamaattumik allakkiami nalilerneqarpoq,
” Tunumi innuttaasut amerleriaataat amerlanerit
sumiiffimmi tassaniiginnarnissaat aarlerinaateqartoq. Taamaattumik innuttaasunut politikkimik
suliniarfiunerusumik pisariaqartitsisoqartutut isikkoqarpoq.”
418
Taamaalilluni allatseqarfik nunap
sinneranut pisimaneranit allaanerusumik
–
imaluunniit immaqa nunap immikkortuani tassani
siusinnerusukkut pisimagunarneranit - innuttaasunut politikkimik eqeersimaarfiunerusumik
isumaqarsimagunarpoq.
Taamaalilluni nunap sinneranut sanilliullugu
–
imaluunniit nunap immikkoortuanut tassunga
siusinnerusukkut qanoq isumaqartoqarsimanera allatseqarfimmit eqqarsaatigineqarsimagunarpoq.
Innuttaasunut politikkimik suliniarfiunerusumik periarfissat tulleriaakkamik immikkoortunut sisamanut
nassuiarneqarpoq: 1) Sukkasuumik allamut nutserneq, 2) Kommunip iluani innuttaasunik
siammaaneruneq, 3) Tasiilap illoqarfiani atuartut angerlarsimaffiannik pilersitsineq, aamma 4)
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq. Immikkoortoq 4-mut nalunaarsuutini ima allassimasoqarpoq:
”Ilaqutariinnut, nuuttussanngorsimasinnaasunut, inuuniarnikkut aamma inuttut
malunnaatilimmik kinguneqarneqartarnera pissutigalugu ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiortarnermut tunngatillugu suliniarnikkut Ammassallip kommunianit nuuttussatut
naatsorsuutigineqartut amerlassusiat killilissallugu naleqquttuussagunarpoq. Ernisussiortunik
arlariinnik, immikkut ittumik ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik ilitersuisinnaasunik,
inissiineq pitsaasumik aningaasaliinertut paasinarsiumaassagunarpoq.”
419
Taamaalillutik immikkoortunit sisamanit pingasut allamut nutsernermut aamma nutsernerit aamma
ilinniartitaanikkut periarfissat pitsaanerusut aqqutigalugit innuttaasut siammarneqarnissaannut
tunngassuteqarput. Immikkoortoq kingulleq (ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq) nuunnermut
toqqaannanngitsumik tunngassuteqarpoq, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup pitsaanerusup
kingunerisaanik ernisut ikinnerunerannik kingunilik nuuttut amerlassusiannik ikilisaaqataasinnaammat.
115
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0126.png
IMMIKKOORTOQ 1
Allakkiamulli missingiut aamma suliap iluaniippoq
–
tassanilu takuneqarsinnaavoq,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq missingiummi ”meeqqanik
killiliinissamut tunngasutigut
eqeersimaartumik suliniarneq”
420
-
mik taaneqaqqaarsimagaluartoq.
Allamut nuuttoqarsinnaanera sumiiffimmi ilaatigut piareersimaffigineqartoq oqaluttuaralugu allakkiaq
naggaserneqarpoq.
421
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap kommunimut aggustimi 1969-imi
tikeraarnerani ataatsimiinnerit arlallit ingerlanneqarput, ilaatigut sumiiffinni assigiinngitsuni innuttaasut
peqatigalugit, kommunalbestyrelse peqatigalugu aamma oqartussaasut qitiusumik inissisimasut
peqatigalugit. Allakkiaq assigalugu allamut nuuttarneq Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap
kommunimut aggustimi 1969-imi tikeraarnerani ataatsimiinerit ilaanni aamma initunerupput.
Ataatsimiinernili allani ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq oqaluuserisassanut ilaavoq. Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap aamma kommunalbestyrelse-p Kuummiini
ataatsimeeqatigiinnerannit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq, Tunumi ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornerup ingerlanneqartarnissaa isumaqatigigaa:
”tamatuma kingorna [kommunalbestyrelse-mut
ilaasortap arnap atia] ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq iserfigivaa. Inassutigerusuppaa, ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq Tunumi eqqunneqassasoq, meeqqat amerlavallaartut inunngortarmata.
Tamatuma saniatigut tamanna Angmagssalimmi ajornartorsiutit ilaannik iluarsiinermut
iluaqutaassaaq. Taassuma oqaatigivaa, Angmagssallip illoqarfiani spiralit atorneqarnerat
eqqunneqarsimasoq, kisianni niuertoruseqarfiit sumiginnarneqarsimasut. Folketingimi politikeri
H.J. Lembourn aperivoq, tassunga atatillugu angutinut tunngatillugu
ajornartorsiuteqartoqarsimanersoq. [Kommunalbestyrelse-mut ilaasortap kalaallip atia]
ilisimatitsivoq, eqqarsaat takornartarineqanngitsoq. Taassuma nammineq nuliami
arlaqarnerusunik meerartaaqqinnginnissaa isumagisimavaa. Toqusut amerlassusiannut
sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat Kalaallit Nunaanni kialluunniit iliuuseqarfiginagu
isiginngitsuusaarsinnaangilaa.”
Lembournip aamma paaserusuppaa, kommunalbestyrelse
”kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
atuartitsisarnissamut
qanoq isummissanersoq.
[Kommunalbestyrelse-mut ilaasortap atia]
isumaqarpoq, atuarfimmi paasissutissanik tunniussisarnissaq pingaaruteqartorujussuusoq. Tamakku
angerlarsimaffimmi oqaluuserineqartannginnerat qangaanerusoq ileqquuvoq. Lembourn aperivoq,
atuarfimmi paasissutissiinissaq ilaqutariinni akerlerineqassanersoq, assersuutigalugu upperisamik,
imaluunniit allanik pissuteqarluni. [Kommunalbestyrelse-mut ilaasortap kalaallip atia] ilisimatitsivoq,
apeqqut tassaasoq ilaqutariinni eqqartorneqarneq ajortoq. Ilaqutariit amerlasuujussasut Tunumi
ileqquuvoq. [Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiani sulisup] siunnersuutigivaa,
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsineq unnukkut atuartitsisartut isumagisinnaagaat,
paasisinnaagamiuk atuarfimmi atuartitsissutigineqartarnissaa akerliuffigineqartoq.”
422
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiani sulisoq aamma oqartussaasuni sulisunik
ataasiakkaanik ataatsimeeqateqarpoq. Ataatsimiinnermit imaqarniliat marluk ilaatigut
takuneqarsinnaapput, sulisup tikeraarnermini nunap immikkoortuani nakorsamik
ataatsimeeqateqarneranit pisimasut. Imaqarniliami siullermi nunap immikkoortuani nakorsap
oqaatigivaa, ”spirali
tassaagunarpoq Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnerpaani kisiartaasoq,
naatsorsuutigineqarsinnaanngimmat, p-pille aamma naartunaveersaatit allat inunnut ataasiakkaanut
ingerlaavartumik piumasaqaatitallit sunniuteqarluartumik aqunneqarsinnaassasut.”
423
Ataatsimiinnermit tassannga imaqarniliap aappaani imaqarniliortoq ima allappoq: Nunap
immikkoortuani nakorsap
”spiralip inissinnissaanut atatillugu suleriaaseq pillugu ilisimatippaanga.
Spiralit ernereernerup kingorna aaqarnerup kingorna aatsaat inissinneqartariaqarput (soorunami
nakorsamit misissorneqartariaqarpoq), kisianni taava amerlasuut piffissap ingerlanerani
naartuleqqereertarput, taamaattumik apeqqut ajornakusoortorujussuuvoq, ajornartorsiut
116
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0127.png
IMMIKKOORTOQ 1
iluarsiniassallugu ajornakusoortorujussuaq…”
Imaqarniliortoq allappoq.
”Spirali kissaatigineqartutut
Tunumi sunniuteqassappat suliaq ingerlanneqartussaq eqqarsartaatsikkut
aaqqissuunneqartariaqarpoq, aamma imaassinnaavoq arlaatigut iliorluni arnat erninikut
”peqqissartarfinniitinneqartassasut”, ima sivisutigisumik, spiralip
siunertarineqartutut
atorneqarsinnaasunngornissaata tungaanut.”
424
Allatseqarfimmi sulisup kommunalbestyrelse-mi siulittaasoq aamma ataatsimeeqatigivaa.
Ataatsimiinnermit tassannga imaqarniliami ima allassimasoqarpoq: ”suliat
tamakku
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik sulianik ilaneqartariaqarput, taamaalilluni erninerit
ilaqutariit kissaataat malillugit killilerneqarsinnaaniassammata.”
425
Ernisussiortumit isummersuut
ataatsimiinnermit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq. Imaqarniliap naggataani ima allassimasoqarpoq: ”
Angmagssalimmi peqqinnissaqarfiup sulisuisa amerlassusiat nalunaarsulaassallugu
tulluartuussagunarpoq, sunniiniarluni eqeersimaartumik suliniarnissamut sulisut sorliit
pigineqarnersut, taamalu qanoq iliornissamut piareersarnissamut pisariaqartinneqartut
suliarisinnaajumallugit suliassatigut periarfissanik ilaneqartariaqartut takorloorsinnaajumallugit.”
Tamatuma kingorna assammik allallugu allanneqarsimavoq: ”
Sumiiffinni pineqartuni ”inuit qitiusumik
inissisimasut” spirali pillugu suliniarnissamut tapersersuitinnissaat
qularnanngitsumik ilumoorpoq.
Periaaseq pingaaruteqarpoq, aamma [atia ilanngunneqanngilaq] imaluunniit suliassaqarfimmi suliallit
immikkut ilisimasallit peqatigalugit oqaloqatigiissutigineqartariaqaraluarluni.
”
426
Angalanermit isummersuuterpassuit taakku Allakkiaq 40/69-imut, decembarimi 1969-imi
suliarineqarsimasumut, ilanngunneqarput.
Allakkiami takuneqarsinnaavoq, kommunalbestyrelse-p tungaaninngaanniit Tunumi
ineriartortitsinissamut pingaarnertut malittarisassanut sisamanut taakkununnga nalinginnaasumik
isumaqataasoqartoq. Pingaarnertut sammivigineqartut sisamat taakku tamarmik sukumiisumik
misissorneqarput. Allamut nutsernerup ataani taaneqarpoq, inunngortut amerlassusiat ingerlannassappat
ukiut tamaasa agguaqatigiissillugu inuit 200-t allamut nuuttassasut, kisianni
”Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq amerlanerusunit isumaqataaffigineqaleriartormat, naleqq. kingusinnerusoq, kisitsisit
appariaateqassapput (kisianni soorunami meeqqanut taamaallaat tunngatillugu).”
427
Immikkoortut
innuttaasut nutsernerannut aamma siammarnerannut tunngasut isumaliutigineqarnerat sukumiisuupput,
aamma isiginniffiit amerlasuut taaneqarlutik. Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq taamaalilluni
immikkoortuni taakkunani sisamani sukumiisumik nassuiarneqarlunilu oqaluuserineqarsimavoq.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu allakkiami ima allassimasoqarpoq, ”Arnanut
tunumiut
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermik eqqarsaat takornartaanngilaq. Tamanna Angmagssaliup
napparsimmaviani sulisunik oqaloqateqarnerup uppernarsarpaa, tassani ilisimatitsissutigineqarluni,
arnat 100-t spiralimik atortulerneqarnissaminnik kissaateqarlutik oqarsimasut. Paasissutissanit,
kingusinnerusukkut nunap nakorsaaneranit tiguneqartunit, takuneqarsinnaavoq arnat 55-it maannamut
spiralilerneqarsimasut. Taakku Kalaallit Nunaata sinneranut sanilliullugit amerlanngillat, tamannalu
nakorsap kingusingaatsiartukkut ilitsersorneqarnissamik pisariaqartinneqartumik
ilitsersorneqarsimaneranut attuumassuteqarpoq. Taamaalilluni arnat isiginninnerat pitsaasutut
isikkoqarpoq, kisianni angutip qisuariarnera apeqqutaassalluni, taanna suli erseqqissilluinnartutut
isikkoqarnani. Ataatsimut isigalugu ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik sulineq immaqa
taamaallaat iluatsilluartumik ingerlassaaq, ilaqutariit salliusut, imaluunniit ilaqutariinni salliusoq,
imaluunniit sumiiffimmi anersaakkut siulersortaasoq suliamut isumaqataappata.
Allakkiami inassutigineqarpoq, peqqinnissaqarfimmi sulisunik suleqateqarneq:
”Tunumi
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornerup piumassuseqarfigalugu ingerlanneqarnissaanut
ernisussiortut aamma ernisussiortunut ikiortit tunumiut, kitaaneersunut aamma danskinut sanilliullutik,
sumiiffimmi innuttaasunut attaveqarnissaminnut pitsaanerusumik periarfissaqartut
peqataatinneqarnissaat naleqquttutut isigineqartariaqarpoq. Taamaattumik inassutigineqarpoq,
117
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0128.png
IMMIKKOORTOQ 1
peqqinnissaqarfik pineqartoq nakorsat, ernisussiortut aamma ernisussiortunut ikiortit
–
pingaartumik
tunumiut
–
ikiortigalugit paasisitsiniaanermik sulinissaq piareersaqqullugu peqquneqassasoq,
sapinngisamik 1970-ip aasaani pilereersussamik suliassaqarfimmik taassuminnga Angmagssallip
kommune-ani sulinermik aallartitsisoqarnissaa siunertaralugu. Sumiiffiup tungaaninngaanniit
isumaqataaffigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pingaarnertut
spiralimik tunngaveqartariaqartoq, naartunaveersaatit allat aqunneqarnissaat
ajornakusoornerungaatsiarmat.
428
Taanna nunap nakorsaanerata oqaaseqaataanik uteqqiinerugunarpoq.
Aamma ima allassimasoqarpoq:
”Tamatuma kingunissaa tassaassaaq, ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornermik suliaqarnermi peqqinnissaqarfik qitiusumik inissisimalissasoq, spiralimik
inissiineq napparsimmavimmit, aamma nakorsamit inatsit malillugu suliamik taassuminnga
suliaqarsinnaajumalluni immikkut ittumik Danmarkimi pikkorissarsimasussamit,
suliarineqartussaammat. Spiralimilli periuseq nunaqarfinni innuttaasunit
atorneqariaannaarpasinngilaq. Spiralit nalinginnaasumik aaqareernerup kinguninngua
ikkunneqartariaqarput, aamma napparsimasoq/passunneqartoq ikkussinerup kingorna qaammatip
ataatsip qaangiunnerani misissorneqartariaqarluni. Tassunga ilanngullugu spiralip
ajoqutaasinnaasumik kinguneqarnera pissutigalugu peerneqartariaqalissappat angallannikkut pissutsit
ajornakusoortitsisinnaapput. Taamaalilluni spiralimik periuseq qanoq iliorluni nunaqarfimmi
innuttaasunut atorneqarsinnaasunngortinneqarnissaa ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni
ajornartorsiutaavoq.”
429
Siusinnerusukkut nassuiarneqareersutut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup
aalajangeqqammerpaa, arnanut sumiiffinni mikinerusuni najugalinnut spiraliliinissaq naleqqutinngitsoq.
Taamaalilluni allakkiami siullerpaamik takuneqarpoq, Tasiilami suliniuteqarfigineqartussatut
kissaatigineqartoq pillugu sukumiisumik pilersaarut aamma nassuiaat.
430
Allakkiaq angalanermi
isummersuutinit pissarsiarineqartunit tunngaveqartoq erseqqissumik takuneqarsinnaavoq. Allakkiami
spiralip sumiiffimmi najugalinnit isumaqataaffigineqarneranik innersuussisoqarneranut pingaarnertut
Kuummiuni ataatsimiinneq, kiisalu nunap immikkoortuani nakorsamik ataatsimeeqateqarneq
eqqarsaatigineqarunarput, taassuma spiralimik ikkussinermut tunngatillugu angallannikkut pissutsit
immikkut oqaaseqarfigimmagit. Spiralinik pingaartitsinerunerup kingunerisaanik allakkiami
inassutigineqarpoq, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq tamakkiisumik isigalugu
peqqinnissaqarfimmut tunniunneqassasoq. Aamma suliap iluaniippoq, Allakkiaq 40/69-imut,
imaluunniit aallaqaammut taaguuteqartinneqartumut ”Angmagssallip kommuneani siunissaq pillugu
nalunaarusiaq”-mut missingiut.
431
Ilaqutariinngornissaq pillugu immikkoortumi
oqaasertaqangaatsiarpoq, inaarutaasumik saqqummiuneqartumi nassaarineqarsinnaanngitsumik.
Nalunaarsuutini peerneqarsimasut ilaanni ima allassimasoqarpoq:
”Suliassaqarfimmi tassani paasinarluartumik aamma aqqissuulluakkamik politikkeqarnissaq
tunuarsimaarfigineqarpat, ajornartorsiutit ukiualunnguaannarnik kinguartiinnarneqassapput,
aammalu inuusunnerusut imaluunniit utoqqaanerusut Angmagssallip kommune-anit sumiiffimmit
nuunnissaannik apeqqut pillugu ajornartorsiut annikinnerusinnaasussaagaluaq
annertunerulersiinnarlugu.”
432
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami
eqqumaffigineqarneratut innuttaasut akornanni taama eqqumaffigineqartiginngilaq. Tassani
sumiiffimmiit nuunneq pillugu oqallinneq inituneruvoq.
Tamanna ilaatigut sumiiffimmiit nuunneq pillugu decembarimi kalaallisut ingerlanneqartumik
ataatsimiinnermik ingerlatsisoqarsimanerani takuneqarsinnaavoq, tassani qulakkeerniarneqarsimalluni
suliaq pillugu kikkulluunniit oqaaseqarsinnaanissaat. Ataatsimiinnermi sumiiffimmi innuttaasut
siullermeerlutik innuttaasut amerlasuut nuunnissaat oqaluuserivaat. Ataatsimiinneq inuussutissarsiutit
ineriartortinnissaannut periarfissat pillugit, aamma nuuttoqassagaluarpat qanoq tamanna
ingerlanneqarsinnaanersoq oqallinnermut taamaallaat tunngassuteqarput.
433
Allakkiami taaguutilimmi,
118
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0129.png
IMMIKKOORTOQ 1
Angmagssallip Kommune-ani ajornartorsiutit pillugit,
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi
allaffimmi pisortamit februaarimi 1970-imi suliarineqarsimasumi, takuneqarsinnaavoq, innuttaasut
ilaasa allamut nuunnissannik pilersaaruteqartoqartoq innuttaasut 1969-imi aatsaat paasisimagaat, naak
inuit amerlanngitsut iluanni tamanna 1966-imiilli oqaluuserineqartarsimagaluartoq. Allatseqarfimmi
pisortaq malillugu, allamut nutsertitsinissaq ukiuni arlalinni ingerlanneqartariaqarpoq. Allakkiami suliaq
”innuttaasut
amerlavallaalernerannik ajornartorsiut, ullumikkut kikkunnit tamanit ilisimaneqartoq,
aamma allakkiaq 40/69-i
ilanngunneqarpoq”-mut
tunngasoq eqikkaarneqarpoq.
434
Allatseqarfimmi
pisortap immikkoortut taakku sisamat, siusinnerusukkut saqqummiunneqarnikuusut, uteqqippai,
taamaattoq ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq allakkiami tassani immikkoortoq 4-miit
immikkoortoq 3-mut
nikisinneqarsimavoq, aammalu ”ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq
annertusisaq”-mik
taaneqarluni.
Suliami piffissaq malillugu allakkiaq kingulleq Angmagssalimmi kommunalbestyrelse-p immikkut
ittumik, aggustimi 1971-imi, ataatsimiinneraninngaanniit, Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitami ilaasortanit arlalinnit aamma Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap
allatseqarfianit peqataaffigineqartumit, imaqarniliaavoq. Ataatsimiinnerup qulequtaa tassaavoq,
1975/76-imi sanaartornissamut pilersaarummut ministereqarfiup oqaaseqaatai pillugit oqaloqatigiinneq.
Immikkoortumut ”Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq”-mut
tunngatillugu nunap immikkoortuani
nakorsaq ataatsimiinnermut peqataavoq. Nunap immikkoortuani nakorsap oqaluttuarivaa, ”spiralimik
ikkussuineq naammaginartumik inerneqanngitsoq, ilaatigut innuttaasut eqqortumik atornissaanik
ilisimasaqannginnerat, aamma atornissaanut akerliuneq annertooq pissutigalugit. Kombest-i
[kommunalbestyrelse] isumaqatigiippoq, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermik sulineq
ingerlateqqinneqassasoq, aamma sapinngisaq tamaat siuarsarneqassasoq.”
435
Tasiilaq pillugu suliap taamaalilluni takutippaa, innuttaasut amerliartornerat pissutigalugu Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap tungaaninngaanniit ilaqutarinngornissamik pilersaarusiornerup
kommunimi annertusineqarnissaannik periarfissat immikkut eqqumaffigineqartut. Aamma
takuneqarsinnaavoq, kommunalbestyrelse-mut ilaasortat aamma nunap immikkoortuani nakorsaq
isummamut tassunga isumaqataasut. Aammali erseqqippoq, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq
innuttaasut akornanni tapersersorneqarpallaanngitsoq, aamma oqartussaasut tamanna pissutigalugu
isumaliutigigaat, spirali pillugu paasissutissiinermi sumiiffimmi nukiit arlaqarnerusut
ilanngutitinneqarpata tamanna suliamut qanoq iluaqutaasinnaatigissagaluarnersoq. Nunap
immikkoortuanit sumiiffimmit ilaasa nuunnissaannik ilimagininneq innuttaasut pingaarnertut
oqaluuserisimagunarpaat, aamma imaqarniliami 1971-imeersumi takuneqarsinnaavoq,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq 1971-imi ima qaffasissusilimmik suli
atuutilersinneqarsimanngitsoq, kommunalbestyrelse imaluunniit nunap immikkoortuani nakorsaq
tamatuminnga iluarisimaarinnilersimanatik.
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarneq Ittoqqortoormiini
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap Tasiilap siunissaa pillugu sulineq aallartereermat
Ittoqqortoormiit siunissaat 1970-imi aatsaat pimoorullugu suliarilerpaa.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu Tasiilami sulineq iluatsippallaanngitsutut isikkoqartoq
Ittoqqortoormiini tamanna allaaneruvoq.
Allakkiaq 20/70-i, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap Nuummi ulloq 10. juuni 1970-imi
ataatsimiinneranut saqqummiussassatut suliarineqartoq qulequtaqarpoq
Ittoqqortoormiit kommune-ata
siunissaa,
aammalu allakkiaq Tasiilamut tunngasoq (40/69) assigalugu kommunimi innuttaasut
amerlassusiannik nassuiaammik imaqarluni, taallugu ”Inunngortut
amerlassusiat Kitaanut sanilliullugu
Tunumi annertuneruvoq, aamma innuttaasut amerlassusiat annertuumik qaffakkiartorpoq.”
436
Quppernerni tulliuttuni kommunimi inuussutissarsiornikkut pissutsit, isertitat aamma ineqarnermut
119
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0130.png
IMMIKKOORTOQ 1
tunngasut, kiisalu kommunimut suut aningaasaliissutaasimanersut misissorneqarput. Immikkoortumi
kommunip siunissaani takuneqarsinnaavoq, isumalioqatigiissitaq isumaqartoq, Tasiilami pisutut
iliuusissatut pilersaarummik, sisamanik immikkoortulimmik, suliaqartoqartariaqartoq. Taakku
tassaapput: 1) Inuusuttut ilaannik allamut nutsitsineq, 2) Innuttaasunik piniartunik kommunip iluani
siammaaneruneq, 3) Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq, aamma 4) Piniartunut inuusuttunut
naatsorsuussamik atuartitsineq, tassunga ilanngullugu atuartunut angerlarsimaffimmik pilersitsineq.
437
Immikkoortoq 3-mut Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut immikkoortumut nalunaarsuutini
ima allassimasoqarpoq:
”Kitaa aamma Angmagssalik assigalugit, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut
tunngatillugu Ittoqqortoormiit illoqarfianni annertusaasoqartoqartariaqarpoq, takutinneqartutut
tassani innuttaasut amerlavallaaleqqajaallutik. Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq
kommunip sinneranut qanoq siaruarneqartariaqartiginersoq sumiiffimmi oqartussaasunut
isumaqatiginninniutigineqartariaqarpoq, innuttaasut piniartut akornanni ilaqutariinnut politikki
qanoq ittoq naleqqunnerunersoq aallaavigalugu.”
438
Ulloq 10. juuni ataatsimiinnermi Landsrådimut ilaasortat pingasut peqataapput, folketingimut ilaasortat
arfinillit peqataapput, taakku saniatigut aalajangeeqataasinnaanatik peqataasut tassaallutik
landshøvdingi aamma direktørit marluk, departementschefi ataaseq aamma allatseqarfimmi pisortaq
ataaseq. Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianit arfinillit aamma peqataapput,
tassunga ilanngullugu allatseqarfimmi pisortaq. Ataatsimiinnermi Ittoqqortoormiini ineriartorneq
oqaluuserineqarpoq. Landsrådip siulittaasua Høegh isumaqarpoq,
”landsrådimi ilaasortat
amerlanerussuteqartut piareersimaffigigaat, Ittoqqortoormiit siunissaq ungasinnerusoq isigalugu
ataannarsinnaanngitsoq. Angallaviluttorujussuuvoq, aamma anigaasaliissutitigut aningaasartuutit
innuttaasunut amerlanngitsunnguanut annertoorujussuullutik. Taamaattumik sumiiffiup kigaatsumik
inuerutsikkiartuaarneqarnissaa sulissutigineqartariaqarpoq, aamma innuttaasut eqqarsaatigalugit.
Taassuma nammineq inuttut taanna isumagivaa, tassa innuttaasunut erseqqissumik
oqaatigineqartariaqartoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ataannarnissaanut periarfissat
pitsaavallaarnavianngitsut.”
439
Tamatuma kingorna aningaasaliinissamut pilersaarut pillugu oqaloqatigiittoqarpoq, kingornalu
landsrådimut ilaasortaq Peter Heilmann oqaaseqarluni, ”Inuiaqatigiit
mikisunnguit tarnaat alianartup
tungaanut ingerlalersimasoq, aamma isiginngitsuusaarneqarsinnaanngitsoq Ittoqqortoormiit
naggatissani tikikkiartoraa, ima paasillugu piffissap ingerlanerani inuerutitinneqartariaqartussatut
isigalugu.”
440
Ataatsimiinnermut peqataasut allat assinganik isumaqarlutik oqaatigivaat, kisiannili
aamma, innuttaasut namminneq paasissagaat siunissami periarfissat killeqarmata. Allatseqarfimmi
pisortap erseqqissaatigivaa, allakkiami 20/70-imi pinngitsoornani matusisoqarnissaa
inassutigeqanngitsoq. ”Tamanna
Kitaani nuuffigineqarsinnaasutut periarfissanik naammattunik suli
peqannginneranut attuumassuteqarpoq”.
441
Ittoqqortoormiinut aallartitanik angalatitsisoqarnissaanik,
aamma landsrådi tassunga peqataatitaqartariaqartoq aalajangiinermik ataatsimiinneq naggaserneqarpoq.
Ataatsimeereernerup kingorna Kalaallit Nunaannut isumalioqatigiissitaq Ittoqqortoormiini
kommunalbestyrelse-mut allakkanik nassitsivoq, tassani piffissami aggersumi angalatitassat
kommunalbestyrelse-mut ilisimatitsissutigalugit. Allagaq allakkiaq 20/70-imut ilanngunneqarsimavoq.
Ataatsimeereernerup kingorna aamma tusagassiuutinut nalunaarummik nassitsisoqarpoq, tassanilu
ilaatigut allassimavoq ”ilaqutarinngornisamut
pilersaarusiortarneq kommunimi sakkortunerusumik
ingerlanneqartariaqaraluartoq.”
442
Angalatitat pingasunik inuttallit (atorfilittaq ataaseq, folketingimi politikeri kalaaleq ataaseq aamma
folketingimi politikeri danskeq ataaseq) Ittoqqortoormiinut apriilimi 1971-imi tikeraarput.
Tikeraarnerup ingerlanera Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap Allakkiaani 21/1971-imi
nassuiarneqarpoq.
443
Tikeraarnerup nalaani qinersisoqarpoq, taamaattumillu angalatitat
120
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0131.png
IMMIKKOORTOQ 1
kommunalbestyrelse nutaaq ataatsimeeqatigivaat, kommunimut massakkumut pilersaarut pillugu
ilisimatinniarlugu.
Tasiilamisut immikkoortut allakkiamit 20/70-imeersut sukumiisumik saqqummiunneqarput.
Immikoortumi ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermi atuarneqarsinnaavoq,
”Ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornerup pingaarutaa kommunalbestyrelse-mi, aamma
innuttaasunit paasilluarneqarpoq. 1960-ikkunni inunngortut amerlassusiat 20-t missaannik
amerlassuseqarsimapput, 1968-imi 21-ullutik. 1969-imi aamma 1970-imi ernisut tallimanut aamma
arfineq-marlunnut appariaateqarsimapput, tamatumalu takutippaa, ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq Ittoqqortoormiit kommune-ani iluatsissimasoq. Tamannalu spiralip
eqqunneqarneranik pissuteqarpoq.”
444
”Angalatitanut
ilisimatitsissutigineqarpoq,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermik suliaqarnermi arnat meerartaarusunngikkunik spiralip
inissinneqarnissaa kisimi pineqanngitsoq, kisianni aamma nakorsap ikiuunneratigut spiralip
peerneqaqqinneranik pisoqartartoq, ilaqutariit meerartaarusunnerat pissutigalugu.”
445
Allakkiaq 21/71-i ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq Ittoqqortoormini qanoq
suliarineqartarnersoq pillugu paasisaqartitsinngilaq, taamaallaat iluatsilluartutut isigineqarneranik
takutitsilluni. Kisiannili angalanermit nalunaarusiaq aqqutigalugu tamanna paasisaqarfiuvoq,
tikeraareernerup kingorna Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamit taanna
suliarineqarsimalluni.
446
Nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq, kommunalbesyrelse nutaaq peqatigalugu
oqaluuserisassani immikkoortoq siulleq tassaasimasoq ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq.
Immikkoortumut aallarniutitut inerniliunneqarpoq, ”Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornermut
apeqqut Ittoqqortoormiit kommune-anut naammassineqarpoq…”,
inunngortut amerlassusiat 20-t
missaaninngaannit tallimat-arfineq-marlunnut appariaateqarsimammat. Allatseqarfimmi sulisoq
kingorna allappoq, kommunalbestyrelse-p tikeraarnerup nalaani oqaatigisimagaa,
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq innuttaasut
akornanni ”paasilluarneqartoq”. Tamatuma
kingorna taanna ima allappoq:
”Kingorna nakorsamik oqaloqateqarnermi ilimatsaassaq taanna uppernarsarneqarpoq, aamma
nakorsaq ilisimatitsivoq, arnat ataasiakkaat meerartaarusullutik kissaateqaraangamik
spiralertik peertittarsimagaat. Arnanut inuusuttuararsuarnut nakorsap suleriaaserisimavaa,
arnat napparsimmavimmi sulisut aqqutigalugit taakku attaveqarfigisarlugit, aammalu kingorna
nakorsiarnerini niviarsiaqqat spiralimik atortulerneqarnissaannik kajumissaartarsimallugit.
Ilimanarsinnaavoq sumiiffimmi najugalinnik [sumiiffik titarneqarsimavoq] aallartitat
[aallartitat kuglepenimik ungaluuserneqarsimavoq] immaqa aamma taanna
”ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik” periutsitut eqeersimaangaatsiartutut
isigineqarsinnaavoq, kisianni inuusuttut pineqarnerisa inernera ajortumik
oqaatigisassartaqarsinnaagunanngilaq, aamma naartunaveersaammut pitsaasumik
isiginninnermik kingunilimmik qanoq kajumissuseqalersitsineq anguneqarsimanersoq
nalilersussallugu periarfissaqanngilanga. Apeqqummut tunngatillugu inuusuttut
isiginninnerannik uanga namminerpiaq inuttut naliliinera tassaavoq, isumaqarama,
nuannaarutigalugulu iluarisimaaraat ”piffissaanngitsukkut” meerartaassannginnamik. Uanga
paasinninnera imaappoq, Ittoqqortoormiini ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermik
sulinerup pitsaasumik sunniuteqarnera doktor [kinguliaqutaa uani ilanngunneqanngilaq]
tungaaninngaanniit nakorsatut suliniarneranik pissuteqartoq, aamma Angmagssallip
eqqaaninngaanniit ilisimasanik aallertoqarsinnaassasoq ilimanarpoq, tassani spirali
annertunerusumik suli inunngortut amerlassusiannut sunniuteqarsimanngitsutut
isikkoqarluni.”
447
Sulisup 1971-imi
tassa ilisimavaa, Ittoqqortoormiini”eqeersimaartumik” periuseqarluni
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq ingerlanneqartoq, kiisalu pitsaasuusoq isumaqartoqarluni,
121
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0132.png
IMMIKKOORTOQ 1
aamma periuseq Angmagssalimmit ilinniarfigineqarsinnaasoq, tassani sulineq kissaatigineqartutut suli
sunniuteqarsimanngimmat.
Angalatitat nutaat 1972-imi Ittoqqortoormiiliartinneqarput. Knud Hertling, Kalaallit Nunaannut
ministeriusimasoq, angalanermut peqataavoq. Tikeraarnerup nalaani Ittoqqortoormiini
kommunalbestyrelse immikkut ittumik ataatsimiippoq. Ataatsimiinnermi, Kalaallit Nunaannut
ministerip aamma peqataaffiginngisaani, oqaluuserisassani immikkoortut amerlangaatsiarput.
Immikkoortumi Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup ataani saqqummiunneqarpoq ”1955-imiilli
innuttaasut annertuumik amerleriaateqarnikuupput, pingaartumik piniartoqarfinni. Kitaani innuttaasut
angalanissamik periarfissaqarallartillutik siammarnerunissaminnut periarfissaqarnerunikuupput,
kisianni Ang-mi aamma Sco-mi inuit illoqarfimmiiginnartariaqarnikuupput. Tamanna tunngavigalugu
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortoqarnissaata suliarineqarnissaa pisariaqarnikuuvoq.”
448
Allassimavoq ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik kommunalbestyrelse 1971-imi
paasinninnermik takutitsisoq, aamma inuusuttut angerlarsimaffittaartinnatik meerartaarnissaminnik
kissaateqanngitsut. Allakkami kisitsisitigut
naatsorsukkanut innersuussisoqarpoq, ”pitsaasumik
angusaqarnermik”
takutitsisumut. Sumiiffimmi ilaasortat ilaat inunngortut amerlassusiisa
ineriartornerannut tunngasumik apeqquteqarpoq: ”[atia
ilanngunneqanngilaq] oqaatigivaa, kisitsisit
siusinnerusukkut ukiumut 20-t missaanniissimasut, maanna arfinillit- arfineq-pingasuullutik.”
449
Kommunalbestyrelse-mut ilaasortat kalaallit ilaat inunngortut amerlassusiisa appariaateqarujussuarnerat
pillugu ernumassuteqarput. Allatseqarfimmi sulisoq tamatumunnga akissuteqarpoq, ”Danmarkimi
aamma appariaateqarsimasoq, inuusuttut meeraartaarnissaminnut massakkut sivisunerusumik
utaqqisalernikuummata, apeqqutigalugulu tamatuma assinga aamma tamaani atuutinnginnersoq.
Aammattaaq taassuma ima paasisimavaa, arnat ueqanngitsut meerartaartartut siornatigumut
sanilliullugu amerlavallaarunnaarsimasut.”
450
Sumiiffimmi ilaasortat ilaat meeqqat aappariinnerup
avataatigut inunngortut pillugit allatut isiginnippoq, taana isumaqarami, aammik nutarterinermut taakku
tapertaasut, aamma ilaqutariinnut allanut meerarsianngortinneqarsinnaasut.
Tamatuma kingorna angalatitat danskit oqallinneq arnat qassinik meerartaarusunnerlutik namminneq
aalajangernissaminnut periarfissaannut sangutippat: ”Kisitsisit
aamma takutippat, sumiiffinni
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermik ingerlatsiffiusuni inunngortut amerlassusiat ukiuni
siullerni appariaateqartut, kingornalu qaffakkiartuaaqqilerlutik. Sco-mi inunngortut amerlassusiat
sumiiffippassuarnut allanut sanilliullugu suli qaffasinnerpaamik inissisimavoq, aamma taassuma
inassutigivaa, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarnerup tapersersorneqarnera
ingerlatiinnarneqassasoq.”
451
Ilaasortap ataatsip oqaatigivaa, ”appariaat
arnat suna tunngavigalugu
taamaaliortoqarnersoq, aamma periarfissanik sunik nassataqarnersoq naammattumik
paasissutissinnagit spiralilerneqarsimanerannit pissuteqartoq”.
Ilaasortap akuersaarpaa, arnat
namminneq aalajangernissaminnik periarfissinneqartut, kisianni aamma inunngortut amerlassusiat
appariartuinnassappat tamanna kingunipiloqassasoq.
452
Ilaasortaq alla oqaaseqarpoq, ”arnat
inuusuttut spirali ukiorpassuarni atugassatut paasisimagaat,
taamaalillutik taanna peertinniarlugu nakorsaq qinnuigisinnaanagu.”
Allatseqarfimmi sulisoq akissuteqarpoq, nammineq inassutigalugu ”piffissani
aalajangersimasuni
nakorsaq attavigineqartassasoq, taanna spiralinik ikkunneqartunik aamma peerneqartunik kisitsisitigut
paasissutissanik suliaqartarmat, aamma tamanna pillugu paasissutissanik, aammalu
apeqqutissaasinnaasunik allanik pissarsiniartarluni.”
453
Akissuteqarnermigut taamaalilluni sulinermut
akisussaaffik nakorsamut, aamma malinnaanissamut akisussaaffik kommunalbestyrelse-mut tunniuppai,
kisianni malinnaaneq taamaattoq qanoq nassataqarsinnaanersoq, imaluunniit kommunalbestyrelse
nakorsap suleriaasianut isumaqataanngikkuni qanoq iliorsinnaanersoq ilisimatitsissutiginagit.
122
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0133.png
IMMIKKOORTOQ 1
Kommunalbestyrelse-mut ilaasortanit ataasiakkaanit aamma oqaaseqartoqarpoq, spiralip arnat
namminneq aalajangersinnaanerannik tunisisoq pillugu akuersaartunik. Kalaallit kommunalbestyrelse-
mut ilaasortat ilaata ataatsip taamaalilluni oqaatigivaa, arnat katissimasut spirali pitsaasumik isigigaat
–
aamma siusinnerusukkut nassaarineqarsimassagaluartoq kissaatigisinnaagaluarlugu.
Imaqarniliami erseqqippoq, danskit politikerit aamma atorfilittat sumiiffimmi kommunalbestyrelse-mut
ilaasortat spirali pillugu nangaassuteqarnerat ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup pitsaaqutaasa
erseqqissarnerisigut annikinnerulersinniarsarigaat, aamma ilaatigut inooqataanikkut
aningaasaqarnikkullu eqqarsaatiginninneq (suliffeqarnikkut pissutsit aamma ineqarnikkut pissutsit
pitsaanerusut) aamma arnat isiginninnerat aallaavigalugu (arnanut kiffaanngissuseqalersitsoq)
tunngavilersuutigalugit. Sumiiffimmi ernumanerup annikinnerulersinniarneqarnera aamma angalanermit
nalunaarusiami, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianit angalaneq pillugu
suliarineqarsimasumi, takuneqarpoq.
454
Immikkoortoq pillugu imaqarniliaq, nalunaarusiap sinnera
assigalugu, naatsukullaavoq. ”Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiorneq Ittoqqortoormiini suli
sunniuteqarluarpoq. Kommunalbestyrelse-mut ilaasortat ilaanninngaanniit oqaatigineqarpoq,
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu Ittoqqoortoormiini sulineq
eqeersimaarfiuallaalaartoq. Kommunalbestyrelse-p siulittaasuata immikkoortup naggataani
oqaatigivaa, arnat katissimasut meerarpassuallit isornartorsiuillutik oqaatigisimagaat spiralip
takkunnera kingusippallaarnerarlugu.”
455
Suliap taamaalillugu takutippaa, Ittoqqortoormiini innuttaasut akornanni ima isumaqartoqarsimasoq,
suliniarneq peqqinnissaqarfiup aallartissimasaa
“eqeersimaarfiuallaarsimasoq”,
aamma
niviarsiaqqat/arnat suunera pillugu, aamma sooq atussaneritsik, soorluttaaq peertissinnaallugu
ilisimanagu sukumiisumik paasitinneqarnatik spiralilerneqartarsimasut danskit atorfilittaasa
ilisimasimagaat. Tunumi pissutsinik immikkut eqqumaffiginninnerup takutippaa, nunap immikkoortua
Kitaanut sanilliullugu allanik atugassaqarfiusutut oqartussaasut tungaanninngaanniit isigineqartoq.
Pingaartumik inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq unammilligassaqarfiuvoq, aammalu allamut
nuunnissamik periarfissat amerlanatik. Taamaattumik danskit atorfilittat aamma kommunimi politikerit
akornani iluarsiissutissanik nassaarnissamik pisariaqartitsineq immikkut annertoorujssuuvoq. Pissutsit
taakku ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornerup soqutinarnerulersinneqarneratut isikkoqarpoq,
aammalu sammisaq oqaluuserineqarlunilu atorfilittat angalanerminni sumiiffinni politikerit aamma
oqartussaqarfinni sulisut peqatigalugit oqaluuserisarlugu. Suliaq innuttaasut kajumissuseqannginnerat
pissutigalugu Tasiilami iluatsippallaanngilaq. Ittoqqortoormiini ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq peqqinnissaqarfimmit eqeersimaartumik sulinikkut atuutilersinneqarpoq.
Takuneqarsinnaavoq, sumiiffinni politikerit aamma arnat atorfilittanut maluginiaqqugaat, suliniarneq
”eqeersimaarfiuallaartoq”.
Atorfilittat, angalanermut ilaasut, spiralilersuinerit sumiiffinni
misigineqarnerat annikinnerulersinniarsarivaat, aammalu sulinermut akisussaaffik
peqqinnissaqarfimmut, aamma malinnaanissamik akisussaaffik kommunalbestyrelse-mut tunniullugu.
Iluatsittumik oqaluttuaq aamma isornartorsiuinerit
Kalaallit danskillu tusagassiorfiisa Rosenip misileraanera aamma spiralip atorneqarsinnaalernissaata
akuersissutigineqarnera malinnaaffiginikuuaat, aamma ukiuni tulliuttuni ineriartorneq
malinnaaffigalugu. Spiralip atorneqarnerata siaruarneranut nassuiaatigineqartumut ataatsimoorutaasoq
tassaavoq taassuma iluatsittutut oqaluttuarineqarnera. Atuagagdliutini oktobarimi 1969-imi
atuarneqarsinnaavoq, spirali
– ”plastikkimininnguamit
sanaaq
” –
inuit amerliartornerannik
–
allanngortitsinialinnguatsiarpoq. Aviisip
atugassiaq ”Kútdlek” issuaaffigivaa, aamma nalunarpoq
Allakkiaq 20/1970-i suli suliarineqanngitsoq, aamma innuttaasut amerlassusissaannik missingersuut
nutaaq suli piariinngitsoq inunngortut amerlassusiisa ineriartornerat taama sukumiitigisumik atuagassiap
ilisimasaqarnera suminngaanneernersoq. Taamaakkaluartoq atuarneqarsinnaavoq,
”Qanga arnat
123
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0134.png
IMMIKKOORTOQ 1
meerartaarusunngikkaluarlutik meerartaartarnerat maanna qaangiuppoq, meerartaarumanngikkunik
meerartaartariaarullutik. Niviaajumagaluarlutik 40-nik ukioqaliinnarlutik quliniit isikkaneq marluk
tungaanut qitornisimanertik pillugu ”nungullarnikut” ukiui qaangiupput,
taamalu atisalersorsinnaasatik
qaarsillartissinnaasatillu killilersinnaanngorlugit” Aamma takuneqarsinnaasoq, ”suliassaqarfimmi
tassani sunniuteqarluartumik paasisitsiniaasoqarnissaa annertuumik pingaartinneqartariaqarpoq, aamma
peqqinnissaqarfik
tassani annertuumik suliassaqarpoq.”
456
Inunngortut amerlassusiat annertuumik appariartulersoq 1970-ip aallartilaarnerani paasinarsimmat,
tamanna pillugu uisaallannartunik qulequtserlugit allaaserinnittoqarpoq:
”Spiralip
Kalaallit Nunaanni
ineriartorneq allanngortippaa”
danskit aviisianni
Bornholmerenimi
ulloq 10. januaari 1970-imi
allassimavoq. Lolland Falsters Folketidende-mi qulequtaq ullut marluk qaangiunneranni
takuneqarsinnaavoq ”Spirali
qaarajunnersalik”,
tassani innersuussutigineqarluni inunngortut
amerlassusiat appariaateqarmat, aamma innuttaasut amerlassusiat appasinnerulersussatut isikkoqarmat
pilersaarutit maanna allanngortinneqartariaqartut.
457
Illoqarfinni arnat ernisinnaasut pingajorarterutaasa
missaanniittut spiralilerneqarsimanerannik Allakkiaq 2/1970-imi nassuiaatigineqarnerata
kingunerisaannik januaarimi 1970-imi allaaserinnittoqarpoq. Soqutiginninneq qaammatini tulliuttuni
ingerlaannarpoq. Ukioq taanna ulloq 28. maaji Atuagagdliutini
allaaserisami qulequtaq ”Inunngortut
amerlassusiat appariaateqarujussuarpoq”
takuneqarsinnaavoq. Allaaserisami
atuarneqarsinnaavoq,
”tamakkiisumik” spirali pissutaasoq, tassanilu nassuiarneqarpoq, tamanna ilaqutariinnut
inuiaqatigiinnullu qanoq iluaqutaanersoq.
458
Aviisitigut allaaserisani malunnaatilimmik assigiissutaasoq tassaavoq, spirali arnanit
kissaatigineqartutut nassuiaatigineqarnera: ”Spirali
Kalaallit Nunaata arnartaannit akuerineqarpoq”
danskit aviisianni ”Demokraten”-imi
ulloq 9. januaari 1970-imi assersuutigalugu allassimavoq. Aviisimi
allaaserisami allassimavoq, spirali ”innuttaasut
amerleriarujussuarnerannut noqqillaataasumik
sunniuteqareersimavoq [sunniuteqarsimavoq], ukiualunnguit matuma siorna nunarsuaq tamakkerlugu
amerlanerpaasimasunik.”
Ilutigitillugu
takuneqarsinnaavoq, arnat, pingaartumik illoqarfinni, spiralimik
”neqeroorummik” akuersisimasut angutit spiralimik paasinninnerat ilisimaneqanngitsoq: ”kisianni
ilisimaneqarluareerpoq, angutit kalaallit ataatsimut isigalugu naartulernissamut pitsaaliuinermut
atortunut allanut akerliusut”
[immaqa usuup puuinut].”
459
Aamma pisortatigoortumik oqaatigineqarpoq, arnat, aamma ilaatigut innuttaasut
spiralilerneqarnissaminnik toqqaasarsimasut. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup ukiumoortumik
nalunaarusiaani 1977-imeersumi assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq, innuttaasut ikinnerusunik
meerartaarusullutik kissaatigisimagaat:
”Inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerannut tassunga nassuiaat siullertut tassaavoq,
meeqqat amerlassusiisa killilerneqarnissaasa inuiaqatigiit akornanni siammasissumik
kissaatigineqarnera. Tamatumunnga pissutaasut ilaattut taaneqarsinnaavoq,
suliffissualiortiterluni aallartisarneq aamma naalungiarsuit toqusut amerlassusiisa annertuumik
appariaateqarnerat ima sunniuteqartoq, meeqqat inunngortut amerlanerit
inersimasunngortarlutik. Aammattaaq naartulernissamik pitsaaliuinermut atortut nutaaliat,
pingaartumik spirali, aamma naartuersinnissamut inatsisip 1975-imi
ammanerulersinneqarneratigut meeqqat killilerneqarnissaannik innuttaasut kissaataat
naammassineqarluni.”
460
Ministereqarfiup ukiumoortumik nalunaarutaanut missingiummi qanoq
oqaasertalerneqaqqaarsimanersoq qiviarutsigu, tassani meeqqat amerlassusiisa killilerneqarnissaannik
innuttaasut kissaateqarsimanerat taama erseqqitsigisumik allassimanngitsoq takusinnaavarput.
Takusinnaavarpulli mianersornerusumik oqaasertalerneqarsimasoq, ima allassimammat, inunngortut
amerlassusiisa appariaateqarnerannut ”meeqqat
amerlassusiisa killilerneqarnissaannik siammasissumik
kissaateqartoqarneranik pissuteqarunartoq.”
Tassunga ilanngullugu
aamma allassimavoq, spirali,
124
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0135.png
IMMIKKOORTOQ 1
aamma naartuersinnermut inatsit nutaaq ”meeqqat
killilerneqarnissaannik innuttaasut kissaataannik
naammassinnissimasinnaasoq.”
461
Aamma nunap nakorsaanerata 1978-imut ukiumoortumik nalunaarusiaani atuarneqarsinnaavoq, spirali
innuttaasunit tigulluarneqarsimasoq:
”1967-imi
Lippes Loop Kalaallit Nunaannut eqqunneqarpoq,
aamma tassani naartunaveersaat atorluarneqarsinnaasoq aatsaat piulerpoq, innuttaasunit
pitsaasorujussuarmik soqutigineqarsimalluni. Innuttaasut amerliartornerat aatsaat 1967-ip kingorna
aqunneqarnera
naammaginarsinnaasumik iluatsippoq […]”
462
Spiralip atorneqarnerata siaruarnera Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup oqaluttuarineqarnerani
iluatsittutut ilanngunneqarpoq.
463
Innuttaasut peqqissutsimikkut qanoq issusiat malunnaatilimmik
pitsanngoriaateqarpoq, meeraaqqat toqusut amerlassusiat apparpoq, aamma agguaqatigiissillugu ukiut
inuuffiusartut qaffapput, ilaatigut Kalaallit Nunaannut ministeriusimasup Høyemip atuakkiamini 1987-
imeersumi Dagens Grønland-imi
tamanna erseqqissaateqarfigalugu: ”Agguaqatigiissillugu
ukiut
inuuffiusartut 1950-ikkut missaanni niviarsiaqqamut inoorlaamut aamma nukappiaqqamut inoorlaamut
ima appasitsigivoq, ukiut 38-ullutillu 32-ullutik, kisianni maassakkut ukiunut 67-inut aamma 57-inut
qaffariaateqarsimavoq.”
Taassuma innuttaasut amerliartornerat, aamma kinguaassiornerup
appariartornera ilanngullugit eqqaavai:
”Ilutigitillugu 1950-imiit
1960-ikkut qeqqata tungaanut inunngortut amerlassusiisa 1/3-it
missaannik qaffariaateqarnerat peqqinnissaqarfiup iliuuseqarnerata pilersitarineraa
ilisimanngilarput, qaffasereersummi amerleriaateqarujussuarneranut suna pissutaanersoq
ilisimanngilarput. Inuit amerlanerujartuinnartut, ilaatigut atuarfeqarfinnut- aamma
peqqinnissaqarfimmut, Danmarkimit tikisinneqartarnissaasa pisariaqarnerat pissutigalugu inuit
aamma amerlanerulermata aningaasalersuinissamut pisariaqartitsineq annertusivoq, aamma
ineriartornerup sukkassusia, ilaannit isornartorsiorneqarsimasoq, killiffigineqarluni. 1960-ikkut
affaanni kingullerni naartulernissamik pitsaaliuinermut atortut pillugit paasissutissiilluni
suliaqarneq peqqinnissaqarfiup annertusivaa, aamma angusat ima uissuumminartigipput
nunanit tamalaanit soqutigineqartariaqarluni. Taakku takutippaat, kinguaassiorsinnaaneq
qanoq sukkatigisumik annikillisinneqarsinnaanersoq, sunniuteqarluartumik
peqqinnissaqarfeqarlunilu naartulernissap pinngitsoortinnissaanut kajumissusilinnik
innuttaasoqaraanni. Kinguaassiorsinnaaneq ukiut pingasut-sisamat ingerlaneranni
affaannanngortinneqarpoq
–
pingaartumik spiralip atorneqarnera pissutigalugu, aamma
kinguaassiorsinnaaneq ukiuni tulliuttuni 15-ini aamma affaannanngortinneqaqqippoq.”
464
Høyemip taamaalilluni oqaatigivaa, inunngortut amerlassusiisa allanngornerat peqqinissaqarfiup
suliniarnerata inernerigaa, aamma periutsip spiralip akuerineqarnissaa sioqqullugu politikerit
allaffissornikkullu suliallit qanoq inissisimanersut iserfiginagu.
Spiralip eqqunneqarnerata, aamma siammarnerata pitsaasumik oqaluttuarineqarnera salliusutut
isikkoqarpoq, piffissap ingerlanerani isornartorsiuinerit taamaallaat ataasiakkaaginnaallutik. Periutsip
spiralip akuerineqarnissaanut tunngatillugu suliap ingerlanera, aamma kingorna siaruarnera
assersuutigalugu FN-ip 1974-imi nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut ukioqartitsineranut
atatillugu, inuiaqatigiinnik ataatsimeersuartitsinermik Bukarestimi ingerlanneqartumik
malunnartinniarneqartumi, maluginiarneqarpoq.
Ataatsimeersuarnissaq sioqqullugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut eqqumaffigeqquneqarpoq,
spiralimik suliaqarneq pillugu Danmarkip isornartorsiorneqarnissani naatsorsuutigisinnaagaa. Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmut allakkiami, juunimi 1974-imeersumi takuneqarsinnaavoq
Udenrigsministeriami allatsi Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut sianersimasoq,
ataatsimeersuarnermut ”ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu nunat tamalaat akornanni
125
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0136.png
IMMIKKOORTOQ 1
sammineqartussamut” tunngasoq pillugu paasissutissanik pissarserusulluni. Danskinit angalatitat, Bodil
Begtrupimit siulersorneqartut, peqataassapput, aamma allakkiaq malillugu taanna oqarsimavoq:
”Danmarki suliassaqarfimmi tassani innuttaasut annertuumik ikileriaateqarnerannik
kingunilimmik Kalaallit Nunaanni suliaqarsimanini pillugu appisaluunneqassasoq
naatsorsuutigineqarsinnaasoq. Appisaluussinissap assinga Puerto Ricomut pissaaq, aamma
danskit
sinniisuisa appisaluussinerit taakku pinngitsoortissinnaasariaqassavaat.”
Begtrupip nalunaaruteqarnerata kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni Ministereqarfik ”spiralimik
suliaq
sunniuteqarluartoq politikkikkut qanoq isumaqataaffigineqartiginersoq”
pillugu misissuivoq.
Ministereqarfiup inerniliuppaa,
”Suliaq tunngaviusumik landsrådimut
saqqummiunneqanngisaannarsimasoq qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaasoq, kisianni suliaq
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami arlaleriarluni qaqinneqartarnikuulluni.”
465
Ministereqarfiup ilanngullugu maluginiaqquaa, Rosenip 1967-imi nalunaarusiaa Kalaallit Nunaannut
ministerip, aamma taamatut Landsrådip siulittaasuata Erling Høegh-ip pissarsiarinikuugaat. Tassunga
tunngatillugu spiralimik periuseq pillugu akerliliissutinik ministereqarfik tusagaqarnikuusimanngilaq:
”Taamaalilluni ataatsimut isigalugu oqaatigisariaqarpoq, politikkikkut isumaqataaneq
qisuariaateqannginnikkut aamma toqqaannanngitsumik akuersinikkut takutinneqarsimasoq,
aamma suleriaatsimut tassunga, Kalaallit Nunaanni arnat naartunaveersaammik spiralimik
neqerooruteqarluni suleriaatsimut politikkikkut akerliusoqarneranik
paasisaqartoqarsimanngitsoq. Ilanngullugu erseqqissaatigineqartariaqarpoq,
naartunaaveersaammut ilitsersuut danskit naartusunik isumassuinermut inatsisaani tunngaviit
malillugit ingerlanneqartarmat, aamma pinngitsaaliisoqarsimanngisaannarmat.”
466
Takutinneqareersutut kingulleq spiralip eqqunneqarneranut atatillugu oqaaseqaatigineqartut assigivai,
ministerimut, aamma suliami allakkani ingerlanneqarsimasuni tamani, tassunga ilanngullugu nunap
nakorsaanerata ukiumoortumik nalunaarusiaani aamma nunap nakorsaanerata kaajallaasitaani 1968-
imeersumi, kajumissutsimik tunngaveqarnissaanik isiginniffik pingaartinneqarluni (immikkoortoq 3-mi
suleriaatsimi tamanna qanoq misigineqarsimanersoq saqqummiupparput).
Inuiaqatigiinnik Bukarestimi 1974-imi ataatsimeersuartitsinermi naalagaaffiit sinniisuutitai immikkut
ilisimasalinnut taarsiullugu siullerpaamik qitiutitaallutik peqataapput. Aamma ataatsimeersuarnermi
oqallinnermi qitiusoq tassaalluni, inuiaqatigiit ineriartornerisa aamma inuuniarnikkut
aningaasaqarnikkullu ineriartornerup ataqatigiinnerat. Ataatsimeersuarnermi World Population Plan of
Action
467
akuersissutigineqarpoq, inuiaqatigiit pillugit paasissutissanik aqqutissiuussillunilu
misissueqqissaarnermit politikkikkut inassuteqaatinik oqaasertaliinissamut sangutitsisumik
takutitsiffiusoq. Ilaatigut takuneqarsinnaavoq inuiaqatigiinnut politikkit inooqataanermik-
aningaasaqarnermillu ineriartortitsinissamut politikkinut taarsiunnagit ilaatinneqartariaqartut, aamma
inuit/aappariit qassinik meeraqassanerlutik aamma qanoq inissinneqarnissaat pillugu namminneq
aalajangiinissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerat ataqqineqassasoq, aamma tassunga atatillugu
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pissarsiarineqarsinnaanngortinneqassasoq.
Ataatsimeersuarnermi Plan of Actionimut tunngatillugu nunanit siuarsagassaneersut ilaannit aamma
isornartorsiuisoqarpoq, taakku isumaqarlutik, innuttaasut amerliartornerat nunarsuaq tamakkerlugu
aningaasaqarnikkut naapertuilluanngitsuliornerup ersiutaatut isigineqartariaqartoq
–
taamaallaat nunani
siuarsagassani ajornartorsiutaasutut isigineqarnani. Nunat siuarsagassat taamaalillutik eqqartugassamik
oqaasertaliipput, apeqqut innuttaasunut tunngasoq nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarnikkut
nutaamik, taamaallaat nunanit atugartuunit iluaqutaasussaanngitsumik, aqutsinissamik piumasaqaammut
akuleriissinneqarluni.
468
Ataatsimeersuarneq aamma taamaalilluni nunarsuarmi isumalluutit aamma
pissaanerup pilerngunneqarnerannut atorneqarpoq.
126
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0137.png
IMMIKKOORTOQ 1
Ataatsimeersuarnermi Danmarki isornartorsiorneqarnersoq nalunarpoq, piffissaq pissutigalugu
ajornartorsiut taanna sukumiinerusumik misissuiffigissallugu pisinnaasimanngimmat.
469
Takusinnaasarput tassaavoq, suliamut tunngatillugu annertunerusumik kinguneqarsimanngitsoq.
FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu inuiaqatigiinnut ukioqartitsinerata kingunerisaanik Atuagagdliutini
ataatsimik allaaserisaqarpoq, ima qulequtalimmik ”Ilaqutariit pilersaarusiorneqartarnerat inuiannik
toqoraanerup assigiinnarpaa” Kalaallit Nunaanni inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerannut
Danmarkip inissisimaffia pillugu
isornartorsiuisoqarluni: ”Ilaqutariit
pilersaarusiorneqartarnerat
Kalaallit Nunaannut atortussanngortissimasarput inuiannik toqoraanerup assigaa, Københavnimi
ilinniarnertuut palasiat Jens
Brøndum […] Århusimiittumi ataatsimiinnermi FN-p
silarsuarmi inuiannik
misissuisimaneranut tunngatillugu pilersinneqarsimasumi
(FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu
inuiaqatigiinnut ukioqartitsineranut atatillugu)
taama oqarpoq.”
470
Kalaallit Nunaanni ima angitigisumi
aamma ”isumalluutinik
killeqanngitsuusaamik pigisalimmi”
inuiaqatigiit amerlassusiat
killilersorneqartariaqanngikkaluartoq Brøndumip tunngavilersuutigivaa. Taassuma nunani tamalaani
pissutsitut malunnaatilittut aamma ajornartorsiutaasutut isigivaa, pissutigalugu ”silarsuarmi
inuit
amerliartupiloornerannik ajornartorsiutit nunat kinguarsimanerusunik taaneqartartut,
amerliartupiloornerpaanik inoqartut, ajornartorsiutiginngikkaat, kisiannili nunarsuarmi ajornartorsiut
tamanna nunat pisuunerpaat ajornartorsiutigigaat.”
471
Taamanikkut spiralilersuinermik suleriaaserineqarsimasoq 1978-imi isornartorsiorneqaqqippoq.
Taamatumuuna politikerimit Inuit Ataqatigiinneeersumit Miké Siegstadimit aviisimi Informationimi.
Taassuma erseqqissarpaa, ”arnat
kalaallit namminneq aalajangigarinngisaminnik
spiralilerneqartarnerat ullumikkut siammarsimavallaaqaaq.”
Meeqqat amerlasuut inuuniarnikkut
ajornartorsiuteqalernermik qanoq nassataqartigisarnersut pillugu apeqqummut akivoq, tamatuma
iluarsiiffigineqarnissaannut spirali imaluunniit naartuersinneq iluarsiissutissaanngitsut, taarsiullugulu
tikkuarlugu, aaqqissuussaanikkut tunngaviit kalaallit ilaqutareeriaasiannut naleqqussarneqartariaqartut:
”assersuutigalugu europap kitaani ilaqutariinnut ataatamut, anaanamut aamma meeqqanut
marlunnut naleqqussarlugit inissianik sanaartornerit qimanneqartariaqarput. Ineqarnikkut
allatut aaqqissuussamik perusuppugut, pisuut inissaqarluartut pitsaannginnerusumik
inissisimasut marlunnik meeraqartariaqarlutik, inissiami mikisunnguami, pitsaanngitsumi
tattorliuukkumanatik,”
Siegstadip aamma partiip tunuliaqutaata inunngortut amerlassusiisa ikilisinnerisigut inuuniarnikkut
ajornartorsiutit iluarsineqarnissaannut tunngavigineqartoq tassa akuersaanngilaat. Taassuma
apersorneqarnermini erseqqissarpaa, spirali aamma naartuersinneq taamaallaat napparsimanermi
atorneqartariaqartoq, ”Taamaanngippat
inuiattut kigaatsunnguamik kisianni qularnaatsumik
nungutaajartuaarnitsinnik kinguneqassaaq.”
Isornartorsiuineq danskit naalagaaffiata Kalaallit Nunaanni
pissaanermik atuineranut ataatsimoortumik isornartorsiuinerup, aamma Kalaallit Nunaata
namminersulernissaanik partiip suliaata ilagivaa. Isornartorsiuineq pillugu paasissutissanik partiip
NKA-mi allagaatinik toqqortaasiviani nassaanngilagut, aamma sammivigineqartoq, apersuinermi
takusarput, sammisamut tunngatillugu 1980-ikkunni oqallinnerni saqqumilaarsimanersoq
takusaqanngilagut.
Eqikkaaneq
Periutsip spiralip atorneqarnerata siammarnera nunap nakorsaaneranit, Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmit aamma Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamit qanimut
malinnaaffigineqarsimavoq. Arnat qassit spiralilerneqarsimanersut pillugu nunap nakorsaanerata
kisitsisit katersorsimasai tunngavigalugit takusinnaasimavaat, periuseq naatsorsuutigineqartumik
127
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0138.png
IMMIKKOORTOQ 1
malunnaatilimik sukkanerusumik siaruarsimasoq. Tamatumali erseqqissumik
takuneqarsinnaanngornissaanut ukiut arlariit ingerlaqqaarsimapput.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornerup 1969-imi suliarineqarnerata
ingerlanerani inuiaqatigiit katitigaanerisa ineriartornerat allannguuteqarujussuassasoq suli
ilisimaneqanngilaq. Taarsiullugu siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermi
suleqatigiissitami aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi, taakku ataatsimiinnerisa ilaanni
takuneqarsinnaasutut ”inunngortut
amerlassusiisa sukkasuumik qaffakkiartornerat”
ernumassutigineqarpoq. Tassani aamma oqaatigineqarpoq, Danmarkiminngaanniit ukiumoortumik
aningaasaliissutit tunniunneqartartut ima qaffasissuseqalersimasut, anguniagaq, G50-ip kingornali
ingerlanneqarsimasoq allanngortinneqassanersoq eqqarsaatigineqartariaqalerluni. Anguniagaq
oqaatigineqareersutut tassaasimavoq inuuniarnikkut atukkanik qaffasinnerulersitsinissaq, taamaalilluni
danskinut nallersuussinnaanngortillugu. Kalaallit Nunaanni ineriartorneq piffissami tassani
ernumanartutut isigineqarpoq. Pingaartumik aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq G-60-imi
naatsorsuutigineqarsimasutut ineriartorsimanngilaq. Taamaattumik ilaatigut sumiiffimmiit nutsernerup
annertunerunissaanik periarfissamut, ilaatigut ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornermut,
taamaattorli spirali toqqaannartumik taanagu, taakku sammivimminnik allanngortitsipput. Taakku
”innuttaasut amerliartornerannik noqqillaamisitsiartuaarnermut” tapertaasussatut isigineqarput.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiaq suli piariinngitsoq paasineqarpoq
inunngortut amerlassusiat appariaateqarsimasoq. Kalaallit Nunaannut ministerip A.C. Normannip,
Kalaallit Nunaannut siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik nassuiaateqarluni, Folketingimi
oqalugiarnermi tamanna pillugu oqaluttuarpoq. Tassani inunngortut amerlassusiisa
appariaateqarnerannut spirali pissutaasoq nassuiaatigivaa.
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiaq piareermat takuneqarsinnaavoq,
inuuniarnikkut atukkanik qaffasinnerulersitsinissamik anguniagaq suli attanneqartoq, kisianni aamma
takusinnaavarput, oqaluuserineqartoq nutaaq aamma eqqarsaatigineqarsimasoq, innuttaasut
amerliartornerat namminermi inuuniarnikkut atukkat Danmarkimut nallersuussinnaasumik
angunissaannut ajornartorsiutitut isigineqarluni. Maanna
tikkuarneqarpoq ”Kalaallit
Nunaannut
politikkimut periarfissamik allamik”
eqqussisoqassanersoq
eqqarsaatigineqartariaqartoq, innuttaasut
amerlassusiat inunngortut amerlassusiia appartinnerisigut aamma sumiiffinniit nuuttartut
siuarsaaffiginerisigut ”aalakkaasunngortikkiartuaarneqassalluni”. Siunissami ineriartortitassatut
takorluukkanik pilersaarummi ilutigitillugu tikkuarneqarpoq, inunngortut amerlassusiat
appariartorpallaartoq, aammalu tassa aalaakkaasunngornissap tungaanut ingerlasoqarluni. Aamma
takuneqarsinnaavoq, taamanikkut piffissami tassani siunissami ineriartornerup qanoq ingerlanissaa suli
nalorninartoqartoq, aamma ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu nutaamik
suliaqartoqarnissaa pisariaqartinneqalersinnaasoq. Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik
pilersaarusiap saqqummiunneqareernerata kingorna inunngortut amerlassusiisa appariartornerat
pigallaannartuunani ataavartuullunilu tupaallannartumik annertoorujussuusoq
erseqqissigaluttuinnartillugu ukiut ingerlanerini nalornineq taanna tammartutut isikkoqarpoq.
Takusinnaavarput innuttaasut amerliartornerisa uninnerata kingorna spirali aamma naartunaveersaatit
ataatsimut isigalugit Københavnimi atorfilittat aamma politikerit akornanni aallunneqarunnaartut.
Spirali inuiaqatigiinnit susassaqarfittut isigineqarunnaarpoq, kisiannili peqqinnissaqarfimmit
isumagineqartumik inuit ataasiakkaat susassaqarfiattut isigineqalerluni. Naartunaveersaatinut
tunngatillugu paasisitsiniaanermik suliaqarneq piffissami 1970-ip missaani malittarisassaliuunneqarpoq,
aammalu kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsinissamut akisussaaffik atuarfeqarfimmut
inissinneqarluni, aamma ilaqutariinngornissamik paasisitsiniaaneq siammasinnerusoq Kalaallit
Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffimmut inissinneqarluni.
128
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0139.png
IMMIKKOORTOQ 1
Tunu G50-imi isumaliutissiissutip kingornali inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamut, aamma
nutserneq aqqutigalugu innuttaasut amerlassusiisa allanngortinnissaannut periarfissat
amerlannginnerannik pissuteqartumik nunap immikkoortuatut immikkut unammilligassaqarfiusutut
politikerinit aamma atorfilittanit isigineqarpoq. Nunap immikkoortuata immikkut
unammilligassaqarfiuneranik isiginninneq taanna Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap tungaaninngaanniit tamatuma annertuumik soqutigineqalerneranik
kinguneqarpoq, aamma taamaattumik nunap immikkoortuata ineriartortinneqarnissaa pillugu
oqallinnernik ersersitsisunik allagaatinik toqqortaatigineqartunik annertuunik peqarluni.
Takusinnaavarput nunap immikkoortuani tassani ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup
atuutilersinneqarnera atorfilittanit qanimut malinnaaffigeqqissaarneqartoq. Nunap immikkoortuanut
tassunga angalanernit marlunnit allakkiat tunngavigalugit takusinnaavarput, spiralilersuineq atorlugu
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq angalanerni taakkunani marlunni oqaluuserineqartarsimasoq.
Allagaatit toqqortaatigineqartut takutippaat, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq Tasiilami 1970-ip
missaani iluatsippallaarsimanngitsoq. Takusinnaavarput Ittorqotoormiini sumiiffimmi politikerit,
aamma arnat isumaqartut, peqqinnissaqarfiup spiralinik ikkussuinermut tunngatillugu suliaqarnera
“eqeersimaarfiuallaartoq”,
aammalu tamanna atorfilittanut oqaluttuarineqarsimasoq. Aamma
takusinnaavarput paasissutissaq atorfilittanit qisuariarfigineqarsimarpasinngitsoq, tamatuminngali
suliaqarneq nakorsamut aamma kommunalbestyrelse-mut tunniussimallugu.
129
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0140.png
IMMIKKOORTOQ 1
1.6
1970-ikkut aamma 1980-ikkut:
Naartuersissinnaaneq aamma
Depo-Provera
Innuttaasut amerliartornerat sammisaavoq 1970-ikkut aallartinnerat aallarnerfigalugu,
oqaatigineqareersutut, politikerinit aamma atorfilittanit taama sakkortutigisumik
oqaluuserineqarunnaarsimasoq. Innuttaasulli amerliartornerisa appariaateqarnerat ilaatigut
politikerit oqalugiarneranni aamma allakkiani, nutarterinerup inuiaqatigiit ineriartornerannut
sunniutigisimasai pillugit kingumut qiviarnernik imaqartuni 1970-ikkunneersuni aamma 1980-
ikkunneersuni eqqaaneqakkajuttarpoq. Taakkunani inuiaqatigiit alliartortinnissaannut periarfissamut
pitsaasumik sunniuteqarsimasutut oqaluttuatut iluatsissimasutut eqqaaneqarpoq.
Innuttaasut amerliartornerisa appariaateqarnerisa kingorna spiralip politikkikkut soqutigineqarnera
annikilliartorpoq, taannami ilaatigut maanna akuerisaalersimavoq aamma nalinginnaasumik
atorneqalersimasutut isigineqalerluni, ilaatigut aamma naartunaveersaatit allat
pissarsiarineqarsinnaalersimallutik. Nakorsat soqutiginninnerat 1970-ikkut aallartinneranni
naartunaveersaammut nutaamut Depo-Proveramut katersuuffigineqalerpoq, taanna kapuutaalluni
naartulinnginnissamut qaammatit pingasut tikillugit illersuutaasartoq. Atortoq taanna assersuutigalugu
spiralitut siammasitsigisumik atugaalersimanngisaannarpoq, kisiannili tassaalluni naartunaveersaat
1980-ikkunni tamanut ammasumik aamma politikkikkut oqallisigineqartorujussuanngorsimasoq
(naleqq. immikkoortoq Depo-Provera tunngasoq). Depo-Provera, aamma naartunaveersaatit sinneri
pillugit ingerlaavartumik ilitsersuinissamik akisussaaffik peqqinnissaqarfimmi inissisimasimavoq,
aamma kaajallaasitat malittarisassallu Nunatta Nakorsaaneqarfianit atuuttussanngortinneqarsimasut
malillugit malittarisassaqartinneqarlutik.
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut tunngasut sinneri Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit
imaluunniit Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamit taama sakkortutigisumik aamma
eqqumaffigineqarunnaarsimapput.
472
Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiineq meeqqat
atuarfianni aalajangersimasumik atuartitsissutinngorsimavoq, aammalu paasisitsiniaanermut
atortussanik ineriartortitsisoqarsimalluni. Suliassaqarfik maanna ineriartortinneqarnerup
nalaaniikkunnaarsimavoq, tassaalersimallunili ingerlanneqarlunilu nutartertuagassaq.
473
Naartunaveersaatit ilisimaneqarnerannik siammarterilluni suliaqarneq Kalaallit Nunaanni 1970-ikkunni
suli ingerlanneqarpoq. 1971-imi Arnat Peqatigiit Kattuffiata suliniuteqarneratigut
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut pingaarnertut ataatsimiititaliaagallartumik
pilersitsisoqarpoq. Taanna ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaalluni
suliaqarnissamut aningaasanik pissarsivoq, aammalu suliassaqarfiup kivinnissaanut Kalaallit Nunaanni
Qaammarsaanermut Kattuffimmut 1972-imi ikioqqulluni. Pikkorissartitsinerit Sisimiuni aamma
Narsarsuarmi 1972-imi ingerlanneqarput. Ukiup tulliani Ilulissani pikkorissartitsisoqarpoq.
474
1974-imi
Kalaallit Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffimmi ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut
pingaarnertut ataatsimiititaliamik inaarutaasumik pilersitsisoqarpoq, aammalu sumiiffinni
ataatsimiititalianik pilersitsisoqarluni. 1975-imili pingaarnertut ataatsimiititaliaq suliassaminik suli
aallartitsisimanngilaq, aammalu ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup nassuiarneqarnera
assortuussutaalluni. Taamaattumik ataatsimiititaliaq naggataatigut Ilaqutariit atugarissaarnissaannut
130
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0141.png
IMMIKKOORTOQ 1
ataatsimiititaliamik taaguteqartinneqalerpoq, aammalu ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu
kalaallit amerlanerit paasinninnerannik taaneqartumik suliaqassalluni. Oqaaseq taanna,
Qaammarsaanermut Kattuffimmi siunnersorti ataatsimiititaliamut akisussaasuusoq, malillugu
”ajornartorsiutit
anigoruminaatsut ilaqutariinni pilersinnaasut ataatsimoortillugit
suliarineqarnerannut tunngatinneqarsinnaavoq”.
475
Taamaattumik Qaammarsaanermik Kattuffiup
suliassaqarfiup iluani peqataanera maannamut naartunaveersaatinik taamaallaat aallussinermut
taarsiullugu ilaqutariittut inuunermi unammilligassanik assigiinngitsunik aallussinermik ilallugit
ukiualunnguit ingerlaneranni annertusineqarpoq. Tamatuma saniatigut ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq aamma naartunaveersaatit pillugit siammasissumik pikkorissartitsisarnerit 1970-
ikkunni suli aamma ingerlanneqarput, soorlu inuusuttunut atuarfiit ataanni.
476
Kinguaassiuutitigut nappaatit, pingaartumik gonorré, innuttaasut amerlasuut akornanni suli
atugaasorujussuusoq, suli aamma politikkikkut nakorsaniillu eqqumaffigineqarpoq. Kinguaassiuutitigut
nappaatit assersuutigalugu Kalaallit Nunaannut ministerimit Tom Høyemimit, taassuma atuakkiaani
1986-imeersumi
”Dagens Grønland”-imi ”innuttaasut
atugarissaarnerannik ulorianartorsiortitsisutut”
pissutaasut marluk ilaattut ataatsitut taaneqarpoq. Høyemip gonorré peqqinnissaqarfimmut
isumalluutinik amerlasuunik akeqartutut, aamma arnat kinguaassiorsinnaanerisa appasinnerulernerannik
kinguneqarsinnaasutut isigivaa, kinguneqaataasoq Høyemip akueriuminaatsitaa.
477
Nunatta
Nakorsaaneqarfiata aamma piffissami tassani kinguaassiuutitigut nappaatit tunillaassuuttut
eqqumaffigisorujussuuai.
478
HIV-ip aamma AIDS-ip takkunneranni 1980-ikkut qeqqaniit
paasisitsiniaanerit ingerlanneqarput, usuup puiinik atuinerulernissaq anguniarneqarluni.
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornissap ataatsimut aallunneqarnerata annikilliartornera, aamma
kinguaassiuutitigut nappaatinik ingerlaavartumik aallussineq ilutigalugit 1970-ikkut aallartinneranni
sammisaq nutaaq takkuppoq
–
naartuersissinnaaneq. Naartuersissinnaanerup eqqunneqarnissaata
politikkikkut oqaluuserineqarnerani, aamma pingaartumik tamatuma kingorna naartuersittut
amerlassusianni ineriartornerup nakorsanit oqaatigineqartarnerani naartunaveersaat qitiusumik
inissisimavoq.
Naartunaveersaat naartuersissinnaaneq pillugu oqallinnerni
soqutiginartunngortinneqarpoq
Naartuersittarnerup siullermik Danmarkimut (1973-imi), aamma ukiut marluk qaangiunnerini Kalaallit
Nunaannut (1975-imi) eqqunneqarnissaa sioqqullugu nunani taakkunani marlunni politikerit akornanni
oqaluuserineqartoq tassaavoq, naartunaveersaatit pillugit paasisitsiniaalluni suliaqarneq qanoq
pitsanngorsarneqarsinnaanersoq, taamaaliornikkut naartuersinnerit amerlassusiat
annikinnerpaaffissaaniitinniarlugu. Naartuersittarneq pillugu siullermik Danmarkimi, aamma tullianik
Kalaallit Nunaanni piffissami tassani oqallittarnerit immikkoortumi uani qanimut iserfigissavagut. Naak
naartuersittarnermut tunngasut qulaajaanermi suliassat ilaginngikkaluaraat, tamanna
naartunaveersaatinut tunngasut pillugit tunngavilersuutit 1970-ip kingornata missaanninngaanniit
naartulernissap pinngitsoortinnissaanik tunngassuteqariarlutik aamma naartuersittut amerlassusiisa
qaffariaateqannginnissaannut (aamma) tunngassutilinnut allanngornerannik takutitseqataasinnaavoq.
Tamatuma saniatigut tamakkununnga tunngasut takutippaat, danskit oqartussaasui naartuersinnermut
malittarisassat nunani taakkunani marlunni assigiimmik atuunnissaannik soqutiginninnerup saniatigut
Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatit pillugit suleriaatsimi pimoorussillutik suleqataajunnaartut. Kiisalu
pingajuattut, naartuersittarnermut tunngasuni naartuersittut amerlassusiisa qaffasinnerujussuat pillugu
nakorsat ilaasa tungaanninngaanniit ernumassuteqarluni, tamannalu pissutigalugu naartunaveersaatit
pillugit ilisimasaqarnerup siuarsarneqarnissaanik suliaqarlutik oqaaseqarnerat malunnaateqarluarpoq.
Taakku ernumassutaat Landsrådimit aamma ernumassutigineqarpoq, naartuersittut amerlassusiat
taakkunannga apeqquserneqarluni, soorluttaaq aamma tusagassiuutinit uteqqiattumik sammineqartartoq.
131
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0142.png
IMMIKKOORTOQ 1
Naartuersissinnaanerup eqqunneqarneranut atatillugu danskit oqallinnerat
Naartuersissinnaanerup 1973-imi eqqunnerata tungaanut naartuersissinnaaneq ukiuni qulikkuutaani
arlalinni oqaluuserineqartarsimavoq, naartuersittarneq arnanut aalajangersimasunut atuuttunngorlugu
eqqukkiartuaarneqarnikuummat.
479
Meerartaartarneq pillugu ataatsimiitaliarsuup isumaliutissiissutaata
1954-imi suliarineqareernerata kingorna 1950-ikkunni sammisaq nutaamik aallunneqaqqilerpoq.
480
Tassani danskit (unioqqutitsinatik aamma unioqqutitsillutik) naartuersittartut amerlanerujussuat
ernumassutigineqarpoq, aammalu erseqqissarneqarluni naartunaveersaatit pillugit pitsaanerusumik
paasissutissiinikkut naartuersittartut amerlassusiat appartingaatsiarneqarsinnaassasoq.
481
Naartunaveersaatit pillugit pitsaanerusumik paasissutissiinissamut tunngavilersuutit 1966-naartusunik
isumassuineq pillugu inatsisip akuersissutigineqarneranut atatillugu aamma saqqummiunneqarput.
Tassani inuusuttunut naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisarnermi ukiutigut killiliussat
appartinneqarnissaannik siunnersuut pillugu Folketingimi oqallinneq naartuersittut amerlassusiannik
ernumaassuteqarnermut aamma atassuserneqarpoq: ”isumaqarpugut,
taamaaliornissaq
[naartunaveersaatit
pillugit ilitsersuisarnermi ukiutigut killiliussat appartinneqarnissaat]
illersorneqarsinnaasoq, meeqqat kissaatigineqanngitsut amerlanerat, aamma taamatut unioqqutitsinani
aamma unioqqutitsilluni naartuersinnerit amerlassusiat pissutigalugit, kisitsit inatsit aqqutigalugu
appartikkusutarput.”
482
Tassa taamaalilluni naartuersinnermut taarsiullugu naartuersinnerit pitsaaliorneqarnissaannut, aamma
kissaatiginngisamik naartulersarnerit pitsaaliorneqarnissaannut naartunaveersaatit pillugit ilitsersuineq
pingaarutilerujussuarmik inissisimasoq Danmarkimi politikkikkut eqqumaffigineqarsimavoq.
483
Naartunaveersaatit akeqartariaqanngikkaluartut tassunga atatillugu tikkuarneqarpoq. Socialdemokratit
folketingimut ilaasortaatitaat Viola Nørløv assersuutigalugu ima oqarpoq:
”Eqqumiiginartorujussuuvoq
nunani siuarsagassani arnat spiralinik akeqanngitsunik pissarsissunnissaannut Danmarki
peqataammat, danskilli arnartaat isumakkiiginnarlugit”,
soorluttaaq aamma taanna isumaqartoq,
naalagaaffik takoqqusaaruteqarlunilu kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuarfinni atuartitsisarneq
ingerlanneqartartunngortariaqartoq.
484
Politikerit ilaat, naartuersittarneq pillugu oqallinnermi naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisarnerup
pitsanngortinneqarnissaata pisariaqarneranik tikkuaasoq, tassaavoq politikeri radikalineersoq Else-
Merete Ross, Dansk Kvindesamfund-imi aamma suleqataasoq. Naartuersissinnaanerup
eqqunneqarnissaanik Ross illersuisuuvoq, kisiannili inatsisissatut siunnersuutip, kingorna 1970-
naartuersinnermut inatsisinngortup, siullermeerlugu suliarineqarnerani naartunaveersaatit pillugit kikkut
tamarmik peqqissaarussamik ilisimatinneqarsimanerannik qularunnaarsinneqarsimanngilaq. Tamanna
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarnerup suli pinngitsoornani
atuartitsissutinngorsimannginneranut innersuussinikkut pivoq:
”Tamanna [kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiineq pinngitsoornani
pisartussanngorlugu] pitinnagu, naleqqutinngitsutut isigivara, oqartussaasut ilinniartitaanikkut
suliassaqarfiini sumiginnarneqarsimasumik kommunit aamma suliniaqatigiiffiit namminersortut
kinguaassiuutitigut peqqissuunissaq pillugu tamanut ammaasumik paasisitsiniaanermikkut
iluarsiiffiginiarsarisaannut aningaasartuutit naalagaaffimmit tamakkiisumik akilerneqarneq
ajormata.”
Naartuersinnermut akerliusut aamma naartuersinnermut akuersaartut akornanni ataatsimoorussamik
tunngaveqarneq takuneqarsinnaavoq. Taannami isumaqarpoq naartuersinnermut akerliusut
”sakkortusisamik paasisitsiniaasoqarnissaanik piumasaqarnerpaassagaluartut, aap, immaqa allaat
naartunaveersaatinik atuineq, aamma pisiarineqarsinnaanerisa ajornanngitsuararsuunerat pillugit
takoqqusaarusiorluni paasisitsiniaanikkut. Eqqarsaatigisariaqaraluarparput, naartunaveersatit pillugit
ilitsortinnissamut nakorsiarneq akeqanngitsumik pineqarsinnaasariaqaraluannginnersoq, aamma
naartunaveersaatitut atortut akii appartinneqartariaqaraluannginnersut, (…) Meeqqanik killilersuineq,
132
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0143.png
IMMIKKOORTOQ 1
pisoq, taama ittoq isumaqatigiissutigisinnaanngikkutsigu, tamatuma pitsaaliuinikkut pinissaa
isumaqatigiissutigisinnaasariaqarparput, isumaqarpunga inatsisiliortutut suliassaqarfinni taakkunani
suli suliarineqanngitsunik annertuunik suli pisussaaffeqartugut.”
485
Else-Merete Rossip nakorsiartarfinnut akeqanngitsumik nakorsiartarnissat tapersersorneqarnissaannik,
akit appasissut aamma kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuarfinni atuartitsisarnissaq pillugit
oqariartuutini aappassaaneerinninnermi uteqqippai: ”
pitsaasumik taakkunuuna aaqqiissuteqarneq
[aaqqiissuteqarnikkut]
neriuutigivara kissaatiginngisamik naartulersarnerit amerlassusiisa
malunnaatilimmik appartinneqarnissaat iluatsissasoq, aammalu inuit naartunaveersaatinik
atuinissaminnut akisussaaffeqarnerannik paasinnitsillugit.”
486
Socialistisk Folkepartiip
naartuersittarnermut inatsisip killilersugaannginnerulersinneqarnissaanik 1972-imi
siunnersuuteqaqqinneranut atatillugu
487
Rossip tunngaviusumik aallaavigineqartoq oqaatigeqqippaa,
tassalu naartuersittut amerlassusiisa sapinngisamik ikinnerpaaffissaaniitinnissaat anguniarlugu kikkut
tamarmik naartunaveersaatinik ilisimasaqarlutillu pissarsisinnaassasut.
488
Naartunaveersaatit pillugit danskit oqallinnerat taamaalilluni pitsaasutut erseqqissarneqarpoq,
naartuersinnissamik pisariaqartitsinermik annikinnerulersitsisussaq, aamma taamaattumik
paasissutissiineq iluaqutigalugu, aamma aningaasatigut tapersersuineq aqqutigalugu
pissarsiariuminartunngorsarneqarluni. Oqaluttuarisaanermik ilisimasallip, Sniff Andersen Nexø-p,
naartuersittarneq pillugu danskit 1930-ikkunni aamma 1970-ikkunni politikkiat pillugu
ilisimatusaatigalugu allaaserisamini oqaatigivaa, naartunaveersaatinik atuineq danskit politikerit
akornanni isiginninnernik assigiinngitsunik ataatsimuulersitsisinnaanngorsimasoq, naartuersittarneq
pillugu 1970-ikkunni
oqallittarnerni isumaqatigiinngittarsimagaluartut. Pitsaaliuinermut atortut ”naartup
inuuneranik innarliinissamik”
aamma meeqqanik kissaatigineqanngitsunik meerartaartarnissamik
pitsaaliuisinnaagamik iluaqutigivaat.
489
Naartuersissinnaanerup Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnissaa pillugu oqallinnerit
Naartuersissinnaanermik periarfissaq arnat ilaannut (38-t sinnerlugit ukiulinnut, aamma meeqqanik
sisamanik suli angajoqqaaminniittunik meerartaqareersunut) Danmarkimi 1970-imi eqqunneqarmat,
aamma naartuersissinnaaneq arnanut danskinut tamanut 1973-imi eqqunneqarmat, naartuersittarnermut
inatsit pisoqaq 1956-imeersoq
490
suli Kalaallit Nunaannut atuuppoq.
Landsrådip inassuteqareerneratigut naartuersinneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit Folketingip ukiut
marluk missaasa qaangiunneranni, ulloq 12. juuni 1975, akuersissutigivaa. Taamaalilluni
naartuersissinnaaneq Kalaallit Nunaannut eqqunneqarpoq. Inatsisip akuersissutigineqarnissaa
sioqqullugu Folketingimi oqallinneq inatsisip assingata, danskit inatsisissaata, ukiut marluk sioqqullugit
suliarineqarneranit allaaneruvoq, kissaatiginngisamik naartulersarnerit naartunaveersaatit aqqutigalugit
pitsaaliorneqarnissaannik oqallinnerit, takutinneqartutut, annertuumik oqallisigineqarlutik. Oqallinneq
tamanna kalaallinut inatsisissap suliarineqarnerani danskit politikkikkut oqallinneranni takussaanngilaq.
Folketingip eqqumaffiginninnera kalaallit arnat naartuersinnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissaasa
qulakkeerneqarnissaannut tunngassuteqarneruvoq, tassunga ilanngullugu peqqinnissaqarfimmi sulisut
sorliit naartuersinnissap ingerlanneqarnissaanut itigartitsisinnaanissaannut killiliisoqassasoq,
taamaalillutik arnat avinngarusimanerusuniittut naartuersissinnaanngortillugit
.
491
Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerlugu suliarineqarnerani erseqqippoq, suliap Kalaallit Nunaata
Landsrådianit suliarineqarsimanissaa danskit politikeriisa amerlanerit pingaartikkaat, aamma
taamaalilluni naartuersinneq pillugu apeqqutip Kalaallit Nunaanni isummerfigineqareersimanissaa
siunnersuummi takutinneqarluni.
492
Tamatuma saniatigut politikerit arlallit pingaartippaat, peqqinnissaqarfimmi sulisut, Kalaallit Nunaannut
aallartut, naartuiineq suliassat ilagisinnaagaat piareersimaffigissagaat.
493
Aappassaanik katersuunnermi
133
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0144.png
IMMIKKOORTOQ 1
inatsitsissamik ataatsimiititaliami suliaqarnerup nalaani allannguutissatut siunnersuutinik (§ 10, imm. 2
aamma 3) arlalinnik ikkussisoqarnissaa amerlanerussutillit akuersissutigivaat, tassunga ilanngullugu
naak piumasaqaatit eqortinneqaraluartut nakorsaq naartuiinermik suliaqarnissaminik itigartitsippat,
taava arnaq nakorsamut allamut innersuunneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqassasoq, aamma nakorsanik,
peqqissaasunik aamma sundhedsmehjælperinik avinngarusimanerusuni atorfinitsitsinermi
naartuiinermik suliaqarnissamik, imaluunniit naartuiinermut peqataanissamik akuersisimanissaat
piumasaqaatigineqarsinnaassasoq.
494
Nakorsat naartuiinermik suliaqarnissaminnut
piumassuseqarsinnaanerannut tunngasoq napparsimasut, nakorsat peqatigiiffiata aamma Arnat
peqatigiiffiisa oqaatigisaattut, assigiinngitsunik suleriaaseqarnermik misilittagaqarnerannit
pissuteqarpoq.
Naartuersinneq kalaallit arnat inatsitigut pisinnaatitaaffigissagaat pillugu oqaasertaliineq taamaalilluni
danskit inatsisaat malillugu danskinut arnanut inatsisitigut pisinnaatitaaffiunissaanik Folketingimi
oqallinnerup sakkortoqatigivaa, tassami nakorsat sumiiffimmi kisimiillutik nakorsaagunik
naartuiinissamik piumanngissinnaanissaminnut taama annertutigisumik
pisinnaatitaaffilerneqannginnissaannik politikkikkut soqutiginninneq annertunerpaaq pimmat.
495
Kalaallit Nunaannut inatsisip akuersissutigineqarnerata Landsrådimi qanoq ingerlasimanera
qiviarutsigu, takusinnaavarput tassani oqallinneq arnat naartuersissinnaanissaminnut naligiimmik
pineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanik pisariaqartitsinermut, aamma naartunaveersaatit pillugit
paasisitsiniaanerit aamma ilitsersuinerit annertunerusumik sulissutigineqarnissaannik
pisariaqartitsinermut tunngassuteqarsimasoq. Tassa naartunaveersaatit pillugit oqallinneq aamma
Kalaallit Nunaannut inatsisip akuersissutigineqarnera sioqqullugu pisimavoq
–
Folketingimiunngitsoq,
kisiannili Landsrådimi. Tamatumunnga immaqa pissutaasinnaavoq, oqallinneq Kalaallit Nunaanni
Landsrådimi politikerit akornanni pisussatut Folketingimit isumaqarfigineqarsimanera.
Takusinnaavarpummi naartuersinnermut inatsit 1970-imeersoq Kalaallit Nunaannut
atuutilersinneqarsinnaanera Landsrådimit isummerfigineqareertinnagu Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfiup oqaluusererusunngikkaa, pissutigalugu
”suliassaqarfik
mianernartuullunilu
misigissutsinik attuisuummat.
496
Arbejds- og Socialdirektoratimit aamma decembarimi 1972-imi oqaatigineqarpoq, Kalaallit Nunaannut
immikkut inatsisiliortoqarpat naleqquttuussasoq isumaqarlutik:
”Kalaallit Nunaanni naartunermik kipititsineq pillugu immikkut inatsisissamut missingiummik
suliaqartoqartariaqaraluartoq qullersaqarfimmit aamma isumaqatigineqarpoq, inuiaqatigiinnit
kalaallinit nammineq aqunneqarsinnaasussamik. Tamatuma saniatigut suliassaqarfiup iluani
nutaamik inatsisiliortoqassanersoq pillugu Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi
oqallinnerup utaqqimaalaaqqaarneqarnissaa pissusissamisoornerpaajussasoq
qullersaqarfimmit isigineqarpoq.”
497
Naartuersissinnaanerup eqqunneqarnissaanik suliaq Landsrådimit ukiaanerani 1973-imi katersuunnermi,
aamma upernaakkut 1974-imi katersuunnermi oqaluuserineqarpoq. Landsrådimut siulittaasup Lars
Chemnitzip ukiaanerani 1973-imi katersuunnermi oqaluuserisassatut immikkoortoq (immikkoortoq 25)
ammarlugu paasissutissiivoq, naartuersinneq pillugu Kalaallit Nunaanni oqallittoqarsimasorujussuusoq.
498
Landsrådip ataatsimiinnerani oqallinnermut siunertarineqartoq tassaasimavoq, Siulittaasoq malillugu,
”(…)
oqaatigineqartut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup inatsisissatut siunnersuummut
missingiummik, landsrådimut saqqummiunneqarsinnaasussamik, suliaqarnissaanut
tunngaviliisuuniartussaassapput.”
499
Ataatsimiinnissaq sioqqullugu Landsrådimut ilaasortat
ilanngussanik arlalinnik tigusaqarsimapput. Ilaatigut Kalaallit Nunaannut ministerimit Knud Hertling-
imit nassuiaat, ilaatigut Kalaallit Nunaanni Nakorsat peqatigiiffiannit saaffiginnissut. Naartuersinnermut
inatsisissaq pillugu kalaallit arnat peqatigiiffiinit aamma Komitéen for Familieplanlægning-imit aamma
saaffiginnittoqarsimavoq.
134
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0145.png
IMMIKKOORTOQ 1
Nakorsat peqatigiiffiata saaffiginnissutaani eqqumaffigeqquneqarpoq, peqatigiiffik isumaqarmat, 1970-
inatsimmik Danmarkimi eqqussineq ima kinguneqarsimasoq, siusinnerusukkut inatsisaasimasoq 1956-
imeersoq Kalaallit Nunaannut aamma atortussaajunnaarsinneqarsimasoq, aamma taamaattumik nakorsat
massakkut inatsit atuukkunnaareersoq malillugu sulisut. Nakorsat peqatigiiffiat isumaqarpoq, tamanna
nakorsanut aamma napparsimasunut ajornartorsiutinik pilersitsisoq. Tamanna napparsimasunut ima
isumaqarpoq, nunap immikkoortuisa akornanni assigiinngitsumik katsorsarneqarnermik
misigisaqarsinnaasut, naartuersinneq nalilersuereernerup kingorna taamaallaat pisinnaanera
pissutigalugu, aamma nunap immikkoortuini nakorsat sulianik assigiinngitsumik naliliisinnaammata.
Ilutigitillugu
peqatigiiffiup oqaatigivaa, nakorsanut toqqissimananngitsoq ”inatsisit
erseqqissut
malillugit sulisinnaannginneq”,
aamma naartuersinneq pillugu inatsimmik pisariaqartitsisoqartoq,
minnerunngitsumik naartuiineq ”ilaatigut
–
annikikkaluamilluunniit
–
aarlerinaammik ilaqarmat.”
Allakkami nakorsat peqatigiiffiata erseqqissarpaa, ilanngussartik naartuersinnermut akuersaarnermut
imaluunniit akuersaannginnermut tunngassuteqanngimmat, tamanna politikkikkut aalajangigassaasoq
isumaqaramik. Naartuersissinnaanerli eqqunneqarpat eqqunneqanngikkaluarpalluunniit peqatigiiffimmit
”erseqqissassallugu pisariaqarpoq, naartulernissamik pitsaaliuilluni atortut pillugit
paasissutissiisarneq suli annertunerulersinneqarlunilu sakkortusineqassasoq, taamaalilluni
naartuiinermik suliaqarnissaq kingullerpaatut
–
kisianni ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq eqqarsaatigalugu ilaannikkut pisariaqarsinnaasoq, aamma
paasissutissiinermi taamaattumi anguniarneqartariaqartoq
–
killilersugaannginnerusumik
naartuersissinnaanermut inatsikkut aamma naartuersinnerit amerlassusiat
killilersimaarniarlugu”.
500
Nakorsat peqatigiiffiata erseqqissarpaa, peqatigiiffiit aamma atuarfeqarfik suleqatigalugit
paasissutissiinerup annertusineqarnissaa aamma sakkortusineqarnissaa tapersersorsinnaallugu. Tamanna
taamaalilluni naartuersinneq pillugu danskit oqallinnerannut naapertuuppoq.
Naartuersissinnaanerup eqqunneqarneranut tunngatillugu oqallinnermut nakorsat tapertaanerat
arlaannaannulluunniit illersuisuunngitsoq Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Kattuffiannit aamma
Komiteen for Familieplanlægning-imit allakkat pingaarnertut inerteqqutaanngitsumik
naartuersissinnaanerup eqqunneqarnissaanut isumaqataanerupput.
Kalaallit arnat peqatigiiffiinit saaffiginnissut pikkorissartitsinermit imaqarniliamik ilaqarpoq,
naartuersissinnaaneq tassani oqaluuserineqarsimalluni. Suleqatigiiaarluni sulisoqarsimavoq, aammalu
suleqatigiinnit katillugit pingasuusunit marluk naartuersittoqarsinnaanissaa kissaatigisimallugu. Taakku
pingaartissimavaat
”(…) Meeqqat aamma ernuttat Kalaallit Nunaanni siunissami inuunissaat
eqqarsaatigineqartariaqartoq. Meeqqat kissaatigineqanngitsut inuunermut pitsaanngitsumut
inunngortinnissaat, taamalu inuiaqatigiinnut nanertuutinngortinnissaasa pinngitsoortinnissaat
inuiaqatigiinnut pitsaanerussaaq.”
Taakku aammattaaq tikkuarsimavaat, upperisaq annertuumik
pingaaruteqarsimasoq, aamma naartuersissinnaaneq arnat naligiinnermik annertunerusumik
angusaqarnissaannik kinguneqassasoq. Taakku nakorsat assigalugit oqariartuutigisimavaat, nakorsat
assigiinngitsunik suleriaaseqarnerisa unammilligassartaqarsimanerat:
”Massakkutut itsillugu nakorsani
assigiinngitsuni assigiinngitsunik suleriaaseqartoqarpoq. Tamanna naapertuilluarnerunngilaq.”
Suleqatigiit taakku marluk aamma isumaqarsimapput, inatsit naartulernissamik pitsaaliuinermik
suliaqarneq pillugu imaqassasoq, ernisussiortut spiralimik ikkussisinnaatitaassasut, aamma
naartuersittoqartillugu angut akuersissussaatitaassanngitsoq.
501
Suleqatigiit pingajuat allamik
isumaqarpoq, taakku isumaqaramik, naartunaveersaatit inuiaqatigiinni ilisimaneqarpallaanngitsut,
aamma naartuersissinnaaneq naartunaveersaatit soqutigineqarnerannik annikinnerulersitsissasoq.
Arnat Peqatigiit Kattuffiannit taamalilluni aamma arnat naartuersinnissaminnut pisinnaatitaaffiannik,
inuiaqatigiinnut iluaqutissartaanik aamma naartuersittut amerlassusiisa ikilisinnissaat siunertaralugu
naartunaveersaatit pillugit paasissutissiinerup pingaaruteqassusianik eqqumaffiginnippoq. Tamanna
135
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0146.png
IMMIKKOORTOQ 1
naartuersinneq pillugu danskit oqallinneranni Else Marie Rossimit tunngavilersuutigineqartunut
qanippoq.
Aamma ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarneq pillugu kommitémit ilanngussami
isumasioqatigiissitsinerit ingerlanneqarsimasut tunuliaqutaat tapersersorneqarput,
”(…)
naartuersissinnaanngornissaq arnat kalaallit akornanni kissaatigineqaleriartorsimasoq”.
Komité
isumaqarpoq, danskit inatsisaat annikitsunik allanngortillugu eqqunneqartariaqartoq, taamaalilluni
naartuersittoqarsinnaanngorluni.
502
Landsrådimi oqallinnermit imaqarniliami takuneqarsinnaavoq, naartuersissinnaanerup
eqqunneqarnissaanut isumaqataasut aamma isumaqataanngitsut assigiinngitsunik
tunngavilersuuteqarsimasut. Ilaasortap Ole Berglundip Nakorsat peqatigiiffiata danskit inatsisaata
assinganik eqqussisoqarnissaanut tunngavilersuutitut akissutaa soqutigivaa, aamma tamatuma saniatigut
isumaqarluni, naartuersissinnaaneq nakorsanit ingerlanneqalereersimasutut ittoq. Ilaasortaq Otto
Steenholdti aamma isumaqarpoq, nakorsat malittarisassanik erseqqissunik malitassaqartariaqartut.
Naartuersittut amerlassusiisa qaffariaateqarnissaat Steenholdtip ernumassutiginngilaa,
naartunaveersaatit maanna taama siammarsimatigilereermata. Taassuma ilaatigut tikkuarpaa, toqusut
amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat kinguariaateqarujussuarsimasoq
tamatumunnga uppernarsaataasoq.
Akerlianik ilaasortaq Jonathan Motzfeldti naartuersissinnaanermut akerliuvoq, aammalu Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfik nersualaarlugu danskit naartuersittarneq pillugu inatsisaat erngerluni
eqqussimanngimmagu. Motzfeldtip Nakorsat peqatigiiffiannit allagaq aamma maluginiarpaa. Taassuma
Steenholdtitulli maluginiarsimavaa,
”toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut
amerlanerunerisa appariaateqarujussuarsimanerat, ukiuni kingullerni spiralip, aamma
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut atortut allat atugaanerujartuinnarnerisa
kingunerisaannik”.
Motzfeldti malillugu toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut
amerlanerunerisa suli appartinnerunissaannut sakkortunerusumik iliuuseqartoqassappat tamanna,
nunarsuup sinneranut sanilliullugu inuiaqatigiit kalaallit ikitsunnguunerat eqqarsaatigalugu,
ajornartorsiutaavoq. Ilaasortaq Lars Emil Johanseni isumaqarpoq, apeqqut inuiaqatigiinnut politikkimi
pingaaruteqarluinnartuusoq, inuusuttut oqallinnermut sunniuteqartinnissaat pingaaruteqartoq, kisianni
naartunermik kipititsisinnaanissamut arnat kalaallit periarfissaqartariaqaraluartut. Ilaasortaq Elisabeth
Johanseni naartuersissinnaanermut isumaqataavoq, naartuersissinnaannginnerup kingunerisaanik
inuuniarnikkut ajornartorsiutinut annertuunut akiuuttariaqarnerit pillugit misilittagaqarami. Taassuma
paasinninnera malillugu inatsit nutaaq aamma peqqinnissaqarfeqarfiit akornanni assigiinnerusumik
suleriaaseqarnissamik qulakkeerinnissaaq.
Landsrådimut siulittaasup ilaasortanut eqqumaffigeqquaa, inatsisilerituut paasinninnerat malillugu
1956-inatsit Kalaallit Nunaannut suli atuuttoq, aamma taamaattumik taanna malillugu nakorsat
sulissasut. Landshøvdingip aammattaaq ilisimatitsissutigivaa, nammineq aamma ministeri taassuma
assinganik paasinnillutik.
Tamatuma saniatigut siulittaasoq isumaqarpoq, sammisaq pillugu siammasissumik Kalaallit Nunaanni
oqallittoqarsimanngitsoq, kisiannili aamma qularutissaanngitsumik oqaatigisinnaanagu inuiaqatigiinni
siammasissumik oqallinnissaq pilersinneqarsinnaassanersoq,
” tamannami pitsaavallaanngitsumik
misilittagaqarfigineqarmat.”
Taamaattumik peqqissaarussamik oqaloqatigiinnerit, arnat peqatigiit
aamma ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu isumasioqatigiissitsinerni
ingerlanneqarsimasut, naammagiinnarneqartariaqarput. Taanna aamma arnat peqatigiit assigalugit
isumaqarpoq, Kalaallit Nunaat isumaginninnikkut sullissinermik ima naammaginartigisumik
ineriartortinneqarsimasumik soqanngitsoq, meeqqat kissaatigineqanngitsut pitsaasumik
peroriartornissaat qulakkeerneqarsinnaanani.
136
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0147.png
IMMIKKOORTOQ 1
Siulittaasorli ataatsimik nangaanartoqartitsivoq, tassalu arnat aalajangernissaannut
”paasissutissiineq
aamma tapersersuineq”
pisariaqartinneqartoq tunniunneqarsinnaassanersoq, Danmarkimisut
siunnersorneqarnissamut periarfissat assingi pigineqanngimmata. Taamaattumik taassuma
siunnersuutigivaa, naartuersissinnaaneq pillugu inatsisip eqqunneqarneranut atatillugu
siunnersorneqarnissamut periarfissat pitsanngorsarneqassasut.
503
Tassalu taamaalilluni aamma naartuersissinnaaneq pillugu inatsit pillugu Landsrådimi
oqaluuserineqarnerani, suliassaqarfimmut tamatumunnga danskit inatsisiliornerannut atatillugu
Danmarkimi pisoq assigalugu, naartunaveersaatit pillugit paasissutissiinissaq eqqumaffigineqarpoq,
tassunga ilanngullugu tamanna qanoq pitsaatiginersoq, imaluunniit naartuersissinnaanerup
eqqunneqarneranut atatillugu pitsanngorsarneqartariaqarnersoq, naartuersittut amerlassusiat
sapinngisamik appasinnerpaaffissaaniitinniarlugu.
Ukiaanerani katersuunnermi 1973-imi oqallinnerit ima kinguneqarput, Landsrådip Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfik inatsisissatut siunnersuummik, danskit inatsisaat 1970-imeersoq aamma 1973-imeersoq
tunngavigalugit, suliaqaqqullugu qinnuigissagaa. Tamatuma pisariaqalersippaa, sammisap upernaakkut
katersuunnermi 1974-imi oqaluusereqqinneqarnissaa. Tamanna arnat pitsaanngitsumik inissinnissaannik
kinguneqassasoq Steenholdt isumaqarpoq, naartuersissinnaanissaq taakku
utaqqeqqittariaqalissammassuk. Lars Emil Johansenili isumaqarpoq, ministeriap inatsisissatut
siunnersuummik, Landsrådi inatsisissatut siunnersuummik pineqartumik isummerfiginninissaanik
periarfisseqqaarnagu, Folketingimut saqqummiussinissaanut sanilliullugu utaqqeqqilaarnissaq
pitsaanerussasoq.
504
Naartunerup kipitinnissaa pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuut tamatuma kingorna
Landsrådimit toqqaannartumik qinnuiginninnikkut suliarineqarpoq. Taanna Kalaallit Nunaannut inatsisit
pillugit ataatsimiititaliamit suliarineqarpoq,
505
aamma siunnersuut Kalaallit Nunaanni Landsrådimit
upernaakkut katersuunnermi 1974-imi akuersissutigineqareerneratigut Kalaallit Nunaannut ministerimit
Jørgen Peder Hansenimit ulloq 10. marsi 1975-imi Folketingimut saqqummiunneqarluni.
506
Naartuersissinnaanermut kalaallit inatsisaat 1. juuli 1975-imi atuutilersinneqarpoq, aamma
pingaarnertut naartuersissinnaanermut danskit inatsisaata tunngavii malinneqarlutik, kisianni Kalaallit
Nunaanni pissutsinut naleqqussakkamik.
507
Folketingimi aamma Landsrådimi suliap ingerlanneqarnerata takutippaa, kalaallinut inatsissip
akuersissutigineqarnerani politikerit oqallinneranni sammisani pingaartinneqartut assigiinngitsuusut.
Danmarkimi kalaallit arnat inatsisitigut tunngavissaqarnissaat pingaartinneqarpoq, tamannalu
peqqinnissaqarfimmi sulisut naartuiinermik suliaqarnissaminnik piumassusseqarnerisa
eqqumaffigineqarneranik kinguneqarpoq, kiisalu inatsisissatut siunnersuut Landsrådip
kissaateqarneratigut suliarineqarnera, aamma tamatuma saniatigut tamatumunnga arlalinnit
tapersersorneqarneq pingaartinneqarlutik. Eqqumaffiginninneq taamaalilluni inatsisip inatsisitigut
tunngaveqarnissaata qulakkeerneqarnissaanut tunngassuteqarpoq, aammalu inuiaqatigiinni suliat suut,
assersuutigalugu paasisitsiniaaneq, inatsisip eqqunneqarnerani pisariaqartinneqartussaq, pinnagu.
Landsrådimi oqallinneq danskit inatsisaata akuersissutigineqarneranut atatillugu Danmarkimi
oqallinnerup assigisorujussuuaa. Landsrådimi oqallinneq
–
arnat naartuersinnermi assigiimmik
atugaqarnissamik pisinnaatitaaffiata saniatigut
–
sumiiffinni pissutsinut aamma naartuersinneq pillugu
paasinninnermut, kissaatiginngisamik naartunerit inuuniarnikkut sunniutissaannut, aamma
naartuersissinnaanerup eqqunneqarneranut atatillugu paasisitsiniaanerup qaffasissusiata
pitsaanerulersinneqarnissaata pingaaruteqassusianut tunngassuteqarpoq.
137
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0148.png
IMMIKKOORTOQ 1
Naartunaveersaatit pillugit inuusuttunik ilitsersuinermut ukiutigut
killiliussat allannguuteqarput
Piffissami naartuersissinnaanerup 1975-imi akuersissutigineqarnissaata tungaanut
–
aamma
kinguninnguatigut
–
peqqinnissaqarfiup ataani kikkut naartunaveersaatit pillugit
ilitsersorneqarsinnaanersut pillugu malittarisassat allanngortinneqarput. Inatsimmi allannguutit
kapitalimi 3.10-mi sukumiinerusumik, tassani ukiukinnerusunut 1970-ikkunni naartunaveersaatinik
tunniussisarnermi tunngaviit aamma suleriaatsit misissussaallutigit.
Naartunaveersaatit pillugit kikkut ilitsersorneqarsinnaanerannut ukiutigut killiliussat arlaleriarlutik
allanngortinneqarput. Pingaarnertut malittarisassat tassaapput:
▪
▪
▪
ulloq 30. septembari 1973-i ilanngullugu angajoqqaat akuersisimappata inuusuttunut 18-it inorlugit
ukiulinnut ilitsersuisoqarsinnaavoq.
ulloq 1. oktobari 1973-i aallarnerfigalugu aamma ulloq 31. aggusti 1975-i tikillugu 15-17-inik
ukiulinnut angajoqqaat akuersisimanissaannik piumasaqaat peerneqarpoq.
ulloq 1. septembari 1975-i aallarnerfigalugu 18-it inorlugit ukiullit tamarmik, soorlu Danmarkimi
aamma taamaattoq, naartunaaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaapput.
Tamatuma saniatigut oqartussaasut paasinninnerat malillugu marsi 1975-i tikillugu niviarsiaqqanut 15-it
inorlugit ukiulinnut, naartoreernikuusimanngitsunut, naartunaveersaatinik tunniussinissaq
pillaasarnermut inatsimmut akerliuvoq.
Taamaalilluni naartunaveersaatit pillugit inuusuttutnut ilitsersuineq pillugu kalaallit malittarisassaasa
aatsaat 1. septembari 1975-i aallarnerfigalugu danskit malittarisassaat assigilerpai. Naartusunik
isumassuineq pillugu inatsit, 1. oktobari 1966-imi atuutilersoq aqqutigalugu, nakorsat Danmarkimi
arnanut, naartoreernikuusimasunut, tamanut naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissamik
neqerooruteqarsinnaalerput.
508
Nakorsaq ilitsersuerusunngippat, imaluunniit arnaq nakorsamit
pineqartumit ilitsersorneqarusunngippat arnaq nakorsamut allamut, imaluunniit nakorsiartarfimmut
allamut innersuunneqassaaq. Tassunga atatillugu inuusuttut 15-it aamma 18-it akornanni ukiullit
angajoqqaavi akuersiseqqaarnagit naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanngornerat
inerteqqutaajunnaarpoq. Isumaqatiginninniarnerit nalaanni ukiutigut ammut killiliussap
peerluinnarneqarnissaa oqaluuserineqaraluarpoq, kisianni tamanna pillaasarnermut inatsimmut
akerliusutut isigineqarpoq, kinguaassiuutitigut atuisinnaanermut ukiutigut ammut killiliussaq 15-inik
ukiulinnut killeqarmat, taamaattumillu ukioqatigiiaat taakku kinguaassiuutitigut atuisinnaanissaannut
peqataasutut akisussaatinneqarsinnaaneq pineqarluni.
Naartusunik isumassuineq pillugu inatsit 1966-imeersoq pingaarnertut Danmarkimi naartuersittut
amerlanerujussuisa appartinnissaat siunertaralugu suliarineqarpoq. Siunertarineqartoq tassaasimavoq,
naartunaveersaatit pillugit ilisimasaqarnerup siammarneqarnissaa, aammalu taanna aqqutigalugu
kissaatiginngisamik naartulersarnerit pinngitsoortillugit. Anaanat inuusuttuararsuit meerartaartarnerat
pingaartumik ajornartorsiutaasutut isigineqarput, ilaatigut taakkunani inuuniarnikkut
kinguneqaataasartut aamma naalungiarsuit toqusut amerlanerat pissutigalugu.
Naartunaveersaatit pillugit ilitsersuineq arnat, naartoreersimasut, pisinnaatitaaffigigaat aamma
inuusuttunut 15-it aamma 18-it akornanni ukiulinnut tunniunneqarsinnaasutut inatsimmi
oqaatigineqarpoq. Inatsit pillugu isumaqatiginninniarnermi oqallisigineqarsimavoq, arnat
ilitsersorneqarnissamik itigartitsinissaminnut qanoq periarfissaqartigissanersut. Tamanna pisinnaasutut
138
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0149.png
IMMIKKOORTOQ 1
isigineqarpoq, arnap ilitsersorneqarnissamut takkutinngitsuussanerluni, imaluunniit ilitsersuineq
perusunnerlugu nammineq aalajangigassarimmagu.
Nakorsat ilitsersuinermut akissarsiassaat, inatsisip akuersissutigineqarnerata malitsigisaat, pillugit
isumaqatiginninniarnermi, takuneqarsinnaavoq ilitsersuineq aamma paasissutissiineq assigiinngitsuusut
pillugit erseqqissumik paasinnittoqarsimasoq. Ilitsersuineq suliassartalimmik suliaqarnermik aamma
ilaqarsinnaavoq, assersuutigalugu spiralimik ikkussineq.
Naak isumaqatigiinninniarnerit malillugit siunertaagaluartoq, Kalaallit Nunaanni malittarisassat
Danmarkimi malittarisassat assigissagai, 1966-inatsit Kalaallit Nunaannut
atuuttussanngortinneqanngilaq.
509
Taamaattorli tassani aalajangersakkat
–
aamma
atuuttussanngortitsinnginneq
–
kingusinnerusukkut kalaallit suliassaqarfimmi tassani malittarisassaannut
aamma suleriaasiannut sunniuteqarput. Minnerunngitsumik naartunaveersaatit pillugit oqaatsip
”ilitsersuinerup” kaajallaasitami, spiralip 1968-imi
akuersissutigineqareernerani Kalaallit Nunaanni
malittarisassanik (naleqq. kapitali 1.4) sammiviliisup qanoq paasineqarneranut tunngatillugu.
Kalaallit Nunaanni inatsisinut allannguutit piffissami pineqartumi danskit inatsisaanni allanngutit
malippaat. Malittarisassanik 1975-imi allanngortitsineq Landsrådimi oqaluuserineqarsimasutut
isikkoqanngilaq. Oqallinnerit, Kalaallit Nunaanni naartuersissinnaanermut inatsisip 1975-imi
atuutilersinneqarneranut atatillugu Folketingimi ingerlanneqartut, aamma inatsisip
akuersissutigineqarnissaata tungaanut piffissaq sivisooq ingerlasimasoq, Landsrådip nammineq
naartuersittarnermut apeqqut isummerfigissagaa pingaartinneqarluni, naleqqutissaaq ilimagissallugu,
naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisarnerup Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit
allanngortinneqarnera ilitsersuisarnerup iluani peqqinnissaqarfimmi inatsisitigut tunngavissaqarnissaa
qulakkeerniarlugu siunertaqarluni isimassasut. Allannguutit aqqutigalugit taamaalilluni
naartuersinnermut, kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuarfiup ataani paasissutissiisarnermut, aamma
naartunaveersaatit pillugit peqqinnissaqarfiup ataani ilitsersuisarnermut inatsisitigut tunngavissat
eqqunneqarput.
Naartuersittut amerlassusiisa ineriartornerat aamma naartuersinneq
pillugu nakorsat ilaasa isiginninnerat 1975-1991
Naartuersissinnaanerup akuersissutigineqarnerata kingorna Kalaallit Nunaanni naartuersittut
amerlassusiat annertuumik qaffariaateqarpoq.
139
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0150.png
IMMIKKOORTOQ 1
Takussutissiaq 1.b.
Kalaallit Nunaanni ernisut aamma naartuersittut amerlassusiat piffissami 1973-imiit
2000-imut
1400
1200
1000
Amerlassutsit
800
600
400
200
0
1973
1976
1979
1982
1985
Ukioq
1988
1991
1994
1997
2000
Naartuersittut
aborter
fødsler
Ernisut
Paasisaqarfik: Nunap nakorsaanerata ukiumoortumik nalunaarusiaa, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik
Naartuersittut amerlassusiisa ineriartornerat Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi annertunerusumik
oqaluuserineqarluniluunniit suliarineqarsimasutut isikkoqanngilaq. Naartuersittut amerlassusiat pillugu
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigissitami 1977-imi isummat pillugit naatsumik
oqaloqatigiittoqarpoq, allakkiap nr. 47/76-ip
ima qulequtallip ”Kalaallit Nunaanni innuttaasut
amerlassusiisa ineriartornerat” saqqummiunneqarneranut atatillugu. Allakkiaq ilaatigut ukiut
qulikkuutaat ingerlareersut ineriartornerannik misissuinermik, ilaatigut siusinnerusukkut eqqaaneqartup
innuttaasut amerlassusiannut missingersuut 1975-imeersoq aallaavigalugu ukioq 2000-p tungaanut
innuttaasut akornanni ineriartornerup qanoq isikkoqarnissaanik saqqummiunneqartut misissornerinik
imaqarpoq. Januaarimi 1977-imi ataatsimiinnermi, allakkiap saqqummiunneqarfiani,
isumalioqatigiissitap ilaasortaanit apeqqutit imaluunniit oqaaseqaatit arlallit saqqummiunneqarput.
Naartuersittut amerlanerujussuinut suna pissutaanersoq Peter Brixtoftemit apeqqutigineqarpoq,
aammalu atorfilittanut ataatsimiinnermut peqataasut ilaanninngaanniit akineqarluni pissutaasut
sunaanersut nassuiarneqarsinnaanngitsut, naartuersissinnaaneq suliaammat nutaaq. Jonathan Motzfeldtip
nangitsilluni oqaatigivaa, kisitsisit annilaarnartumik qaffasissut. Taanna ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu suliniarnerup aamma paasissutissiinissap annertunerunissaa pillugu
tunngavilersuivoq. Siulittaasoq Lars Chemnitzi oqarpoq, naartuersittut amerlassusiat qaffasikkaluaqisoq
innuttaasut amerliartornerat aalaakkaasumik ingerlasoq
–
aamma taamaalillugu takutillugu, innuttaasut
amerlassusiannut tunngatillugu ernumanissamut pissutissaqanngitsoq. Ole Berglundip erseqqissarpaa,
kisitsisit nalilersinnaanissaannut 1975-inatsit nutaajuallaartoq, aamma kisitsisit qaffasinnerat imminnut
assortuuttutut isigalugit, inuuniarnikkut atukkat suli pitsanngoriartuinnarmata. Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap allatseqarfimmi pisortaata erseqqissarpaa, innuttaasut amerlassusiisa
qaffasinnerunissaat G60-ip naatsorsuutigisimagaluaraa, aammalu spirali ineriartornermut
sunniuteqarsimasoq erseqqissumik takuneqarsinnaasoq. Tamatuma saniatigut allakkiami naartuersittut
amerlassusiat qanoq eqqortigisumik takutitsinersoq pillugu oqallittoqarpoq, tassami nunap nakorsaanera
kisitsisinik allaannerusunik saqqummiussaqarnikuummat. Tamatuma kingorna allakkiaq
saqqummiunneqarpoq.
510
Taamaalilluni naartuersittut amerlassusiannut tunngatillugu suliaqarnissaq
140
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0151.png
IMMIKKOORTOQ 1
siunertaralugu tamanna oqaloqatigiinnerunngilaq. Allakkiap imarisaanut tunngatillugu suli allanik
oqaaseqaateqartoqarpoq.
Naartuersinnerit amerlassusiat politikkikkut sukkut tamaana oqaloqatigiissutigineqartut, aamma
tassunga atatillugu ineriartornermut tunngatillugu naartunaveersaatit pingaarutaat pillugit taamaallaat
ataasiakkaanik oqaaseqaateqartoqartoq, naartuersinnerit amerlassusiat pillugit ernumassuteqarneq
aamma naartunaveersaatit atorneqarnerisa siuarsarneqarnissaannik pisariaqartitsisoqarnera nakorsat
saqqummiussaanni assigiinngitsuni 1991-imi piffissap qulaajarneqartup naanerata tungaanut
uteqqinneqartarpoq.
511
Pingaartumik 1980-ikkut qiteqqunnerannit 1991-ip tungaanut Nunatta
Nakorsaaneqarfianit suliassaqarfik taanna aallunneqarpoq.
Jens Misfeldtimit, kingusinnerusukkkut nakorsaaninngortumit, allaaserisaq 1977-imi saqqummerpoq.
Piffissamili tassani taanna nunap immikkoortuani Aasianni nakorsaavoq. Allaaserisami
takuneqarsinnaavoq, naartuersinneq naartunaveersaatitut atorneqarnera taassuma 1970-ikkunni
ernumassutigigaa.
512
Allaaserisami, Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini nakorsaqarfinni
ilaqutariinngornissamut piareersartarnermut tunngasumi, Misfeldtip tunngavilersuutigivaa,
”naartunaveersaatit atorneqarnerulernissaannut sakkortusisamik paasisitsiniaanissaq-
aamma
kajumissuseqalersitsiniarnissaq.”
Tamanna pisariaqarpoq, inunngortut amerliartoqqilernissaat nutaaq
pisussanngungajalissammat, ukioqatigiiaat 1960-ikkunneersut
amerlasuut ”ukioqatigiiaanut
kinguaassiorsinnaanerpaanut”
pingajalermata. Taanna eqikkaanermini allappoq, ukioqatigiiaat
amerlanerujussuat aamma naartuersittut amerliartuinnarnerat pissutigalugit
”ullumikkut suliassaq
tassaasariaqarpoq, kissaatiginngisamik naartulersarnerit ikilisinniarlugit naartunaveersaatit pillugit
pitsaasumik paasisitsiniaallunilu kajumissuseqalersitsiniarnermik suliaqarnissaq.”
Taassuma ukiut kingulliit sisamat ingerlaneranni naartunerit amerlassusiat qanoq
”aalaakkaasimatiginersut, piffissami tassani naartuersittut amerlassusiat marloriaatingajannik
amerlassuseqalerlutik. Napparsimasunut atortunik 1974-imoortunik aamma 1975-imoortunik
misissueqqissaarnerit takutippaat, naartuersittunit 84-init 47-t (54 %-it) arnani ukioqatigiiaani
14-19-inik
ukiulinni (…) suliarineqarsimasut. Aasianni inuusuttuni ukioqatigiiaani naartuersittut
taama amerlatigippata inuiaqatigiit katitigaanerannut tupinnanngitsumik attuumassuteqarpoq,
kisiannili aamma kinguaassiuutitigut siusissukkut atuilersarneq aamma
pissutaaqataasimasinnaalluni.”
Misfeldtip allaaserisami aamma naqissuserpaa, kinguaassiuutit pillugit angerlarsimaffinni
paasissutissiisarnerit amigartut, aamma nammineq paasinninni malilugu kinguaassiuutinut tunngasut
pillugit atuartitsineq pitsaassutsimigut nikerartorujussuusoq. Taassuma erseqqissarpaa, atuarfiup-,
isumaginnittoqarfiup- aamma peqqinnissaqarfiup akornanni suleqatigiinnerup annertunerunissaa
kissaatiginartuussasoq, aamma ”paasissutissiinerup
naartunaveersaatinik atuinissamik
kajumissuseqalernissaq pisariaqartinneqartoq pilersissagaa”.
Naartuersittut amerlassusiat Nunatta Nakorsaaneqarfiata ukiunut 1977-imut aamma 1978-imut
513
ukiumoortumik nalunaarusiaani siullermeerutaasumik naqinneqarput. 1986-imiit, Jens Misfeldti
nakorsaanertut inissimmat, isumaginninnermut atatillugu peqqinnissaqarfimmi suliassat pillugit
sammisaq Nunatta Nakorsaaneqarfiata ukiumoortumik nalunaarusiaani ilanngunneqarpoq, aamma
naartuersittut amerlassusiat immikkoortumi tassani aalajangersimasumik ilaasalerluni. Kalaallit
Nunaanni naartuersittut amerlassusiannik misissuinermi erseqqissarneqarpoq,
”Naartuersittut amerlassusiat suli qaffasippoq, aammalu qaffakkiartuinnarluni, aamma
ukioqatigiiaat isigigaanni naartunaveersaatinik atuisarnerup 15-inik ukioqalernermiit,
imaluunniit siusinnerusukkut aallartereersumik ileqqunngortinnissaata pitsaanerusumik
suliarineqarnissaa pisariaqartinneqartorujussuartut isikkoqarpasippoq.”
514
141
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0152.png
IMMIKKOORTOQ 1
Aamma naartuersittut amerlassusiat, kiisalu kisitsisit sooq taama qaffasitsiginerannut pissutaasut pillugit
isumaliutit ukiut tulliini nalunaarusiami taaneqarput. 1987-imut aamma 1988-imut ukiumoortumik
nalunaarusiami ima allassimasoqarpoq:
”Isumaginninnermut atatillugu peqqinnissaqarfimmi suliassani
ilungersunartumik ajornartorsiutaasoq pineqartoq Nunatta Nakorsaaneqarfiata nalilerpaa,
pissutaasunut tunuliaqutaasut paasineqarnissaat pingaaruteqarluni.”
515
1990-imut ukiumoortumik
nalunaarusiami oqaasertaliussaq arlaannut attuumassuteqannginnerusumik allanngortinneqarsimavoq:
”Pissutaasunut
tunuliaqutaasut paasineqarnissaat pisariaqartinneqartoq Nunatta Nakorsaaneqarfiata
nalilerpaa.”
516
Tamatuma saniatigut Nunatta Nakorsaaneqarfiata ukiumoortumik nalunaarusiaani 1990-imoortumi ima
allassimasoqarpoq:
”Naartulernissamik pitsaaliuineq ajoraluartumik annikitsuinnarmik ingerlanneqarpoq,
tamannalu aamma naartuersittut akulikitsumik pisarnerisa takutippaat. Imaassimagunarpoq
inuusuttut amerlasuut inuunerminni suli atugaannik annertuumik takutitsinerusoq.
Taamaattumik naartuersittut amerlanerat inuiaqatigiit ineriartorneranni ingerlasumi
pitsaanngitsumik atugassatut pisariaqartutut immaqa akueriinnarneqartariaqarpoq. Kisianni
naartulernissap pitsaaliorneqarnissaanut suli annertunerusumik angusaqartoqarsinnaassaaq.
Atuarfiit tassani pingaarutilimmik suliassaqarput, aammalu Paarisamit
517
atuartitsinermut
atortussanik (naartunaveersaatinut karsit) naleqquttunik pilersorneqarsimallutik, aammali
inuusuttut naartulernissap pitsaaliorneqarnissaa pillugu siunnersorneqarnissamik
pisariaqartitsinerat Peqqinnissaqarfimmit eqqumaffigineqartariaqarpoq. Naartuiinermik suliat
1990-imi 923-nut qaffariaateqarput, arnat ukioqatigiiaani 15-49-nik ukiulinni 6%-iinik
nalilimmik. Ukioqatigiiaani 16-24-nik ukiulinni naartuersittut 10 %-it
missaanniipput.”
518
Allassimanera ukiumoortumik nalunaarusiami 1991-imoortumi allanngoqqippoq:
”Inatsisip atuutilersinneqarnera killigalugu naartuersittunik suliat ukiumut amerlassusiat
qaffakkiartuinnarsimapput. Inatsit isumaginninnikkut iluaqutitut isigineqartariaqarpoq,
naartulersimaneq naammassissanerlugu imaluunniit naammassissannginnerlugu arnap
nammineq aalajangernissaanut kiffaanngissuseqalersitsisoq. Inuuniarnikkut atukkat,
ineqarnikkut atukkat, aamma assersuutigalugu arnap ilinniartitaanikkut inissisimanera taama
aalajangernissamut pingaarutilimmik aalaajangiisuusinnaapput. Inuiaqatigiinni
naartuersinnerit pisarnerat massakkorpiaq inuunermi pisut ilaannik takutitsisutut
isigisariaqarput. Taamaattumik naartuersinnissamik periarfissamik atuinissamik
pisariaqartitsineq inuiaqatigiinni assigiinngitsuni assigiinngilaq. Taamaattoq Kalaallit
Nunaanni naartuersittut amerlanerujussuat immikkut ittoq maluginiagassarujussuuvoq. Nunap
immikkoortuisa ilaanni naartuersittut aamma inunngortut amerlassusii amerlaqatigiipput,
aamma naartuersittut ataatsimut isigalugit 1991-imi inunngortunit 17%-iinik taamaallaat
appasinnerullutik. Naartuersittut amerlassusiat 1991-imi ukiumut siulianut sanilliulugu 5,4 %-
inik qaffariaateqarput. Pingaartumik ukioqatigiiaani inuusunnerpaani annertuumik
qaffariaateqartoqarpoq.”
519
Naartuersittunit taakkunannga 57 %-ii siusinnerusukkut naartuersereernikuusimapput. Nunap
nakorsaanera malillugu
”naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik atuinissaq siunertaralugu
eqeersimaartumik suliniartoqarnissaanik”
pisariaqartitsineq tamatuma erseqqissisippaa:
”Nunatta Nakorsaaneqarfiata kaajallaasitaq nr.11, kingusinnerpaamik 6. septembari 1990-imi
iluarsisaq, aqqutigalugu naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu suliaqarnermi, Kalaallit
Nunaanni napparsimmavinni suliarineqartussatut naatsorsuutigineqartunut, malittarissat
peqqissaarullugit suliat saqqummiuppai. Kisianni nakorsiat siunnersorneqarnissaminnik
kissaateqarlutik namminneq aggernissaat utaqqissallugu naammannavianngilaq. Suliniarnissaq
142
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0153.png
IMMIKKOORTOQ 1
pisariaqaraangat tamanna nakorsanit eqqumaffigineqartariaqarpoq. Niviarsiaqqat
inuusuttorujussuit naartulinnginnissaannut aamma illersorneqarnissaasa pingaarutaa
Sundhedsstyrelse-p siusinnerusukkut erseqqissaatiginikuuaa, aamma erseqqissarlugu
nipangersimasussaatitaaneq inuusuttup angajoqqaavinut tunngatillugu aamma atuuttoq, aamma
pisuni inuusuttoq 15-it
inorlugit ukioqarpat.”
520
Naartuersittut amerlassusiat Nunatta Nakorsaaneqarfianik ernumatitsiuarpoq, aamma ukiumoortumik
nalunaarusiani takuneqarsinnaavoq, naartuersinnerit pillugit allaaserisap oqaasertai ukiut tamaasa
–
aamma annertusineqartarlutik
–
allanngortartut. Ilutigitillugu takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaanerata
naartunaveersaatinik tunniussisarneq, pisariaqartutut nalilerneqaraangat, nakorsanit
eqqumaffigineqarnissaa sakkortusigaa.
Naartunaveersaatit annertunerusumik atorneqarnissaannik pisariaqartitsineq nunap nakorsaanerata
tusagassiuutitigut aamma ingerlateqqippaa. Sermitsiami 1989-ip aallartinnerani allaaserisami
naartunaveersaatit assigiinngitsut pillugit nassuiaateqarpoq. Tassani ilaatigut kissaatiginngisamik
naartulersarnerit, spirali arnanut inuusuttuararsuarnut tulluanngitsoq, aamma naartuersittut
amerlanerujussuinik ajornartorsiuteqarneq taakkartorpai. Kingullertut taaneqartumut atatillugu
oqaatigivaa, Kalaallit Nunaanni Pitsaaliuinermut Siunnersuisooqatigiit aamma Pilersuiffik
”naartulernissap pitsaaliorneqarnissaa pillugu atortussat annertuut, atuarfinni atorneqartussat, aammali
inuiaqatigiinni nalinginnaasumik atorneqartussat”
521
pillugit saqqummiussaqarnissaminnut
piareersartut. Ukiumi tassani aggustimi Atuagagdliutit saqqaani qulequtaqartumi ”Naartuersittarnerit”
atuarneqarsinnaavoq ”Naartulersut
marluugaangata aappaat naartuersinnermik kinguneqartarpoq.
Naartuersittartut amerliartuinnarnerat Landslægip isumakuluutigaa”.
Allaaserisami namminermi
oqaluttuarivaa, naartunerit affaat sinnerlugit naartuersinnermik kinguneqartarsimasut. Naartulernissap
pitsaaliorneqarnissaata pitsaanerusumik aamma annertunerusumik ingerlanneqartariaqarneranik
pisariaqartitsisoqarneranik taanna
eqikkaavoq: ”Naammaginanngilluinnarpoq,
arnat naartusinnaasut
15-init 49-t tikillugit ukiullit 27 procentiisa naartunaveersaatit atormatigit.
” Tassunga ilanngullugu
oqaluttuarivaa, Nunatta Nakorsaaneqarfiata Foreningen for Familieplanlægning-i suleqatigilersimagaa,
atuartitsinermut atortussanik kalaallisut danskisullu oqaasertalinnik suliaqarnissaq siunertaralugu.
522
Kalaallit Nunaanni peqqinnissakkut pilersaarummi, nunap nakorsaanerata qaammammi tassani
suliarisimasaani, tunngavilersuutit assingi takoqqinneqarput. Tassani ilanngullugu aamma
atuarneqarsinnaavoq,
”AIDS-imik
paasisitsiniaanerup kajumissaarinera usuup pooqartarnissamik,
naartuersittarnermik ajornartorsiuteqarneq sunniuteqarfigisinnaavaa. Naartunaveersaatilli
pioreersut tamarmik atorfissaqarluinnarput.”
523
Nakorsaaneq 1987-imi, nammineq oqarnera malillugu, naartunaveersaatit pillugit qanoq
ilitsersuisoqartarneranik inassuteqaatinik saqqummiussaqarsimavoq. Kaajallaasitaq nr. 11/1990 aamma
1990-imi saqqummiuppaa. Kaajallaasitaq atuutilersinneqarpoq, naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu
ilitsersuinissamik kommunit neqerooruteqarnissaannik peqqullugit Kalaallit Nunaanni Danmarkimisut
inatsiseqanngimmat. Nakorsaanerup inassutigivaa, Kalaallit Nunaanni ilitsersuisarneq nunap
immikkoortuini napparsimmavinni, DIH-imi (Dronning Ingridip Napparsimmavissuani) imaluunniit
Nuummi nakorsiartarfimmi tunniunneqartassasoq. Tamatuma kingorna ilitsersuineq makkuninnga
ilaqassasoq nassuiaavoq:
▪
▪
Nakorsiartup saaffiginninnerani siullermi, imaluunniit periutsimut allamut ikaarsaarnermi
naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik atuinissamik ilitsersuineq
Spiralimik ikkussineq, kiisalu
143
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0154.png
IMMIKKOORTOQ 1
▪
Naartunaveersaatitut periutsinik atuineq pillugu nakkutilliineq.
Tamatuma saniatigut Nakorsaanerup erseqqissarpaa, nakorsaq
”naartunerup erninikkut
qaangiutereernerani misissuinermut atatillugu, imaluunniit naartuersereernerup kingorna
naartulernissamik pitsaaliuinermi periutsinik atuinissamut ilitsersuinissamik neqerooruteqartassaaq.”
Taassuma aamma erseqqissarpaa, ilitsersuineq angajoqqaat akuersiseqqaarnagit 18-it inorlugit
ukiulinnut tunniunneqarsinnaasoq.
Naartuersittut amerlassusiat aamma naartunaveersaatinik atuineq nakorsat oqallittarfiini allani aamma
eqqumaffigineqarpoq. Peqqinnissaq pillugu kalaallit ataatsimeersuartitsineranni NUNA MED-imi,
1991-imi ingerlanneqartumi, assersuutigalugu saaqqummiussinerni arlalinni naartunaveersaatinut
aamma naartuersinnermut tunngasut iserfigineqarput.
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu saqqummiinermi naartunaveersaatinik atuineq
misissorneqarpoq, ”taamaaliornikkut
naartuersittut amerlassusiisa qaffasinnerujussuat
eqqarsaatigalugu eqqarsaatigilluakkamik naartulernissamik pitsaaliuinissaq
siunnersuuteqarfiginiarlugu”.
Saqqummiinermi taamaalilluni aamma naartunaveersaatit
siammarneqarnissaat naartuersittut amerlassusiannut atassuserneqarpoq, naak aamma
oqaatigineqaraluartoq naartuersinnerit ilarpaalui
–
naartunaveersaatit avataaniit eqqussuunneqartut
tamarmik atorneqarsimappata
–
passussinerup iluatsinngitsoorsimaneranik pissuteqarsinnaasut, tassa
atortut atorsinnaanatik imaluunniit atorneqarnatik. Saqqummiisut saqqumiussineq ima naggaserpaat:
”Naartulernissamilli pitsaaliuinermut atortut avataaniit eqqussuunneqartut tamarmik
atorneqarsimanissaat ilimananngilaq, tamannalu oqaatigineqareersutut naartuersittut amerlassusiat
appartikkusukkaanni naartulernissamik pitsaaliuilluni atortut qularnaannerusut atorneqarnissaannik
kajumissaarinerunissamik
taamaallaat tikkuussineruvoq”.
Taakku allaaserisami
spiraliunerarneqarlutillu p-pille-unerarneqarput.
524
Nunap immikoortuani peqqinnissaq pillugu pilersaarummi 1990-91-imeersumi aamma
takuneqarsinnaavoq: ”Aammattaaq
assuarnarluinnartumik naartuersittut kisitsisaat annertuvoq,
soorunami aamma arlaatigut iliorluta ikilisittariaqakkatsinnik. Ikilisinnissaat ajornakusoortoq
takuneqarpoq.”
525
Taamaalilluni naartuersittut amerlassusiisa qaffasippallaarnerat, aamma tamanna
akiorniarlugu naartunaveersaatit annertunerusumik siammarneqarnissaannik kissaateqarneq nakorsamit
oqaatigineqarpoq.
Naartunaveersaatit siammarneqarnissaasa pingaaruteqassusiat pillugu oqallinneq pingaartumik nakorsat
ilaasa akornanni annertuvoq
–
aamma pingaartumik Nunatta Nakorsaaneqarfianit. Naartuersinnerit
akiorniarlugit naartunaveersaatinik atuinerup siammarneqarnissaa, ilisimatusartoqatigiit
nassaarisinnaasaat malillugu, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi oqallisigineqanngilaq, aamma
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami annikitsuinnaalluni.
Naartuersinneq pillugu Folketingimi soqutiginninneq oqaatigineqartutut kalaallit arnat danskit arnat
naligalugit naartuersinnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissaat qitiuvoq. Naartuersissinnaanermik
kissaateqarnertaa kalaallit politikeriisa susassaqarfiattut isigineqarpoq, aammalu taamaalilluni
suliassaqarfiulluni danskit politikeriisa akuliuffigerusunngisaat.
526
Inatsisip kingunerisaanik sunniutinut,
naartuersittut amerlassusiannut, tunngatillugu aamma taamaassimagunarpoq. Tamanna
naartuersissinnaanerup eqqunneqarnerani kalaallinit politikerinit, pingaartumik kinguaariinnit nutaanit,
isornartorsiuinerup kingunerisaanik suliassaqarfiit sorliit kalaallinit akisussaaffigineqalerlutik
nuunneqassanersut pillugit oqallinnerup aallartinnerani pineranut atatillugu
isigineqarsinnaassagunarpoq.
527
Ulloq 1. januaari 1973-i namminersornerulluni oqartussaanermut
ataatsimiititaliaq pilersinneqarpoq, aamma siunissami nammatassat-aamma suliassat
agguataarneqarnerat pillugu isumaliutissiissut ukiumi tassani novembarimi saqqummiunneqarluni.
Isumaliutissiissut pillugu Kalaallit Nunaannut ministeri E. Holger Hansen ima oqaaseqarpoq:
144
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0155.png
IMMIKKOORTOQ 1
”Isumaliutissiissut una innuttaasut kalaallit namminneq suliassaqarfiit sorliit
akisussaaffigerusunnerlugit innuttaasut aalajangernissaannut atortussatut isigivara.”
528
Naartuersissinnaanerup eqqunneqarnissaanik kissaateqarnermi Landsrådi eqeersimaarluni peqataavoq,
aamma naartuersissinnaaneq pillugu oqallinnerni naartunaveersaatit pillugit paasissutissiineq
pingaaruteqarpoq. Politikerit, arnat peqatigiiffii aamma nakorsat peqatigiiffiat paasissutissiinerup
annertunerunissaaniik kissaateqarlutik oqaaseqarput. Politikkikkulli oqallinneq sammisanik allanik
aamma aallussiffiuvoq, aamma taamaalilluni oqaluuserineqartut allat peqatigalugit naartunaveersaatit
oqaluuserineqarlutik. Naartuersittut amerlassusiat, nassaarisinnaasavut malillugit,
Landsrådimi/Inatsisartuni
529
annertuumik oqaluuserineqarsimanngilaq.
Naartuersinnerit peqqinnissaqarfimmi suliarineqartarput, aamma taamaattumik tupaallaatissaanngilaq,
naartuersittut amerlassusiisa ineriartornerannik eqqumaffiginninnerpaat tassaasimammata nakorsat ilaat
aamma pingaartumik Nunatta Nakorsaaneqarfia. Naartuersinneq pillugu nakorsaqatigiit
oqaaseqartarneranni malunnaatilimmik assigiissuteqarpoq, tassa pitsaaliuineq naartuersinnermit
pitsaanerusoq. Naartunaveersaatit siammarneqarnissaasa pingaaruteqassusianik pingaarnertut nakorsat
ilaasa- aamma nunap nakorsaanerata 1970-ikkut qiteqqunnerannit erseqqissaateqartarnerat 1960-ikkunni
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarnerup aamma spiralip eqqunneqarnerata ingerlaneranit
allaaneruvoq, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap aamma Kalaallit Nunaanut Ministereqarfiup
allatseqarfia tassunga aamma peqataallutik.
Depo-Provera
Depo-Provera 1970-ikkut aallartinneranni naartunaveersaatitut Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni
atorneqarsinnaalerpoq. Nakorsaat spiralip aamma kingusinnerusukkut p-pille-t atorneqartiginerisut
atorneqalinngisaannarsimavoq, naak allanut naleqqiullugu isigalugu Danmarkimut sanilliullugu
Kalaallit Nunaanni atugaanerusimasoq. Nakorsaalli naartunaveersaatit pillugit 1980-ikkunni tamanut
ammasumik aamma politikkikkut oqallinnermi initoorujussuusimavoq. Kalaallit Nunaanni Depo-
Proveramik atuineq aamma oqallinneq kapitalimi uani misissussavarput.
Depo-Provera Kalaallit Nunaanni saqqummiunneqarpoq
Depo-Provera nioqqutissiortup Upjohnip qinnuiginninneratigut
530
Sundhedsstyrelse-p
Specialitetsnævnianit ulloq 2. novembari 1972-imi naartunaveersaatitut akuersissutigineqarpoq.
Akuersinissaq ukiut arlallit ingerlasimavoq, sunniutitut kingunerisinnaasai pillugit apeqqutip
naammattumik paasinarsisimannginnera pissutigalugu. Nakorsaat 1972-imi akuersissutigineqarmat
Sundhedsstyrelse aamma piumasaqarpoq, ilanngussatut allagartaliussami erseqqissumik
paasissutissiissutigineqassasoq atuiunnaarnermi aaqartarnerup sivisuumik takkutinngitsoorneranik
kinguneqarsinnaanera. Nakorsaalli napparsimasunut akussamikkut ajoqutilinnut atorneqarsinnaasutut
tamanna sioqqullugu akuerisaareernikuuvoq.
531
Nakorsaatip naartunaveersaatitut akuerisaanissaa sioqqullugu Kalaallit Nunaanni aamma
atugareersimavoq. Tamanna ilaatigut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup peqqinnissamut tunngasut
pillugit siunnersortaata aamma nunap immikkoortuani Paamiuni nakorsap attaveqaqatigiinneranni
takuneqarsinnaavoq.
532
Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersorti nunap immikkoortuani
nakorsamut 1971-imi allappoq, napparsimasoq arnaq nakorsap isumagisaasa ilaat, piffissami tassani
Danmarkimiittoq Depo-Proveramik atuineranut pissutaasoq paasiniarlugu. Peqqinnissamut tunngasut
pillugit siunnersortip paaserusuppaa nakorsaat suminngaanneernersoq, aamma immikkut ittumik
pissuteqartumik tunniunneqarsimanersoq, nakorsaat akisoorujussuusoq, aamma napparsimasunut
aningaasaateqarfiup akilersimassanngikkaa siunnersortip ilimagimmagu.
533
Nunap immikkoortuani
145
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0156.png
IMMIKKOORTOQ 1
nakorsap peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortimut akissuteqarluni allakkamini suminngaanniit
pissarsiarinerlugu akinngilaa, kisianni nakorsaat sorleq pineqarnersoq pillugu paasissutissiilluni.
Taassuma aamma oqaatigivaa, taassuminnga misissuineq Danmarkimi ingerlasoq,
534
aamma
”Misissuinerit takutippaat, qaammatit pingasukkaarlugit 150mg-imik
i. m. [nukitsigut kapisineq]
naartulernissamut 100%-ingajammik pitsaaliuisartoq, saniatigut sunniutit amerlanatik. Kalaallit
Nunaanni naartunaveersaammik taama ittumik atuinissamut pissutissamik amerlasuutigut
qularnanngitsumik nassaartoqartassagunarpoq. Ajoraluartumik nakorsaat naartunaveersaatitut
atussallugu sundhedsstyrelse-mit suli akuerineqanngilaq, taamaallaat ilukkut ajoquteqarnermut
atorneqarnissaa akuerisaalluni.”
535
Nunap immikkoortuani nakorsap oqaatigivaa, nakorsaatip
atorneqarfissaatut akuerisaasumut arnap taassuma akussamigut ajoquteqarnini pissutigalugu nakorsaat
pinikuugaa. Tamatuma saniatigut taanna allappoq, ”naartulernissamut
pitsaaliuinertut aamma
sunniuteqarmat taassuma aamma ajorinngivippaa.”
Naak nakorsaat akussakkut ajoquteqarneq pissutigalugu tunniussimallugu nunap immikkoortuani
nakorsap allakkamini oqaatigigaluaraa nunap immikkoortuani tassani arnanut amerlasuunut taanna
tunniunneqarsimavoq. Nakorsaaneq ataaseq 1973-imi angalanermut atatillugu nalunaarusiami Depo-
Provera pillugu ima allapppoq: ”Kalaallit
Nunaanni misilittagarineqareerpoq, nunap immikkoortuani
nakorsap [atia ilanngunneqanngilaq] arnanut 194-inut nakorsaammik atuisimanerminik misilittakkani
tunngavigalugit 1973-imi ukiortaap nalaani paasissutissiinikuummat.”
536
Tassa nakorsaaneq malillugu
pineqartoq tassaavoq, nunap immikkoortuani nakorsap nakorsaat arnanut amerlasuunut tunniussimagaa,
aammalu tamanna aallartissimallugu nakorsaatip naartunaveersaatitut akuerineqarnera suli pinngitsoq,
taamaalilluni aaqqissuussamik nalunaarutiginnittarsinnaasimalluni. Tamanna malittarisassat malillugit
pisimassagunanngilaq. Sundhedsstyrelse-mmi allagaatinik toqqortaasiviani allakkiani 1972-imeersuni
takuneqarsinnaavoq, nakorsaanerup nunap immikkoortuani nakorsap nakorsaat qanoq atorneraa
paasigamiuk suliamut ilannguttoq, akuerisaasut killinganni tamanna pinersoq nalornissutigigamiuk.
537
Nakorsaanermit Sundhedsstyrelse-mut allakkami takuneqarsinnaavoq, nakorsaanerup paasisimagaa
nunap immikkoortuani nakorsap namminersuutigalugu (nakorsatut suliaqarnermi periutsimik
atuisinnaanermut kiffaanngissuseqarneq malillugu) Provera arnanut spiralip atorneranik
iluaalliuuteqartunut tunniuttalersimagaa, aamma tamanna qanoq qisuariarnissaminik styrelse-mit
siunnersorneqarnissaminik ujartuilluni.
538
Atuinermut tunuliaqutaasoq aamma arnanut nakkutilliilluni
misissuisarsimanini pillugit qinnuigineqarnini malillugu nunap immikkoortuani nakorsaq nassuiaammik
tunniussaqarsimavoq.
Nassuiaammi takuneqarsinnaavoq, taanna piffissami 1970-imi ukiaaneraniit 1972-imi aggustip
tungaanut arnanut 162-inut Proveramik tunniussisarsimasoq. 65-it nakorsaammik atuiunnaarsimapput,
taakkunannga 26-t nunap immikkoortuanit aallarsimanertik pissutigalugu, sinneri spiralimik atuinermut
uteqqissimallutik, imaluunniit massakkut naartulernissaminnik kissaateqarnertik pissutigalugu
naartunaveersaatinik atuinatik. Arnat 97-it suli nakorsaammik atuisut pillugit nunap immikkoortuani
nakorsaq allappoq: ”Arnat
taakku qulaani taaneqartut 97-it piffissap ingerlanerani
spiralilerneqaqqinnissaat siunertarisimagaluarpara. Proveramik tunisisarnermit tunuarternissaq
ajornakusuussasoq ilisimanarsivoq, arnat periuseq saniatigut annikinnerpaamik namminerminnut
sunniutilik sooq atorsinnaajunnaassaneritsik paasisinnaanngimmassuk."
539
Nassuiaat malillugu nakorsaaneq allappoq: ”Nakorsaat
nakorsat peqatigiiffiata nakorsaatinut
allattorsimaffianut ilanngunneqarpoq, taamalu akuerisaalluni, kisianni ajornakusoortortaa tassaavoq,
naartunaveersaatitut pisortatigoortumik suli akuerineqannginnera. Naak tunngaviusumik
isumaqaraluarlunga Kalaallit Nunaat nakorsaatinik misileraavittut atussallugu pitsaanerpaanngitsoq
taamaattoq misissuinerit pissutsini ima toqqissisimanartigisuni ingerlanneqarmata, aamma suliaq
pingaaruteqartorujussuummat, taassuma ingerlateqqiinnarnissaa pissusissamisoornerpaajusussatut
isigivara”.
540
Nakorsaanerup taamaalilluni nalornissutigivaa, nunap immikkoortuani nakorsap atuinera
naartunaveersaammik, taama atorneqartussatut akuerisaanngitsumik, misileraanertut qanoq
146
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0157.png
IMMIKKOORTOQ 1
isigineqarsinnaatiginersoq. Katsorsaanermik misileraanerit ataasiakkaat tamarmik nakorsat ataasiakkaat
periutsinik atuisinnaatitaanerannut tunngatinneqarsinnaasut, aaqqissuussamik ilisimasanik pissarsineq
(misileraaneq) nakorsaammik, siunertarineqartumut atorneqarnissaanik akuerisaanngitsumik,
misilittaanermut tunngasumut, tunngatillugu allaaneruvoq. Allakkani oqaasertaliussat takutippaat,
Nakorsaanerup misileraaneq pingaarutilerujussuartut isigigaa, naak ilutigitillugu erseqqissaraluarlugu
Kalaallit Nunaat
”nakorsaatinik misileraavittut atussallugu pitsaanerpaanngitsoq.”
Suliaq isummerfigisinnaajumallugu Sundhedsstyrelse paasisimasalinnik, styrelse-p immikkut
ilisimasalittut aalajangersimasumik avataaniit atortagaanik marlunnik, naliliisitsivoq. Taakku aappaata
erseqqissarpaa, nakorsaat naartunaveersaatitut Danmarkimi misilerarneqarnikuusoq. Taassuma aamma
oqaatigivaa, nakorsaanerup nassuiaataa ima tunngavilersorluagaatigalunilu soqutiginnippalaartigisoq
misileraanerup ingerlateqqiinnarnissaanik akuerineqarnissamik kissaateqarneq
tunniunneqartariaqartoq.
541
Ilisimasallip aappaa ilisimatusarnikkut allaaserisanik arlalinnik nassitsivoq,
paasissutissiillunilu Provera nunani allani amerlasuuni naartunaveersaatitut atorneqarnikuusoq, ilaatigut
nammineq ilisimasimavaa, Population Councilip Thailandimi arnarpassuit nakorsaammik taassuminnga
katsorsarnikuusimagai. Taassuma aamma oqaatigivaa, nakorsaat aamma
”sianissutsimikkut
piginnaasakitsunik isumaginniffiit ilaanni atorneqartartoq, allanik periarfissaqanngikkaangat ptt.-it
[napparsimasut] periutsimik taassuminnga isumannaarneqartarlutik.”
542
Immikkut ilisimasalik
malillugu nakorsaat kissaatiginngisamik naartulinnginnissamut tupinnaannartumik annertuumik
qulakkeerinnittarpoq, pingaarutilinnilli ajoquteqarluni. Arnat affaat sivisuumik
pissusissamisuunngitsumillu aaqartarput, aamma katsorsaaneq ullormiit ullormut
unitsinneqarsinnaanngilaq, assersuutigalugu arnap puallarluni imaluunniit isumatsassimanermik
misigisaqarpat. Nalinginnaasumik kinguaassiorsinnaaneq aamma kapitinnerup kingulliup kingorna
aatsaat ukiup affaata, imaluunniit sivisunerusup qaangiunnerani uteqqissinnaasarpoq, ilisimasalillu
malillugu tamanna sukumiinerusumik misissorneqartariaqaraluarpoq. Taamaalilluni taassuma
inerniliuppaa, periuseq tulluartuunngitsoq, ”kisianni
periutsinut allanut taarsiullugu, aamma tassunga
tunngatillugu Kalaallit Nunaanni, isumaqarpunga pisuni toqqakkani atorneqarnissaa ajunngitsoq, naak
nakorsaat naartunaveersaatitut atussallugu akuerineqarsimanngikkaluartoq, aamma isumaqarpunga
nunap immikkoortuani nakorsap [atia ilanngunneqanngilaq] sulineq aallartitaa soqutigalugu
malinnaaffigineqartariaqartoq.”
543
Ilisimasallit taamaalillutik nakorsaanerup iliorneratut nunap
immikkoortuani nakorsap nakorsaammik naartunaveersaatitut atuinera akuerineqaqqullugu
inassutigivaat.
Sulialli Sundhedsstyrelse-mi allaffiit attuumassutillit akornanni kaajalukaartinneqarnissaa sioqqullugu
nakorsaat naartunaveersaatitut atorneqarnissaa akuersissutigineqarpoq, tamannalu nakorsaanermit
nalunaarutigineqarpoq. Akuersissuteqarneq, Sundhedsstyrelse malillugu ima isumaqarpoq,”allakkani
qulaani taaneqartuni ajornartorsiut pineqartoq aaqqiissutissarserpasippoq,”
544
aamma taamaattumik
styrelse suliamut tunngatillugu aalajangiisariaarulluni. Ilanngullugu Sundhedsstyrelse paasissutissiivoq,
misissuinerup inerneri pissarsiarineqarpata styrelse nalunaarfigineqarnissaminik soqutiginnittoq.
Suliap takutippaa, Depo-Proverap naartunaveersaatitut Kalaallit Nunaanni misilerarneqarnissaa
nakorsanit soqutigineqartorujussuusoq. Naak peqqinnissakkut misileraanerup inuiaqatigiinni
ingerlanneqarnissaa iluarinagu Nakorsaanerup oqaatigigaluarlugu taamaattoq katsorsaanermik
misileraaneq ima naleqqutsigisutut isigivaa, taassuma Sundhedsstyrelse-mut inassutigalugu nunap
immikkoortuani nakorsaq misileraanerminik ingerlatsiinnassasoq. Tamanna aamma peqqinnissakkut
immikkut ilisimasalinnut taakkununnga marlunnut atuuppoq.
Depo-Proverap atornissaanik nunap immikkoortuini nakorsat ilitsersorneqarput
Nakorsaatip naartunaveersaatitut juulimi 1973-imi akuerineqarnerata kinguninngua Sundhedsstyrelse-p
aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup akornanni oqaloqatigiittoqarpoq, nakorsat Nuummi
147
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0158.png
IMMIKKOORTOQ 1
aggustimi 1973-imi ataatsimiinnerannut atatillugu Kalaallit Nuaanni nakorsat Depo-Proverap
atornissaanut ilitsersuunneqarnissamik neqeroorfigineqassanersut. Attaveqaqatigiinnermut tunuliaqutaq
tassaavoq, Danmarkimi nunap immikkoortuani nakorsamit saaffiginnissut, taanna 1973-imi
sulinngikkallarnissaminik Sundhedsstyrelse-mut qinnuteqarluni, qaammatip tulliani nakorsat
ataatsimiinneranni Depo-Proveramik ilitsersuisinnaaniassagami. Danmarkimi nunap immikkoortuani
nakorsap ilanngullugu paasissutissiissutigivaa, nioqqutissiortup Upjohnip angalaneq akilissagaa.
Sundhedsstyrelse-p suliaq pillugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik oqaaseqaateqaqqullugu
qinnuigivaa, aammalu ilanngullugu ministereqarfik ilisimatillugu ”apeqqutigineqartoq taanna
isummerfineqartinnagu”
styrelse-p
Depo-Proverap
”atorsinnaassusia aamma naleqqussusia
suliassaqarfimmik ilisimasalinnit nalilerteqqaarniaraa.”
545
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup
suliamik naliliinerani takuneqarsinnaavoq, ministereqarfiup maluginiaraa, nakorsat
ilitsersorneqarnissaannik siunnersuut nakorsaanerup aamma ministereqarfiup nammineq peqqinnissamut
tunngasut pillugit siunnersortaata ajorinngikkaat. Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip
pingaartissimavaa, nakorsaat naartunaveersaatitut atorneqarsinnaanera akuersissutigineqareermat
Kalaallit Nunaanni arnanut imaaliaallaannarlugu neqeroorutigineqarsinnaalersimassasoq.
Ministereqarfimmili sulisoq, suliamik suliaqartoq, isumaqarpoq Sundhedsstyrelse allatut paasinnittoq,
tassami nakorsaat suliassaqarfimmi sulialinnit styrelse-p nalilerteqqaassallugu eqqarsaatigimmagu.
Sulisup tamanna ima paasivaa: ”Tamanna
ima isumaqarsimassaaq, Sundhedsstyrelse-p paasinninnera
malillugu Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut atuuttut kingunerisaannik nakorsaatit maani
akuerisaasut imaaliallaannarlugit Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanngitsut.”
Sulisup tassunga
atatillugu tikkuarpaa, spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanera akuerineqartinnagu
sukumiinerusumik misissuisoqarnissaa Sundhedsstyrelse-p aamma piumasarisimagaa, naak taanna
Danmarkimi atorneqarsinnaasunngortinneqareerarluartoq. Sulisulli kisianni nalilersinnaanagu
isumaqarpoq, Depo-Proveramut tunngatillugu
”Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut
eqqarsaatigineqassanersut, kisianni [peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip] paasinninnera
malillugu taamaassimanavianngilaq.”
546
Taamaattumik sulisup inassutigivaa, ministereqarfiup
Sundhedsstyrelse-mut akissutaani allassimassasoq, angalanissaq nakorsaanerup tapersersoraa, aammalu
akerliliissutissaqanngitsoq
–
aamma peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersorti ilisimatillugu
periuseq Kalaallit Nunaanni nakorsanut saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu atorsinnaanersoq
suliassaqarfimmi ilisimasalinnit nalilerneqassanersoq misissussallugu pissutissaqanngitsoq.
Taamaattorli aamma allassimassaaq, nioqqutissiortup angalanermut akiliisinnissaa Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmit nangaanartoqartinneqartoq, kisianni aningaasartuutinut taakkununnga
akiliinissaminut ministereqarfik nammineq periarfissaqanngitsoq. Taamaattumik akissummi
siunnersuutigineqarpoq, Sundhedsstyrelse-p nammineq aamma Upjohnip aningaasaliinissaa
nangaanartoqartikkuniuk, allap ilitsersuisinnaanera styrelse-p eqqarsaatigisinnaagaa
–
assersuutigalugu
nakorsaaneq Rigshospitalimeersoq, ukiumi tassani aamma Kalaallit Nunaanniitoq. Suliami assammik
allallugu allakkiami takuneqarsinnaavoq, ministereqarfik malillugu suliaq taassaasoq
eqqarsaatigilluartariaqartoq, apeqqusiineq qulaani taaneqartoq ”ilitsersuinissap nakorsat 1974-imi
ataatsimiinnissaannut kinguartinneqarnissaanik pissutissaqalersitsimmat, taamaalilluni suliaq
sukumiinerusumik isumaliutigineqaqqaarniassammat”.
547
Tamanna ima inerneqarpoq,
Sundhedsstyrelse-p kajumissaarineratigut nakorsaaneq Rigshospitalimeersoq Depo-Proverap
atorneqarnissaanut nakorsat ataatsimiinneranni ukiumi tassani ilitsersuisussatut toqqarneqarluni.
548
Suliap takutippaa, nioqqutissiortoq Upjohn nakorsat nakorsaammik ilisimasaqarnerisa siammarnissaanut
suleqataasimasoq, aamma periarfissaq taanna nakorsaanerup tapersersoraa. Nakorsat nakorsaat pillugu
ilitsersorneqarnissaat Ministereqarfimmit aamma akuersaarneqarpoq, aamma tassunga atatillugu
nakorsaatip Kalaallit Nunaanni atorneqarnissaanut tunngatillugu immikkut naliliinissaq
pisariaqanngitsoq. Kisiannili ilitsersuiartorluni angalaneq aningaasalersorniarlugu Upjohnip
neqeroorutaa ministereqarfimmit nangaanartoqartinneqarpoq.
148
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0159.png
IMMIKKOORTOQ 1
Ilutigitillugu suliap takutippaa, oqartussaasut tunuarsimaarnerusimasut. Nunap immikkoortuani
nakorsap katsorsaanermik misileraanerata akuerineqarnissaanik nakorsaanerup innersuussinera
Sundhedsstyrelse-p akuerisimarpasinngilaa, kisianni ilisimasallit suliamut oqaaseqaataat
pissarsiarisimallugit. Taamaattoq akuersinissamik ajornartorsiut iluarsiiffigineqarmat, suliniarnermikkut
qanoq iliuuseqanngikkaluarlutik, Sundhedsstyrelse allappoq, misileraanerup inernerinik
tusagaqarnissaminnut soqutiginnillutik.
Nakorsaatip Kalaallit Nunaanni saqqummiunneqarnissaa Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup
tapersersorpaa
–
soorluttaaq Danmarkimi taamaattoqarsimasoq. Taamaattorli nakorsat nakorsaammik
ilisimasaqarnerisa siammasinnerulersinneqarnissaanik nioqqutissiortup suleqataanera akuersaaqqunagu
kissaatigalugu. Akuersaannginneq taanna nakorsat nakorsaammik sukkanerpaamik
ilitsersorneqannginnissaannit pingaarneruvoq. Taamaattorli nakorsanik ilitsersuineq sukkasuumik pivoq,
nakorsaanermik suliassamik tamatuminnga suliaqarsinnaasumik Kalaallit Nunaanniittoqarmat.
Ministereqarfiup peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortaa isumarpoq, nakorsaatip Kalaallit
Nunaanni atorneqarsinnaalernissaa sioqqullugu innuttaasunut immikkut misileraanissaq
pisariaqanngitsoq, soorlu spiralimut tunngatillugu taamaassimasoq. Tamanna gonorré-p
atugaanerujussuata saniatigut ajornartorsiuteqalersitsisinaanera pissutigalugu Rosenip spiralimik
misileraaneranut tunngaviummat pissutaasimagunarpoq. Depo-Provera kapuutitut tunniunneqartarmat
tamatuma ajornartorsiutitut isigineqarnissaa naleqqussimanngilaq, aamma taamaalilluni nakorsaat
peqqinnissakkut isigalugu arnat danskit assigalugit kalaallinit atorneqarsinnaalluni.
Nakorsaatip akuerineqareernerata kingorna Depo-Proveramik atuineq pillugu Sundhedsstyrelse-mut
nalunaarusiaqanngilaq, tamanna pillugu piumasaqaateqartoqarsimanngimmat, soorluttaaq saniatigut
sunniutit pillugit (kapitali 3.3-mi sukumiinerusumik nassuiarneqartoq) nakorsat
nalunaarusiorusunnerlutik namminneq aalajangissagaat. 1991-imi naatsorsuinermi Sundhedsstyrelse-p
naatsorsorpaa ukiut ingerlanerini saniatigut sunniutit pillugit nalunaarutiginninnerit marluk aamma
naartulernerit pingasut katillugit nalunaarutigineqarsimasut.
549
Depo-Proverap Danmarkimi akuerisaareernerata kingorna ukiut marluk qaangiunnerini taanna
amerikami niuerfinnit peerneqarpoq. Amerikami Food and Drug Administrationip (FDA-ip) nakorsaatip
isumannaatsuunera pillugu paasissutissanik tunngavissanik naammattunik peqannginnerarlugu
Kongresimi ilaasortamit ataatsimit 1974-imi ukiakkut isornartorsiuisoqareernerata kingorna Depo-
Proverap napparsimasunut assigiinngitsunut nakorsaatitut atorneqarsinnaaneranik siusinnerusukkut
akuersissutini utertippaa, aammalu nakorsaatip nutaamik akuereqqinneqarsinnaanissaa sioqqullugu
ammasumik tusarniaanermik ingerlatsiniarluni.
550
FDA-illi Depo-Proverap akuerineqarnissaa 1978-imi aamma 1983-imi itigartitsissutigivaa.
551
Nakorsaat
tamatuma kingorna naartunaveersaatitut USA-mi FDA-imit akuerineqaqqinngisaannarpoq,
552
taamaattorli nunani siuarsagassani amerikamiut ikiuillutik sulineranni atorneqartarluni.
553
Europami oqartussaasut nakorsaatip itigartitsissutiginissaa imaluunniit akuersissutiginissaa
pissutissaqarsorinngilaat, aamma taamaalilluni nakorsaat Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi
naartunaveersaatitut atorneqarnera ingerlatiinnarneqarsinnaalluni. Ataanili takuneqarsinnaasutut, Depo-
Proverap atorneqarnera ukiut tulliuttut ingerlanerini arlaleriarluni apeqquserneqartarpoq.
Depo-Provera pillugu isornartorsiuinerup Kalaallit Nunaanni aallartisarnera
Danskit tusagassiorfii Depo-Provera pillugu isornartorsiuillutik allaaserisanik arlalinnik 1979-imi
aamma 1980-imi saqqummiussisarlutik aallartipput, pingaartumik nakorsaatip nunani siuarsagassani
149
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0160.png
IMMIKKOORTOQ 1
atorneqarnera pillugu.
554
Tusagassiuutit isornartorsiuillutik sammisaqarnerisa kingunerisaanik Depo-
Proverap atorneqarnera pillugu Kalaallit Nunaannut ministerimut aamma Indenrigsministerimut 1981-
imi apeqqutit marluk apeqqutigineqarput. Venstresocialistit aviisiata Solidaritetip nakorsaatip
Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atorneqarnera pillugu allaaserisamik saqqummiussaqarnerata
kinguninngua apeqqutit apeqqutigineqarput. Allaaserisaq malillugu nunani taakkunani marlunni arnat
nakorsaammik taassuminnga tunineqartartut 7.000-it missaannik amerlassuseqarput.
555
Apeqqutip aappaa kalaallimit folketingimut ilaasortamit Otto Steenholdtimit apeqqutigineqarpoq,
taassuma tusagassiuutitigut qanittukkut sammineqarnera tunngavigalugu Depo-Proveramik atuinermi
Kalaallit Nunaanni suleriaaserineqartoq Kalaallit Nunaannut ministerimut apeqqutigivaa.
556
Folketingimut ilaasortap Solidaritetimi allaaserisaq innersuussutigivaa, tassani nassuiarneqarluni
”nakorsaat
uloriarnartoq taanna spiralimik atuinertut siammasitsigisumik Kalaallit Nunaanni
atorneqarpoq”,
aamma taanna ”taamaallaat
sianissutsimikkut piginnaasakitsunut, ikiaroornartumik
pinngitsuuisinnaajunnaarsimasunut aamma kalaallinit atorneqartarpoq”.
557
Apeqqut akiniarlugu
ministereqarfik paasissutissanik Nunatta Nakorsaaneqarfianit aamma Sundhedsstyrelse-mit pissarsivoq.
Arnat amerlassusiat pillugu paasissutissat eqqortuunersut, aamma paasissutissanik allanik naleqquttunik
tunniussaqaqqullugu Nunatta Nakorsaanera akeqqullugu piumaffigineqarpoq. Nunatta Nakorsaanera
akissuteqarpoq, Kalaallit Nunaanni arnat 480-it missaanniittut Depo-Proveramik atuisuusut, aamma
taakku 15-59-nik ukioqartut. Nunatta Nakorsaanera malillugu ukioqatigiiaani taakkunani arnat katillutik
12.611-upput, taamaattumillu arnat Depo-Proveramik pisartut amerlassusiat 3,8%-inut
naatsorsorneqarsinnaallutik. Nunatta Nakorsaanera aamma allappoq, ”kalaallit
arnat amerlasuut Depo-
Proveramik atuisut aviisip ullut tamaasa saqqummersartup oqarnera qularutissaanngitsumik
akerlilerneqarsinnaavoq […] tamanna nakorsaatip aqukkuminarneranik, imaluunniit
naartunaveersaatit allaanerusut arnanut ataasiakkaanut naleqqutinnginnerannik pissuteqarpoq.”
558
Otto Steenholdtip apeqqutaanut pisortatigoortumik akissummi ministeri oqaaseqaammut
Sundhedsstyrelse-mit pissarsiarineqarsimasumut innersuussivoq, tassani paasissutissiissutigineqarluni,
nakorsaat Depo-Provera Danmarkimi arnanit 1.500-it missaanniittunit aamma Kalaallit Nunaanni
arnanut 480-it missaanniittunit atorneqartoq, aamma atuineq ukiut kingulliit ingerlaneranni
aalaakkaasuuginnanngajavissimasoq.
559
Aammattaaq takuneqarsinnaavoq, arnat nakorsaammik
pissarsisartut akornanni ukiutigut agguataarsimaneq, imaluunniit nakorsaat arnanut aalajangersimasunut
tunniunneqartartoq Sundhedsstyrelse-mit ilisimaneqarsimanngitsoq. Styrelse taamaalilluni
paasissutissiisimavoq,
”naartulernissamik
pitsaaliuilluni nakorsaatinik allagartalerlugu pisassamik
atuinermi arnat ataasiakkaat nakorsaammik sorlermik atuisariaqarnersut nakorsat ataasiakkaat
aalajangigassarivaat, aamma Depo-Proveramik atuineq, aamma nakorsaanermit oqaatigineqartutut,
nakorsaatip aqukkuminartuunera, aamma naartunaveersaatit allaanerusut arnanut ataasiakkaanut
naleqqutinnginnerat pissutaasimasoq oqaatigisariaqarpoq.”
560
Isumannaassusia pillugu
Sundhedsstyrelse paasissutissiisimavoq, ingerlaavartumik aamma kingullermik decembarimi 1980-imi
nakorsaat nalilersorneqarsimasoq, aamma europami malittarisassanik aalajangiisartut akornanni isuma
tassaasimasoq, ”uumasunik
misileraanermit inerniliussat
–
aapakaat inunnut tunniunneqartartup 50-
eriaataanik ukiuni qulini tunineqartarsimasut illissamikkut kræfteqartarnerannut tunngasoq, kiisalu
qimminik beaglenik, iviangimikkut kræfteqartunik takuneqartoq
–
inunnut nuutinneqarsinnaanngitsoq.
Taamaattumik Depo-Proverap nalunaarsorneqarnerata utertinneqarnissaa Sundhedsstyrelse-mit
siunertarineqanngilaq.”
561
Tassa taamaalilluni nakorsaatip arnanut kalaallinut aamma danskinut
atorneqarnera Sundhedsstyrelse-mit nangaanartoqartinneqanngilaq.
Nunatta Nakorsaanerata aamma ministerip taamaalillutik oqaatigivaat, nakorsaatip arnanut kalaallinut
atorneqarneranut pissutaasut marluk: taassuma ajornanngitsumik aqunneqarsinnaanera, aamma spiralip
innuttaasut akornanni atorneqarsinnaanera pillugu 1960-ikkunni tunngavilersuutigineqarsimasoq,
aamma atortut allat atorneqarsinnaanngippata atorneqarsinnaasoq. Pissutaasup kingulliup
oqaasertalerneqarnerata takutippaa, nakorsaatitut siullertut toqqagassatut suli isigineqanngitsoq. Depo-
150
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0161.png
IMMIKKOORTOQ 1
Proverap Kalaallit Nunaanni (arnat kinguaassiorsinnaasut 3,8 %-iisa nakorsaat atoraat) aamma
Danmarkimi (0,12 %-it nakorsaammik atuisut)
562
atorneqarnera sooq taama
assigiinngissuteqartiginersoq oqaasertalerneqarnanilu sukumiinerusumik nassuiarneqanngilaq. Tassa
taamaalilluni kalaallit arnat danskinut arnanut sanilliullutik 30-riaataasa missaannik amerlanerusut
Depo-Proveramik tunineqartarsimapput.
Kalaallit Nunaannut ministerimut aamma Indenrigsministerimut apeqqutip aappaa folketingimut
ilaasortamit Carl Thio Tyroll-imit (VS) apeqqutigineqarsimavoq.
563
Apeqqut tassaavoq, Depo-Proverap
Danmarkimi inerteqqutaalernissaa anguniarlugu Indenrigsministeri sulissuteqassanersoq.
564
Tyroll-ip
aamma VS Solidaritetimi allaaserisamut innersuussivoq. Apeqqutini oqaatsitigut ima tunngavilersorpaa:
”Nakorsaat
erseqqissumik ammip qalipaataa tunngavigalugu isiginninneq aallaavigalugu atorneqartoq
pineqarpoq. Naartunaveersaat taanna pillugu erseqqissumik oqaatigineqarpoq, kræfteqalersinnaanerup
ulorianaateqarneranik imaqartoq, arnanut silassorissutsimikkut piginnaasakinnerusunut atorneqartoq,
nunarsuarmi inuiaqatigiinnut, pingaartumik nunani siuarsagassani inunngortut, nunani assigiinngitsuni
nalunaarsorneqarsinnaasut, amerlassusiannik akiuiniarluni atorneqartoq. Inuit pissaanillit, erniusut
taama amerlatigisut kissaatigineqannginnerannik nalunaarsuisut pineqarput, taava nakorsaammik uani
pineqartutut ittumik, aarlerinaatinik ulikkaartumik, atuisoqarpoq. Thailandimi qimaasunut
atorneqarsimavoq, kisianni nunami maani kalaallinut arnanut aamma atorneqarsimavoq, aamma
nalunngisatsitut arnanut sianissutsimikkut piginnaasakitsunut isumaginniffinni.”
565
Folketingimut ilaasortap apeqquteqarnerminut tunngavittut aamma taavaa, nakorsaat USA-mi
inerteqqutaasoq, aamma nunap immikkoortuani nakorsap misileraaneranut innersuussilluni: ”Maani
akuerineqanngitsorluunniit Kalaallit Nunaanni atorneqarsimavoq, Paamiuni arnat 400-t nakorsaammik
taassuminnga tunineqartarsimallutik. Tamanna erseqqissumik inerneqarpoq, tassami inunngortut
amerlassusiat 120-niit 20-nut appariaateqarmat. Soorunami sunniuteqarluartumik inerniliussatut
taaneqartariaqarput. Kisianni tassa nakorsaammut tassunga tunngatillugu arlalitsigut
ulorianaateqarpoq.”
566
Indenrigsministerip akissuteqarnermini nakorsaatip Paamiuni atorneqarnera
pillugu ilisimasaqarnini akerlilerpaa. Taassuma erseqqissarpaa: ”Taamaalillunga
oqanngilanga
tamanna pisimanngitsoq, tassami ilisimasaqarfiginngilluinnarpara.”
567
Indenrigsministerip akissutaa,
Kalaallit Nunaannut ministerip akissutaatut, allakkamit, Sundhedsstyrelse-p tunniussimasaanit
tunngaveqarpoq. Nakorsaat Sundhedsstyrelse-p akuerisimagaa taassuma pingaartippaa, aamma
paasissutissiisimasoq arnat 2.000-t missaanniittut nakorsaammik atuisut. Tamatuma saniatigut taanna
akissuteqarpoq, nakorsaatit uumasunut misilerarnerqarnerminni kræfteqalissutaasinnaasumik
sunniuteqaraangata nioqqutigineqarnissaat USA-mi inerteqqutigineqartartoq. Inerteqquteqarneq
misileraariaaseq atorneqartoq naleqquttuugaluarpalluunniit, imaluunniit uumasunik misileraanerup
inernera inunnut nuutinneqarsinnaasoq isumaqartoqaraluarpalluunniit atuuppoq. Ministeri tassunga
atatillugu Sundhedsstyrelse-mut
innersuussivoq: ”Sundhedsstyrelse-p
ilisimasai malillugit, narkorsaatip
USA-mi nioqqutigineqarsinnaannginneranut tunualiaqutaq tassaavoq, qimminik beagle-nik
misissuinerit ilaat, akulikitsumik tassanngaannartumik takkuttumik kræftimik nappaateqalersarnerat.
Taamaattumik nunani amerlanerni nakorsaatit kræfteqalissutaasinnaasumik akoqarsinnaanerinik
misissuinermi qimmeq race taanna atorneqarsinnaanngitsutut isigineqarpoq.”
568
Taamaalilluni
uumasumik misissuinerup atorsinnaassusia qularnartutut isigineqalerpoq. Tamatuma saniatigut
Sundhedsstyrelse-p nalunaarsuinermut ataatsimiititaliaata aamma saniatigut sunniutaasartut pillugit
ataatsimiititaliaata Depo-Proverap nalunaarsorneqarnissaanik aamma atorneqarnissaanik apeqqut
arlaleriarlutik suliarisimagaat Indenrigsministeri innersuussivoq, aamma isumaqarluni ilisimaneqartut
tunngavigalugit ”nakorsaat
naartunaveersaatitut atussallugu suli illersorneqarsinnaasutut
isigineqartoq.”
569
Paasinninneq, ministeri malillugu europami nalunaarsuisarnermik oqartussaasunit
amerlanernit isumaqatigineqartoq. Sundhedsstyrelse-p nalunaarsuinermut ataatsimiititaliaata nakorsaat
pisariaqartinneqartoq aamma nalilersimavaa, ”naartulernissap
pitsaaliorneqarnissaanik passussinerit
allat pisinnaanngikkaangata imaluunniit naleqqutinngikkaangata”.
570
Nakorsaatip
atorneqarsinnaanerata suli akuerineqarnera Danmarkimi kisimi pinngilaq. Depo-Proverap
151
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0162.png
IMMIKKOORTOQ 1
atorneqarsinnaanera 1980-ikkut qaangiunnerini europami nunani arlalinni suli akuerisaavoq, tassunga
ilanngullugu assersuutigalugu Sverigemi.
571
Isornartorsiuineq sakkortuseqqippoq
Arnat 1984-imi Sisimiuni ataatsimeersuartinneqarput. Arnat nappaataat assigiinngitsut, aammali aamma
naartunaveersaatit ataatsimeersuarnermi ilaatigut eqqartorneqarput. Ataatsimeersuarnermit imaqarniliaq
allaaserisatut Atuagagdliutini saqqummiunneqarpoq. Allaaserisami takuneqarsinnaavoq:
”Naartunaveersaatit
nunatsinni atorneqartut ilaat, tassalu kapuut, nunani siuarsimasuni uumasunut
atorneqartartoq, nunanitsinni inunnut atorneqarpoq.”
Imaqarniliaq malillugu ataatsimeersuarnermi
peqataasut piumasarivaat, nakorsaat
atorneqarunnaassasoq, imaammat ”naartunaveersaat
taanna
naartusinnaajunnaarnermik kinguneqarsinnaasoq naluneqanngilaq.”
572
Allaaserineqartoq
tunngavigalugu allaaserisap imarisaa pillugu Naalakkersuisut ISINNAA-mit (Isumaginninnermi
Inissaqarnermullu Naalakkersuisoqarfik) nassuiaateqartoqarnissaanik kissaateqarput. Tassunga
atatillugu arnat ataatsimeersuarneranni Depo-Provera pillugu isornartorsiuinermut Nunatta
Nakorsaanera qisuariarpoq. ISINNAA-mut allakkamini nassuiaavoq, nakorsaat Danmarkimi aamma
Kalaallit Nunaanni atorneqartartoq, aamma uumasunut atorneqarsinnaanera ilumoortoq, kisianni
nakorsaatinut allanut aamma atuuttoq innersuussutigalugu, assersuutigalugu penicillinamut, inuit
uumasullu pinngortitaassutsimikkut imminnut assingusuummata.
573
Depo-Proverap Kalaallit Nunaanni atugaanera pillugu tusagassiuutini 1988-imi oqallittoqarpoq.
574
Oqallinneq ilaatigut radiomi ilanngutassiatigut aamma aviisini atuagassianilu assigiinngitsuni
ingerlanneqarpoq. HK-bladetimi allaaserisami nakorsaaneq Peder Kern ilaatigut naartunaveersaatit
Kalaallit Nunaanni atugaanerat pillugu oqaaseqarpoq, aamma nunap immikkoortuani Uummannami
nakorsaq radiomi, aviisi Information malillugu, oqaaseqarsimavoq, nakorsaat atorluarneqarsinnaasutut
nammineq isigalugu, pingaartumik arnanut nunaqarfinniittunut.
575
Nunatta Nakorsaanera aamma
radiomi ulloq 19. decembari 1988-imi aallakaatitaq tunngavigalugu atuartartutut allakkamik
Sermitsiami ilanngussaqarpoq,
576
ima aallartittumik ”Kalaallit
Nunaanni Tusagassiortut peqatigiiffiata
politikkikkut oqaaseqartartua sinnerlugu radioaviisip saqqummiussinera
[…] naakkittaatsumik
appisaluussineruvoq: Nakorsat danskit kalaallit arnartaannut innarliipput!
–
Aamma isumaqarpunga
oqaaseq nikanarsaataasoq’ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaaneq’ taaneqartoq. Kisianni
tusagassiortoq taanna qanoq ililluni ilumoorluni isumaqassava Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik
naartulernissamik pitsaaliuinerup iluani sulinermini inuiaqatigiit kalaallit arnartaannik innarliiniarluni
sulinini aaqqissuttaraa?”
Nunatta Nakorsaanerata ilanngussamini erseqqissarpaa,
naartunaveersaatit
pillugit qanoq siunnersiuisoqartarnera pillugu inassuteqaatinik nakorsat tamarmik 1987-imi
tigusaqarnikuusut, soorluttaaq aamma p-pille-nut sanilliullugu Depo-Proverap tunniunneqarnissaa
nakorsamut ajornannginnerusoq taassuma akerlileraa, napparsimasumik nakkutilliineq nakorsamut
assigiimmat.
Oqallinnerup kingunerivaa, Nunatta Nakorsaanera, Sundhesstyrelse isumaqatigiissuteqarfigalugu,
Depo-Proverap atugaanera pillugu sukumiisumik decembarimi 1988-imi misissuinera. Misissuinerup
aallartinneqarnissaa sioqqullugu aamma kingorna suliaq pillugu Nunatta Nakorsaanerata
naalakkersuisunut- aamma inatsisartunut ilaasortat arlallit, kiisalu tusagassiuutit oqaloqatigivai.
577
Misissuinerup saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu kalaaleq folketingimut ilaasortaq Steenholdti ulloq
10. januaari 1989-imi Depo-Proverap atugaanera pillugu apeqquteqaqqippoq, tamatumuuna
Sundhedsministerimut.
578
Depo-Proverap 1980-imiilli atugaalerneraniit Sundhedsstyrelse
misissuillunilu nalilersuinikuusimanersoq ministerip paasissutissiissutigisinnaaneraa, aamma
taamaattoqarsimappat nakorsaat pillugu Sundhedsstyrelse-p isumaanik tamanna
allanngortitsisimanersoq apeqqutigineqarpoq. Ministeri akissuteqarpoq, Sundhedsstyrelse-p saniatigut
sunniutaasut pillugit ataatsimiititaliaa ”arlaleriarluni” Depo-Proveramut
tunngasut misissuiffigisimagai,
152
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0163.png
IMMIKKOORTOQ 1
aammalu nakorsaatip nalilersoqqinneqarnissaanut pissutissaqartoqarsimanngitsoq. Ministeri
inerniliivoq, nakorsaat ”iisartakkanik
katsorsaaneq tatiginartumik ingerlanneqarsinnaanngitsoq
nalilerneqaraangat”
tunniunneqarsinnaasoq. Ministerimit akissut arnat piffissami 1985-1988-imi
Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi nakorsaammik atuisut amerlassusiannut missingersuummik
imalimmik ilaqarpoq. Kisitsisit takutippaat, naak kalaallit arnat Depo-Proveramik tunineqartartut
amerlanngikkaluartut taamaattoq nakorsaammik atuineq Danmarkimut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni
akulikinnerusoq.
Tabeli 1.c.
Arnat Depo-Proveramik atuisut amerlassusiat
Ukioq
1985
1986
1987
1988
Danmarkimi
1.400
1.500
1.400
1.300
Kalaallit
Nunaanni
290
340
260
240
Paasisaqarfik: Sundhedsministeriets besvarelse af spørgsmål
nr. 368. NKA, Landslægeembedet, j.nr. 211-01-86
Nunatta Nakorsaanerata misissuinera Depo-Proverap atorneqarnera pillugu paasissutissanik nunap
immikkoortuini nakorsanut tamanut pissarsiniarnermik ilaqarpoq. Misissuineq aallaqqaammut
apeqqutinik arfineq-marlunnik ilaqarpoq, taakku ataatsimut isigalugit arnat nakorsaammik atuisut
amerlassusiannut, nakorsaat atorneqarnerulersimanersoq, atornerani saniatigut sunniuteqarsimanersoq,
arnat qanoq nakkutigineqarnersut, kiisalu qassit naartunaveersaatinik allanik (spiralinik aamma p-pille-
nik) atugaqarnersut tunngassuteqarlutik. Nunatta Nakorsaanera apeqqutinik ilassutinik sisamanik nunap
immikkoortuini nakorsanut januaarimi 1989-imi nassiussaqaqqippoq. Taakku illoqarfiit aamma
nunaqarfiit akornanni agguataarsimanermut, arnat ukiuinut, aamma naartunaveersaatit allat pillugit arnat
qanoq paasissutissinneqartigisimanersut
–
aamma pingaartumik arnat nunaqarfinniittut paasissutissanik
tunineqarsimanersut tunngassuteqarput.
579
Nunap immikkoortuini nakorsat akissutaat tamarmik suliami takuneqarsinnaapput. Inaarutaasumik
nalunaarusiami ilanngunneqarsimasunut sanilliullugu nunap immikkoortuini nakorsat
nalunaaruteqarneranni paasissutissat arlaqarnerupput, tassunga ilanngullugu nakkutilliinermi
ingerlanneqartumi aamma nakorsaat pillugu paasissutissiinermi allanngorarnerit. Assersuutigalugu
nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq nalunaarpoq, arnat 29-t, Depo-Proveramik atuisut,
aalajangersimasumik nakkutigineqarnissaat pisinnaanngitsoq, taakku nunaqarfinni najugaqarmata.
Nunap immikkoortuani nakorsap allap erseqqissumik oqaatigisinnaanngilaa, nakorsaat pillugu arnat
paasissutissinneqarsimanersut, kisiannili allalluni
”taamaaliortoqartarnerami
ileqquuvoq”.
Akissutigineqartuni aamma takuneqarsinnaavoq, nakorsaat pillugu nakorsat assigiinngitsunik
isumaqartut. Arlallit nakorsaammik iluarimaarinnipput, tassunga ilanngullugu nunap immikkoortuani
nakorsap ataatsip nakorsaatitsialattut ”nuannaarutigilluinnarlugu” atortakkaminik, aammalu
tatigisassaanngitsutut isigineqartariaqanngitsutut, pingaartumik Kalaallit Nunaanni, oqaatigalugu.
Nakorsat allat taama nuannaarutiginnitsiginngillat. Arlallilli maluginiarpaat, piffissami kingullermi
tusagassiuutitigut samminninneq nallersuukkuminaatsoq, aamma suliap tusagassiuutitigut
sammineqarnera ajornartorsiutaasoq.
580
153
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0164.png
IMMIKKOORTOQ 1
Misissuinermit nalunaarusiaq nutaarsiassatut allakkami ”Kalaallit Nunaanni Nunatta
Nakorsaaneqarfianit nutaarsiassat”-ni
nutaarsiassatut siullinngorlugu ulloq 1. februaari 1989-imi
saqqummiunneqarpoq. Nalunaarusiami Nunatta Nakorsaanerata arnat kinguaassiorsinnaasut (15-49-nik
ukiullit) amerlassusiat 1.1.1988-imi 14.677-inut naatsorsorpai. Taakkunannga arnat 4.006-it arnat
kinguaassiorsinnaasut 27,3%-iisa, naartunaveersaatinik spiralimik, mini/p-pille-nik imaluunniit Depo-
Proveramik atuipput. Taakkunannga 50 %-ii spiraleqarput, 45%-it p-pille-torlutik aamma 5%-ii Depo-
Proveramik tunineqartarlutik. Nunatta Nakorsaanerata oqaatigivaa, Depo-Proverarpiamut tunngatillugu
kisitsisit
–
spiralimut aamma p-pille-nut sanilliullugu
–
eqqortumik kisitsisitaqartut, Depo-Proveramik
atuisut qaammatit pingasukkaarlugit napparsimmavimmut kapitikkiartoqqullugit aggersarneqartarnerat
pissutigalugu. Depo-Proveramilli atuineq najugaqarfiit akornanni assigiimmik agguataarsimanngillat,
arnat 58,7%-ii, Depo-Proveramik atuisut Uummannami, Upernavimmi aamma Ittoqqortoormiini
najugaqarmata. Atuisut sinneri nuna tamakkerlugu assigiiaakannersumik agguataarsimapput,
taamaattorli Nuummi aamma Sisimiuni ataasiinnarmik atuisoqarluni.
Tamatuma saniatigut Uummannami aamma Upernavimmi atuineq najugaqarfiit mikinerusut aamma
illoqarfiit akornanni nikingasumik agguataarsimavoq. Uummannap pigisaani Depo-Proveramik atuisut
70%-ii najugaqarfinni mikisuni/mikinerusuni najugaqarput, akerlianik arnat kinguaassiorsinnaasut
taamaallaat 46%-iullutik. Upernaviup pigisaani atuisut 80%-ii najugaqarfinni mikisuni/mikinerusuni
najugaqarput, akerlianik arnat kinguaassiorsinnaasut 56%-iullutik.
581
Nunatta Nakorsaaneranit ilaatigut
Sundhedsstyrelse-mut
582
aamma naalakkersuisumut ataatsimut, allakkat arlallit malillugit
nakorsaanerup tamanna ima nassuiarpaa ”Paasisakka
malillugit tamanna sumiiffinni taakkunani
ukiorpassuarni ileqquusumut atassuteqarpoq, aamma misissuinerup ingerlanneqartup
ilimanarsisinngilaa, arlaannaatigulluunniit arnat qulaatiinnarlugit iliuuseqartoqartoq. Uummannap
pigisaani, suliap aallartinneqaqqaarfiani, naartusunik isumassuineq il.il. pillugit nunaqarfinni sulisunut
kingusinnerpaamik ukiaanerani 1988-imi pikkorissartitsisoqarpoq, kisianni nunap immikkoortuani
nakorsap maanna nalunaarfigivaanga, piffissami aggersumi nammineq nunaqarfinnut
angalanissaminut atatillugu aamma nakorsaammik atuisut ataasiakkaat
paasissutissinneqarluarsimallutik misigisimanersut qulakkiissallugu.”
583
Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup Siulersuisuini ataatsimiinnermi nunap immikkoortua ataaseq,
Depo-Proveramik annertuumik atuiffiusoq, oqaluuserineqarpoq. Siulersuisunut ilaasortaq ataaseq
oqarpoq, ”tassani
[nunap immikkoortuata taaguutaa ilanngunneqanngilaq]isumaqartoqartoq,
ernisimagaanni taava kapitittoqartariaqartoq. Taanna isumaqarpoq, nunap immikkoortuani
nakorsaqarfimmi tassani arnat taama isumaqalersissallugit eqqortuunngitsoq.”
Nakorsaanerup
oqaatigivaa, nunaqarfimmi pikkorissartitsinermi innuttaasunut erseqqissaatigineqarsimasoq, taanna
piumasunut neqeroorutaasoq. Taassuma ilanngullugu oqaatigivaa: ”Aammali
Nunatta
Nakorsaaneqarfiata suliaq qaqikkusuppaa.”
584
Ilisimaneqanngilaq taamaattoqarsimappat nakorsaanerup
sumut atatillugu qaqissimassaneraa.
Nunap immikkoortua, atuisut amerleriaateqarnerannik nalunaaruteqartutuaq, tassaavoq Ittoqqortoormiit,
nunap immikkoortuini allani atuisut amerlassutsimikkut aalaakkaasuullutilluunniit appariartorlutik.
585
Nunatta Nakorsaanerata nalunaarusiornera malillugu nakorsaat siullerpaatut
–
imaluunniit
akulikinnerpaamik
–
naartunaveersaatitut toqqarneqanngisaannarpoq, soorluttaaq nakorsap
tunniussineratigut passussineq taamaallaat aallartinneqartartoq, aamma malittarisassat atuuttut malillugit
sumiiffinni tamani malitseqartitsilluni nakkutilliinerit sulisunit naleqquttunit suliarineqartarlutik.
586
Nalunaarusiami aammattaaq erseqqissarneqarpoq, nakorsaat nunani 90-ini akuerineqarsimasoq,
Sundhedsstyrelse-p malittarisassaani nangaassuteqarnani oqaatigineqarsimalluni. Nakorsaat aamma
saniatigut sunniutit pillugit ataatsimiititaliamit akuttunngitsumik nalilersorneqartarpoq, kingullermik
1986-imi taamaaliortoqarluni, nalunaarsorneqarsimanerata tunngavianik nalilersueqqinnisaq
tunngavissaqarsimanani. Nalunaarusiamissaaq takuneqarsinnaavoq, saniatigut sunniutit, nakorsat
154
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0165.png
IMMIKKOORTOQ 1
nalunaarutigisimasaat, nalinginnaasumik ilisimaneqartuusut. Sivisuumik
kinguaassiorsinnaajunnaarsimanermut tunngatillugu ataaseq nalunaarutigineqarsimavoq, kisianni nunap
immikkoortuinit 16-init arfineq-pingasut saniatigut sunniutit pillugit nalunaaruteqarsimanngillat.
Nunatta Nakorsaanerata nalunaarusiaminut atugassaminik ilisimatusarnikkut allaaserisanik,
nalunaarusianik WHO-meersunik il.il. katersuisimavoq, aamma arnat nappaataannut immikkoortortaq
Rigshospitalimiittoq attaveqarfigisimallugu, nakorsaat pillugu ilisimasat nutaajunerpaat
pissarsiariniarlugit.
587
Naggasiutitut Nunatta Nakorsaanera allappoq, ”tamanna
tunngavigalugu
taamaalilluni nakorsaatip Depo-Proverap Kalaallit Nunaanni atorneqarnera, imaluunniit tamatuma
qanoq annertutigisumik pinera pillugu isornartorsiuinissamut tunngavissamik nassaartoqanngilaq.”
Nalunaarusiami aamma immikkoortoqarpoq, naartuersittarnerit amerlassusiisa qaffakkiartornerat,
aamma naartulernissap pitsaaliorneqarnissaata pitsaanerunissaanik pisariaqartitsineq oqaatigineqarluni.
Taamaallaat 27 %-it naartunaveersaatinik atuinerat nakorsaanerup naammaginanngitsututut isigivaa.
Taassuma tassunga atatillugu aamma oqaatigivaa, AIDS-ip pitsaaliorneqarnissaanik suliaqarneq usuup
puuisa atugaanerulernerannik nassataqassagunartoq, aamma taamaalilluni pissutsit
allanngorsinnaassallutik. Nunap immikkoortuini nakorsat arlallit nalunaarusiamut
nalunaaruteqarnerminni allapput, tusagassiuutsititigut samminninnerup kingunerisaanik arnat ilaasa
Depo-Proveramik atuinertik unitsissimagaat.
588
Nalunaarusiap Sundhedsstyrelse-mut nassiunneranut
atatillugu nakorsaanerup aamma eqqaavaa, oqallinneq aallartinneqartoq, pingaartumik Kalaallit Nunaata
radioani, aamma Depo-Proverap pitsaanngitsorujussuarmik eqqartorneqarnera, aamma piffissap
ingerlanerani p-pille-t ilanngullugit, naartuersittut amerlassusiat Kalaallit Nunaanni qaffasereeqisoq suli
qaffasinneruleqqinnissaa ernumassutigalugu.
589
Nalunaarusiaq aamma Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanut aamma Kalaallit
Nunaanni Peqqinnissaqarfiup Siulersuisuinut nassiunneqarpoq, soorluttaaq Nunatta Nakorsaanerata
inatsisartunut- aamma naalakkersuisunut ilaasortanit arlalinnit, nalunaarusiamik aamma tigusaqartunit,
saaffiginnissutit akissuteqarfigigai.
590
Nalunaarusiami pingaarnertut inerniliussat Kalaallit Nunaanni
tusagassiorfitsigut tamanut saqqummiunneqarput.
591
Sundhedsstyrelse-p Nunatta Nakorsaanerata nalunaarusiaanik tigusaqareernermi kingorna aammattaaq
Depo-Proverap atorneqarnera pillugu ilisimasalinnit avataaneersunit naliliisitsinissani
toqqarpaa.
592
Tamanna ilisimasalimmit avataaneersumit suliarineqarpoq, taassumalu Nunatta
Nakorsaanera isumaqatigivaa.
593
Sundhedsstyrelse-p tamatumunnga uiggiullugu Nunatta
Nakorsaaneranut ulloq 7. apriili 1989-imi nalunaarutigivaa, styrelse-p taanna isumaqatigigaa
tunngavissat pigineqartut malillugit Depo-Proverap Kalaallit Nunaanni atorneqarnera pillugu
isornartorsiuinissamut tunngavissaqanngitsoq.
594
Oqallinnerli Nunatta Nakorsaanerata aamma
Sundhedsstyrelse-p nakorsaammik tapersersuinerannit nipaalliallatsinneqanngilaq, ukiut ingerlaneranni
tamanut ammasumik aamma politikerit akornanni suli isornartorsiorneqartarluni, soorluttaaq Depo-
Provera nakorsaataasoq qimminut tunniunneqartartoq suli qitiutinneqartoq.
595
Ukiut arlaqanngitsut qaangiunnerini oqallinneq sakkortuseqqippoq, Danmarkimi TV2-p
piviusulersaarusiaq "Kvinder under kontrol” marsimi 1991-imi
saqqummiummagu. Depo-Proverap
Kalaallit Nunaanni atorneqarnera pillugu piviusulersaarusiaq apeqqusiivoq. Nunap immikkoortuani
Tasiilami nakorsaasimasoq assersuutigalugu oqaaseqarpoq, inersimasut ”ullut
tamaasa kigutigissarneq
ajortut, aamma taanna p-pille-nut eqqaasitsissutitut atorsinnaagaat”,
aamma saniatigut sunniutit
pillugit nakorsat ilisimatitsisartut, kisianni
taamaallaat ”naammaannartumik
annertussusilimmik,
inummi pineqartumi, arnami pineqartumi, passunniakkatsinni ilisimasaqassutsimut imaluunniit
paasinnissinnaassutsimut naleqquttumik.”
596
Imarisaa ataatsimut isigalugu, aamma pingaartumik
oqaaseqarnerit taama ittut kingunerivaat piviusulersaarutip oqallinnermik annertuumik pilersitsinera,
aamma naalakkersuisunut ilaasortaq ataaseq (Henriette Rasmusseni) radiokkut oqaaseqarpoq, nakorsaat
Kalaallit Nunaanni inerteqqutaalissasoq kissaatigalugu.
597
Nunap immikkoortuani Tasiilami nakorsaq
155
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0166.png
IMMIKKOORTOQ 1
tulliusoq KNR-mut 2025-mi oqaluttuarpoq, sumiiffimmi oqallinnerup kingunerisaanik Depo-Proverap
peernissaa aalajangiussimallugu.
598
Piviusulersaarut aamma Folketingip peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliaa Depo-Provera pillugu
danskit sundhedsministeriannut apeqqutinik qulinik ulloq 6. marsi 1991-imi apeqquteqarneranik
kinguneqarpoq
–
taakkunannga apeqqutit pingasut nakorsaatip Kalaallit Nunaanni atorneqarneranut
aamma nakkutigineqarneranut immikkut, imaluunniit ilaannakortumik tunngassuteqarlutik. Apeqqutit
sinneri ataatsimut isigalugu saniatigut sunniutinut, nakkutilliinermut, napparsimasut pisinnaatitaaffiinut,
angajoqqaatut akisussaatitaasut akuersinerannut (aamma Kalaallit Nunaanni), kiisalu nakorsaat USA-mi
qanga inerteqqutaalersimanersoq tunngassuteqarput.
599
Aqaguani (ulloq 7. marsi) sundhedsministeri suliaq pillugu nassuiaateqaqqullugu aggersarneqarpoq.
Ministerip oqalugiarnera, aamma pappiala piareersimatitaq, atorfilittat ministerimut suliaat, apeqqutinut
kalaallinut tunngasunut tunngatillugu pingaarnertut nakorsaanerup nalunaarusiaanit 1989-imeersumit
tunngaveqarput
Nassuiaateqareernerup kingorna peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliap apeqqutaanut allakkatigut
akissutissamut missingiummik Sundhedsstyrelse suliaqaqqullugu qinnuigineqarpoq. Apeqqutinut
taakkununnga, Kalaallit Nunaannut tunngassutilinnut, akissutit nutarneqarsimanissaat anguniarlugu
Sundhedsstyrelse Nunatta Nakorsaaneranut saaffiginneqqippoq.
600
Nunatta Nakorsaanerata
Sundhedsstyrelse-mut akissutaani takuneqarsinnaavoq, taanna, 1989-imisut, nunap immikkoortuini
nakorsanit tamanit paasissutissanik piniarsimasoq.
601
Nunatta Nakorsaanerata atuisut qassiuneri,
nakkutilliineq kiisalu saniatigut sunniutit aamma/imaluunniit paasissutissinneqarnerup amigaataanera
pillugit maalaarutit nunap immikkoortuini nakorsanut apeqqutigisimavai. Taassuma Sundhedsstyrelse-
mut akissuteqarnermini paasissutissiissutigisimavaa, arnat 100-jungajaat Depo-Proveramik maanna
tunineqartartut.
602
Depo-Proveramik atuineq taamaalilluni, Nunatta Nakorsaanera malillugu, 1989-imiit
affaannanngungajassimavoq. Taassuma oqaatigivaa, arnat, nakorsaammik pisartut, nunap
immikkoortuini tamangajanni aalajangersimasumik nakkutigineqartut, kiisalu nakorsat
naartunaveersaatit pillugit paasissutissiinissamut malittarisassanik 1987-imi tigusaqarsimasut.
Folketingip peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliaanit apeqqutit saniatigut Folketingimut ilaasortap Otto
Steenholdtip Sundhedsministeri ulloq 12. marsi aamma apeqquteqarfigivaa, Depo-Proverap Kalaallit
Nunaanni atorunnaarsinneqarnissaa maanna piffissanngortoq isumaqannginnersoq. Steenholdtip
tunngavilersuutimini innersuussutigivaa, naartunaveersaatinik allanik peqartoq, aammalu taamaattumik
Depo-Proverap atorneqarnerata unitsinneqarnissaanut tunngavissaqarsimassasoq. Ministerip
akissuteqarnermini oqaatigivaa, nakorsaat nalunaarsorneqarsimasoq aamma nioqqutigineqartoq
pineqarmat nakorsat ataasiakkaat namminneq
–
nakorsaqarnermut inatsimmi aalajangersakkat
tunngavigalugit akisussaaffeqarlutik
–
nakorsaammik tunniussinissartik aalajangissagaat, pisuni
nakorsap pitsaanerpaasussatut naliligaani. Tassani assersuutigalugu pineqartut tassaassinnaapput arnat
iviangimikkut kræfteqarsimasut, imaluunniit arnaq pissutsit immikkut ittut pissutigalugit najoqqutassat
malillugit p-pille-nik atuisinnaassasoq ilimagineqanngippat. Ministeri paasissutissiivoq, tamanna arnap
paasissutissinneqarluni akuersineranik piumasaqaatitaqartoq, tamannalu ministeri malillugu ima
nassataqarpoq, naartunaveersaatitut periutsit allat aamma paasissutissiissuutigineqassasut, naleqq.
paasissutissiineq aamma akuersineq pillugit Sundhedsstyrelse-p kaajallaasitaa 1982-imeersoq.
603
Depo-Proverap atorneqarnera pillugu oqallinnerit amerlasuut taakku takutippaat, inuiaqatigiinni aamma
politikerit akornanni taanna assortuussutaasorujussuusimasoq. Nakorsaatip atorneqarsinnaanerata
ajornanngitsunnguuneranik, pingaartumik Kalaallit Nunaanni atorneqarnissaminut tulluartuuneranik
oqartussaasut tunngavilersuutaat piffissap sivisunerusup ingerlanerani tammarpoq. Kiserngoruttoq
tassaavoq tunngavilersuutit aappaat, tassa atortut allat atorneqarsinnaannginneranni taanna
156
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0167.png
IMMIKKOORTOQ 1
atorneqarsinnaasoq. Depo-Proverap naartunaveersaatitut toqqarneqarneranut atatillugu nakorsat
akisussaaffeqarnerat 1991-imi, ukiunut siuliinut sanilliullugu, aamma erseqqinnerusumik taaneqarpoq.
Tamatuma saniatigut nakorsaat pillugu 1980-ikkunni tamanut ammasumik oqallittoqarpoq, tamatuma
kinguneralugu qimminut nakorsaatitut isigineqarlunilu taaneqartalernera. Oqallinnerni tamani nakorsaat
assigiinngitsunik annertussusilimik pimoorussilluni aamma nuannaarutiginnilluni nakorsanit
illersorneqartarpoq, naartunaveersaatitut tulluartuunerarlugu, aamma peqqinnissakkut isigalugu
naleqquttutut isigineqaraangat nakorsaatinut allanut taarsiullugu atorneqarsinnaasutut isigineqarluni.
Nunatta Nakorsaanerata nalunaarusiaata 1989-imeersup takutippaa, nakorsaatip atorneqarnerani nunap
immikkoortuini erseqqissumik nikingasoqartoq, aamma nunap immikkoortuini marlunni atuineq
illoqarfiup nunaqarfiullu akornanni erseqqissumik nikingalluni. Nikinganeq taanna nalimini ima
nassuiarneqarpoq, nunap immikkoortuini taakkunani nakorsaatip atorneqarnera immikkut ittumik
ileqquusoq. Ileqqoq taanna nakorsat ataasiakkaat nakorsaammik isiginninnerannut aamma atuinerannut
qularnanngitsumik tunngatinneqarsinnaalluarsinnaavoq.
Eqikkaaneq
Innuttaasut amerleriaateqarnerat apparmat spiralip politikkikkut soqutigineqarnera annikillivoq,
ilaatigummi maanna taanna atorneqarnissaminut akuerisaasimavoq, aammalu nalinginnaasumik
atorneqalersimasutut isigineqalerluni, ilaatigullu naartunaveersaatit allat
pissarsiarineqarsinnaanngorsimallutik. Nakorsanit soqutiginninneq 1970-ikkut allartinneranni
naartunaveersaammut nutaamut Depo-Proveramut katersuuffeqarpoq.
Kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiineq meeqqat atuarfianni atuartitsinermut
aalajangersimasumik ilaalersimavoq, aammalu paasisitsiniaanermut atortussanik
ineriartortitsisoqarsimalluni. Suliassaqarfik taanna manna ineriartortitsiffiup nalaaniikkunnaarpoq,
kisiannili ingerlanneqartussatut nutartertuagassatullu piulersimalluni. Naartunaveersaatit
ilisimaneqarnerulernissaat anguniarliugu Kalaallit Nunaanni 1970-ikkunni suli suliniartoqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Kattuffiata sulissutigisaanik 1971-imi ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarnermut pingaarnertut ataatsimiitaliamik pilersitsisoqarpoq. Taanna
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu paasisitsiniaalluni sulinissamut aningaasanik
pissarsivoq, aammalu suliassaqarfiup suliarinissaanut Kalaallit Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffik
1972-imi ikiortiseralugu.
Naartuersissinnaanerup ammaanneqarnissaa pillugu politikkikkut oqallinnerit, aammalu kingorna
naartuersittut amerlassusiisa ineriartornerannik pingaartumik nakorsanit oqaatigineqartarneranni
naartunaveersaat qitiusumik inissisimavoq. Taamaalilluni naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisarneq
naartuersinnissap pitsaaliorneqarnissaanut pingaarutilimmik inissisimasoq, aamma kissaatiginngisamik
naartulernissap pitsaaliorneqarnissaa naartuersinnermit pitsaanerusoq Danmarkimi politikkikkut
eqqumaffigineqarpoq. Naartunaveersaatit pillugit oqallinneq naartuersinnermut inatsisip Kalaallit
Nunaanni akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu Landsrådimi aamma ingerlanneqarpoq. Oqallinneq
sioqqullugu Landsrådimut ilaasortat ilaatigut nakorsat peqatigiiffiannit saaffiginnissummik tigusaqarput,
tassani takutinneqarluni naartuersittarnerit pitsaaliorniarlugit naartunaveersaatit pillugit
paasisitsiniaaneq annertunerulersinnneqarlunilu sakkortusineqarnissaa nakorsat pisariaqavissutut
isigigaat. Naartuersissinnaanerup akuersissutigineqarnerata kingorna Kalaallit Nunaanni naartuersittut
amerlassusiat qaffariaateqarpoq.
Depo-Provera naartunaveersaatitut Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni 1970-ikkut aallartinnerani
atorneqarsinnaalerpoq. Taanna spiralit aamma kingusinnerusukkut p-pille-t atorneqarnerisut
157
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0168.png
IMMIKKOORTOQ 1
annertutigisumik atorneqalinngisaannarsimavoq, naak Danmarkimut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni
atorneqarneqarnerugaluartoq. Nakorsaalli naartunaveersaatit pillugit 1980-ikkunni tamanut ammasumik
aamma politikkikkut oqallinnermi initoorujussuusimavoq. Danskit tusagassiorfii Depo-Provera pillugu
isornartorsiuilluni allaaserisanik arlalinnik 1979-imi aamma 1980-imi saqqummiussisarlutik
aallartipput, pingaartumik nakorsaatip nunani siuarsagassani atorneqarnera pillugu. Tamanna
kapuummik nakorsaat pillugu folketingimi oqallinnissamut pissutissaqalersitsivoq. Taassuma
aqukkuminarneranut nunap nakorsaanera innersuussivoq, aamma tamanna spiralip innuttaasunut
atorneqarsinnaassusia pillugu 1960-ikkunni tunngavilersuutaasimalluni, aammalu atortut allat
atorneqarsinnaanngikkaangata atorneqarsinnaasutut oqaatigineqarluni. Depo-Proverap Kalaallit
Nunaanni (arnat kinguaassiorsinnaasut 3,8 %-ii taassuminnga atuillutik) aamma Danmarkimi (0,12 % -ii
atuillutik) atorneqara sooq taama assigiinngitsiginersoq oqaatigineqarnaniluunniit itinerusumik
nassuiarneqaanngilaq. Tassa taamaalillutik danskinut sanilliullutik kalaallit Depo-Proveramik
tunineqartartut 30-riaatingajammik amerlanerupput. Oqallinneq 1980-ikkunni sakkortuseqqippoq,
aammalu Depo-Proverap atugaanera pillugu Nunap nakorsaanerata 1988-imi sukumiinerusumik
misissuineranik tamanna kinguneqarluni. Taassuma takutippaa, nakorsaatip atorneqarnerani nunap
immikkoortuini erseqqissumik nikingasoqartoq, aamma nunap immikkoortuini marlunni atuineq
illoqarfiup nunaqarfiullu akornanni erseqqissumik nikingalluni. Nikinganeq taanna nalimini ima
nassuiarneqarpoq, nunap immikkoortuini taakkunani nakorsaatip atorneqarnera immikkut ittumik
ileqquusoq. Ileqqoq taanna nakorsat ataasiakkaat nakorsaammik isiginninnerannut aamma atuinerannut
qularnanngitsumik tunngatinneqarsinnaalluarsinnaavoq.
158
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0169.png
IMMIKKOORTOQ 2
IMMIKKOORTOQ 2
159
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0170.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.1
Immikkoortoq 2-mut
siulequtsiussaq
Napparsimasunik katsorsaanermi inatsisitigut tunngaviit immikkoortoq 2-mi qulaajarneqarput. Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmi pingaarnertut akisussaaffeqarnermut tunngasut, katsorsarneqarnermut
atatillugu paasissutissiinissamut aamma akuersisitsinissamut tunngavissat, nakorsatut
akisussaassuseqarneq aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi naalagaaffimmit
ingerlanneqartumi peqqinnissakkut passussinermi inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu naalagaaffiup
inatsisitigut pisussaaffii qitiutillugit sammineqarput.
Immikkoortoq 2 inatsisinit, aamma inatsisitigut ilisimatusarnermit sulianit tunngaveqarpoq. Inatsisitigut
tunngavinnik qulaajaaneq pissutsit arlallit, immikkoortoq 1-imi kiisalu 3-mi sammineqartut, pillugit
paasissutissanik erseqqissaanernik ilaneqassaaq, tassunga ilanngullugu ilisimatusarnikkut
misileraanermi tunngavissat aamma angajoqqaatut akisussaassuseqarneq-aamma akuersineq pillugit
malittarisassat. Tamatuma saniatigut naartusunik isumassuineq pillugu danskit inatsisaata 1966-
imeersup ingerlasimanera Rothmar Herrmann 2025 takutinneqarpoq.
160
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0171.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.2
Peqqinnissaqarfimmi
akisussaaffeqarnikkut pissutsit
pingaarnerit
Peqqinnissaqarfiup qitiusumik aqunneqarnera pillugu inatsit 1932
604
-meersoq pilermalli
Sundhedsstyrelse-p sulinerani Kalaallit Nunaat
605
aamma ilaatinneqarpoq. Inatsimmi §§ 2 aamma 3
malillugit Sundhedsstyrelse peqqinnissamik-aamma napparsimasunik isumaginninnermi qullersatut
nakkutilliisussaatitaavoq (nakkutilliisutut atuuffik), nakorsatut ilisimasaqarnissamik imaluunniit
nakorsaatilerinermik ilisimasaqarnissamik pisariaqartitsiffiusuni pisuni tamani oqartussanut qullersatut
siunnersuisuussalluni (siunnersuisutut atuuffik), aamma nuna tamakkerlugu peqqinnissakkut atukkat
malinnaaffigalugit, aammalu peqqinnissaq pillugu inatsisip malinneqarneranik nakkutiginnittussalluni
(nakkutiginninnermik atuuffik), tassunga ilanngullugit unioqqutitsinerit aamma amigaatit pillugit
oqartussat naleqquttut eqqumaffiginninnissaat isumagissallugu.
Sundhedsstyrelse-p nakorsanik paasisassarsiortitsilluni aallartitsinera tunngavigalugu Sundhedsstyrelse-
p Kalaallit Nunaanni peqqinnissakkut pissutsit pillugit isiginninnera Grønlandskommissionip
isumaliutissiissutaani 4-mi (Grønlandskommissionen, 1950) saqqummiunneqarpoq. Nalunaarut
”Beretninger vedrørende Grønlands styrelse”-mi
1949-mi naqeqqaarneqarsimavoq, Sundhedsstyrelse-p
isiginninnerminik statsministerimut allakkatigut 21. oktober 1948
606
-mi ullulerneqartutigut
saqqummiussereernerata kingorna. Tassunga uiggiullugu Sundhedsstyrelse arfineq-marlunnik
siunnersuuteqarpoq, tassani kissaatigineqarluni tallimat sapinngisamik annertunerpaamik
siuarsarneqassasut, marluk sulinerup siuariartornera malillugu sukkassusilimmik
siuarsarneqarsinnaallutik. Siunnersuut siulleq tassaasimavoq nakorsaanermik atorfinitsitsinissaq.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik pillugu inatsisip nr. 275/1950-ip akuersissutigineqarneratigut
Kunngimit (Indenrigsministeriamit) nakorsaaneq toqqarneqartoq inatsisip 1950-imi pilernerani
peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaanera pillugu inatsimmi danskit amtiini
607
nakorsanut aaljangersakkat
malillugit killilerneqartut malillugit pisinnaatitsissutinik aamma pisussaaffinnik pisussaaffilerneqarpoq,
Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkuullarissuunerannik pissuteqartumik nikingassutit iluanni.
Peqqinnissamik nakkutilliisoqarneq pillugu inatsit 1914-imeersoq (Embedslægeloven af 1914)
peqqinnissamik nakkutilliisoqarfiit pillugit inatsimmit 1973-imi taarserneqarpoq, taanna Kalaallit
Nunaannut tunngatillugu peqqussutikkut immikkut piumasaqaatitaqarnani. Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfik pillugu inatsit § 5-imik allanngortitsiffiusumik inatsit nr. 107, 26. april 1961-
imeersukkut allanngortinneqarpoq, aammalu ilaatigut nappaatinik tunillaassuuttunik akiuiniarnermut
malittarisassaliornissamut tunngatillugu Kalaallit Nunaannut ministeri arlalinnik tassuuna
piginnaatitaaffilerneqarluni.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup ataani naalagaaffimmit
ingerlanneqarlunilu aningaasalersorneqarsimavoq. Peqqinnissaqarfimmik aqutsineq pingaarneq
Ministereqarfiup ingerlappaa, aamma peqqinnissaqarfiit attatiinnarneqarnissaat, ineriartortineqarnissaat
aningaasalersorneqarnerallu
608
akisussaaffigisimallugit. Siusinnerusukkut eqqaaneqareersutut ministeria
peqqinnissaqarfimmut tunngasutigut siunnersortimik atorfeqartitsivoq. Peqqinnissaqarfik 1975-ip
tungaanut Kalaallit Nunaata Ministereqarfiani landshøvdingi aqqutigalugu aqunneqarpoq, ulluinnarni
aqutsineq nakorsaanermit aamma Dronning Ingridip Napparsimmavissuani
609
napparsimavimmut
161
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0172.png
IMMIKKOORTOQ 2
pisortamit. Landshøvdingip atorfiani GTO-p ataani teknikkimut immikkoortortaq siunnersuisartutut
atassuteqarpoq, napparsimavimmut pisortaq peqatigalugu peqqinnissaqarfiup illutaanik
nakkutilliinermik suliaqartumik.
Kingorna peqqinnissaqarfimmik aqutsinermut tunngatillugu nalunaarummi nr. 568, 20. november 1975-
imeersumi takuneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunanni peqqinnissaqarfimmi siulersuisut
peqqinnissaqarfimmi ataatsimoortumi sumiiffimmi aqutsisuusut. Siulersuisut landshøvdingimik (1979-
imiit Naalagaaffiup sinniisua) siulittaasuusumik, ilaasortanik marlunnik landsrådimit toqqarneqartunik,
sulisoqarnermut- aamma isumaginninnermut pisortamik aamma nakorsaanermik
610
inuttaqarpoq.
Siulersuisut peqqinnissakkut suliassat ingerlanneqarnerannik pilersaarusiornissaq aamma
nakkutilliinissaq suliassarivaat, aamma peqqinnissaqarfik pillugu suliat, Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmit aamma Landsrådimit saqqummiunneqartut, tamaasa oqaaseqarfigalugillu
inassuteqaateqarfigisassallugit. Peqqinnissaqarfimmik sumiiffimmi ulluinnarni aqutsinermut
akisussaaffik naalagaaffiup aallartitaatut qullersatut Naalagaaffiup sinniisuaniippoq, ulluinnarni
ingerlaavartumik aqutsineq Naalagaaffiup sinniisua sinnerlugu nakorsaanermit
611
suliarineqarmat.
Danskit amtiini tamani peqqinnissamik nakkutilliisoqarfeqarsimavoq, Kalaallit Nunaannilu taanna
taaguuteqarpoq Nunatsinni Nakorsaaneqarfik.
612
Nakorsaanerup ilaatigut peqqinnissaqarfimmi sulisunik
nakkutilliinermik Sundhedsstyrelse ikiortussaavaa. Nakorsaaneq Danmarkimi amtimi nakorsap
piginnaatitaaffiisa aamma pisussaaffiisa assinginik piginnaatitaaffeqarlunilu pisussaaffeqarpoq,
aammalu tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi sulialinnut qullersaallunilu
peqqinnissaqarfimmi nakorsat suliassaqarfiinut aqutsisuulluni. Nakorsaaneq taamaalilluni
Sundhedsstyrelse sinnerlugu siunnersuinermi nakkutilliinermilu suliassanik arlalinnik suliaqartarpoq,
aamma soorunami peqqinnissaqarfimmi nakorsat suliassaqarfiinut aqutsisutut
613
suliassap
suliarinissaanut Sundhedsstyrelse-mik isumasioqateqartarluni. Nakorsaanerup sulineranut atatillugu
Sundheds- og Indenrigsministeriami paasissutissartaani aamma takuneqarsinnaavoq, akissarsiat aamma
tapit ministereqarfimmit
614
akilerneqartartut. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup sinnerani
nakorsanut allanut tamanut atuuttup, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup aamma Den almindelige
danske Lægeforening-ip
615
isumaqatigiissutaat immikkut ittoq malillugu atorfeqartitaasut illuatungaanik
nakorsaaneq taamaalilluni Indenrigs- og Sundhedsministeriamit statstjenestemand
616
-itut
atorfeqartitaavoq, aamma Danmarkimik peqqinnissaqarfimmik nakkutilliisut assigalugit nakorsaaneq
Sundhesstyrelse-p ataaniippoq. Ilutigitilluguli Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik pillugu inatsimmi
nr. 275/1950-imi § 3 malillugu statsministeri (Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik), nakorsaanermut
aamma nunap immikkoortuini nakorsanut
617
ilitsersuutinik suliaqartarpoq. Atorfeqarnermut
tunngatillugu nakorsaaneq tjenestemandinut inatsisit
618
malillugit atorfeqarpoq, aamma naleqq. § 10
ilumooqqissaarluni malittarisassaq, nammineq atorfimminut atuuttut, eqqortinnissaannut
pisussaaffeqarluni, aamma sulinermi avataatigut ataqqisaanerminut aamma tatigisaanerminut
naleqqulluartutut, atorfimmini pisariaqartumut, takutitsissalluni. Justitsministeriap Naalagaaffiup
oqartussaanut tamanut kaajallaasitaa nr. 219, 10/11/1938-meersoq, Tjenestemandinik, aamma taamatut
naligisaanik
619
Inatsisinik unioqqutitsisunik unnerluussisussaatitaallutik Oqartussanut
Nalunaarutiginninnermut tunngasoq tjenestemandit kikkulluunniit appasinnerusumik atorfillip
pillarneqaataasinnaasumik iliuuseqarsimaneranik, imaluunniit iliuuseqarsimasinnaaneranik
paasineqaatissarsisimasoq pillugu ilisimasaqalersut nalunaaruteqarnissaminnut pisussaaffeqarput,
naleqq. imm. 3. Atorfeqarnermut inatsisit tunngavigineqartut nalinginnaasut aamma aqutsinermut inatsit
malillugit pisortaq sulisorisaminik nakkutilliisussaatitaavoq. Piffissamili pineqartumi suleriaaseq
atorneqanngingajavippoq, pisortaq taamaallaat akisussaatinneqartarluni atorfilittatut sulisorisaminik
nakkutilliinnginnini pissutigalugu.
620
Nakorsaaneq Kalaallit Nunaanni qitiusumik oqartussanit tamanit suliani, nakorsaqarnikkut imaluunniit
eqqiluisaarnikkut
621
paasisaqarnissamik pisariaqartitsiffiusuni, tamani tusarniarneqartussaavoq, aammalu
suliat taakku pillugit tusarniarneqartarpoq, tamannalu aamma landshøvding-eqarfimmit
162
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0173.png
IMMIKKOORTOQ 2
isumagineqartarluni. Apeqqutinik suliffeqarfinnik pilersitsinermut aamma ingerlatsinermut tunngasunik
nakorsaaneq Landshøvding-i sinnerlugu
622
suliaqartarpoq. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik, 1955-
imi pilersinneqartoq, 1987-imi atorunnaarsitsinissaq tikillugu Kalaallit Nunaannut tunngasunik
qitiusumik ingerlatsinermik ataqatigiissaarisuuvoq.
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik aamma Sundhedsstyrelse suliani amerlasuuni ingerlaqatigiittutut
ilillutik suleqatigiittarput. Nakorsaanermut aqutsisuusut Sundhedsstyrelse-p suliaasa
623
ilaani ima
nasssuiarneqarpoq, Sundhedsstyrelse tassaasoq qaninnerpaatut oqartussaq, kisianni Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfik ”taassuma qullersarigaa”. Taamaalilluni oqaatigineqareersutut Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfik aamma ilitsersuutinik aalajangersaasarpoq, Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik
pillugu inatsimmi nr. 275/1950-imi § 3 malillugu statsministerimit aalajangersarneqartussaagaluartunik,
ilitsersuummili oqaatigineqarluni nakorsaaneq atorfimminut tunngatillugu Sundhedsstyrelse-p ataani
inissisimasoq. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik peqqinnissaqarfimmi sulisunik allanik
atorfinititsisartuunermi saniatigut nakorsanit sulinermi il.il. atortussat inniminnikkat akiligassartaannik
akiliisussatut tigusisartuuvoq. Ministeria taamaalilluni aningaasaliissutinik Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmi akiliutigineqartunut aqutsisuuvoq. Statsministeri (Grønlandsdepartementet aamma
kingorna Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik) aamma inatsimmi § 8 malillugu Sundhedstyrelse-mik
isumaqatiginninniareernermi kingorna inatsimmit nalinginnaasumit aalajangersakkanit nikingassutinik
taamaattunik, Kalaallit Nunaannut pissutsit immikkut ittut pissutigalugit pisariaqartinneqarsinnaasunik,
aalajangersaasinnaatitaavoq. Oqaasertai malillugit inatsisit atuuttut malillugit Sundhedsstyrelse-p
piginnaatitaaffii kalluarneqanngillat.
624
Peqqinnissaqarfik, siusinnerusukkut immikkoortoq 1-imi taaneqareersutut, nunap immikkoortuinut 17-
inut agguataarneqarsimavoq, tamarmik immikkut nunap immikkoortuani nakorsaqarlutik.
625
Nunap
immikkoortuini nakorsat Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit
626
atorfeqartitaallutillu
qaammatikkaartumik akissarsiaqartinneqarput. Nunap immikkoortuini nakorsat sulinerat ”Instruks for
de i Grønland ansatte distriktslæger” af 16. april 1959-imeersumi
aalajangersarneqarpoq. Nunap
immikkoortuini nakorsat, naleqq. ilitsersuummi § 2, sulinertik pillugu inatsitsit aamma aalajangersakkat
qaqugukkulluunniit atuuttut malissallugit pisussaaffeqarput. Aammattaaq taakku peqqussutit Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmit, nakorsaanermit aamma landshøvdingimit tunniunneqartut malissallugit
pisussaaffeqarput. Nakorsaqarnermut tunngasuni nakorsaaneq nunap immikkoortuini nakorsanut
qaninnerpaatut qullersarineqarpoq. Nunap immikkoortuani nakorsanut ilitsersuut ulluinnarni
nakorsiartitsinermut piffissaqarnissamik, aamma nakorsaq pitsaaliuinerup
627
iluani suleqataassasoq
piumasaqaatitaqarpoq.
Nakorsat allat taamaalillutik aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi atorfinitsinneqartarput.
Nakorsat sulinermi pissutsit pillugit inatsisinut tunngatillugu napparsimmavimmut/sulisitsisumut
attuumassuteqarput, aamma taamaalilluni napparsimasup ataasiakkaap aamma nakorsap ataasiakkaap
akornanni toqqaannartumik inatsisitigut atassuteqartoqanngilaq. Nakorsat Den almindelige danske
Lægeforening-ip ataani Kalaallit Nunaanni nakorsat peqatigiiffianni peqatigiiffeqarput, tassani ilaatigut
kattuffittut isumaqatiginninniarsinnaatitaasutut nakorsat soqutigisaannik suliaqartoqartarluni. Nakorsat
taarsiissuteqarnissamik akisussaaffiat pillugu Sundhedsstyrelse napparsimasunut nalunaarsuiffimmik
suliami
628
paasissutissiivoq, nakorsanut Kalaallit Nunaanni atorfilinnut tamanut atuuttoq tassaasoq
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik tamakkiisumik pillaatissinneqassasoq, naleqq. Danske Lov 3-19-2,
napparsimasoq nakorsiartarfimmi suliarineqaraangat, nakorsaq tassani sulisuusutut sulisimappat, aamma
napparsimasoq katsorsarneqarnissamik akiuliuteqarpat akiliuteqanngippalluunniit. Tassani danskit
inatsisaanni sulisitsisut akisussaaffeqarneri nalinginnaasut atorneqarput, tamannalu ima isumaqarpoq,
nakorsaaneq imaluunniit nunap immikkoortuani nakorsat sulisutut taarsiisussaatitaanermut inatsit
malillugu inatsisitigut akisussaatinneqartussamik suliami uani, suli pisoqalisoorsimanngitsumi,
629
iliuuseqarsimagunik, taava pisut malillugit danskit naalagaaffiat sulisitsisutut
pillaatissinneqarsinnaavoq. Gomard-ip oqaatigivaa, taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik pillugu inatsit
163
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0174.png
IMMIKKOORTOQ 2
1984-imi naammassineqarnissaa sioqqullugu malittarisassaq pingaarneq tassaasimasoq, sulisoq
kukkunini pissutigalugu ajoqusiisoq (culpa) nammineq inuttut akisussaasuusartoq, aamma sulisitsisoq,
taarsiissuteqarnermut akiliuteqartoq, sulisumut tamakkiisumik taarsiiffigeqqusinnaasoq.
Taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqarneq pillugu inatsimmi § 23 malillugu sulisoq naleqquttutut
annertussusilimmik isigineqartumik taamaallaat akisussaasuuvoq. Kisianni Gomard-ip aamma
isumaqatigivaa, taarsiissuteqarnissamik inuttut akisussaaffik nakorsamut atorfilimmut piviusuunngitsoq
(Gomard, 1988), taamaalillutillu piumasaqaatit amerlanerit suliffeqarfimmut sammitinneqartarlutik.
Pisortat ingerlatsivii akisussaatinneqarsinnaapput, ingerlatsivik suliap ingerlanneqarnerani
ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimappat, aamma taarsiissuteqarnissamut
piumasaqaatit eqqortinneqarsimappata.
630 631
Taarsiisussaatitaanermut inatsisitigut nakorsap
akisussaaffeqarnera immikkoortumi 2.5-mi sukumiinerusumik sammineqassaaq.
Ukiumi tassannganneersumi napparsimasunut nalunaarsuiffimmik suliami
632
, nunatta
nakorsaaneqarfiata allanngortinneqarfiani (naleqq. sukumiinerusumik ataani nassuiarneqarnera) aamma
allaffissornikkut atuuffik tassanngaanniit peerneqarmat, nakorsaaneq allappoq, nakorsat aamma
peqqissaasut pissusilersuutaannik kiisalu kiffartuussinerannik- aamma utaqqisarnermik
ajornartorsiutinik naammagittaalliutinik Peqqinnissaqarfimmik ingerlatsivik sulisitsisutut
suliarinnittartoq. Taarsiissuteqarnissamik piumasaqaataasinnaasut aammattaaq sulisitsisumut
ingerlateqqinneqassapput. Napparsimasunut nalunaarsuiffimmik suliami nakorsaaneq
oqaasertaliussamik siunnersuuteqarpoq, kingorna amigartumik katsorsarneqarneq imaluunniit
kukkusumik isumassorneqarneq pillugit (nakorsanut inatsimmut aamma peqqissaasunut inatsimmut
tunngatillugu suliasssaqarfimmut tunngatillugu eqqunngitsumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik)
nakorsaanermut naammagittaalliortoqarsinnaasoq, aamma apeqqutit taamaattut nakorsaaneqarfimmit
aamma Sundhedsstyrelse-mit suliarineqarsinnaasut. Napparsimasunut nalunaarsuiffik Sundhedsstyrelse-
mit ima oqaaseqaateqarfigineqarpoq, ”nakorsanut
inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutinngitsup
innersuussutigineqarnera eqqumiippoq”.
Taanna maalaaruteqarnissamut ilitsersuutip
iluarsaanneqarnissaanut, taamaalilluni nakorsaqarnermut inatsit oqaasertaanit peerneqarluni,
pissutissaqalersitsisimanersoq takuneqarsinnaanngilaq, kisianni isumaliutissiissummi
633
ilaatigut
maluginiarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmik
634
aqutsinermi aamma nakkutilliinermi
sapinngisamik danskit tunngavii aamma ileqqui tunngavigineqarsimasut, ilutigitillugulu Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfik ima isumaqarluni, inatsimmik toqqammaviusumik aallaavilimmik aqutsineq
pitsaanerusoq, aamma malittarisassanik sapinngisamik pisariaqartitsisoqanngitsoq, iliuuseqarnissanut
aalajangersimasunut tunngatillugu inatsisitigut tunngaviliinissaq pisariaqartinneqanngippat.
635
Innuttaasup aamma napparsimmaviup akornanni pissutsinut tunngatillugu ullumikkutut suliassanik
suliarinnittarneq pillugu inatsitigut isumannaatsuutitsinissamik qulakkeerinniffigineqarnissaq
annikinerusimavoq. Peqqinnissaqarfiup malittarisassaliuunneqarnera pingaarnertut peqqinnissaqarfiup
aaqqissuussaaneranut tunngassuteqarsimavoq, napparsimasut isiginninnerannut tunngasutigut
annikissimalluni, aamma pingaartumik akeqanngitsumik peqqinnissakkut kiffartuunneqarnissamik
pisinnaatitaaffimmut tunngatillugu takuneqarsinnaalluni, aamma kingorna pisuni immikkut ittuni
(naartuersinnermi) erseqqissumik akuersisitsinissamik piumasaqaateqarnermi. Tamanna Indenrigs- og
Sundhedsministeriap nalunaarsuiffinnut malittarisassaani aamma takuneqarsinnaavoq, taanna 1988-imiit
aatsaat
’napparsimasut pisinnaatitaaffii aamma ileqqorissaarneq’ (suliassaqarfik 73)
636
pillugit sulianut
immikkoortumik peqalersimalluni. Sundhedsstyrelse-p nakkutilliisuunera peqqinnissaqarfimmi
sulisunut aamma suliffeqarfinnut sammitinneqarsimavoq, aammalu eqqaaneqareersutut
peqqinnissaqarfimmik nakkutilliisumit/nakorsaanermit suliarineqartarluni. Nakkutilliisutut atuuffiup
iluani peqqinnissaqarfimmi sulisut pillugit naammagittaalliuutit aamma suliarineqartarput, naleqq. § 4
(”Nakorsat, Kigutilerisut, Ernisussiortut, Peqqissaasut, Tagiartuisartut assigisaallu, kiisalu
Nakorsaatilerisut aamma taakku Ikiortaat Tamarmik Sundhedsstyrelse-p ataaniipput, taakku
Atorfeqarnerannut, Inniminniinerannut, Suliaannut og Pisussaaffiinut tunngasut” aamma § 5
(atornerluisuunini pissutigalugu imaluunniit sakkortuumik atorsinnaanngissuseqarnini pissutigalugu
164
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0175.png
IMMIKKOORTOQ 2
inoqatiminut ulorianartoq).
637
Naammagittaalliuutit pillugit suliat pillugit Sundhedsstyrelse-p
allagaatinik toqqortaasivianiittunik annertuunik taamungaannaq tigooqqaalluta misissuivugut, aammalu
qulajaanermi qitiutillugu sammineqartumut tunngatillugu naammagittaalliuutinik naleqquttunik
nassaarnata. Kisianni Napparsimasut maalaaruteqartarfianni (1988-imi pilersinneqartumi) suliat arlallit,
ilanngunneqartut, nassaarivagut.
Nakorsaaneq suliaminik ingerlatsinermini immikkoortuni marlunni 1985-imi radiokkut
aallakaatitsinermi isornartorsiorneqarpoq; Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup siulersuisuinik
naammattumik paasissutissiisimanngitsoq (Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik sinnerlugu Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmik ingerlatsisutut nakorsaanerup suliassaanut ilaasoq) aamma
aalersuutissamik aammik tunniussinermi hepatitis-ip siaruaatinnginnissaanik naammattumik
iliuuseqarsimannginneranik (Indenrigsministeria/Sundhedsstyrelse sinnerlugit nakorsaanerup
suliassaqarfiisa iluaniittoq). Tamanna Indenrigsministerimut allakkiami erseqqissaateqarnissamut
atorneqarpoq, tassa Sundhedsstyrelse-p aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup atuuffiit marluk
ataatsikkut inummut ataatsimut suliassanngortinneqarsimanerat tulluanngitsutut isigigaat, aamma
atuuffiit
638
avissaartinneqarnissaat pillugu maanna siunnersuuteqassallutik. Tamanna Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfiup paasissutissiisarnikkut aaqqissuussaanissaanut suleqatigiissitamit aamma
aqutsisoqatigiinnit, 1982-imi pilersinneqarsimasunit, siusinnerusukkut aamma
siunnersuutigineqarnikuuvoq, taakkunannga inassutigineqarluni allaffissornermik aamma
peqqinnissaqarfimmik nakkutilliisoqarfeqarnermik (suliassaqarfimmut tunngasutigut)
nakussaassaallunilu piareersaanissaq, soorluttaaq Kalaallit Nunaanni Nakorsat peqatigiiffiat tamanna
sioqqullugu 2. juuli 1969-imi allakkatigut
639
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut
aalajangiisartunut (Kalaallit Nunaannut Ministeriaqarfik, landshøvding-i aamma nakorsaaneq)
isornartorsiuillutik nalunaarusiamik suliaqarsimasut, ajuusaarutigalugu peqqinnissaqarfimmik
nakkutilliinermi suliassat, aamma Sundhedsstyrelse-mit suliassat nakorsaanerup ingerlatsinermi
akisussaaffimmik
640
tigusinnginnissaanut annikippallaartumik isiginiarneqarsimallunilu
tunngavilersuutigineqarsimasoq. Suliniummik suliaqarnermut atatillugu Sundhedsstyrelse-p
erseqqissarpaa, meeqqat toqusartut amerlanerat aamma kinguaassiuutitigut nappaatit amerlanerat
eqqarsaatigalugit inuiaqatigiinni peqqinnissakkut/peqqinnissaqarfimmik nakkutilliinikkut Kalaallit
Nunaanni sulinerup pingaarnerutinneqarnissaa ukiuni arlalinni pisariaqartinneqassasoq. Kalaallit
Nunaanni Ministereqarfimmit
641
siunnersuummi ataatsimi (Indenrigsministeriap allagaa 4. juuni 1986-
imeersoq najoqqutarineqartutut taaneqartoq), ilisimatitsissutigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfiup qitiusumik aqutsisoqarfiani sulisut peqqinnissaqarfiup ineriartornera malillugu
amerlineqarsimanngitsut: ”Tamatuma
kingunerivaa, suliassat nukinginnartut arlallit
sunniuteqarluartumik aamma iliuuseqarsinnaassusilimik suliarineqarsimannginnerat, Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfiup suliassaasa assigiinngissitaartorpassuit aqutsinikkut
piviusunngortinneqarnissaannik pisariaqartitsiffiussussaasumik. Tassunga tunngatillugu
taaneqarsinnaavoq (…)allaffissornerup/aningaasaqarnerup iluani malittarisassanik atuuttutunik
aamma ingerlariaatsinik eqqortitsinissamut tunngatillugu nunap immikkoortuinik nakkutilliinissaq
aamma ilitsersuinissaq”.
Kingullertut taaneqartoq Rigsrevisionimit isornartorsiorneqarsimavoq.
642
Sulisussanik amigaateqarneq aamma ajornartorsiutaasimavoq ingerlaavartumik qaqinneqartartoq.
Ukiakkut 1988-imi/upernaakkut 1989-imi annilaanngatigineqarsimavoq, nakorsat Kalaallit Nunaanni
atorfillit amerlasuut Kalaallit Nunaanni sulinermi atugassarititaasut
643
nalinginnaasut akerliuffigalugit
atorfitik qimassagaat.
Taamaalilluni piffissap taassuma ilaani, qulaajaanermi samineqartumi, pasitsaanneqarsinnaavoq
nakorsaanerup tungaaninngaanniit peqinnissaqarfimmi sulisunut, peqqinnissakkut qullersatut
akisussaaffigisaminut, naammaginanngitsumik nakkutilliillunilu, malitseqartitsillunilu
ilitsersuisarsimassasoq. Nakorsaanerup sulineranut tunngatillugu suliani aammattaaq nakorsaaneq
arlaleriarluni sulinerusimanera pillugu ataasiartumik ajunngitsorsiassarsitinneqarsimavoq, tassunga
ilanngullugu aamma piffissani sulinngiffeqarfigisassaraluamini, nakorsanik
644
naammattunik
165
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0176.png
IMMIKKOORTOQ 2
sulisussarsiniarnermik ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu. Tassa peqqinnissaqarfiup ineriartornera
ilutigalugu nakorsaaneqarfiup sulisunik amerlisitsisimannginnerata saniatigut taava nakorsaaneq
ilaannikkooriarluni nakorsatut sulilluni ikiuuttariaqartarsimavoq, sulisussarsiniarnerup ajornakusoornera
pissutigalugu. Sulisussarsiniarnerup ajornakusoornerata kingunerisaanik, aamma nakorsaanerup
allaffissornikkut aamma peqqinnissaqarfimmi nakkutillinikkut suliaqarnerata kingunerisaanik suliassat
amerlassusiat immaqa Rigsrevisionip isornartorsiuineranut qularnanngitsumik pissutaaqataasutut
nassuiaatigineqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaanni Nakorsat peqatigiiffiat 1975-1979-i aamma ajuusaaruteqarsimavoq,
peqqinnissaqarfimmik nakkutilliinermi suliassat nakorsaanerup ingerlatsinermi allaffissornikkut
akisussaaffimmik
645
aamma tigummiaqarneranut tunngatillugu annikippallaartumik
eqqarsaatigineqarsimasut. Aamma takuneqarpoq, nakorsaanerup ukiumoortumik nalunaarutai 1970-
ikkunni ukiunik arlalinnik kingusinaartumik saqqummiunneqarsimasut. Tamanna aamma qullersatut
oqartussat, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik aamma Sundhedsstyrelse, peqqinnissaqarfiup
aqunneqarneranik kingusinaarlutik paasisaqarsimanerannik kinguneqarsimasinnaavoq.
Taamaalilluni 1. juni 1986-i tikillugu nakorsaaneqarfiup Sundhedsstyrelse/Indenrigsministeria
sinnerlugit peqqinnissaqarfimmik nakkutilliinermi suliassat suliaralugillu Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfik sinnerlugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup aqunneqarnera siulersorpaa. 1. juni
1986-i aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup, Indenrigsministeria oqaloqatigereerlugu,
avissaartitsineq suliarivaa, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup aqunneqarneranik
suliassaq nakorsaaneqarfimmit avissaartinneqarluni, tamatumalu kingorna peqqinnissaqarfimmi
nakkutiginninnermik suliassat, Danmarkimi peqqinnissaqarfimmi nakkutiginnittut naligalugit, kisiisa
suliarilerlugit. Tamatuma kingunerisaanik nakorsaaneqarfiup ataani sulisut 1. januaari 1987-i
aallarnerfigalugu immikkoortinneqarput, tamatumalu kingorna peqqinnissaqarfimmik nakkutilliinermik
suliassaqarfimmi nakorsaaneq ataaseq, nakorsaanermut ikiorti ataaseq, uumasunut nakorsanut pisortaq
ataaseq, uumasunut nakorsaq ataaseq, allaffimmiut marluk aamma nutserisoq ataaseq
atorfeqartinneqartussanngorlutik. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit Kalaallit Nunaanni
nakorsaaneqarfik pillugu nalunaarut nr. 330, 21. maaji 1987-imeersoq atortussanngortinneqarpoq,
tassani ilaatigut takuneqarsinnaalluni nakorsaaneqarfik suliassaqarfik eqqarsaatigalugu
Sundhedsstyrelse-p ataani inissisimasoq, aamma nakorsaanertut suliassat nakorsaanermit aamma
nakorsaanermit allamit ataatsimit suliarineqassasut. Tassunga tunngatillugu kaajallaasitanik arlalinnik
atuutilersitsisoqarpoq
646
: Kalaallit Nunaanni nakorsaaneqarfimmik aaqqissuussineq
647
pillugu
kaajallaasitami takuneqarsinnaavoq, nakorsaaneqarfik ilaatigut Miljøstyrelsen og af socialmedicinsk art
for Socialstyrelsen sinnerlugu pinngortitamut tunngasunik apeqquteqaateqarsinnaasoq.
Nakorsaaneqarfik, nalunaarut nr. 330 aamma Kalaallit Nunaanni peqqissutsimut tunngatillugu pissutsit
pillugit kaajallaasitaq malillugit, peqqinnissamut tunngatillugu inatsit eqqortinneqarnersoq, kiisalu
peqqinnissakkut suliassat ingerlanneqarneranni amigaatigineqartunik oqartussat eqqumaffiginninnissaat
isumagalugulu siunnersuinermik aamma ikiuinermik il.il. suliaqassaaq. Nakorsaaneqarfik, siusinnerusoq
assigalugu, Sundhedsstyrelse sinnerlugu suliassanik arlalinnik suliaqarpoq, tassunga ilanngullugu
peqqinnissaqarfimmi sulisunik, aamma peqqinnissaqarfiup suliffeqarfiinik nakkutilliineq aamma
aalajangersakkanik atuuttunik peqqinnissaqarfimmi sulisunut pilersuineq, naleqq. nalunaarummi § 13,
soorluttaaq nakorsaanerup kissaatigigaa peqqinnissaqarfimmi sulisut pisussaaffitsik malillugu
nalunnaarutigineqartussanik nalunaarutiginnittassasut il.il. Tassunga ilanngullugu nappaammik
tunillaassuuttoqarneranut, upalungaarsimanermut aamma eqqartuussivimmut tunngatillu suliassaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini nakorsaqarnermut tunngatillugu kaajallaasitami
648
ilaatigut
takuneqarsinnaavoq, nunap immikkoortuani nakorsaq, allatut aalajangiisoqarsimanngippat, nunap
immikoortuani peqqinnissaqarfimmi atorfilinnut qaninnerpaatut qullersaasoq, aamma sakkortuumik
uteqqiattumillu sumiginnaasoqartillugu nunap immikkoortuani nakorsaq peqqinnissaqarfimmi sulisoq
pineqartoq pillugu nakorsaanermut nalunaaruteqassasoq. Nunap immikkoortuani nakorsap nakorsatut
suliassat nalinginnaasut aquppai, napparsimmavimmi aamma nakorsiartarfimmi, tassunga atasumi,
166
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0177.png
IMMIKKOORTOQ 2
nunaqarfinni anginerusuni nakorsiartarfiit aamma nunaqarfinni mikinerusuni sundhedsmedhjælperit
ikiortigalugit. Pingaarnerutinneqartut tassaapput, nakorsiartitsinerit, nakorsatut suliassat nalinginnaasut,
napparsimaviup nakorsiartarfiani ullut tamaasa nakorsiarnissamut piffissat nalunaarutigineqartassallutik,
aamma nakorsatut naliliineq tunngavigalugu pisariaqartutut isigineqartillugu napparsimasup
angerlarsimaffianut alakkaaneq. Tamatuma saniatigut nunap immikkoortuata nunaqarfiinut
nakorsiartitsiartorluni aaqqiissutit aalajangersimasumik pisartussat pilersaarusiorneqartassapput. Nunap
immikkoortuani nakorsap aammattaaq nappaatinik pitsaaliuilluni suliaqarneq aaqqissuuttarpaa, aamma
nappaatinik pitsaaliuilluni naartusunik, naalungiarsunnik aamma atuartunik misissuisarnerit
malittarisassat
649
atuuttut malillugit suliarineqarnersut nakkutigisarlugu. Kaajallaasitap 1959-
ilitsersuummi peqqussut ingerlateqqippaa, tassa nunap immikkoortuani nakorsaq napparsimasunut
nalunaarsuiffimmik peqqissaartumik, aamma nakorsiartitsilluni katsorsaanermi, ingerlatsinissaanut
tunngasoq, aamma atortussamut, kaajallaasitaq malillugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut
siulersuisunit akuerineqarsimasumut, aamma peqqinnissaqarfimmik ingerlatsivimmit
agguaanneqarsimasumut allanneqassasoq.
1. juni 1986-i aallarnerfigalugu allaffissornermut tunngasortaa, maannamut suliassartai Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfik sinnerlugu nakorsaanermit suliarineqartarsimasut, Naalagaaffiup
sinniisuata/Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup ataani peqqinnissaq pillugu nammineq
ingerlatsivinngorlugu nakorsaaneqarfimmit immikkoortinneqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmik sumiiffimmi allaffissornikkut aqutsineq Kalaallit Nunaanni
Peqqinnissaqarfimmik ingerlatsivimmut inissinneqarluni (Ministeriet for Grønland, 1986). Nakorsamik
siunnersortimik, ingerlatsinermi suliassanik suliaqartussamik, ingerlatsivimmi atorfinitsitsisoqarpoq,
nakorsaanerup aamma nakorsaanermut ikiortip maannamut suliarisimasaanik, tassunga ilanngullugu
assersuutigalguu sulisunik atorfinitsitsineq, nakorsat immikkut ilisimasallit angalanissaannik
pisariaqartitsinermik naliliillunilu ataqatigiissaarineq, pinasuartumik angallassinernik aaqqissuussineq
aamma napparsimasut Kalaallit Nunaanneersut katsorsartinnissamut tulleriaarneqarnerinik
nakkutiginninneq.
650
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup 1987-imi atorunnaarsinneqarneranut atatillugu ingerlatsivimmik
Nuummi pilersitsisoqarpoq, Namminersornerullutik Oqartussat aqutsinermik tigusinissaasa tungaanut
ikaarsaarnermut piffissaq eqqarsaatigalugu Nuummi ulluinnarni aqutsineq ingerlatsivimmi pisortamit
ingerlanneqarluni. Peqqinnissaqarfiup politikkikkut akisussaaffigineqarnera Danmarkimi
Sundhedsministeriap ulloq 10. september 1987-imi pilersinneqarneranut atatillugu
sundhedsministerimut nuunneqarpoq. 1989-imi decembarimi Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut
aamma sundhedsministeri isumaqatiginninniarnissamut ataatsimiititaliorput, Kalaallit Nunaanni
Namminersornerullutik Oqartussat peqqinnissaqarfimmik
651
tigusinissaannik piareersaasussamik.
Peqqinnissaqarfimmut tunngasut akisussaaffigineqarnerat ukiup nikinnerani 1991/1992-imi
tiguneqarpoq, qulaajaanermut piffissaq naammassineqarluni. Taamaalilluni peqqissutsimut aamma
avatangiisinut naalakkersuisoq peqqinnissaqarfimmut
652
qullersatut aqutsisunngorluni.
Nakorsaaneqarfik, aamma suliassat tassunga tunngasut
653
piffissami tassani Namminersornerullutik
Oqartussanit aamma tiguneqarpoq, taamanikkut peqqinnissaqarfiup napparsimasunut
maalaaruteqartarfia (Sundhedsvæsenets Patientklagenævni) suli suliani Kalaallit Nunaannut tunngasuni
aalajangiisartussaammat.
654 655
Taamaalilluni peqqinnissaqarfimmik tigusinissap tungaanut Danmarki
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut tunngasunut akisussaasuuvoq.
167
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0178.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.3
Katsorsaaneq aamma nakorsatut
akisussaaffik pillugit piffissami
pineqartumi tunngaviit aamma
malittarisassat nalinginnaasut
Suliassap nassuiarneqarnera naapertorlugu qulaajaanerup piffissami pineqartumi Kalaallit Nunaanni
aamma kalaallinut Danmarkimi efterskoleni atuartunut naartunaveersaatinik atuisitsinermi
suleriaatsimut, qulaajaanermi sammineqartumut, tunngatillugu inatsisitigut tunngaviit
qulaajarniarneqassapput. Napparsimasunik katsorsaanermi aamma nakorsatut akisussaaffik pillugit
tunngaviit aamma malittarisassat nalinginnaasut kapitalimi uani sammineqassapput.
Napparsimasut misissortinnermut, katsorsartinnermut, il.il. tunngatillugu namminneq
aalajangiisinnatitaanerannut tunngatillugu paasissutissinneqarluni akuersisitsinissaq Kalaallit Nunaanni
2001-mi aatsaat inatsitigut tunngavissalerneqarpoq. Danmarkimi ukiualunnguit sioqqullugit 1998-imi
inatsisitigut tunngavissaqalersinneqarluni. Taamaattumik napparsimasut pisinnaatitaaffiisa inatsisitigut
tunngavissaqalersinneqarnerat sioqqullugu napparsimasut namminneq aalajangiisinnaassuseqarnerat
qanoq annertutiginersoq kapitalimi siullertut misissorneqarpoq. Tamanna sioqqullugu nammineq
aalajangiisinnaassuseqarnermut tunngavik pillugu malittarisassat annikitsuinnaammata piffissami
misissuiffigineqartumi pingaartumik nakorsat sulinerannut akisussaaffimmut tunngaviit aqqutigalugit
nakorsat napparsimasunut paasissutissiinissamik aamma akuersissummik pissarsinissamik
pisussaaffeqarsinnaanerannut inatsisitigut atuuttut saqqummerput.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi akisussaaffinnut tunngasunik tamakkiisumik isiginninnerit
immikkoortup 2-p uuma kapitaliani siullermi nassuiarneqarput. Nakorsat akisussaaffeqarnerannut
tunngavik tassaasinnaavoq akisussaatitsineq, taarsiissuteqarnissamik eqqartuussisutigoortitsineq aamma
peqquserluttuliornermik/pinerluttuliornermik eqqartuussisutigoortitsineq. Inatsisitigut tunngavik
Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi assigiinngilaq. Nakorsanut inatsisip Kalaallit Nunaanni
atuutinnginnera assigiinngissummut pissutaavoq, aamma peqqinnissaqarfimmi sulisinnaatitaanermut
allamik inatsiseqanngilaq, imaluunniit maleruagassanik malinninnissamik akisussaaffeqarnermut
malittarisassanik naleqquttunik allanik peqarnani.
656
Taamaalilluni paasiniarneqassaaq piffissami
pineqartumi akisussaatitsinermut inatsit, eqqartuussisarnermi inatsit aamma/imaluunniit
taarsiisussaatitaanermut inatsit tunngavigalugit akisussaaffeqarneq qanoq annertutigisumik
atuuttussaatinneqarsinnaanersoq, Kalaallit Nunaannut tunngatillugu pinerluttulerinermi inatsit
aamma/imaluunniit taarsiisussaatitaanermut inatsit tunngavigalugu akisussaaffeqarneq
atuuttussaatinneqarsinnaanersoq paasiniarneqassalluni.
Inatsisitigut tunngaviit siullertut inatsitsit, allaffissornikkut najoqqutassat aamma inatsisinik
atuutsitsinermi suleriaaseq ikiortigalugit kapitalimi uani qulaajarneqassapput, soorlu
peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsaanermi akuerisaasut (malittarisassaliuussat). Eqqartuussisarnermi
inatsisit pillugit ilisimatusarnernit allaaserisat tulliuttuni aamma ilanngunneqassapput, nakorsat aamma
napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat aalajangersarniarlugu, aamma piffissami pineqartumi
peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu (inatsisitigut) ileqqut qanoq ittuunerat takutinniarlugu.
168
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0179.png
IMMIKKOORTOQ 2
Inatsisitigut aamma allaffissornikkut tunngaviit sinneri, qulaajaanermi uani misissorneqartussat,
immikkut ittumik iluseqarnerupput. Angajoqqaatut akisussaanermut apeqqut naliliinermi qitiusumik
pingaaruteqarsinnaavoq
–
minnerunngitsumik paasissutissinneqarsimalluni akuersinermut tunngatillugu
ajornartorsiutitaqarneranut tunngatillugu. Taannali qulaajaanerup immikkoortuini 1-imi aamma 3-mi
sammineqartussatut immikkoortinneqarpoq. Taamaalilluni nalunaarusiap immikkoortuisa sinnerini
malittarisassat naleqquttut qulaajaaffigineqarnerannik misissoqqissaarneqarnerannillu ilaneqarput.
Taakku ilagivaat naartusut peqqissuunissaannut aamma isumassorneqarnissaannut inatsisit, aamma
ilisimatusarnikkut misileraanermut malittarisassat, angajoqqaatut oqartussaassuseq aamma
nalunaarsuiffinnik ingerlatsineq, naleqq. immikkoortoq 1-i aamma 3.
169
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0180.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.4
Peqqinnissaq pillugu
inatsiseqarnikkut inuup
nammineq aalajangernissaanut
tunngavik
Politikkikkut filosofii pillugu suliami ataqqisaasumi filosoffip tuluup John Locke-p 1690
657
-imi
oqaatigivaa, inuup inuunerata, kiffaanngissusiata, peqqissusiata aamma pigisaasa qulakkeerneqarnissaat
naalagaaffiup suliassarigaa. Taamaalilluni taanna tamat oqartussaaqataanerannik nutaaliaasumik,
aamma tassuunakkut kiffaanngissuseq, naligiinneq aamma naapertuilluarneq pillugit
tunngavigineqartunik tunngavileeqataavoq. Naalagaaffeqatigiit tamakkerlugit inuiaqatigiinni tamat
oqartussaaqataanerannut tunngavissat inatsisini tunngaviusuni aalajangersarneqarput, tassunga
ilanngullugit innuttaasut kiffaanngissuseqarnissaminnut pisinnaatitaaffii. Tassunga uiggiullugu
inatsiseqarnikkut tunngaviusumik tunngavik tassaavoq, inuk nammineq inuttut
kiffaanngissuseqarnissaminik, aamma nammineq inuunerminut tunngatillugu aalajangernissaminut
pisinnaatitaaffeqartoq (Inatsisini tunngaviusuni § 71). Tamanna aamma peqqinnissamut tunngatillugu
inatsisit iluini atuuppoq, napparsimasut namminneq aalajangersinnaatitaanerat paasissutissinneqarluni
akuersinissamik piumasaqaateqarnikkut ullumikkut illersorneqarluni.
Napparsimasut paasissutissinneqarlutik akuersisinnaatitaanerat danskit inatsisaatigut
Patientretsstillingslov-ikkut 1998
658
-imi, aamma Kalaallit Nunaanni Napparsimasut inatsisitigut
inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 6, 31. maj 2001-imeersoq
659
, Kalaallit Nunaanni
Peqqinnissamik Isumaginnittoqarfik pillugu inatsimmi nr. 369-imi, 6. juni 1991-imeersumi § 1 aamma §
3 naapertorlugit aalajangersarneqartumi
660
aalajangersarneqarpoq. Taamaalilluni
paasissutissinneqareerluni akuersineq piffissami qulaajaanermi misissuiffigineqartup
qaangiutereernerani aatsaat napparsimasut piginnaatitaaffiattut inatsisikkut aalajangersarneqarpoq.
661
Naak napparsimasut namminneq aalajangersinnaassusiat pillugu tunngaviusumik tunngavik, aamma
naak peqqinnissaqarfimmi sulisumit paasissutissinneqarnissamik pisinnaatitaaffik, nammineq
aalajangersinnaanissamut pisariaqartinneqartoq, ullumikkut pisussaannartut isigineqarsinnaagaluartoq
taammaattoqartuaannarsimanngilaq.
662
Siusinnerusukkut ilisimatusarnermi, tassunga ilanngullugu
danskinut tunngatillugu, erseqqissarneqarpoq peqqinnissaqarfik siusinnerusukkut naalagaaniartutut
pissusilimmik malunniuteqartarsimasoq, napparsimasup sanngiitsumik aamma mianerisarialimmik
inissisimanini pissutigalugu suna namminerminut pitsaanerussanersoq aalajangernissani
nukissaqarfigissallugu ajornakusoortissinnaammagu napparsimasut katsorneqarnissaat pillugu nakorsat
aalajangiinissaminnut tulluarnerusut isumaqartoqarluni
663
. Nunani tamalaani ataqqineqartup,
inatsisilerituup aamma inatsiseqarnikkut filosoffip, professorip Alf Ross-ip peqqinnissaqarfimmi
sulisunit katsorsarneqarnermut atatillugu napparsimasut namminneq aalajangersinnaassuseqarnerat
aamma inuup nammineq imminut aalajangiisinnaassuseqarnera pillugu illersuinermini 1979-imeersumi
nakorsat ataatsimiinnerannik 1956-imi ingerlanneqartumik oqaluttuareqqiivoq. Ross-i nassuiaavoq,
ataatsimiinneq ima ingerlanneqarsimasoq, ”nikassaalluni
naalagaaniarpalaartumik aamma
ilisimasaqarnerorpalaartumik nakkutilliinertut,… isiginninneq paasinanngitsuliornissamik aamma
ilumuunngitsuliornerup saqqummersinnissaata
[napparsimasunut]
eqqortuliornertut isigineqarnissaa
isumagineqarunarluni: inuimmi inersimasorpalaanngitsut sianiinaarsinnaasavut pineqarput”.
Ross-ip
170
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0181.png
IMMIKKOORTOQ 2
napparsimasunik isiginninneq, peqqinnissaqarfimmi atorneqartorujussuusimasutut isigisani,
taamaalilluni pingaarnersiorlugu eqqartorpaa. Kisianni aamma pissutsit allanngoriartuaalersut eqqaavaa
”…napparsimasut
timiinnaannginnerat, aammali ileqqorissaarnermik tunngaveqarluni, aamma
nakorsaq naalagaaffiup isumassuisussaatut aallartitaanngitsoq, kisiannili inuiaqatigiit aamma
napparsimasut kiffartortorigaat nakorsat danskit ullumikkut paasinninnerusimassasut ilimagissallugu
pissutissaqarpoq”
664
. Alf Ross-ip allaaserisaanit issuakkat takutippaat, nakorsat atuuffii aamma
pissusilersuutaat ukiuni atuuffimminni naleqqutinngitsut inatsisinut tunngatillugu ilisimasallit akornanni
isumaqartoqartoq, aamma napparsimasut namminneq aalajangersinnaassusiat 1970-ikkunni
akuersaarneqariartuaalersimasoq.
Inatsisilerituup Lars Adam Rehof-ip inatsisit pillugit ilisimatusarneq pillugu allaaserisami 1992-
imeersumi nassuiarpaa, inuiaqatigiit katsorsaanikkut isumaginnittoqarfinnik ukiuni 20-hunnorujukkunni
nakkutilliinerat pissutsini amerlasuuni tupinnaannartumik qasungasimasoq.
665
Katsorsaanikkut
inatsiseqarnerup inatsisitigut atuuttunik tunngaveqarnani ineriartorsinnaaneranut ataatsimut
sunniuteqarlutik pissutaasinnaasut arlallit Rehof-ip uparuarpai. Siullertut, Rehof naapertorlugu,
suliassaqarfimmi ilisimasalinnit ingerlanneqartumik soqutigisaqaqatigiit kattuffeqarnerat (Den
Almindelige Danske Lægeforening), qitiusumik allaffeqarfimmut aamma amtskommune-nut
annertuumik sunniuteqarsinnaassusilik, peqqinnissakkut politikkimik ilungersuussilluni
piviusunngortinneqarsimasumik piviusumik soqanngitsoq. Rehof naapertorlugu aamma katsorsaanikkut
suliaqarneq suliassaqarfimmik ilisimasalinnit (nakorsanit), apeqqutinik pingaarutilinnik tamanik
aalajangiisuusunit (inatsisitigut kisermaassineq)
666
isumagineqartariaqartoq ataatsimut isigalugu
inuiaqatigiinnit akuersaarneqarpoq. Tamatuminnga atuagaqarneq Mette Hartlevimit, peqqinnissaq
pillugu inatsisinut professorimit, taperserneqarpoq, taassuma aamma malittarisassanik amigaateqarneq
taamanikkut suliassaqarfimmik ilisimasalinnit piginnaasaqarfigineqartariaqartumik isiginninneq
pineqarnerarlugu atassusermagu, taamaattumillu inatsisit atorlugit aamma inatsisilerituunit
suliarissallugit naleqquttutut isigineqarnatik.
Inatsisitigut malittarisassanik amigaateqarneq maluginiagassaalluartoq taanna, Rehof naapertorlugu, ima
kinguneqarpoq inatsisitigut tunngavissaq inatsisiliortunit erseqqinnerusumik isummerfigineqanngitsoq
nakorsaqarnikkut sulineq siammarsimalluni:
”Nakorsaasimagaanni
nakorsamit isigalugu pissutissaqarluni qanorluunnniit iliortoqarsinnaavoq
(nakorsatut killeqanngitsumik nalilersuisinnaanerup kingunera), aamma tamatumani passussinerit
ilungersunarluinnartut, imaluunniit katsorsaanerit akerleriiffigineqarsinnaasut
pineqaraluarpataluunniit. Taamanikkut naalagaaniarpaluttumik pissuseqarnerup naqissuserpaa,
nakorsaq tassaasoq suliamik piginnaasaqarnini tunngavigalugu napparsimasumut suna
iluaqutaanerussanersoq ilisimasaqarluarnerusoq. Nakorsaq nakorsatut neriorsuut malillugu
napparsimasup soqutigisaa malillugu iliuuseqartuaannarpoq, taamaalillunilu napparsimasoq
sinnerlugu aalajangiinissaminut akuerisaasutut illuni. Napparsimasoq taamaalilluni aamma
paasissutissanik, aamma paasinavianngisaminik pisariaqanngitsumillu annilaanganermik
ernumanermillu pilersitsiinnartussamik ’artukkerneqarnissani’ ingalassimavaa”
667
.
Qulaajaanermut matumunnga suliassamut nassuiaat spiralinut aamma Kalaallit Nunaanni aamma
kalaallinut Danmarkimi efterskoleniittunut (danskit inatsisitigut tunngavii atorlugit)
naartunaveersaatinik atuisitsinermik suleriaatsimut ingerlanneqarsimasumut tunngassuteqarpoq.
Taamaattumik nunani taakkunani marlunni inatsisitigut tunngaviit qulaajassallugit naleqquppoq.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik naalagaaffimmit aqunneqarsimavoq, aamma inatsisinit
aalajangersakkanit tunngaveqarsimalluni (Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik pillugu inatsit nr.
275/1950). Inatsit peqqinnissaqarfiup pingaarnertut aaqqissuusaanissaanik inassuteqarpoq, tassunga
ilanngullugu nakorsaanerup pisinnaatitaaffii, aamma nunap immikkoortuisa aaqqissuussaanerat.
Maleruagassat, nappaatinik pitsaaliuinissamik aamma akiuiniarnissamik siunertallit, naleqq. § 5
171
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0182.png
IMMIKKOORTOQ 2
statsministerimit suliarineqartussat. Nappaatit pitsaaliorneqarnissaannik- aamma
akiorniarneqarnissaannik maleruagassat taamaattut assersuutigalugu kinguaassiuutitigut nappaatinut
tunngatillugu suliarineqarput. Peqqinnissaqarfiup sinneranik aqutsineq sapinngisamik tunngaviit danskit
inatsisaanni atuuttut malillugit ingerlanneqarpoq.
668
Tamanna tunngavigalugu danskit inatsisitigut
tunngavii aamma paasinarsisissallugit naleqquttuuvoq.
Napparsimasut inatsisitigut inissisimaffiat pillugu inatsit sioqqullugu
piffissaq
Piffissami napparsimasut inatsisitigut inissisimaffiat pillugu inatsit 1998-imi Danmarkimi
atuutilersinneqarnera sioqqullugu misissortinnermut aamma katsorsartinnermut atatillugu danskit
inatsisaanni napparsimasut peqqinnissaqarfeqarnermi inatsisitigut nammineq
aalajangiisinnaassuseqarnerannut tunngavik qanoq annertutigisumik piunersoq tulliuttumi
misissorneqassaaq.
Napparsimasut pisinnaatitaaffii pillugit inatsimmut, 1998-imi atuutilersumut,
669
danskit inatsisissatut
siunnersuutaannut oqaaseqaatit malillugit inatsisip nutaap kapitalia 2, napparsimasut namminneq
aalajangiisinnaatitannerannut tunngasoq (paasissutissinneqarluni akuersineq) nakorsaqarnermut
inatsisip § 6, imm. 2-5
670
-anik nakorsat paasissutissiinissamik aamma akuersisitsinissamik
pisussaaffiannut tunngasumik ”…
erseqqissaassaaq, nutarterissaaq aamma nuutsissaaq”.
Taamaalilluni napparsimasut inatsisitigut pisinnaatitaaffii pillugit inatsisip, ataani misissorneqartussap,
atuutilersinneqarnera sioqqullugu napparsimasut inatsisitigut inissisimaffiat piffissap ingerlanerani
toqqaannartumik aamma toqqaannanngitsumik inatsisini arlalinni malittarisassaliuunneqarsimavoq,
tassunga ilanngullugu nakorsaqarnermut inatsit.
Malittarisassaliorneq siusinnerpaaq Christian V-mit
Forordning af 4. december 1673 om Medicis og
Apothekere-mi
nassaassaavoq, peqqinnissakkut sullissineq pkt. 3-mi nakorsanut
isumagisassanngortinneqarluni, aamma napparsimasup sioqqutsisumik »qinnuiginninnissaanik«
(noqqaassuteqarnissaanik)
671
, piumasaqaammut tunngassuteqarluni. Peqqussulli Kalaallit Nunaannut
atortussanngortinneqarsimanngisaannarpoq, aammalu Nakorsaqarnermut inatsisip/Lægeloven, 1. januar
1935-imi atuutilersinneqartup, atortussanngortinneqarneranut atatillugu atorunnaarsivinneqarluni.
Medicinalkommissionen naalagaaffiup innuttaasunut peqqinnissaqarfianik aaqqissuusseqqinneranut
pitsanngorsaasussatut danskit naalakkersuisuinit 1908-mi pilersinneqarpoq.
672
Danskit
peqqinnissaqarfiata qitiusumik aqutsisoqarfianut aaqqiissut pillugu ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissutini 1909-mi tunniuppaa
673
. Isumaliutissiissut
Lov nr. 111 af 30. april 1909 om
Sundhedsvæsenets Centralstyrelse-mik
malitseqartinneqarpoq, ukiumi tassani akuersissutigineqartumik.
Inatsit nakorsat inatsisitigut inissisimaffiannut pingaaruteqarpoq
–
taamaalillunilu aamma
toqqaannanngitsumik napparsimasunut pingaaruteqarluni, nakorsat qaqugukkut nakorsatut
suliaqarsinnaatitaanerminnik arsaarneqarsinnaanerat tassuuna malittarisassaliuunneqarmat. Inatsimmi
aammattaaq aalajangersarneqarpoq, Sundhedsstyrelse nutaatut pilersinneqartoq tassaassasoq nakorsanik
aamma peqqinnissaqarfimmi sulisunik allanik nakkutilliisussatut oqartussaq. Tamatuma kingorna
peqqinnissaqarfiup qitiusumik aqunneqarnera pillugu inatsit aamma 1866-pillaasarnermut inatsit
nakorsat aamma napparsimasut inatsisitigut inissisimaffiinut pingaarnertut tunngaviulerput.
Sundhedsministeria 1926-mi pilersinneqarpoq.
674
Ministereqarfik ataatsimiititaliarsuarmik 1928-mi
pilersitsivoq, taanna inatsimmut allannguutissanik siunnersuuteqassalluni, inatsisip 1909-meersup
piffissamut naleqqukkunnaarnera misigisimaneqarmat. Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani
675
ajornartorsiutit arlallit nakorsat akisussaaffiinut aamma pisinnaatitaaffiinut tunngasut suliarineqarput.
172
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0183.png
IMMIKKOORTOQ 2
Nakorsaqarnermut inatsit pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini nakorsat akisussaaffiinut
tunngatillugu immikkut aalajangersaasoqarnissaa pissutissaqarsorinngilaa.
676
Isumaliutissiissut
malillugu nakorsat akisussaatinneqarnissartik ernumassutigisariaqanngilaat, naak napparsimasoq
kinaassusersiuinngitsumik isigalugu ajoquserneqarsimagaluartoq, ajoquserneq nakorsap
mianersuaalliorneratut akisussaatinneqarsinnaanersoq eqqartuussivinnit pingaartinneqassammat,
soorluttaaq nakorsat amerlasuutigut ulorianartumik iliuuseqartarnerat nakorsap ilisimatusarnikkut
ilinniakkami, misilittakkami, aamma silatusaarluni iliuuseqarnissaminik pisussaaffimmi iluini
iliuuseqarsimanersoq eqqartuussiviit naliliinerminni eqqarsaatigissagaat. Tamanna tassaavoq naliliineq
Retslægeråde-mit, Sundhedsstyrelse-mit aamma immikkut ilisimasalinnit allanit ilisimasalittut
nalunaarutigineqartut tunngavigalugit eqqartuussivinni pisimasoq.
Ataatsimiitaliarsuup paasissutissiinissamik aamma akuersisitsinissamik apeqqut inatsisitigut
malittarisassassaliuunneqarnissaa tulluartuusorinngilaa,
”amerlasuutigut aatsaat Pilattaanerup nalaani
[paasineqassammat] paasinarsissammat, Pisoq qanoq ulorianartiginersoq, aamma Pilattaaneq qanoq
annertutigisoq ingerlanneqartariaqarnersoq”.
Isumaliutissiissummili akuersisitsinissaq naatsumik
oqaatigineqarpoq, tassa nakorsat, tamanna pissutsinit atuuttunit pisinnaatinneqassappat,
napparsimasumit akuersissummik pissarsisariaqartut ”ulorianartumik
Iliuutsit suliarineqarneranni,
pingaartumik Pilattaanerit”,
aamma
”…Inuup allap Timaanik Passussineq akuerisaasutut
isigineqarsinnaanngitsoq taassuma tamanna pillugu Piumassuseqarnini oqaatiginngippagu”.
677
Ataatsimiititaliarsuarmit aamma oqaatigineqarpoq,
”…Nakorsap Passussinerup Ulorianassusianik
Napparsimasoq naammaginartumik Paasissutissittariaqaraa, tassunga atatillugu qanoq
annertutigisumik piumasaqartoqarsinnaaneranut pisup qanoq ulorianartiginera, aamma Pilattaaneq
qanoq annertutigisoq ingerlanneqartariaqarnersoq apeqqutaassalluni”.
Ataatsimiititaliarsuup
taamaalilluni naapparsimasup akuersisinneqarnissaata pissarsiariniarneranut tunngavik nassuiarpaa,
nakorsat paasissutissiinissamik pisussaaffianni naleqqiussinissamut tunngavik atorneqassasoq, aamma
napparsimasoq piumassuseqarnerminik ’takutitsinngineranut’ akerliusumik iliuuseqarneq inatsisinik
unioqqutitsinerusoq erseqqissaatigalugu.
678
Nakorsaqarnermut inatsit pillugu ataatsimiititaliarsuup taamaalilluni ’nammineq aalajangiisinnaassuseq’
pillugu paasinninneq nangittumik oqaatigivaa, kingusinnerusukkut 1992-imi Nakorsanut inatsimmi
atuuttussanngortinneqartumut (”taassuma tamanna pillugu piumassuseqarnini oqaatiginngippagu”)
allaanerusumik.
Allanik malittarisassaqanngimmat napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat taamaalilluni nakorsanut
malittarisassatigut aallaqqaammut aallaaveqaqqaarpoq. Napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat
pillugu 1930-kkut ingerlaneranni immikkut malittarisassaliuussisoqarpoq, kisianni napparsimasunut
aalajangersimasunut killilikkamik, soorlu arnanut naartuersittussanut (naartuersinnermut inatsit siulleq
1937-imi
679
) aalajangiunneqartoq aamma tarnimikkut nappaatilinnut (inuit tarnimikkut napparsimasut
napparsimmavimmiitinneqarnerat pillugu inatsit 1938-meersoq
680
). Naak naartuersinnissamut
inatsisikkut 1937-meersukkut naartuersinnerup suliarineqarsinnaanissaa sioqqullugu arnap
qinnuiginninnissaa
piumasarineqaraluartoq ullumikkut nammineq aalajangersinnaassuseqarnermut
tunngavimmik paasinnittarnitta assiginngilaa. Inatsisissamik piareersaalluni suliaqarnermi
assersuutigalugu takuneqarpoq: ”Arnaq
nammineq Timiminut nammineq naalagaavoq
naalagaajuassallunilu Inuiaqatigiinnut Pitsaanerusussamut naleqquttumik.”
681
Tassa pillaasarnermut
inatsimmi
682
1930-meersumi pingaartinneqartumik immikkoortitsinermik nangitsinertut
qaninnerusumik: 1930-mi pillaasarnermut inatsimmi § 242, imm. 2 malillugu pillaasarnermut
inatsimmut akerliusumik arnamik naartuiisoq sakkortunerusumik pillaatissinneqassaaq, arnap
naartuersinnissani kissaatigisimanngippagu.
683
Arnamik akuersisitsineq taamatut periaaseqarnermut
uiggiullugu piumasaqaataavoq, naartuiineq inatsisit iluini, naartuersittarnermut inatsisikkut maanna
pisinnaanngortinneqartukkut, unioqqutinngitsutut isigineqarsinnaassappat.
173
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0184.png
IMMIKKOORTOQ 2
Nakorsaqarnermut inatsit, Danmarkimi 1935-mi atuutilersinneqartoq, kunngip peqqussutaa nr. 860
684
aqqutigalugu Kalaallit Nunaannut 18. decembari 1991-imi atuutilersitsineq sioqqullugu
atuutilersinneqanngilaq. Inatsit 1935-meersoq paasissutissiinissamik aamma
akuersisitsinissamik
685
aalajangersakkanik ilaqanngilaq, taamaattorli nakorsaq sulinermini
peqqissaartumik aamma ilumoorluni suliaminik ingerlatsinissaminik pisussaaffilerneqarluni, naleqq. §
6. Nakorsatut sulineq pillugu inatsisitigut malittarisassami
686
tassani 1991-imi nakorsatut sulineq
pillugu allannguutissatut Inatsisisssatut siunnersuummik saqqummiussinermi aamma malinneqartussatut
isigineqarpoq ”Danmarkimi
qitiulluinnartumik tunngaaviusoq, napparsimasup kajumissusia
tunngavigalugu nakorsamit katsorsarneqarneq sunaluunniit pissasoq”.
687
Nakorsaqarnermut inatsimmi aamma aalajangersarneqarpoq, nakorsat Peqqinnissamut Qullersaqarfiup
ataaniittut, taakku nakkutigissallugu, ”nakorsatut
sulinerminni inatsisinik maleruaaqqissaarnissaat”.
Nakorsaq nakorsatut sulinermini annertuumik sumiginnaasoq sumiginnaaqattaartorluunniit imaluunniit
mianersuaalliortoq akiliisussanngortinneqarsinnaavoq imaluunniit sakkukinnerusumik
pillaatissinneqarsinnaavoq. Nakorsaqarnermut inatsit taamaalilluni peqqinnissaqarfimmi sulisunut
akisussaatitsinermik immikkut sammisaqarfiusumik danskit inatsisaanni siulliuvoq.
688
Paasissutissinneqarluni akuersinerup qitiusumik isumaa inunnut
misileraataasunut qitiulerpoq
Sorsunnersuup kingulliup ingerlanerani nazistit koncentrationslejriini nakorsat inunnut
aalajangersimasunut, immikkoorutilittut imaluunniit naleqannginnerusutut nazistinit isigineqartunut,
nakorsaanikkut misileraanernik arlalinnik ingerlataqarput. Nürnberg-eqqartuussivitsigoortitsinermi,
iligiit sorsunnersuup kingulliup naareernerata kingorna inatsisitigut nazistinut saqitsaassuteqarneranni,
Nürnberg-malittarisassaq ineriartortinneqarpoq. Nürnberg-malittarisassami inunnik misileraanermi
ileqqorissaarnikkut tunngavissat tamanut atuuttut aalajangersarneqarput. Tunngaviit taakku 1947-mi
Nürnberg-eqqartuussivitsigoortitsinerup ilaani Medicinersagen-imik taagorneqartumi
aalajangersarneqarput.
689
Nürnberg-malittarisassami tunngavik qitiusoq tassaavoq inuit nakorsaanikkut
misileraanermut peqataasut akuersinerat kajumissusermit aallaavilik. Kajumissuseq tunngavigalugu
akuersineq taamaalilluni inunnut
misileraataasunut
qitiusumik isumaqalerpoq. Nürnberg-malittarisassaq
nakorsaanikkut misileraanermi kajumissuseq tunngavigalugu paasissutissinneqarluni akuersinermut,
nunat tamalaat akornanni inatsisinit allassimanngitsunit kinguneqaataasutut, tunngavittut
isigineqarsinnaavoq.
690
Eqqartuussummi piumasaqaatip nammineq malittarisassaq ileqqorissaarnikkut,
ileqqussatigut aamma inatsisitigut ileqqutut immikkoortippaa: ”Tamarmilli
isumaqatigiipput,
ileqqorissaarnerup, ileqqussat aamma inatsisit qitiusumik isumaat naammassisinnaajumallugit
tunngaviusumik tunngaviit aalajangersimasut eqqortinneqartariaqartut.”
Inuit misileraataasut illersorneqarnerat 1966-imi FN-p
Inuit aamma Politikkikkut Pisinnaatitaaffiit
pillugit isumaqatigiissut/Konvention om Civile og Politiske Rettigheder
atortussanngortimmagu
ilanngunneqarpoq (naleqq. artikel 7).
691
Europaråd-ip
Inuit pisinnaatitaaffii aamma biomedicini pillugit
Oviedo-mi isumaqatigiissutaa 4. april 1997-imeersumi/Oviedo konvention af 4. april 1997 om
menneskerettigheder og biomedicin,
nammineq aalajangiisinnaassuseqarnermut tunngavik
napparsimasunut, inunnut misileraataasunut, timip pisataanik tunisisunut il.il erseqqissumik aamma
annertuumik 1997-imi aatsaat erseqqissarneqarpoq.
Qangaanerusoq nakorsap/napparsimasup akornanni pissutsit
Adam Vestberg-ip,
692
Justitsministeriami inatsisilerituup, 1958-imi misissuinermini erseqqissarpaa,
napparsimasut akuersinissaat nakorsat passussisarnerisa inatsisinik unioqqutitsinnginnissaannut qanoq
174
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0185.png
IMMIKKOORTOQ 2
piumasaqaataatiginersoq, Højesterettimi aalajangiineq UfR1955.3H. Aalajangiineq napparsimasup
tartup sanilequtaatigut tinusoqarnera pissutigalugu nappaateqarneranik pasillugu katsorsarneqarneranut
tunngassuteqarpoq. Pineqartup nalaata qinnguartaanikkut assiliinissaata pitsaanerusumik
periarfissaqarnissaa pissutigalugu napparsimmavimmi tassani, napparsimasup uninngaffigisaani,
nakorsaaneq peqqusivoq tartup saamerliup orsua silaannarmik supisiffigineqassasoq. Naak tamanna,
Retslægeråd-i naapertorlugu, nakorsamit piginnaasaqarluartumit eqqortumik suliarineqaraluartoq,
napparsimasoq passussinerup nalaani sinitsinneqarsimanngitsoq, ajorserujussuarpoq
ilisimajunnaarlunilu. Passussinerup kingorna talia niualu talerperliit nukillaarput, silaannarmik
supisinermit pissuteqarunartumik taqqamik milittoorneq pissutaasimagunarluni. Napparsimasoq
passussineq sioqqullugu qinnguartaanikkut assiliinissaq pineqartoq taamaallaat ilisimatinneqarsimavoq,
tassalu silaannarmik supisinerup aarlerinaataanik ilisimatinneqarsimananiluunniit tamatuminnga
akuersisimanani. Aalajangiinermi pisariaqartinneqartumik napparsimasumit akuersinertaqanngitsumik
tartup silaannarmik supisiffigineqarnerata kingunerisaanik ilungersunartumik ajoqusernera pillugu
napparsimmavik
akisussaatinneqanngilaq.
Napparsimasumit akuersissummik pissarsisimannginneq
taarsiissuteqarnissamik akisussaaffimmik kinguneqarsinnaasoq Højesteretti isumaqanngilaq.
Eqqartuussiviup pingaartippaa, passussineq naammattumik tunngavilersorneqartoq, aammalu
kukkusoqarsimanngitsoq. Suliap ingerlanneqarnerata nalaani nakorsat peqatigiiffiata nalilersuinermut
ataatsimiititaliaa oqaaseqarpoq (kingorna Retslægeråd-imit isumaqataaffigineqartumik),
”naak passussinerit ilaasa il.il. aarlerinartortaqartarnerat napparsimasunut qanigisaanullu
nalinginnaasumik isertuunneqartariaqanngikkaluartut, ataatsimiititaliaq isumaqarpoq,
aarlerinaatip annertussusia, napparsimasup ajorunnaarsinneqarnissaanut tapertaasussamik
misissuinerit ilaannut aamma passusisariaqalersinnaanermut attuumassutillit pillugit
napparsimasunut oqaatiginninnissaq tamatigut pisussaaffigineqarsinnaanngitsoq,
napparsimasup amerlasuutigut aarlerinaammik taamaattumik naliliisinnaanissaminut
pisariaqartinneqartumik ilisimasaqannginnera pissutigalugu, aammalu amerlasuutigut
tamatuma eqqaaneqarnera pissutigalugu pisariaqanngitsumik annilaangatinneqalissammat”.
Naleqqiussinissamut tunngavik, Nakorsaqarnermut inatsit pillugu ataatsimiititaliarsuaq naapertorlugu
napparsimasunik paasissutissiinermi qitiusoq, aalajangiinermi isummerfigineqanngilaq.
Taamaakkaluartoq suliaq, aamma naartunaveersaatinik atuisitsinermut tunnganngikkaluarluni, 1950-
ikkunni nakorsap/napparsimasup akornanni pissutsinik paasisaqartitsillunilu katsorsarneqarnissamik
akuersisitsinermut suleriaaseq pillugu aamma ersersitsivoq.
Vestberg-ip oqaatigivaa, napparsimasup
akuersisimanissaa
naatsorsuutigineqartariaqartoq, passussineq
ulorianannginnerusoq
eqqarsaatigiinnarluguluunniit. Højesterettip aalajangiinerani UfR1955.3H-mi
nassuiarneqartumi napparsimasup akuersinera pillugu aalajangersumik oqarnissaq
ajornanngitsunnguuvoq: Napparsimasoq napparsimmavimmi allami nakorsaaneq
isumaqatigiissuteqarfigalugu
pilatsinnissaq siunertaralugu
unitsinneqarsimagami, aamma periaaseq
atorneqartoq illersorneqarsinnaasumik pimmat eqqartuussivik isumaqarpoq, silaannarmik
supisinissamut akuersisitsinnginneq pillugu napparsimmavik akisussaatinneqarsinnaanngitsoq.
Passussinermi aarlerinaateqarnera pillugu napparsimasut ilisimatinneqartarnissaannik pisussaaffeqarneq
aamma aalajangersumik oqaatigineqanngilaq.
Piffissami tassani eqqartuussivitsigut aalajangiinernit takutinneqarpoq, akuersinissamik piumasaqaat
tunngaviusumik pineqartoq. Eqqartuussiviilli, pissutsinik pineqartunik killilersuinani nalilersuineq
tunngavigalugu, akuersinerup pissutsit pisut malillugit (pissuteqartumik), imaluunniit
oqaasertaligaanngitsumik akuersinikkut pinissaa akuerisinnaallugu. Vestberg-i isummerpoq,
akuersisitsinissamik tunngaviusumik piumasaq taanna, tassa napparsimasoq akerliulluinnarpat, taava
katsorsaaneq inatsisit malillugit ingerlanneqarsinnaanngilaq
693
, kisiannili aamma passussinerni
uloriananngitsuni napparsimasup akuersisimanissaa ilimagineqartariaqartoq, napparsimasoq
175
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0186.png
IMMIKKOORTOQ 2
paatsuugassaanngitsumik aamma aalajangersimalluinnarluni akerliunngippat. Ilutigitilluguli
akuersisitsinissamut malittarisassat atuuttut peqqissaarulluinnarlugit erseqqissarnissaat Vestberg-ip
ajornakusoortutut isigivaa, Højesterettip aalajangiinerani pineqartumi pineqartorpiaq naliliinermut
pingaaruteqarmat.
Taamaalilluni napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu inatsit sioqqullugu inatsisitigut
suleriaaseq aamma teorii pisoqaanerusoq tikkuussivoq, inatsisitigut inissisimaneq tassaasimasoq,
napparsimasut tamanna ajornanngikkaangat, passussinerit
uloriarnartut
suliarineqassatillugit,
pingaartumik pilattaanerit, akuersisinneqartassasut, aammalu allap timaanik, taassuma akerliunerminik
nalunaaruteqarneranut
akerliusumik,
passussinissaq akuerisaasutut isigineqarsinnaanngitsoq,
694
Nakorsaqarnermut inatsit pillugu ataatsimiititaliarsuup 1931-meersup aamma oqaatigisaatut.
Inatsisitigut suleriaatsip, aamma inatsisit pillugit ilisimatusarnikkut allaaserisat
695
aammattaaq
takutippaat, napparsimasut katsorsartinnissaq aalajangersimasoq pillugu paasissutissinneqarsimanatik
aamma akuersisimanatik ilaatigut isumaqartartut. Ilanngulluguttaaq napparsimasup akerliunera
aalajangersimalluinnartussaalluni. Højesterettip aalajangiinerani 1953-imeersumi (UfR 1953.491H)
suliami aalajangersimasumi pivoq, tassa napparsimasup tuparujussuarnermut katsorsarneqarnermi,
pineqartup pissarsiarisaata, nanginnissaanut akerliunera ima ilungersuussitigisumik pinngitsoq
katsorsaaneq unitsinneqartariaqarluni. Inatsisileritooq Ellinor Jakobsen
696
atuakkiamini 1958-imeersumi
taamanikkut inatsisitigut suleriaaseq pillugu eqikkaavoq”napparsimasut
eqqarsaatigalugit
akuersisitsinissaq amigaataasoq aalajangersumik oqaatigissallugu inatsisitigut suleriaatsimi
oqaatigineqartoq tunuarsimaartorujussuulluni tunngavigineqartoq peqqinnartuullunilu
isumatusaarnerusoq qularutissaagunanngilaq”.
Højesterettimi eqqartuussisoq Frost
697
aalajangiineq
(peqqissisitsiniarluni passussinermut tunngasoq) pillugu oqaaseqarpoq, napparsimasup qanoq issusia,
aamma katsorsaanerup iluaqutaasinnaanera aamma ulorianartuunnginnera paasissutissiinerup qanoq
itisilerneqartigisariaqarneranik nakorsat naliliinissaminnut kiffaanngissuseqarnerunerannik immaqa
kinguneqarsimassasoq. Taamaattorli paasissutissiinermik inummut naleqqussakkamik tamatigut
tunniussisoqartariaqaraluartoq Frost isumaqarpoq. Napparsimasup akerliunera pillugu Frost
oqaaseqarpoq, napparsimasup akerliunerminik saqqummiussinera pissutigalugu nakorsap passussisup
katsorsaanerminik unitsitsisariaqarsimanerminik pisussaaffeqarsimasinnaannginnera eqqartuussiviup
ersersikkumasimassagaluaraa. Tamanna ilungersuunneqarlunilu aalajangersimaffigineqartariaqarpoq,
tassami napparsimasup qanoq issusia, katsorsaanerup iluaqutaasinnaassusia aamma allanut sanilliullugu
uloriananngissusia eqqaamaneqartariaqarmat.
698
Tassa akuersaartumik akuersinissaq pillugu 1950-ikkunni piumasaqaateqanngilaq, tamanna
oqaasertaligaanngitsumik akuersinikkut pisinnaammat. Napparsimasup katsorsarneqarnissamut
akerliunera aalajangersimaffigineqarlunilu ilungersuunneqartariaqarpoq, passussinerup
iluaqutaasinnaaneranut aamma qanoq ulorianartigineranut naleqqiunneqartariaqarluni. Akerlianik
Vestberg-ip oqaatigivaa, nakorsap napparsimasumut ilisimatitsinerata pingaaruteqassusia
ilungersuullugu isigineqartariaqartoq, napparsimasoq ajoqutaasinnaasut pillugit nakorsamit
ilisimatinneqarnermi saniatigut ilisimasaqarluniluunnniit ilisimasaqarnissaa
naatsorsuutigineqarsinnaanngimmat. Vestberg-ip oqaatigivaa, nakorsat (aammali aamma Retslægeråd-
ip) killilersuinngitsumik isigineqarnerusariaqartoq kissaatigigaat. Vestberg-ilu isummerpoq,
”pisoq
mianernartuuvoq, aammalu innarligassaanngissutsimik unioqqutitsinernut nalinginnaasunut
sanilliullugu nalinginnaasuunnginnera pissutigalugu iluarsiiffigiuminaalluni”,
kisianni
paasissutissiinerup qanoq sukumiitiginissaanut nakorsap naliliinera malillugu ajoqutaasut
ulorianassusiat aamma peratarsinnaanerat, aamma napparsimasup pisumik naliliisinnaanera
apeqqutaasariaqassapput.
Ilisimatusarnikkut allaaserisat aamma tikkuarpaat, nakorsap/napparsimasup akornanni atassuteqarneq
ukiorpassuarni naligiinngitsumik inissisimasimasoq.
699
Napparsimasut nappaataasa
suussusersineqarnerannik, katsorsarneqarnerannik aamma tamatuma saniatigut sunniutaasinnaasut
176
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0187.png
IMMIKKOORTOQ 2
pillugit pisuni tamani oqaluttuuttarnissaat akuersaarneqarluni suli suleriaaserineqanngilaq.
Assersuutigalugu atuakkami “Lærebog og Haandbog i Sygepleje” 1952-i
tikillugu erseqqissarneqarpoq:
“Peqqissaasup
qaqugukkulluunniit oqaaseq Kræfti eqqaassanngilaa, imaluunniit Tinuneq
ulorianartuusoq, assigisaanilluunniit Napparsimasoq oqaluttuutissanagu. Apeqqut
ingalassimasariaqarpaa.”
(qup. 323).
700
Ilisimatusarnermi tamanna ilisimasaqarnerusutut
naalagaaniarnertullu pissusilersornertut taaneqarpoq, tassa imaappoq nakorsaq ataatap illersuineratut
aamma perorsaaniarneranut atuiffiatut pissusilersorpoq, (pater (latin) isumaqarpoq ataataq).
701
Nakorsaq taamaalilluni katsorsaanermut aalajangiisussatut inissisimavoq.
Napparsimasut pisinnaatitaaffii oqaluuserineqalerput
Ukiut qulikkaat ingerlareersut assigalugit nakorsat paasissutissiinissamik pisussaaffiat nakorsaq
nakorsaqatigiit akornanni akuersaagaasoq tunngavigalugu iliuuseqarsimanersoq 1970-ikkunni aamma
inatsisitigut nalilerneqartartutut isikkoqarpoq, tassa malittarisassaq nakorsat paasinninnerat malillugu
nassuiarneqartoq.
702
Kisianni aamma tassaapput ukiut qulikkaat napparsimasut pisinnaatitaaffiinik
oqallisiginnikkiartuaarfiusut.
Napparsimasut pisinnaatitaaffii pillugit eqeersaaneq siullermik USA-mi 70-ikkut aallartisimalaarneranni
annertusiartuaarpoq
703
, aamma napparsimasumik katsorsaanermi paasissutissinneqarluni akuersineq
pillugu inatsisitigut ilikkariartorneqarnera aallartippoq, aammalu ilaatigut USA-mi eqqartuussivinni
suleriaatsitut ineriartortinneqarluni.
704
Oqaatigineqareersutut napparsimasut namminneq
aalajangiisinnaanerat Danmarkimi Nakorsaqarnermut inatsit pillugu ataatsimiititaliarsuarmi
isiginiarneqalereersimavoq, kisianni napparsimasut namminneq aalajangersinnaassusiat 1970-ikkut
naajartorneranni, aamma 1980-ikkut aallartisimalerneranni pimoorullugu isumaliutigineqalerpoq,
tassunga ilanngullugu assersuutigalugu Ugeskrift for Læger-mi
705
, aamma peqqinnissaqarfimmi
ileqqorissaarneq pillugu.
706
Folketing-ip Ombudsmand-ia (FOB 1978.726) piffissami pineqartumi
aammattaaq Indenrigsministeriamut qinnuiginnippoq, napparsimasut katsorsarneqarnissaminnut
akuersinerat qanoq pissarsiarineqarsinnaanersoq pillugu malittarisassanik sukumiinerusunik
suliaqartoqarsinnaanersoq aamma suliaqartoqartariaqannginnersoq isumaliutigeqqullugu.
Folketing-imut ilaasortaq Ebba Strange apeqqummik nr. 528-mik Indenrigsministerimut 1979-imi
apeqquteqarpoq. Nakorsanut malittarisassanik, napparsimasut passunneqarnerminni imaluunniit
katsorsarneqarnerminni pisinnaatitaaffiinik erseqqissumik aalajangersakkanik,
saqqummiussisoqarnissaa ministerip sulissutigisinnaaneraa taanna aperivoq. Strange-p apeqqutaanut
tunuliaqutaasoq tassaavoq, suliaq tusagassiuutitigut eqqartorneqartoq. Suliami arnap 51-nik ukiullip
illissani peerlugu suliaritinnissaminut atatillugu ilisimanngisaminik aamma akuerisimanngisaminik
mannissaqarfii aamma mannissaasa aqqutai peerneqarsimapput. Strange naapertorlugu suliaq
kisiartaanngilaq. Taanna isumaqarpoq, napparsimasut peqqinnissaqarfimmi sulisunit
passunneqarnermitut aamma pilatsinnermut atatillugu pisinnaatitaaffii pillugit tunngaviusumik
oqallinnermik tamanna aallartitsisoq. Ministeri akissuteqarpoq, passussinerit imaluunniit katsorsaanerit
nakorsanit suliarineqartut tamarluinnarmik suliarineqarsinnaanissaanut napparsimasup
akuersisimanissaa pingaarnertut pisariaqartinneqartartoq. Napparsimasup akuersissummik taamaattumik
tunniussisinnaanissaanut piumasaqaat pisariaqartinneqartoq soorunami tassaavoq, ministeri
naapertorlugu, napparsimasoq passussineq sioqqullugu taassuma suussusianik aamma annertussusianik
ilisimatinneqarnissaa. Nakorsat, ministeri naapertorlugu, passussinerit tamaasa sioqqullugit
napparsimasoq sapinngisamik sukumiisumik paasissutissittariaqaraluarpaat, taassuma taamaalilluni
pissutsit atuuttut naapertorlugit passussinerup suliarineqarnissaa kissaatiginerlugu
nalilersinnaaniassammagu. Ministeri naapertorlugu kisianni nakorsaq pisuni ataasiakkaani tamani
paasissutissap annertussusissaanik aamma qanoq ittuunissaanik missiliuussisariaqarpoq, napparsimasoq
taamaalilluni pisariaqanngitsumik annilaangalinnginniassammat, passussinissamillu
177
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0188.png
IMMIKKOORTOQ 2
pissutissaqarluartumit tunuarluni. Malittarisassat, ministeri naapertorlugu, nakorsat suliaminnik
sulinerminni iliuuseqarnissaminnut kiffaanngissuseqarnerannik, taamaalillunilu napparsimasumik
katsorsaanerup ajornerulerneranik kinguneqarsinnaasumik killiliisinnaapput, aamma nalilersuineq,
nakorsap suliarisaa, Nakorsanut inatsimmi malittarisassat malillugit akisussaassusilimmik pissammat.
Ombudsmand-ip aamma Strange-p apeqquteqaataat Sundhedsstyrelse-p suleqatigiissitamik ulloq 6.
marts 1980 pilersitsineranik kinguneqarpoq. Suleqatigiissitap apeqqutit napparsimasut nakorsamit
katsorsarneqarnissamik akuersinissaannut, aamma nakorsat nalunaarsuiffinnut nalunaarsuisarnerannut
tunngasut suliarisussaavaat.
707
Suleqatigiissitap inaarutaasumik nalunaarusiamini aallarniutitut maluginiaqquaa, suliassani ima
paasisimallugu, ataatsimut isigalugu katsorsarneqarnikkut nakorsat/napparsimasup akornanni pissutsinut
tamanut tunngasut ilaatinneqartut, tassa imaappoq annertuumik pitsaaliuineq, misissuineq aamma
katsorsaaneq. Suleqatigiissitap nakorsat passussinissaannut imaluunniit katsorsaanissaannut
napparsimasunit akuersissummik qanoq pissarsiniartoqarnissaa pillugu inatsisitigut imaluunniit allatut
malittarisassaliornikkut pisinnaasoq ilimaginngilaa, imaluunniit pisuni qanoq ittorpiani katsorsaaneq
qanoq ittoq eqqarsaatigineqarnersoq il.il pillugu napparsimasut qaqugukkut
paasissutissinneqartassanersut. Suleqatigiissitap paasinninnera naapertorlugu nakorsaqarnermut inatsit
aqqutigalugu nakorsatut sulineq pitsaasumik aamma illersorneqarsinnaasumik nalinginnaasumik
ileqqoqarneq akuerisaasoq aqqutigalugu pissutsini taakkunani piusoq, aamma ileqqoq taanna
naleqquttumik oqimaaqatigiissumik pilersitsisoq, napparsimasut soqutigisaannut sapinngisamik
iluaqutaasumik, ilutigitillugulu napparsimasoq akerliuffigisaminik katsorsarneqarnissaanut
pisarialiammik illersorlugu. Naalagaaffiup atugarissaarfiusup peqqinnissaqarfia ima nassataqarpoq,
kinaluunniit napparsimasutut imminut isigisoq misissortinnissaminik aamma pisariaqassappat
katsorsarneqarnissaminik ujartuisinnaasoq, suna tamarmi annerusumik pisortanit
aningaasalersorneqarluni. Tamatumani aamma pineqarput nappaatinik pitsaaliuilluni (pitsaaliuinerit)
suliat arlallit, nappaatit nalinginnaasumik pisartut eqqarsaatiginngikkaluarlugit nakorsanit
peqataaffigineqarnissaat pisariaqartut, tassunga ilanngullugit naartuersinneq,
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq aamma naartulernissamik pitsaaliuineq. Suleqatigiissitap ima
isigivaa, pisoq nalinginnaasumik tassaasimasoq napparsimasoq, katsorsarneqarnissaminik
pisinnaatitaaffilik nakorsamut piumasaqartartoq. Napparsimasoq saaffiginnikkaangami tassaasarpoq
nakorsamit ikiorneqarnissani siunertaralugu saaffiginnittoq, aamma napparsimasup atassuteqarnini
qaqugukkulluunniit unitsinnaavaa. Taamaalillutik namminneq aalajangersinnaavaat nakorsap eqqortutut
isigisaatut katsorsarneqarnissartik piumanerlugu. Napparsimasoq oqaatsitigut imaluunniit iliuutsitigut
takutitsinngippat napparsimasoq katsorsarneqarnissaminik kissaateqartoq aalajangiinermi
tunngavigineqartariaqarpoq. Suleqatigiissitap oqaatigivaa, nakorsatut sulinermi ileqqutigut
akuerisaasumik tunngaviusoq aamma nalinginnaasumik akuerisaasumik malittarisassaasoq tassaasoq
napparsimasoq pingaarnertut peqataaffigisaminut pisariaqartinneqartoq malillugu
paasissutissinneqassasoq.
Suleqatigiissitap nalunaarusiaa nunap nakorsaanut kaajallaasitaliornermik 1982-imi,
708
kinguneqarpoq,
tassani Sundhedsstyrelse suleqatigiissitap inerniliussaanut isumaqataalluni. Sundhedsstyrelse-lli
oqaatigivaa, napparsimasumut paasissutissiineq naammassimagunanngitsoq pillugu sulianik arlalinnik
ilisimasaqarluni, taamaattumillu aamma paasissutissiissummut innersuussinerup saniatigut
kajallaasitami erseqqissaqqullugu:
”Pingaarnertut malitassaq malillugu inersimasut pillorissut nappaatertik pillugu
paasissutissinneqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarnerat atuuttoq, tassunga ilanngullugu
misissuinernut, katsorsaanernut aamma passussinernut tunngasut, kiisalu paasisaqarusunnerat
malillugu ajoqutaasinnaasunut aamma saniatigut sunniutaasinnaasunut tunngasunik. Pisuni
ataasiakkaani taamaaliortoqanngissinnaavoq, tamanna napparsimasup pisariaqartitaata
178
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0189.png
IMMIKKOORTOQ 2
pisariaqalersippagu, assersuutigalugu annertuumik paasissutissiineq napparsimasumut
pisariaqanngitsumik annilaangalersitsisinnaallunilu toqqissisimajunnaarsitsisinnaasoq
nakorsaq isumaqarpat; nakorsaq tamatumani napparsimasumut pitsaanerusussatut isigisani
malillugu paasissutissiinissamik pisussaaffimminik oqimaaqatigiissaarisariaqarpoq.
Nakorsaq aammattaaq nammineerluni napparsimasumut pissutsinik, taassuma
ilisimagunanngisaanik, aamma napparsimasup misissortinnissaminik aamma
katsorsartinnissaminik il.il.aalajangernissaanut pingaarutilittut isigisarialinnik
paasissutissiinissaminut pisussaaffeqarpoq.
Pisussaaffik taamaattoq pingaartumik pilattaalluni passussinissat imaluunniit katsorsaanissat,
ajoqutaasinnaasunik ilungersunartunik imaluunniit saniatigut sunniutaasinnaasunik
aarlerinaateqarsinnaanerannik ilimanaateqarsinnaasut eqqarsaatigineqarpata atuuppoq.
Misileraanermut atatillugu paasissutissiinissamik pisussaaffik annertusisaq atuuppoq,
soorluttaaq katsorsarneqarnissamut il.il. akuersisitsinissaq erseqqissoq pigineqartariaqartoq.
Eqikkarlugu sundhedsstyrelse isumaqarpoq, nakorsaq nakorsaqarnermut inatsit malillugu
akisussaaffilik, aamma malittarisassat qulaani taaneqartut isigalugit pisuni ataasiakkaani
tamani, napparsimasoq pillugu ilisimasaqarnini tunngavigalugu, taassuminnga
ilisimatitsisassasoq, napparsimasup tamanna kissaatigiguniuk pingaarnertut tamakkiisumik
paasissutissinneqarnissaminik piginnaatitaaffeqarmat.
Napparsimasup paasissutissinneqarnissaanik ilaginnaasoqarsimappat passussinerup
assigisaataluunniit timimik innarliineq pillugu eqqartuussisarnermi inatsimmi aalajangersakkat
ilanngunneqarneranik nassataqarsinnaavoq.
Paasissutissiinerup/akuersisitsinerup ingerlanneqarnerani immikkuualuttortanik
aalajangiussinermut tunngatillugu nakorsatut suliaqartup imaluunniit napparsimmaviup
napparsimasunut nalunaarsuiffianut nalunaarsuisoqartarnissaa pisariaqassaaq, napparsimasoq
paasissutisseqqinneqarnissaminik, aamma/imaluunniit ajoqutaasinnaasut ilungersunartut
pisinnaanerat imaluuniit pisimanerat aamma saniatigut sunniutit il.il pillugit
paasissutissiisoqarsimatillugu”.
Aamma peqqinnissakkut suliassaqarfimmi atuagassiani piffissami 1970-ikkunniit napparsimasut
inatsitsitigut pisinnaatitaaffii pillugit inatsisip 1998-imi akuersissutigineqarnera tikillugu napparsimasut
paasissutissinneqarnissaminnik, aamma namminneq katsorsartinnerminnut peqataatinneqarnissamik
kissaataataasa eqqumaffigineqarnerat annertusiartuinnarpoq.
709
Paasissutissinneqarluni akuersisitsineq
(kræftimik napparsimasunik qitiutitsiffiusoq) pillugu oqaluttuarisaanermik Anette Arbjerg Wind &
Lisbeth Uhrenfeldt
710
misissuinerisa takutippaat, napparsimasut paasissutissinneqarnissamik aamma
peqataatinneqarnissamik kissaataannik ilisimasaqarneq taanna peqqinnissaqarfiup iluani pinngitsoornani
allannguinermik kinguneqanngitsoq.
Inatsisit napparsimasut inatsisitigut inissisimanerannut pingaarutillit 1980-ikkunni nutarterneqarlutillu
arlaqarnerusunik inatsisiliortoqarpoq. Peqqinnissaqarfiup qitiusumik aqutsinera il.il. pillugu inatsit
(inatsit nr. 397, 10. juni 1987-imeersoq, kingorna allannguuteqartinneqartoq), tassa Sundhedsstyrelse
peqqinnissaqarfimmi sulisut sulinerannik nakkutilliisuussasoq aalajangersumik oqaatiginniffiusoq,
sulisut sulinerannut napparsimasut maalaaruteqarsinnaannerannik 1. januar 1988 aallarnerfigalugu
inatsimmi malittarisassanik nutaanik atuutilersitsivoq. Inatsisip allanngortinneqarneratigut
napparsimasut maalaarutaannik qitiusumik aalajangiisartumik, Naalagaaffimmut tamarmut atuuttumik,
aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut pillugit napparsimasut maalaarutaannik arlaannaannulluunniit
attuumassuteqanngitsumik aalajangiisartumik, pilersitsisoqarpoq. Pisortat ingerlatsinerat pillugu
179
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0190.png
IMMIKKOORTOQ 2
paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit (inatsit nr. 572, 19. december 1985-imeersoq) aamma pisortat
ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit (inatsit nr. 571, 19. december 1985-
imeersoq), taakku marluullutik 1. januar 1987-imi atuutilersut, aqqutigalugit inatsisit taakku marluk
innuttaasut pisortanut tunngatillugu pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu nalinginnaasumik
malittarisassaliuussinerup saniatigut napparsimasut peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu pisinnaatitaaffii
pillugit aamma malittarisassaliortoqarpoq. Pingaartumik pisortat ingerlatsinerat pillugu
paasitinneqarsinnaatitaanermut inatsimmi § 9 aqqutigalugu napparsimasut napparsimmavimmi
nalunaarsuiffinnik namminerminnut tunngasunik takunnissinnaatitaanerat eqqunneqarpoq. Aammattaaq
pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 8 aqqutigalugu
nipangiussisimasussaatitaanermut (§ 27) aamma paasissutissanik (peqqissuseq pillugu paasissutissanik)
ingerlatsivinnut allanut (§ 28) ingerlatitseqqittarnermut malittarisassat eqqunneqarput, napparsimasut
pillugit pissutsit aamma ilaatinneqarlutik.
711
Sundhedsstyrelse-p kaajallaasitaani 17. maj 1991-
imeersumi, paasissutissiinermut aamma akuersisitsinermut
712
tunngasumi erseqqissarneqarpoq,
”napparsimasut pillugit paasissutissat aamma taakku misissortinnissamut, katsorsartinnissamut il.il
akuersinerat nakorsap-napparsimasup akornanni atassuteqarnermut pingaaruteqarluinnartumik
tunngaviupput. Napparsimasup nammineq aalajangiisinnaatitaanerminut pisinnaatitaaffia, taamalu
tamatumunnga tunngavittut paasissutissinneqarnissamut pisinnaatitaaffia pingaaruteqarluinnarpoq.”
Paasissutissiineq aamma akuersisitsineq inatsimmik
tunngavilerneqarpoq
Sulianut napparsimasut namminneq aalajangersinnaatitaanerannut tunngasunut tunngatillugu
oqaatigineqartutut Danmarkimi eqqartuussiviit ilatsiinnarsimasorujussuupput, naak ukiut ingerlanerini
suliat arlallit aqqutigalugit napparsimasut akuersisinneqartarnerat pillugu ajornartorsiummik
takutinneqartaraluarlutik.
713
Taamaattumik akuersitsisarnermut malittarisassat ilusilersornissaannut
peqqinnissaqarfimmi oqartussat pingaarutilimmik sunniuteqarput, taanna Nakorsaqarnermut inatsit nr.
351, 8. maj 1992-imeersoq aqqutigalugu inatsisitigut aalajangersaaffigineqarmat.
714
Nakorsaqarnermut
inatsisip tassuunga allanngortinneqarneratigut taamaalilluni napparsimasunik katsorsaanermi
paasissutissiineq aamma akuersisitsineq pillugit tunngaviit atuuttut sukumiinerusumik
inatsisiliuunneqarput. Napparsimasup paasissutissaq qanoq annertutigisoq tigusinnaaneraa pillugu
aalajangiinissaq annertunerpaaq inatsisikkut nakorsamut katsorsaasumut tunniunneqarsimavoq:
”nakorsap,
tamanna pisinnaappat, aamma napparsimasup kissaataanut akerliunngitsoq
isumaqarnissamut pissutissaqarpat, napparsimasup peqqissutsimigut qanoq issusianik aamma
katsorsarneqarnissamik periarfissaanik paasitissavaa,
naleqq. § 6. imm. 2. Taanna tassaavoq nakorsap
paasissutissiinissaminut pisussaaffia pillugu aalajangersagaq, naleqq. inatsisissatut siunnersuummut L
128 (§ 1-imut)
oqaaseqaatit. § 6, imm. 3, 1. pkt. malillugu nakorsaq ”napparsimasup
kissaatigisaanut
akerliusumik katsorsaanermik aallartitsilluniluunniit nangitseqqusaanngilaq, allatut iliuuseqarneq
immikkut tunngavissaligaanngippat”.
Taanna tassaavoq, naleqq. inatsisisamut oqaaseqaatit,
napparsimasup ”nammineq aalajangiisinnaatitaanerminut pisinnaatitaaffianut” tunngasoq. Inatsisissatut
siunnersuummut oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq, inatsimmik aalajangersaaneq inatsisitigut
inissisimaffimmik atuuttumik, aamma napparsimasumik katsorsaanermi paasissutissiinissamut aamma
akuersisitsinissamut tunngavinnut atuuttunut tunngatillugu taamaallaat erseqqissaanerussasoq.
715 716
Aaqqissuussineq taanna, napparsimasut akuersaartumik oqaatiginnillutik akuersinerannut sanilliullugu
akerliunerannit
imaluunniit
pissuteqartumik akuersaarnerannik
tunngaveqarnerusoq, taamaalilluni
1966-mi naartusunik isumassuinissaq pillugu inatsimmik
717
, Rothmar Herrmann, 2025,
saqqummiunneqartumik, paasinninnermik tunngavigineqartumik ersersitsivoq.
Nakorsamit misissortinnissanut, katsorsarneqarnissanut il.il. tamanut napparsimasumut
paasissutissiinissamut aamma akuersitsinissamut pisariaqartutut inatsisitigut tunngavilerniarlugu
Folketing-imit kissaatigineqarneranut pissutaasoq tassaavoq, tamanna nakorsap napparsimasullu
180
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0191.png
IMMIKKOORTOQ 2
akornanni atassuteqarnermut pingaaruteqartorujussuartut aamma tunngaviusumik tunngavittut
isigineqarnera, nakorsat pisussaaffii pillugit nakorsanut inatsimmi qitiusutigut erseqqilluinnartumik
malittarisassaliuunneqartariaqaraluartoq, taamaaliornikkut inatsisitigut inissisimaffik atuutereersoq
erseqqissarniarlugu.
718
Allaaserinnittut arlallit tikkuarsimasaattut, nakorsanut inatsimmi
inissinneqarnera ima isumaqarpoq, napparsimasup inatsisitigut inissisimanera nakorsat pisussaaffiinit
aallaaveqartutut suli isigineqartariaqartoq.
719
181
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0192.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.5
Nakorsatut akisussaaffik
Taamaalilluni nakorsaqarnermut inatsit 1992-imeersoq aamma napparsimasut inatsisitigut
inissisimanerat pillugu inatsit 1998-imeersoq sioqqullugit napparsimasut namminneq
aalajangersinnaanerat pillugu, taamaallaalli annertunngitsumik, erseqqissunik malittarisassaqarpoq.
Taamaattumik, piffissami tassani, qulaajaanermi matumani misissuiffigineqartumi, pingaartumik
nakorsat sulinerminni akisussaaffittut tunngavigisaat aqqutigalugit nakorsat napparsimasunik
paasissutissiinissamut aamma akuersissummik pissarsinissamut pisussaaffigisinnaasaat pillugit
inatsisitigut inissisimaffiat saqqummersoq.
Nakorsatut akisussaaffik malittarisassanik assigiinngitsunik, nakorsap sulineranut pingaarutilimmik,
tunngavilittut isigineqarsinnaavoq. Nakorsatut akisussaaffik Nakorsat peqatigiiffiannut tunngatillugu
suleqatigiinnut tunngassuteqarsinnaavoq, peqqinnissaqarfimmi oqartussanut tunngatillugu
akisussaatitsinermut tunngassuteqarsinnaalluni aamma napparsimasumut aamma inuiaqatigiinnut
tunngatillugu taarsiisussaatitaanermut/pinerluttulerinermut inatsimmut tunngassuteqarsinnaalluni.
Suleqatigiittut akisussaffik immikkoortumi uani siulliullugu misissorneqassaaq, akisussaatitsinermut
aamma taarsiisussaatitaanermut inatsisinut tunngasut tulliunneqassallutik, kiisalu eqqartuussisarnermut
inatsit tunngavigalugu akisussaaffik kingulliullugu misissorneqassalluni.
Nakorsat akisussaaffiat pillugu erseqqissaanermut aalajangiinerit (landsrettinit aamma Højesterettimit)
saniatigut Ugeskrift for Retsvæsenimi naqitat aamma atortussat arlalissuit, aamma illoqarfiit arlallit
eqqartuussiviinit takussutissat Den almindelige danske Lægeforening-ip allaagaatinik toqqortaataani
Nakorsat akisussaaffii pillugit ataatsimiititaliameersut toqqortaartigineqartut ilanngunneqarput.
Suleqatigiittut akisussaaffik
Suleqatigiittut akisussaaffik piffissami tassani, qulaajaanermi misissuiffigineqartumi, ullumikkutulli
nakorsat namminneq akornanni atuutitinneqarpoq. Danskit nakorsat soqutigisaqaqatigiittut kattuffiat,
Den almindelige danske Lægeforening (DADL)
nakorsat ileqqorissaarnikkut malittarisassaat
peqatigiiffiup aamma taassuma ilaasortaasa iluminni malittarisassaannut ilaasumik atuutitippai.
Nakorsat ileqqorissaarnikkut malittarisassaannik atuutitsineq naammagittaalliuuteqartarfiit
namminersortut ataanniipput, peqqinnissakkut sullissisisut namminneq kattuuffisa pigisaanni, tassunga
ilanngullugit Den almindelige danske Lægeforenings Lægetisk Nævn-i aamma Voldgiftsret-i.
Nakorsat ileqqorissaarnikkut malittarisassaat suliassaqarfimmi suliallit namminneq nakorsat avammut
pissusilersuutissaattut akuerisaannik takutitsisuupput, taamaalillutillu taakku suliassaqarfimmi suliallit
suliamik ingerlatsinerminni qanoq pissusilersornissaat pillugu ataatsimoorussamik
malittarisassaqarlutik. Suliassaqarfimmi sulialinnut ileqqorissaarnikkut malittarisassat inatsisitigut
malittarisassanik matussusiisinnaapput, kisianni malittarissassaallutik nammineq suliat,
soqutigisaqaqatigiiffittut kattuffimmit nammineq aalajangersakkat, taamaalillutillu inatsisitut
atuutititsinissamut piumasaqaatinik eqqortitsisutut pissuseqarnatik.
720
DADL-p nammineq malittarisassai malillugit siunertarineqartoq tassaavoq, nakorsat nakorsaqatigiittut
soqutigisaannik suliaqarnissaq siunertaralugu nakorsanik katersuuffeqartitsinissaq, aamma nakorsat
inuiaqatigiinni apeqqutinut nalinginnaasunut tunngatillugu sunniuteqarfigisinnaasaattut
suleqatigiiffissaq.
721
Peqatigiiffik aalajangersimasunik arlalinnik ataatsimiititaliaqarsimavoq. Taakku
182
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0193.png
IMMIKKOORTOQ 2
ilaat ataaseq tassaasimavoq Nakorsat akisussaaffii pillugit ataatsimiititaliaq, ilaasortap nakorsatut
piginnaasaqarfini naapertorlugu iliuusaa imaluunniit ilaginnaanera pillugu eqqartuussivitsigut, pisortat
allaffeqarfiisigut, tusagassiuutitigut allatulluunniit isornartorsiuisoqartillugu, suliamik
aallartitsisoqartillugu imaluunniit unnerluussisoqartillugu ilaasortanik siunnersuisartuusoq.
Ataatsimiititaliaq aammattaaq ilaasortat eqqartuussissuserisuisa akissarsiassaannik matussusiinissamut
tunngasunik aalajangiisarpoq.
722
Nakorsat, Kalaallit Nunaanni sulisut, DADL-ip ataani immikkoortortatut peqatigiiffimmik
ilaasortaaffeqarput. Immikkoortortatut peqatigiiffiup siunertaa tassaasimavoq, DADL-imi ilaasortat,
immikkoortortatut peqatigiiffiup suliassaqarfiata iluani pingaarnertut suliaqarfillit
katersuuffeqartinnissaat, taamaaliornikkullu ilaasortat soqutigisaat suliaralugillu, siuarsarlugillu
suleqatigiit akornanni pitsaasumik atassuteqarnerit attatiinnarlugit, aammalu ataatsimut isigalugu
nakorsaqatigiit sumiiffimmi soqutigisaat ataqatigiissarniarlugit. Ilaasortat pisortanut, suliffeqarfinnut
aamma namminersortunut tunngatillugu soqutigisaat Immikkoortortatut peqatigiiffiup suliarisarpai.
723
DADL-imut ilaasortaaneq peqatigiiffiup malittarisassaatigut aamma suleqatigiinnermut
malittarisassatigut malittariasassaqarpoq, (taaguuteqartumik “Den almindelige danske Lægeforening-ip
inatsisai”), nakorsatut pitsaasumik sulinermut nakussassaataasussamik
aamma Nakorsat peqatigiiffianni
ilaasortat akornanni suleqatigiinnerup pitsaasup ingerlatiinnarneqarnissaanut iluaqutaasussamik nakorsat
neriorsuutaannik aamma ileqqorissaarnikkut malittarisassanik arlalinnik imaqarluni. Suleqatigiinnermut
malittarisassat assersuutigalugu nakorsap suliaminik peqqissaartumik aamma ilumooqqissaarluni
sulinissaanik, aamma sapinngisani malillugu napparsimasup ajorunnaaqqinnissaanik, aamma peqqissup
peqqissuuginnarnissaanik ikiussagai piumasaqaateqarput (naleqq. § 1). Aammattaaq
takuneqarsinnaavoq, napparsimasup qanoq issusianik nakorsap nalinginnaasumik
paasissutissittariaqaraa. Nakorsarli ilumooqqissaarluni naliliineq tunngavigalugu paasissutissanik
tunniussinnginnissaminut pisinnaatitaasariaqarpoq, nakorsap naliliinera malillugu napparsimasumut
ajoqusiisinnaasumik (naleqq. § 7). Nakorsaq suleqatigiittut malittarisassat malillugit
pissusilersuutimigut, imaluunniit misissuinermut- imaluunniit katsorsaanermut periuseqarnermigut
napparsimasumik, imaluunniit taassuma ilaqutaanik pisariaqanngitsumik
eqqunngitsuliorfiginnissanngilaq (§ 5). Nakorsaq aammattaaq nakorsat ileqqorissaarnissaannut
nalinginnaasumut akerliusumik, imaluunniit allatut inuiaqatigiit nakorsanut, aamma taakku sulinerannik
tatiginninnerannik annikillisitsisinnaasumik iliuuseqaqqusaanngilaq (§13).
Peqqinnissaqarfimmi sulisut ileqqorissaarnissaat pillugu allaaserisani assersuutigalugu eqqaaneqarpoq,
Nakorsat peqatigiiffiata ileqqorissaarnissamut malittarisassai 1978-imi akuersitsinermut tunngasunik
erseqqissunik ilaqanngitsut, nakorsarli paasissutissanik tunniussinnginnissaminik
pisinnaatitaaffeqarsinnaammat taamaallaat nakorsap paasissutissittariaqaraluaraa aallaavigineqarluni.
724
Den almindelige danske Lægeforening-ip nakorsat ileqqorissaarnissamut malittarisassaat 1989-imi
annertuumik iluarsaappai, taamaalilluni paasissutissiineq pillugu nakorsat ileqqorissaarnissamut
malittarisassaat taamani piffissami tassani danskit inatsisaannut sanilliullugit siuarsimanerujussuullutik,
nakorsat ileqqorissaarnermut malittarisassaanni § 4-mi
aalajangersarneqarmat ”nappaatip
suussusersineqarnera, qanoq pinissaanik missiliuussineq aamma katsorsarneqarnissamut periarfissat il.il
pillugit napparsimasoq
tamakkiisumik ilisimatinneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqartoq.” (kajaallisitaq
1982-imeersoq
725
naleqqiussinissamut tunngavimmik imaqarpoq, paasissutissaq tunniunneqartussaq
napparsimasoq eqqarsaatigalugu naleqqiussilluni nalilersorneqarsinnaalluni). Tamatuma saniatigut
nakorsat ileqqorissaarnissamut malittarisassaat 1989-imeersut
”paasissutissaq taanna
tunngavigalugu
katsorsaanissaq pineqartoq akuerissanerlugu imaluunniit akuerisssannginnerlugu aalajangernissaminut
pisinnaatitaaffeqarmat,” (kajaallaasitamut 1982-imeersumut
naleqquttumik).
Den almindelige danske Lægeforening-ip ileqqorissaarnissamut malittarisassai peqatigiiffiup aamma
taassuma ilaasortaasa akornanni aalajangersakkatut iluseqarput, aamma malittarisassat ilaasortanut
183
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0194.png
IMMIKKOORTOQ 2
taamaallaat pituttorsimasuulluutik. Kinguneqartitsinissamut periarfissat tassaasimapput tamanut
ammasumik assuarineqarneq, akiliisitaaneq aamma peqatigiiffimmit peersitaaneq.
726
Nakorsat
peqatigiiffiata ileqqorissaarnissamut malittarisassai Sundhedsstyrelse-p nakkutilliisussaatitaaneranut
ilaatinneqanngillat, naleqq. peqqinnissaqarfiup qitiusumik aqunneqarnera pillugu inatsit.
727
Taamaalilluni suleqatigiittut malittarisassat atuutitinneqarnissaat imaluunniit nakkutigineqarnissaat
oqartussanit suliassaanngilaq. Tunngavigineqartorli tassaavoq taamanikkut aamma maleruagassanik
malinninnissamut akisussaaffik inatsisitigut nalilerneqartussaammat, naleqq. nakorsanut inatsimmi § 17
(§ 6), suliassaqarfiup iluani akuerisaasumik ileqqoqarneq aamma qiviarneqarsimassalluni,
taamaaliornikkullu suleqatigiittut malittarisassat atitunerusumik aamma atuuffeqarput.
Nakorsatut suliassaqarfiup iluani aamma nunat tamalaat akornanni ileqqorissaarnissamut
malittarisassaqarsimavoq. Nunarsuaq tamakkerlugu nakorsat kattuffiata (WMA-p) Genevemi-
isumaqatigiissut 1948-mi akuersissutigivaa, nakorsatut neriorsuut nutartigaq malillugu tikkuarneqarluni
napparsimasup peqqissusia nakorsap
’siullertut eqqarsaatigissagaa’,
aamma nakorsap sulinini
ataqqinassusilimmik aamma eqqortoq eqqunngitsorlu ilisimaaralugit suliarissagaa. Tamanna
tunngavigalugu WMA-p 1949-mi International Code of Medical Ethics akuersissutigivaa, tassuuna
nakorsap ileqqorissaarnikkut pisussaaffii, tassunga ilanngullugu inuiaqatigiinnut, napparsimasunut
aamma suleqatinut pilersinneqassallutik. Napparsimasut ullumikkut pisinnaatitaaffiini taamaallaat
tatigeqatigiinneq piffissami tassani erseqqissarneqarpoq. International Code of Medical Ethics 1968-imi
aamma 1983-imi nutarterneqarpoq. 1983-imi allannguinermi inuit pisinnaatitaaffii pillugit
oqaasertaliisoqarpoq, inuup ataqqinassusianik ataqqinninnissaq maanna erseqqissarneqarluni:
”nakorsatut
suliani assigiinngitsuni tamani teknikkikkut aamma ileqqorissaarnikkut allanik
isumalluuteqarnani, misiginneqatiginnilluni aamma inuup naleqassusia ataqqillugu nakorsatut
tunniusimalluni piginnaasaqarlunilu ikiuinissaq”.
Ukiualuit sioqqullugit, 1981-imi,
WMA-p
Declaration on the Rights of the Patient (Lissabon-isumaqatigiissut) akuersissutigivaa, tassuuna
paasissutissinneqarluni akuersisitsinermut tunngavik akuersaarneqarluni: ”
c) Napparsimasoq
naammattumik paasissutissinneqareerluni katsorsarneqarnissaminik akuersinissaminut imaluunniit
itigartitsinissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq”.
728
Tassalu tassa 1981-imi aatsaat nunani tamalaani
suliassaqarfiup iluani ileqqorissaarnissamut malittarisassat napparsimasup isiginninnerata inatsisitigut
pisinnaatitaaffitsigut ersersinneqarnera takuneqarsinnaalerpoq. Tamanna sioqqullugu nunani tamalaani
suliassaqarfiup iluani ileqqorissaarnissamut malittarisassani pingaarnertut nakorsat naleqartitaat aamma
isiginninnerat aamma qitiutinneqarput, napparsimasut pitsaasumik eqqortumillu ikiorneqarnissaat
pillugu malittarisassatigut anguniarneqartoq anguniarlugu.
729
Maleruagassanik malinninnissamut akisussaaffeqarneq
Nakorsat piffissami misissuiffigineqartumi maleruagassanik malinninnissamik peqqinnissaqarfimmi
oqartussanut tunngatillugu aamma akisussaaffiligaapput. Sundhedsstyrelse taamaalilluni nakorsat
kukkuluttornerannut, imaluunniit napparsimasumik katsorsaanermi ilaginnaanernut tunngatillugu
maleruagassanik unioqqutitsinermut kinguneqartitsinissamik aallartitsisinnaavoq. Kinguneqartitsinerit
pingaarnertut peqqinnissaqarfimmi suliaqartup suliaqarnissaminut pisinnaatitaaffianut
sammitinneqarput.
730
Nakorsaq sulinermini sakkortuumik imaluunniit uteqqiattumik
sumiginnaalluniluunniit mianersuaalliortoq nakorsaqarnermut inatsit malillugu
akiliisitassanngortitaalluniluunniit sakkukitsumik pillaatissinneqarsinnaavoq.
Tassunga atatillugu nakorsamik atorfeqartitsinermut oqartussat sulisitsisup aamma sulisorineqartup
akornanni atorfinitsitsinermut atugassarititaasunut atatillugu maleruagassanik malinninnginnermut
atatillugu kinguneqartitsinissamik pisussaaffeqarput. Taakkununnga ilaatigut ilaasut tassaapput
soraarsitsisinnaaneq, avoqqaarinnissinnaaneq il.il.
731
184
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0195.png
IMMIKKOORTOQ 2
Taamaalilluni katsorsaanermut atatillugu nakorsaq kukkusumik iliuuseqarsimasoq napparsimasutut
isumaqaraanni Sundhedstyrelse-mut,
732
aamma 1988-i aallarnerfigalugu Peqqinnissaqarfiup
Napparsimasunut Maalaaruteqartarfianut, Naalagaaffimmut tamarmut atuuttumut,
maalaaruteqartoqarsinnaavoq.
733
Maleruagassanik malinninnissamut nakorsatut akisussaaffik
734
pillugu Sundhedsstyrelse-p
aalajangiineri suliassanik suliarinnittarneq pillugu malittarisassat nalinginnaasut malillugit
aalajangerneqartarput, aamma Indenrigsministeriamut (Sundhedsministeriamut)
735
maalaarutigineqarsinnaalluni.
Misissuilluartoqareernerata kingorna nakorsaq katsorsaanermik suliaqartoq kukkusimasutut
Sundhedsstyrelse-mit isigineqarpat Sundhedsstyrelse-p nakorsaq pineqartoq avoqqaarliummik
736
nalunaarfigisinnaavaa, naleqq. nakorsanut inatsimmi § 6, naleqq. § 17, aamma eqqartuussisarnermut
inatsit malillugu nakorsaq pillugu suliassanngortitsisoqarnissaanik aallartitsisinnaalluni.
Nakorsaq atorfimminut atatillugu, naleqq. nakorsanut inatsimmi § 18, imm. 1, sakkortuumik imaluunniit
uteqqiattumik sumiginnaasimalluniluunniit mianersuaalliortarsimaguni pineqartoq taanna
akiliisinneqarnermik imaluunniit pillaatissiissummik sakkukitsumik kinguneqartitsiffigineqarluni
pillarneqarsinnaavoq. Pisuni taamaattuni unnerluussisussaatitaaneq naalagaaffiup
unnerluussisuaniippoq, naleqq. nakorsanut inatsimmi § 18, aamma unnerluussummik
aallartitsisoqarnerani eqqartuussisarnermik inatsisini malittarisassat malillugit suliaq.
Sundhedstyrelse-p nakorsaqarnermut inatsimmi § 6, imm. 1-imik unioqqutitsinernik
assuarliuteqarnissaminut pisinnaatitaanera, aamma nakorsaqarnermi inatsimmi § 18, imm. 1 malillugu
unnerluussinissamik inassuteqarsinnaanera Peqqinnissaqarfiup Napparsimasunut Maalaartarfianut 1988-
imiit nuunneqarpoq.
737
Nakorsaaneq Sundhedsstyrelse-p Kalaallit Nunaanni sumiiffimmi sinniisorisimavaa, aamma
aqutsinikkut suleriaatsimi nakorsaanerup nalornissuteqarnermini Sundhedsstyrelse isumasiortarsimagaa
assersuutissaqarpoq. Aammattaaq suliaq 1978-imeersoq nassaarineqarpoq, Sundhedsstyrelse, naak
nakorsaqarnermut inatsit Kalaallit Nunaanni atuutinngikkaluartoq, unnerluussisussaatitaasut suliamik
Kalaallit Nunaanni nakorsamut (pinerluttulerinermi inatsit malillugu suliassatut aallartitsisariaqartut
isumaqartoq, pinerluttulerinermi inatsit pisortani atorfillit il.il. sumiginnaanerannut pingaarnertut
malittarisassaammata).
738
Tamatuma takutippaa, Sundhedsstyrelse tunngavissatut inatsimmik, Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmi malittarisassanut
739
tunngaviusumut, Danmarkimi peqqinnissaqarfik
pillugu inatsimmi tunngavigineqartut malillugit ingerlanneqartumut, eqqortitsilluartoq.
Taarsiissuteqarnissamut inatsisitigut akisussaaffik
Suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut
malittarisassaq (Culparegel) inatsimmik tunngaveqanngitsumik inatsisitigut tunngaviuvoq, inatsisinik
atuutsitsinermi suleriaaseq aqqutigalugu eqqartuussivinnit ineriartortinneqarsimasoq, aamma
Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu taarsiisussaatitaanermut inatsimmik akisussaatitsinissamut
tunngavittut atorneqarnerpaanut ilaalluni. Suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut malittarisassaq taamaalilluni, aalajangernissamut
tunngavissat aalajangersimasut eqqortinneqarpata, ajoqusernermut ajoqusiisup iliuuseqarnermigut
ajoqusiineranut piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorluni iliuuseqarnertut
naatsorsuutigineqarsinnaasumut taarsiissuteqarnissamut inatsisitigut akisussaatitsinissamut
tunngaviusinnaavoq.
185
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0196.png
IMMIKKOORTOQ 2
Taarsiissuteqarnissamut inatsit aamma nakorsatut sulineq
Napparsimasup aamma nakorsap akornanni atassuteqarnerup nalilernissaanut inatsisinik
ilisimatusarnikkut teoriimi nutaanngilisussaanngitsumik aallaaviusoq tassaasimavoq, pineqartoq
tassaasoq isumaqatigiissuteqarluni atassuteqarneq.
740
Tamanna taamaalilluni ima isigineqarsinnaavoq,
katsorsarneqarnissaq pillugu
isumaqatigiissuteqartoqartoq,
taannalu
kajumissuseqarluni
uppernarsaammut
(”qinnuiginninneq”/noqqaassuteqarneq), Christian V-p
peqqussutaani nakorsat
sulinerannut tunngavigineqartumut, atatinneqarpoq. Pisortalli peqqinnissaqarfimmik ingerlatsineranni
pineqartoq tassaaneruvoq oqartussat aamma innuttaasup akornanni pisortat ingerlatsinerannut
tunngasoq. Danmarkimi pisortat ingerlatsiviini innuttaasunut paasissutissiisarnermik aamma
ilitsersuisarnermik immikkut ileqqoqartoqanngilaq. Piffissalli ingerlanerani pisortat ingerlatsineranni
ileqqutut pitsaasutut pingaarutilimmik ilaalersimavoq, aamma ilitsersuinissamik pisussaaffik pisortat
ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi kingorna inatsisitigut
tunngavilerneqarluni.
741
Taarsiissuteqarnissamut malittarisassaq nalinginnaasoq,
culpa,
pingaarnertut malittarisassami
isumaqatigiissuteqarnerup iluaniillunilu avataaniippoq. Napparsimasut nakorsamit katsorsarneqarnermik
kingorna ajoqusernerminnut atatillugu taarsiiffigineqarnissamik pisinnaatitaaffii nalinginnaasunit
ukunannga malittarisassaliuunneqarput
–
inatsisitigut aalajangersagaanngitsukkut
–
taarsiissuteqarnissamik akisussaaffeqarneq pillugu malittarisassat (suliap suliarinerani ajoqusiisumik
aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut/suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut akisussaaffik). Napparsimasup
taarsiiffigineqarnissaminik angusaqarsinnaaneranut tunngaviusumik piumasaqaat tassaasimavoq,
nakorsaq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorluni ajoqusiinerminik piaaraluni imaluunniit
mianersuaalliorluni ajoqusiinermut akisussaaffeqartutut pisuutinneqarsimassasoq. Tamatuma kingorna
aallaavik tassaasimavoq, napparsimasoq taamaallaat taarsiiffigineqarsinnaasoq,
uppernarsarneqarsinnaappat (napparsimasup uppernarsarsinnaassagaa), nakorsaq pisumi nakorsatut
pitsaasumik aamma illersorneqarsinnaasumik ileqqoqarnissamik eqqortitsisimanngitsoq, aamma
tamanna ajoqusernermut pisumut pissutaasoq.
742
Nakorsaq pillaasarnermut inatsit malillugu inuup allap timaanik, imaluunniit kiffaanngissusianik
pillarneqaataasinnaasumik innarliisimasutut pisuutinneqaruni pineqartoq aningaasaqarnikkut
ajoqusernermut imaluunniit annaasaqarnermut taarsiisussanngortitaasinnaallunilu ajoquserneqartup
anniarneranut, innarligaaneranut, ajoquserneranut ajunngitsorsiassaanik il.il
743
akiliisussanngortitaasinnaavoq. Ajoquserneqartoq aammattaaq eqqartuussivimmut
suliassanngortitsisinnaavoq.
744
Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini nakorsat sulinermi pissutsit pillugit inatsisinut tunngatillugu
napparsimmavimmut/sulisitsisumut attuumassuteqarput, taamaalillunilu toqqaannartumik
napparsimasup ataasiakkaap aamma nakorsap ataasiakkaap akornanni toqqaannartumik inatsisitigut
pissutsinik atuuttoqarnani. Nakorsat taarsiissuteqarnissamik akisussaaffiat pillugu Sundhedsstyrelse
napparsimasunut nalunaarsuiffimmik suliami paasissutisiivoq, nakorsanut Kalaallit Nunaanni
atorfilinnut tamanut atuuttoq tassaasoq Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik tamakkiisumik
pillaatissinneqassasoq, naleqq. Danske Lov 3-19-2, napparsimasoq nakorsiartarfimmi
suliarineqaraangat, nakorsaq tassani sulisuusutut sulisimappat, aamma napparsimasoq
katsorsarneqarnerminik akiliuteqarpat akiliuteqanngippalluunniit. Tassani danskit inatsisaanni
sulisitsisut akisussaaffeqarneri nalinginnaasutut atorneqarput, tamannalu ima isumaqarpoq,
nakorsaaneq imaluunniit nunap immikkoortuani nakorsat sulisutut taarsiisussaatitaanermut inatsit
malillugu inatsisitigut akisussaatinneqartussamik suliami uani, suli pisoqalisoorsimanngitsumi,
iliuuseqarsimagunik, taava pisut malillugit danskit naalagaaffiat sulisitsisutut
pillaatissinneqarsinnaavoq. Gomard-ip
745
oqaatigivaa, taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik pillugu
186
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0197.png
IMMIKKOORTOQ 2
inatsit 1984-imi naammassineqarnissaa sioqqullugu malittarisassaq pingaarneq tassaasimasoq, sulisoq
kukkunini pissutigalugu ajoqusiisoq (culpa) nammineq inuttut akisussaasuusartoq, aamma sulisitsisoq,
taarsiissuteqarnermut akiliuteqartoq, sulisumut tamakkiisumik taarsiiffigeqqusinnaasoq.
Taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqarneq pillugu inatsimmi § 23 malillugu sulisoq naleqquttutut
annertussusilimmik isigineqartumik taamaallaat akisussaasuuvoq. Kisianni Gomard-ip aamma
isumaqatigivaa, taarsiissuteqarnissamik inuttut akisussaaffik nakorsamut atorfilimmut piviusuunngitsoq,
taamaalillutillu piumasaqaatit amerlanerit suliffeqarfimmut sammitinneqartarlutik. Pisortat ingerlatsivii
akisussaatinneqarsinnaapput, ingerlatsivik suliap ingerlanneqarnerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimappat, aamma taarsiissuteqarnissamut piumasaqaatit
eqqortinneqarsimappata.
1991-i, Napparsimasut sillimmaserneqarnerannik aaqqiissutip Danmarkimi eqqunneqarfia tikillugu
danskit napparsimasut nakorsamit katsorsarneqarnerminnut atatillugu ajoquserneqarnerminnut
taarsiiffigineqarnissamik pisinnaatitaaffiat taamaalilluni malittarisassanit taakkunannga
nalinginnaasunit, taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik (suliap suliarineqarnerani ajoqusiinermut aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut malittarisassaq/suliap suliarineqarnerani ajoqusiinermut
aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut akisussaaffik) pillugu malittarisassanit ilaatigut
inatsisitigut aalajangersagaanngitsunit malittarisassaqartinneqarpoq. Napparsimasut
sillimmaserneqarnerannik aaqqiissut Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqanngilaq, peqqinnissaqarfiup
akisussaaffigineqarnera ukiup nikinnerani 1991/1992-imi Kalaallit Nunaannit tiguneqartussaammat,
aamma suliap suliarineqarnerani ajoqusiinermut aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut
malittarisassaq Kalaallit Nunaanni napparsimasut taarsiiffigineqarnissaannut tunngavittut atorneqarnera
ingerlaannarluni.
Aallaaviusimasoq taamaalilluni tassaavoq, napparsimasut peqqinnissaqarfimmi sulisunik
taarsiisussaatitaanermut inatsisitigut akisussaatitsiniarunik eqqartuussivinnut saaffiginnissasut. Kalaallit
Nunaanni taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarneq amerlasuutigut siullertut napparsimasumit,
imaluunniit taassuma eqqartuussissuserisuanit Nakorsaaneqarfimmut imaluunniit Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmut toqqaannartumik nassiunneqartarpoq, pisunilu arlalinni peqqinnissaqarfiup
kukkussutigisimasai pillugit eqqartuussinertaqanngitsumik isumaqatigiissuteqartoqartarsimalluni.
746
Akuersineq aamma paasissutissiineq
Taarsiisussaatitaanermut inatsimmi ajoqusersimasumit akuersineq atortussaatitaasoq pisarneq malillugu
akisussaatitaannginnissamut pissutaasutut suliarineqartarpoq, ajoqusiisumik iliuutsip inatsisitigut
akerliuneranik atorunnaarsitsisumik.
747
Tassa imaappoq, inuk pillorissoq kajumissutsini tunngavigalugu
iliuutsimut ajoqusiisumut akuersiguni ajoqusiisoq tunngaviusumik akisussaatinneqassanngilaq.
Professorip Stig Jørgensenip aamma lektorip Torben Wanscherip oqaatigivaat,
748
nakorsatut
passussineq akuersisitsinermik atorneqarsinnaasumik (pinngitsuutitsineq) soqanngitsoq tunngaviusumik
innarligassaanngissusermik unioqqutitsinerusoq, nakorsap taarsiissuteqarnissamik
akisussaatinneqarnissaanik kinguneqartariaqartoq. Nakorsalli sulinera immikkuullarissorujussuuvoq
–
ajorunnaarsitsinissamik imaluunniit pitsaaliuinermik siunertaqarluni
– aamma ”taamaalilluni
akuersisitsinermut malittarisassat nalinginnaasut nakorsap taarsiisussaatitaanermik
akisussaaffeqarneranut nuutissallugit naleqquttuunersoq nalorninartorujussuulluni”.
749
Nakorsat
napparsimasumik akuersisitseqqaartariaqarnersut pillugu apeqqut innersuussutigalugu Skandinaviami
inatsiseqarnermut teoriini oqallisaanikuuvoq, aamma napparsimasumut pitsaanerusussaq siunertaralugu
nakorsanit pissutissaqarluartumik aamma illersorneqarsinnaasumik pilattaanerit ingerlanneqarsimasut,
akuersisitsinissamik ilaginnaaneq pineqartoq, pisuni taamaattuni ileqqorissaarnissamut
attuumassuteqartoq, Jørgensen aamma Wanscher malillugit taarsiissuteqarnissamut inatsisitigut
187
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0198.png
IMMIKKOORTOQ 2
kinguneqartitsinertaqartariaqanngilaq (kisianni taamaallaat nakorsat ileqqorissaarnissaannik
unioqqutitsinertut maleruagassanik malinninnginneq pissutigalugu nakorsamut
kinguneqartitsissutaalluni).
750
Allaaserinnittut malillugit passussinermi ajoqusernerit kinguneqaataasut
pillugit akisussaaffik pineqarsinnaavoq.
Landsrettimi eqqartuussissuserisoq M.C.A. Bjerre nakorsap taarsiisussaatitaanermik pisussaaffia pillugu
aallaaserisami 1941-mi
751
allappoq ”ima
oqaatigineqartariaqarsorinarpoq, Napparsimasup
Akuersinera namminermini inatsisitigut Isumaqanngitsoq, Napparsimasoq Akuersinerup
Kingunissaanik naliliinissaminut tunngavissaqarnanilu Akuersineq pissusissamisut
naammassineqarlunilu malinneqarsimanersoq Sunniuteqarfigisinnaanagulu Ilisimanagu”,
napparsimasup katsorsarneqarnissamut aalajangersimasumut itigartitsinera nakorsamit
malinneqartariaqarmat. UfR1955.3H-mi Højesterettip inerniliuppaa, unnerluussisup pilatsinnissani
siunertaralugu napparsimmavimmut unitsinneqarnissani peqataaffigisimagaa, tamannalu pissutigalugu
akuersisinneqarsimannginnera pillugu nakorsamik akisussaatitsisoqarsinnaanani. Højesterettimi
eqqartuussisup Trolle-p
752
passussinissamut akuersisitsinissap pisariaqassusianik apeqqut
ajornakusoortutut nassuiarpaa, oqaatigalugulu ”paasissutissiinissamik
aamma akuersisitsinissamik
piumasaqaatit nunanut allanut sanilliullugu nunami maani sakkukinnerusutut
isikkoqarput
753
…Napparsimasup akerliunera erseqqilluinnartillugu pingaarnerpaatut malittarisassaq
malillugu passussinissaq ingerlanneqartariaqanngikkaluartoq.”
Trolle-p
taamaallaat akueriumavaa,
nakorsaq pisuni erseqqilluinnartuni nalaatsornikkut ajoqusiinernut kinguneqartitsiffigineqassasoq
”kisianni
tamatumani pisariaqarpoq, taarsiissuteqarnissamut tunngavik ileqqorissaarnissamut
akerliusumik passussinissamik akuersitsinissap amigaatigineqarneranik pissuteqarnissaa”.
Trolle
Tidemand-Petersson-ip inerniliineranut isumaqataavoq, tassa teorii aamma suleriaaseq aalajangiisuusoq
malillugu akisussaaffik tassaasoq suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut akisussaaffik nalinginnaasumik pissusilik, kisianni
nakorsatut suliap suliarinissaanut atugassarititaasunit immikkut ittunit sunnersimaneqartoq.
754
Eqqartuussissuserisoq Kai Blicher nakorsatut akisussaaffik pillugu UfR1965B.84-imi oqarpoq,
“Passussinissamut akuersisitsineq atuuttoq pigineqanngitsoq inerniliunneqassappat, imaluunniit
passussinissap annerusumik minnerusumilluunniit iluatsinngitsumik kingunerisinnaasai pillugit
naammattumik paasissutissanik tunniussisoqarsimanngippat, aamma kinguneqaataasut
taamaattut nalaanneqarpata, allaaserinnittut amerlanerit isumaqarput nakorsaq
kinguneqaataasunut taakkununnga akiliinissaminut pisussaaffeqartoq, aamma kinguneqataasut
ilimagineqarsimagaluarpata imaluunniit ilimagineqarsimanngippata (casus mixtus).
Højesterettimi eqqartuussisoq J. Trolle U 1959 B p. 8 f.f. -imi allaaserisami isummamut
tamatumunnga nangaasumik isumaqataavoq, aamma taamaallaat taarsiissuteqarnissamut
tunngavik passussinissamik akuersitsinissap amigaatigineqarneranik pissuteqarsimappat.
Paasissutissiinerit amigaatigineqarnerat, ‐ pingaartumik ajoqutaaratarsinnaasut imaluunniit
ajoqutaasussatut qulakkeerneqareersut pillugit ‐ nalunaarutigineqarsimasariaqaraluartut,
taarsiissuteqarnissamut tunngatillugu taamaallaat immaqa pingaaruteqarsinnaavoq,
tamatumani passussinissamut akuersineq atuuttoq atortusaanngitsutut
isigineqartariaqassappat. Tamanna nalinginnaasumik pineq ajorpoq. Matumuuna taamaalilluni
U 1953 491 H-mut (TFR 1954 403) innersuussisoqarsinnaavoq. Landsrettip aalajangiinermini
tunngavilersuutigivaa, katsorsarneqarneq aallartitsinnagu katsorsaanermi
aarlerinaataasinnaasunut tunngatillugu pissusissamisoortumik ilitsersuisoqarneratigut
katsorsarneqarnissamut akuersitsinissap qulakkeerneqarsimannginnera. Højesterettili ima
tunngavilersuuteqarluni pinngitsuutitsivoq, akuersisitsineq pisariaqartinneqartoq pigineqartoq,
aammalu paasissutissiinerit amigaatigineqartut akuersisitsinerup
atortussaatinneqannginnissaanik kinguneqarnersut iserfigineqartariaqartutut
pisariaqarsorinagu.”
188
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0199.png
IMMIKKOORTOQ 2
Taamaalilluni isumaqarnarpoq aarlerinaataasinnaasut pillugit paasissutissiinissamik piumasaqaatinik,
aamma taarsiissuteqarnissamik suliami paasissutissap taamaattup pingaarutaanik eqqartuussutit
nalornilersitsisut, kisianni ataatsimut isigalugu akuersisitsinissamik piumasaqaateqarneranik
nalornilersitsilernani.
Højesterettip aalajangiinerani UfR1956.707H-mi napparsimasoq qiteqqamigut
ilisimajunnaarsitsinissamik siusinnerusukkut akerliusimavoq, tamannalu pissutigalugu
angerlartinneqarsimalluni. Pissutsip tamatuma namminermini takutippaa, katsorsarneqarnissamut
akuersisitsinissamik tunngavik taamanikkut akuerisaasoq. Nappaat ajornerulerpoq, taannalu
napparsimmavimmut unitseqqinneqarpoq. Morfinimik tunineqareernerata kingorna nakorsaanerup
ilisimatippaa, qiteqqamigut ilisimajunnaarsinneqarluni erngerluni pilatsittariaqartoq. Akerliunngilaq,
aamma ullormi pilatsiffissamini nakorsamut ilisimajunnaartitsissummik tunisisumut akerlijunngilaq.
Ilisimajunnaartitsinerup taassuma kingunerivaa, napparsimasup tamakkiisumik innarluuteqalernera,
tamannalu nalaatsornikkut ajutoornertut isigineqarpoq, aamma akuersisitsineq atuuttoq pigineqarmat
napparsimasup taarsiissuteqarfigineqarnissaminik piumasaqaataanik Højesterettip napparsimmavik
pinngitsuutippaa. Aalajangiinerup taamaalilluni aalajangersumik oqaatigivaa, akuersitsinermik
atuuttumik pigisaqartoqassasoq, akuersineq taamaattoq akerliunnginnertut aamma passussinermut
peqataanertut takutitsisinnaammat.
Bengt Tidemand-Peterssonip, landsrettimi eqqartuussissuserisuusimasup, paasissutissiinissap
imaluunniit akuersisitsinissap amigaatigineqarnera pissutigalugu taarsiissuteqarnissamik
piumasaqaateqarneq pillugu inatsisitigut suleriaaseq pillugu eqikkaalluni oqaatigivaa:
”nakorsat tunngavilersuutaat eqqartuussivimmit paasineqarsinnaalluarpoq.
Napparsimmavimmut unitsinneqarnermut nammineq peqataalluni iliuuseq taanna, imaluunniit
nakorsamik aggersaaneq suleriaaseq taanna malillugu
[…imaattumik]
nammineq sinnerluni
allat iliuuseqarsinnaanerannik akuersilluni atsiornertut ilaqartutut amerlasuutigut
nassuiarneqarsinnaassaaq. Aamma naak pisinnaatitsineq taamaattoq napparsimasumit
qaqugukkulluunniit tunuartinneqarsinnaagaluartoq
–
tamatumalu pisimanissaa
ilimagineqartariaqarpoq
–
katsorsaanerup iluaaginartortaanut akerliunermik, amerlasuutigut
eqqarsaatigilluagaanngitsumik (”na’aa –
taamaaliornak
– tassa”) suleriaaseq malillugu
imaaliallaannaq tunuartitsinissamik imaqanngilaq. Nakorsaq tamanna tunngavigalugu
katsorsaanerminik unitsitsinissaminut pisussaaffeqanngilaq
[…],
katsorsaanermut, aamma
taassuma ingerlateqqinneqarnera pillugu napparsimasup ilungersuussilluni
aalajangersimallunilu akerliunngippat, ilaatigut napparsimasoq
–
taamaaliorsinnaaguni
–
atisani tigoriarlugit anilluni. Isumaqarnarsorinarporli pilattaaneq qularutissaanngitsumik,
imaluunniit ilimanaateqarluartumik avatinik, maluginiutinik, kinguaassiorsinnaanermik
imaluunniit allatut annertuumik innarluuteqalernermik kinguneqarsinnaappat napparsimasoq
ilisimatinneqartariaqartoq.
755
Landsrettip aalajangiinerani UfR1965.517V-i napparsimasoq kinguaassiorsinnaajunnaarsinnaanerminut
aarlerinaat pillugu pilatsinnissani sioqqullugu siunnersorneqarsimanngilaq. Aalajangiineq taamaalilluni
katsorsarneqarnissamut paasissutissinneqarnissamut piumasaqaatinut tunngassuteqarpoq. Nakorsap
napparsimasup passutami kinguaassiorsinnaajunnaarnermik kinguneqarsinnaasumik
aalajangiisinnaassuseqartutut inississimanera inuup naleqassusianut akerliusoq suliassanngortitsisup
suliap ingerlanerani oqaatigivaa. Retslægeråd-ip suliap ingerlanerani paasissutissiissutigivaa,
kinguneqaataasinnaasut pillugit paasissutissiinnginneq nakorsatut suleriaatsimi nalinginnaasuusumik
aamma akuerisaasumik iliornertut isigineqarsinnaanngitsoq, Retslægeråd-i aamma oqaaseqarmat,
kinguaassiorsinnaajunnaarneq pilaasarnermi pineqartumi, katsorsarneqarnissamut periarfissatuaasumi,
immikkut ittumik akulikitsumik ajoqutaasinnaasumik pisartutut oqaatigineqarsinnaanngitsoq. Tassa
suliassanngortitsisoq kinguneqaataasinnaasut pillugit pilatsinnissani sioqqullugu
189
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0200.png
IMMIKKOORTOQ 2
siunnersorneqarsimanngilaq, Retslægeråd-i malillugu siunnersorneqarsimasussaagaluarluni. Pissutsit
tunngavigalugit, aamma naatsorsuutigineqartariaqartumik, napparsimasup peqqissusiata
ulorianartorsiornissaa pinngitsoortinniarlugu pilaaneq
tunngavissaqarluarsimassasoq
naatsorsuutigineqartariaqartoq Vestre Landsrettip nalilerpaa, aamma passussineq inerniliussassatut
siunniussap angunissaanut pisariaqartinneqartumik qangiisimanngitsoq, kiisalu kinguneqaataasut
pilattaanissap pinngitsoortinnissaata aarlerinaataanut sanilliullugu pingaaruteqannginnerummat
taarsiissuteqartoqarnissaanik kinguneqarsinnaanngitsoq.
756
Oqaatigineqarpoq pisoq taanna maanna
nalorninartutut inissisimasoq, tassa pilaanissaq piffissami taamani pinngitsoortinneqarsinnaanngitsumik
pisariaqarsimanersoq, imaluunniit aarlerinaataanngitsumik piffissami aalajangersimasumi
kinguartinneqarsinnaanersoq, napparsimasumut, pilatsereernerup kingorna ukiut tallimat ingerlareersut
qaangiunnerini taarsiissuteqartoqarnissaanik suliakkiisumut, ajoqutaassanersoq. Aalajangiineq
taamaalilluni saniatigut sunniutaasinnaasut/ajornartoorutaasinnaasut pillugit paasissutissiineq ilaatigut
taakku pisarnerisa akulikissusiannut, aamma ilaatigut napparsimasup peqqissusiata isumaginiarneranut
tunngatillugu tunngavissaqarluarsimasutut oqaatigineqartutut isigineqarsinnaavoq.
Tidemand-Petersson-ip oqaatigivaa,
757
suliap ingerlanerani saqqummertoq, nakorsat ilaasa
napparsimasut 30-t sinnerlugit ukiullit (arlaqarnerusunik) meerartaarsinnaajunnaarnerannik
kinguneqarsinnaasoq pillugu oqaluttuunnissaat pisariaqanngitsutut isigigaat, oqaatigalugulu
(inatsisilerituutut) suliami allami naartuersinnermut atatillugu arnaq akuersiseqqaarnagu
kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimasoq nalaannikuusimallugu. Taassuma oqaatigivaa,
napparsimmaviup suliami tassani taarsiusussaatitaanermik akisussaaffeqarluni nassuerutigisimagaa,
taamaalillunilu suliaq tamanna eqqartuussinertaqanngitsumik isumaqatigiissuteqarnermik
kinguneqarsimassasoq naatsorsuutigineqartariaqarluni. Taanna isumaqarpoq, suliat taamaattut suliamik
sumiginnaanertut, aamma eqqartuussisarnermut inatsit malillugu akisussaatitsinermik
kinguneqartinneqarsinnaasariaqartut.
Akuersisitsinermut atatillugu pineqaatissiissarnermi suleriaatsimi, piffissap pineqartup
aallartisimalernerani, akuersissummik tunniussinissaq annikitsumik periuseqarfigineqarsimasorinarpoq,
tassa katsorsaaneq/takkunneq napparsimasup kajumissusia tunngavigalugu pisimassasoq
pisariaqarsorinarmat. UfR1955.3H-mi pingaartinneqarpoq, napparsimasoq napparsimmavimmi allami
nakorsaaneq isumaqatigiissuteqarfigalugu
pilatsinnissaq siunertaralugu unitsitsinermut
peqataasimasoq,
tassanngaanniit Finseninstituttimut nuunneqarluni, aamma suliami
saqqummiunneqartut allat ataqatigiissillugit periuseq illersorneqarsinnaasumik pisimasoq, aamma
aarlerinaataasinnaasoq pillugu paasissutissiinissamut pisussaaffik aalajangersarneqarsimanngitsoq
akuersisitsinissamik amigaateqarneq pillugu instittutti akisussaatinneqarsinnaanngitsoq.
UfR1956.707H-mi napparsimasoq unitsinneqarnerminut peqataasimavoq, aammalu akerliunnginneq
akuersinertut isigineqarluni. Aamma ullumikkut inatsisitigut inissisimaneq imaappoq, akuersineq
oqaasertaqanngitsumik pisinnaalluni. Tunngavilersuutigineqarsinnaavorli, Christian V-p Forording af 4.
december 1673 om Medicis og Apothekere-nut tunngasumi ileqqoq, peqqinnissaqarfimmi sulialinnit
katsorsaaneq napparsimasup sioqqutsisumik »qinnuiginnissimanissaanik« piumasaqaammik tunngavilik
aamma inatsisitigut suleriaatsimi piumasaqaatitut atuunnersoq (”unitsinneqarnerminut peqataaneq”).
758
1966-mi naartusunik isumassuineq pillugu inatsit, nalunaarusiami immikkoortoq 1 aamma ilanngussaq
1.1-imi sammineqartoq, tunngavigineqartumit taassumannga nikingavoq, taanna arnaq sioqqutsisumik
qinnuiginninngikkaluartoq naartulernissap pitsaaliornissaanut siunnersuisinnaanermik periarfissiimmat
(kisianni arnap itigartitsinissaminut kiffaanngissuseqarneranik tunngaveqartumik).
Pineqaatissiisarnermi suleriaatsimi, piffissami pineqartumi misissuiffigineqartumi, kingusinnerusukkut,
pingaartumik UfR1989.1007H-mi erseqqissarneqartariaqarpoq, nakorsaaneq aamma amtskommune
taarsiissuteqarnissamik akisussaaffeqartutut peqquneqarlutik, tassani arnaq akuersiseqqaarnagu
pissutissaqanngitsumik kinguaassiorsinnaajunnaarsillugu suliarineqarsimalluni. Napparsimasoq 21-nik
ukiulik, pilatsilluni erninerminut atatillugu aanaarnerata kingunerisaanik ajoqutaasinnaasumik
190
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0201.png
IMMIKKOORTOQ 2
pisoqarsimavoq, tamannalu pissutigalugu mannissap aqqutaasa kipinerisigut
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermik kingunilimmik nakorsaaneq suliaqarsimalluni, taanna
isumaqarami, arnaq ukiuni tulleriaani arlalinni naartulertariaqanngitsoq.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq arnaq akuersiseqqaarnagu ingerlanneqarpoq, aammalu
aarlerinaatitaqanngitsumik kinguartinneqarsimasinnaagaluarluni, tamatumani siunissami aarlerinaat
pitsaaliorniarlugu iliuuseqartoqarmat, aammalu napparsimasup pilatsilluni ernisinneqarnerminut
atatillugu ulorianartorsiornissaata pinngitsoortinniarneqarnera pineqarnani. Passussineq timip pisataanik
napparsimasumik ajorunnaarsitsiniarluni suliarineqanngimmat nakorsaq, naleqq.
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermut inatsimmi § 1, imm. 2, naleqq. § 17, malillugu
pillarneqaataasussamik iliuuseqarpoq. Tamanna, landsretti malillugu, nakorsap taarsiisussaatitaanermut
akisussaaffeqarneranik nassataqartariaqanngilaq. Kisianni naartunissap kinguartinnissaanik apeqqut
kingusinnerusukkut aaqqiissuteqarfigineqarnissaa siunertaralugu, aamma ajornanngippat
sakkukinnerusumik periuseqarluni, nakorsap kinguartitsisimannginnera pillugu inatsisitigut
akisussaaffeqarnermik kinguneqassaaq. Højesteretti inerniliivoq, pissutaasut landsrettip oqaatigisai,
tassa kinguaassiorsinnaajunnaarnermik kingunilimmik nakorsaq suliaqarsimanermigut inatsisinut
akerliusumik iliuuseqarsimasoq, tamatumalu kingunerisaanik
taarsiissuteqarnissamut akisussaasutut
inissilluni.
Passussinerup pissusia eqqarsaatigalugu, aamma arnap ukiukinnera pissutigalugit
Højesteretti aammattaaq isumaqarpoq arnaq taarsiiffigineqartariaqaraluartoq.
Kukkuneq aamma pisarialimmik peqqissaarussineq
Napparsimasut taamaallaat taarsiiffigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput, danskit inatsisaanni
taarsiisussaatitaanermut malittarisassat nalinginnaasut malillugit
759
(suliap suliarinerani ajoqusiisumik
aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut malittarisassaq/suliap suliarinerani
ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut akisussaaffik)
uppernarsarneqarsinnaappat, peqqinnissaqarfimmi sulisoq suliassaminik suliaqartilluni
akisussaassuseqanngitsuliornikkut ajoqusiisimasoq, tamatumani uppernarsarneqassammat pineqartumut
erloqissutaalersinnaasumik kukkusoqarsimasoq, katsorsaanerup nalaani imaluunniit kingorna periuseq
atorneqartoq pissutigalugu, imaluunniit peqqissaarussinissap pisariaqartup ilaginnarneqarsimanera
pissutigalugu.
760
Napparsimasup aammattaaq katsorsaanerup aamma ajoqusernerup pisup akornanni
pisariaqartumik pissutaasup ataqatigiinnera uppernarsassavaa. Nakorsap naliliinera, suliani taamaattuni
eqqartuussiviup naliliinerani ilaatinneqartariaqartoq, amerlasuutigut Retslægeråd-imit
suliarineqassaaq.
761
Indenrigsministeriap iluani oqaaseqaammi 1978-imeersumi
762
allassimavoq,
eqqartuussisarnermik suleriaatsimi nutaajunerusumi, kukkussutigineqarsimasup napparsimasumut
sunniutaatut oqaatigineqarsinnaasut pillugit napparsimasup uppernarsaassussaanerata
sakkukillisikkiartorneratut isikkulimmik ineriartortoqarpasissoq. Kisiannili akisussaatitsinissamut
piumasaqaatitut nakorsap kukkussutaanut namminermut tunngatillugu sakkukilliliisoqarnani.
Taarsiissuteqarnissamik akisussaaffik Danske Lov 3-19-2
763
naapertorlugu nakorsamiippoq, kiisalu
napparsimmavimmi/sulisitsisumi, imaluunniit suliffeqarfittut napparsimmavimmi.
764
Piffissami
napparsimasut sillimmaserneqartarnerisa eqqunneqarnera sioqqullugu eqqartuussiviit suleriaasiat
assigiinngitsunit arlalinnit sakkukippallaarnerarlugu isornartorsiorneqartarsimavoq, nakorsat
sulinerannik ulorianartortalimmik paasinnippallaarnerarneqarlutik.
765
Jørgensen aamma Wanscher
766
oqaatigivaat, skandinaviami inatsisitigut suleriaatsimi aamma teoriimi
erseqqissuusoq suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik
iliuuseqartoqarsimanersoq aalajangiiniarnermi
suliassaqarfiup iluani immikkut ittumik uuttumik
atuisoqartarnera, tamanna ima paasisariaqarluni, nakorsaq nakorsamit pitsaasumit peqqissaartumillu
piumasarineqartutut peqqissaarsimanngikkuni, taamaaliornermigullu ajoqusiilluni,
taarsiissuteqarnissamik pisussaaffeqassasoq. Jakobsenip eqqartuussisarnermi suleriaatsimik
nassuiaanerani
767
illersorneqarsinnaasuunissamik piumasaqaat
768
paasineqarsinnaasorinarpoq,
191
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0202.png
IMMIKKOORTOQ 2
katsorsaaneq eqqarsaatigilluakkamik aamma
sulinermi ileqqorissaarneq naapertorlugu
suliassaqarfimmi tassani nakorsamit piginnaanilimmit aallartinneqarsimasariaqarmat.
769
Katsorsaaneq
kingorna naleqquppallaanngitsoq paasinarsippat, imaluunniit iluatsippallaanngitsumik pisimappat
nakorsap taarsiissuteqarnissamik akisussaaffeqarneranik tunngaviusumik nassataqarneq ajorpoq.
UfR1933.989Ø-mi suliaritereernerup kingorna amigartumik malitseqartitsisoqarsimanera pissutigalugu
taarsiiffigineqassasoq aalajangerneqarpoq, napparsimasoq iluaalliuuteqarluni
naammagittaalliuuteqaraluartoq iluaqutaanerusumik kingunilimmik katsorsaaneq
suliarineqarsimasinnaagaluartoq misissuinerup ingerlanneqarsimannginnera kukkunertut isigineqarmat.
Sammisaq oqaluttuarineqartuni malunnaateqarluarpoq, tassa arnat anniarlutik iluaalliuutinik
misigisaqaraangata aamma aaqartarnertik allanngoraraangat il.il. kingorna nakkutilliineq aamma
amigartumik malitseqartitsineq arnat ilaannit misigisimaneqarluni.
770
Eqqartuussutip takutitsineratut
pisut taamaatsillugit tamanna inatsisitigut akisussaatitsinermik kinguneqarsinnaavoq.
Suliap suliarineqarnerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermi akisussaaffik Kalaallit
Nunaanni inatsisini
Tunngaviusumik inatsisip 1953-imi allanngortinneqarnerani siunertarineqarsimasoq tassaavoq, tassa
sivikinnerpaamik 1979-imi namminersornermut inatsisip tungaanut, danskit inatsisaat tunngaviusumik
Kalaallit Nunaanni atuutissasut, akerlia erseqqilluinnartumik allassimanngippat. Inatsisilli
pisoqaanerusut pisussaannartut atuutissanngillat. Tassani misissorneqassaaq, suliap suliarinerani
ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut akisussaaffik
inatsisitigut
aalajangersagaanngitsumik inatsisitigut tunngavittut
Kalaallit Nunaanni piffissaq tamakkerlugu
atuussimasutut oqaatigineqarsinnaanersoq.
771
Inatsisilerinermut tunngasunik paasisassarsiortut 1948-49-mi Kalaallit Nunaanniikkamik paasivaat,
taarsiisussaatitaanermut inatsit danskinit atorneqartumit malunnaatilimmik nikinganeqartoq, kisianni
suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut
malittarisassap eqqunneqarnissaa akornutissaqartinnagu. Suliap suliarineqarnerani ajoqusiisumik
aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarneq pillugu malittarisassaq allassimanngitsumik
inatsisitigut tunngaviummat 1953-imi nutaamik aaqqissuussinermi inatsisitigut aaqqiissummik taama
ittumik erseqqissumik isummerfiginnittoqanngilaq. Tidsskrift for Grønlands Retsvæsenimi 1965-imi
allaaserisami Højesterettimi eqqartuussisup Jørgen Trolle-p, Kalaallit Nunaanni inatsiseqarnermut
ataatsimiititaliami aamma siuliuttaasuusimasup, pingaarnersiorlugu eqqartorpaa, danskit
taarsiissuteqarnissamut inatsisitigut tunngavii Kalaallit Nunaanni piffissami aggersumi aamma
maligassaasariaqartut isumaqarluni, ilaatigut naalagaaffiup immikkoortuini tamani inatsisitigut
tunngaveqarnissaq qulakkeerniarlugu.
Napparsimasunut nalunaarsuiffimmik suliami,
772
nunap immikkoortuani nakorsaq nunap
immikkoortuini nakorsat taarsiissuteqarnissamut akisussaaffiat pillugu Sundhedsstyrelse-mut
apeqquteqartoq, styrelse akissuteqarpoq, nunap immikkoortuini nakorsat Kalaallit Nunaannut
Ministeriaqarfiup ataani inissisimasut, aamma taamaalilluni ministeria tamakkiisumik
pillaatissinneqassasoq, naleqq. Danske Lov 3-19-2. Sundhedsstyrelse naggasiutitut allappoq, ima
inissisimasoq danskit inatsisaat aamma atorneqassallutik.
192
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0203.png
IMMIKKOORTOQ 2
Hjemmestyrekommissionip isumaliutissiissutaani
773
peqqinnissaqarfik pillugu oqaatigineqarpoq,
”Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik inatsit nr. 275, 27. maj 1950-imeersoq
(inatsisikkut nr.
107/1961-ikkut allanngortinneqartoq) tunngavigalugu Kalaallit Nunaannut Ministeriaqarfimmit
aqunneqarpoq. Naalagaaffimmit aningaasalersorneqartutut aamma suliffeqarfittut
naalagaaffimmit aqunneqartutut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik inatsisitut
tunngavissatut isikkoqartumik inatsit atuuttoq malillugu pineqaatissiissutinik tamanik erngerluni
naammassinnissinnaavoq, inuup kiffaanngissusianik, innuttaasunut peqqussummik,
inerteqqummik il.il. akuliuffiginninnermik kinguneqanngitsumik. Tamatuma nassatarissavaa,
peqqinnissaqarfiup suliaanik malittarisassaliuussineq Kalaallit Nunaannut ministerimit
suliarineqarnerat, inatsit naapertorlugu nalunaarutinik atuutilersitsinikkut aamma ilanngullugu
pingaarnertut sulinermut najoqqutassat aqqutigalugit. Malittarisassat atuuttut allanngortinnagit
namminersornerullutik oqartussanit atorneqarsinnaassapput, tamanna kissaatigineqarpat,
naleqq. § 19 namminersornerulluni oqartussaanermut inatsisissamut missingiut. Imaassimavoq,
peqqinnissaqarfimmik aqutsinermi annertuumik toqqaannartumik danskit peqqinnissakkut
inatsisaasa tunngavii tunngavigineqarlutik, nalunaarutinik immikkut ittunik il.il.,
suliffeqarfinnik immikkut ittunik il.il. pisariaqartitsisoqannginnera/naammattunik
isumalluutissaqannginnera pissutigalugit/”
Taanna danskit inatsisiliornikkut tunngavii annertuumik atorlugit ingerlatsisoqarsimaneranik
aammaarluni assersuutissaavoq.
Napparsimasut sillimmaserneqartarnerannut inatsit (inatsit nr. 367, 6. juni 1991-imeersoq napparsimasut
sillimmaserneqarnerannut tunngasoq) peqqinnissaqarfimmik akisussaaffiup tigunera sioqqutilaarlugu
Folketing-imi akuersissutigineqarpoq. Inatsisip napparsimasut taarsiiffigineqarnissaminnut
annertunerusumik piginnaatitaaffeqarnerat arlalitsigut qulakkeerpaa, manna tikillugu inatsisitigut
inissisimanermut atuuttumut sanilliullugu, pingaarnertut suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut malittarisassanit aqunneqarsimasumit. Kalaallit
Nunaanni atorneqanngitsoq inatsimmi § 22-mi aalajangersarneqarpoq, kisianni Kalaallit Nunaanni
pissutsit immikkut eqqarsaatigalugit peqqussutikkut Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaa
periarfissinneqarluni.
Siunnersuut folketing-ip ukiuani 1986-1987-imi siullermeerutaasumik saqqummiunneqarpoq, aamma
inatsisip Kalaallit Nunaanni atorneqarnera pillugu oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq: ”Napparsimasut
sillimmaserneqarnerannik aaqqiissut tunngaviusumik taamatulli pissutissaqarluartumik Savalimmiut
aamma Kalaallit Nunaata suliassaqarfiini atuutilersinneqarsinnaanngilaq. Peqqinnissaqarfiup
suliassaqarfiata iluani il.il. pisortat kiffartuussinerannik alliliineq pineqarmat sillimmasiinermik
aaqqiissut taakkunani aamma atuutissanersoq naalagaaffiup ilaani taakkunani marlunni
peqqinnissaqarfimmik akisussaasunit toqqaannartumik aalajangerneqartariaqarpoq.”
774
Inatsisissatut
siunnersuummi oqaaseqaatini nalinginnaasuni inatsisitigut inissisimaffik (danskit) maannamut atuuttoq
ima nassuiarneqarpoq: ”Peqqinnissaqarfimmut
tunngasuni suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut malittarisassaq aamma taarsiissuteqarnissamut
piumasaqaatit allat nalinginnaasumik atuupput. Tamanna ima isumaqarpoq, peqqinnissaqarfimmi
sulialik taarsiisussaatitaanermik akisussaaffeqarpoq, taanna pisumi taamaattumi inuup taassuma
ilinniarsimasamisut iliuuseqarnissaminik naatsorsuutigineqartumit allaanerusumik
iliuuseqarsimappat.”
Inatsisartut Ombudsmand-iata 2008-mi isummiuppaa,
775
iliuutsinut ajoqusiisunut imaluunniit
ilaginnaanernut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup taarsiisussaatitaanermut akisussaaffeqarneranut
tunngavik tassaasoq suliap suliarinerani ajoqusiisumik imaluunniit illersorneqarsinnaanngitsumik
iliuuseqarnermut malittarisassaq, napparsimasut sillimmaserneqartarnerannut inatsimmut siunnersuutip
saqqummiunneqarnerani Danmarkimi peqqinnissaqarfimmut tunngasuni atuunneratut.
193
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0204.png
IMMIKKOORTOQ 2
Siusinnerusukkut eqqaaneqartutut napparsimasunut nalunaarsuiffinnik suliani arlalinni, aamma
Hjemmestyrekommissionip isumaliutissiissutaani oqaatigineqarpoq, Kalaallit Nunaannut tunngatillugu
danskit peqqinnissamut tunngatillugu inatsisitigut tunngavii annertuumik tunngavigineqarsimasut.
Suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut
malittarisassaq Kalaallit Nunaanni qaqugukkut aamma sumut tunngatillugu pineqaatissiissutinik
misissueqqissaarnermut atuussimanersoq eqqartuussiviit aamma Kalaallit Nunaanni Politiit
nassaarsinnaasimanngillat. Kalaallit Nunaannulli Ministeriaqarfimmut
776
taarsiiffigitinnissamik
piumasaqaatit pillugit napparsimasunut nalunaarsuiffinni arlalinni eqqaaneqarpoq suliap suliarinerani
ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut akisussaaffik
akisussaatitsinermut tunngavigineqarsinnaassasoq, assersuutigalugu napparsimasunut nalunaarsuiffik
pillugu suliaq 1965-imeersoq.
777
Napparsimasunut nalunaarsuiffiit pillugit suliat danskit inatsisaanik
nalinginnaasunik aamma tunngaveqarsimasutut isikkoqarput, tassunga ilanngullugu pisortat
aalajangiinerini aamma eqqartuussinertaqanngitsumik isumaqatigiissuteqarnerni.
778
Ataatsimut
isigalugu Kammeradvokatip naliliinera pingaarnertut malinneqartarluni.
779
Inatsisitigut tunngavimmik
pilersitsinissap eqqarsaatigineqarnera, aamma naalaagaaffimmut naapertuunnissaa, 1953-imi nutaamik
aaqqissuussinermi oqaatigineqartutut, suliap suliarinerani ajoqusiisumik aamma
illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermi malittarisassaq piffissaq qulaajaaffigineqartoq tamaat
Kalaallit Nunaanni atuussimassasoq tikkuussivoq.
194
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0205.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.6
Danmarkimi eqqartuussisarnermi
inatsitigut akisussaaffik
Danmarkimi nakorsat piffissami qulaajaaffigineqartumi eqqartuussisarnermi inatsisitigut aamma
akisussaaffeqartitaapput.
Inuttut kiffaanngissuseq mianerisassaavoq, tunngaviusumik inatsimmi § 71-imi taama allassimavoq,
soorluttaaq Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami isumaqatigiissummi inuttut kiffaanngissutsip
illersugaanissaa pingaarutilittut inissisimasoq. Nammineq toqqakkamik aalajangernissamut
kiffaanngissuseq aammattaaq pillaasarnermut inatsimmi illersugaavoq, soorlu inatsisinik
unioqqutitsilluni pinngitsaaliineq (naleqq. § 260). Inatsisinik unioqqutitsinerit, peqqinnissaqarfimmi
sulisumut inatsisitigut akisussaatitsinermik nalinginnaasumik kinguneqarsinnaasut pingaartumik
tassaassapput inuuneq aamma timi pillugit aalajangersakkat, tassunga ilanngullugit pingaartumik
pillaasarnermut inatsimmi §§ 244-246-mi nakuuserneq pillugu aalajangersakkat, aamma
mianersuaalliorluni timimik innarliineq, naleqq. § 249. Tassunga ilanngullugu § 163-i nakorsamit
uppernarsaatinik eqqunngitsunik tunniussinernik suliani, aamma § 157-i nakorsanut, pisortani
kiffartuussillutillutilluunniit suliffeqartunut suliamik sumiginnaanermut tunngasoq, aamma
kiffartuussinermi imaluunniit suliamik ingerlatsinermi sakkortuumik imaluunniit uteqqiattumik
sumiginnaallutilluunniit mianersuuaalliorlutik unioqqutitsisunut.
Nakorsanut inatsimmi § 18-i pillaanissamut immikkut aalajangersakkamik imaqarpoq, taamaalilluni
nakorsaq nakorsatut atorfimmini sulinermini sakkortuumik imaluunniit uteqqiattumik
sumiginnaalluniluunniit mianersuaalliortoq pisuutinneqartoq akiliisitaanermik imaluunniit
pillaatissiissummik sakkukitsumik pillarneqassalluni.
Adam Vestberg malillugu,
780
nakorsatut inuup timaanik passussineq sunaluunniit
innarligassaanngissutsimik tunngaviusumik innimiilliorneruvoq, napparsimasup
akuersisinneqarnissaanik pisariaqartitsiffiusoq, pissutsit immikkut ittut, soorlu ajornartoornerit
pillarneqaataasinnaagaluartut pinngippata. Eqqartuussisarnermi inatsisini nutaaliaasuni nakorsat
kukkuneri allaaserinnittut arlallit
inatsimmik unioqqutitsinngitsumik nikingasoornartutut
781
isigivaat.
Tamanna ima paasisariaqarluni, pissutsit pillarneqaataasussat inatsisit oqaasertaat malillugit
piviusunngortinneqartut, kisianni iliuutsip qanoq issusia inatsisiliortut
pinerluttuliortunngortitsiniarnerannit allaanerulluinnartoq.
Bernhard Gomard-ip, inatsisinik ilisimatusarnermi professorip, oqaatigivaa,
782
”nammineq
aalajangernissamut pisinnaatitaaffimmik asissuineq timimik innarliineruvoq pillarneqaataasussaq,
kisianni pillaasarnermi inatsimmi timimik innarliisarnermut tunngasumi
–
imaluunniit Tunngaviusumik
inatsimmi aamma Inuit piginnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi tunngavisumik piginnaatitaaffiit
pillugit malittarisassanik nalinginnaasunik malittarisassaliornissamik kinguneqarsinnaanngilaq”
nakorsat iliuusaannut tunngatillugu. Taassuma tunngavilersuutigivaa, ”nakorsat
napparsimasumik
toqutsisutut imaluunniit timaanik innarliisutut eqqartuussivimmi aalajangiiffigineqartarnera
qaqutigoortorujussuusoq”.
Inatsisinut tunngasutigut ilisimatusarnermi allaaserisani piffissap ingerlanerani pillaasarnermut inatsit
akuersisitsisimanani peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsaanermut tunngatillugu qanoq
atorneqarsinnaatiginersoq isumaqatigiinngissutaasarpoq. Tideman-Petersson
783
1978-imi oqaatigivaat,
195
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0206.png
IMMIKKOORTOQ 2
pingaartumik pilattaanikkut paassussineq imaluunniit nakorsaatinik ulorianartunik atuineq
pineqartillugit ”annertuumik
isumaqatigiissutigineqarpoq, akuersisitsineq taamaattoq pisuni
taaneqartuni pissarsiarineqartariaqartoq, passussineq
–
immikkut ittumik pisoqarnera pissutigalugu
iliuuseqartariaqarneq eqqarsaatiginagu
–
tassarpiaasoq (imaluunniit tassaasinnaasoq
–
nakorsaatit
ulorianartut pineqartillugit) nakuusernerussammat. Akuersitsitsinerit atsiukkat
–
tassa nunani
avannarlerni inatsini
–
pisariaqanngillat, kisianni soorunami uppernarsaatinik
nalorninarunnaarsitsisarlutik. Danskit inatsisaanni aamma naatsorsuutigineqarpoq, akuersitsineq
–
aamma pilattaanernut ilungersunarnerpaanut
–
iluasaarpallaanngitsumik tunniunneqarsinnaasoq, aap,
oqaasertaqanngitsumik.”
Napparsimasup qinnuiginninnera Verner-ip
784
tunngaviusumik piumasaqaatitut erseqqissarpaa:
”Napparsimasut
namminneq aalajangiisinnaatitaanermik pisinnaatitaaffiat sukumiisumik
paasissutissinneqarsimanermit tunngaveqassasoq pillugu tunngavimmik akuersaarneq sioqqullugu
napparsimasoq nammineq aalajangiisinnaatitaanerminik nunat killiit arlaannaanniluunniit
arsaarneqarsimanngilaq. Aamma taamanikkulli napparsimasoq passussinissamut imaluunniit
katsorsaanissamut sioqqutsisumik akuersisimanngippat nakorsatut passussineq imaluunniit nakorsatut
katsorsaaneq sunaluunniit aallartinneqarsinnaanngilaq. Kisianni tamanna pisimappat, nakorsaq
pineqartoq pillarneqaataasinnaasumik innarligassaanngissutsimik unioqqutitsissaaq. Pissutsilli
imaapput, napparsimasup nakorsamit katsorsarneqarnissaminik akuersissutaa
tunniunneqarniariaraangat nakorsap napparsimasumik ’innarliinissaa’ akuersaarneqartarluni.
Tamanna napparsimasoq nakorsamut saaffiginnikkaangat, imaluunniit allatut iliorluni nakorsamit
nakkutigineqaleraangat pisarpoq. Tamatuma kingorna oqariartaaseq nakorsaq ilisimasaqarnerusoq
aallaavigalugu katsorsaaneq qanoq ittoq aallartinneqassanersoq pillugu aalajangiinissaq tamaat
nakorsamut tunniunneqartarluni”
.
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarneq akuersisitsinertaqanngitsoq timimik saassussinertut
isigineqarsinnaasoq pillugu isuma assersuutigalugu eqqartussisarnermut inatsimmut professorinit
Hurwitz, Greve aamma Baumbach-imit isumaqatigineqanngilaq, pissutigalugu iliuutsinit,
pillaasarnermut inatsimmi siunnerfigineqartunit allaanerulluinnartumik siunertaqarnermikkut aamma
taamaalilluni tunngaviit avaataaniinnermikkut pissutsimikkut assigiinngimmata.
785
Højesterettimi
eqqartuussisup Trolle-p katsorsaanikkut passussineq pillaasarnermut inatsimmi aalajangersakkanut
ilaatinneqarnera ”ajornerpaamik
ilusilimmik inatsisitigut katiterinertut”
isivaa.
786
Naliliineq, ukiut
ingerlanerini assigiinngitsunik paasineqartartoq, pissutigalugu assersuutigalugu Sundhedsstyrelse-p
kaajallaasitaliamini 21. oktober 1982-imeersumi paasissutissiinermut aamma akuersisitsinermut
tunngasumik akerlianik naqissusiimmat:
”napparsimasup paasissutissinneqarnissaanik ilaginnaaneq
pisimappat passussineq assigisaaluunniit timimik innarliineq pillugu pillaasarnermut inatsimmi
aalajangersakkat atuunnissaannik kinguneqassaaq.”
Pillaasarnermut inatsimmi pinerluutit pineqartut amerlasuutigut taamaallaat pillagaassutigineqartarput,
piaaraluni iliuuserineqarsimagaangata, tamannalu inatsisinik paasinninneq nalinginnaasoq malillugu
787
pissaaq, pinerliisoq inatsit malillugu pinerluutigineqartutut isigineqartariaqartoq malillugu
iliuuseqarpat, imaluunniit iliuuserineqartup pinera pisarialittut isigalugu, imaluunniit iliuuserineqartup
taamaallaat kingunerisassatut pisinnaaneratut, kisiannili isumannaatsutut isigisasimisut
iliuuseqarsimassagaluarluni. Mianersuaalliorneq, Torp malillugu pissaaq, pinerliisoq, inatsimmik
unioqqutitsineq piaaraluneernertut namminerminut pisuutitsissutaasinnaanngitsoq, allat inatsisitigut
illersorneqarnerat eqqarsaatigalugu pisussaaffigisani iliuuseqarnermigut mianersornissani
ilaginnarsimaguniuk, aamma Waaben malillugu, mianersuaalliorneq iliuusissatut eqqarsaatigineqartumit
allaanerussuteqarpat, mianersuaalliornermi pissutsit pissusilersuutissatut eqqarsaatigineqartumit,
takutinneqartariaqartariaqarsimagaluartumit, allaaneruppat. Mianersuaalliorneq pissutigalugu
eqqartuussinermi aalajangiinermi tunngaviusumik naatsorsuutigineqartariaqarpoq, eqqartuussivik
196
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0207.png
IMMIKKOORTOQ 2
iliuutsimik allamik imaluunniit ilaginnaanermik allaanerusumik, unnerluutigineqartup periarfissaasa
iluaniittunik aamma taassumannga naatsorsuutigineqartunik takorluuisinnaassasoq.
788
Peqqinnissaqarfimmut tunngasutigut inatsisinut professorip norskiusup Henriette Sinding Aasenip
tunnavilersuutigivaa, peqqinnissaqarfimmi sulisunit passussinerit tunngaviusumik timimik innarliinertut
isigineqartariaqartut, passussinermi ajoqusersinnaaneq aamma iluualliorsinnaaneq eqqarsaatigalugit,
789
taamaalillunilu paasinninnermut, Sundhedsstyrelse-p 1982-kaajallaasitami oqaatigisaanut,
naapertuuttumik.
Aammattaaq erseqqissarneqartariaqarpoq, suliaareersimasumi 1979-imi aalajangiiffigineqarsimasumi,
suliap 1977
790
-imeersup ingerlasimaneranut tunngasumi Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami
Ataatsimiititaliarsuup
791
aalajangeraa, peqqinnissaqarfimmi sulialinnit pinngitsaaliissummik passussineq
”pingaaruteqarpallaanngikkaluarpalluunniit
pisinnaatitaaffimmik
[inuttut nammineq inuuneqarnissap
ataqqineqarnissaanik]
akuliuffiginninnertut isigineqassaaq.”
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami
isumaqatigiissutip taamaalilluni inuup pinngitsaalineqarluni peqqinnissaqarfimmi sulisunit
katsorsarneqannginnissaa illersoraa isumaqartoqartariaqarsorinarmat
792
, tunngavilersuutaasinnaavoq,
pissutsit taamaanneranni Pillaasarnermut inatsit assinganik innarligassaanngissutsimik
illersuisinnaassasoq. EMRK-imili artikel 8-mik ilanngutititsinissamut piumasaqaat taassaavoq,
pinngitsaaliilluni passussineq
oqartussanit aallartinneqartumut tunngassuteqassammat.
793
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarnermut atatillugu akuersisitsinerup amigaataanera
taamaaliinnarluni artikel 8-mit kalluarneqassanersoq nalorninarneruvoq, akuersitsinermik
amigaateqarneq imaluunniit akuersitsineq atorsinnaanngitsoq pinngitsaaliinermik
nassataqartariaqanngimmat.
794
Rehof aamma Trierip naatsorsuutigivaat, passussineq pinngitsaaliilluni
passussinertut isikkoqalerpat taanna artikel 8-mit kalluarneqassasoq.
795
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarnissamut akuersineq amerlasuutigut erseqqissumik
pigineqarneq ajorpoq, kisianni pisoq malillugu pissalluni, tassa katsorsaanermut peqataanikkut
imaluunniit oqaasertaqanngitsumik, assersuutigalugu akerliunnginnikkut.
796
Tamatumunnga ilassutitut
Vestberg-ip
797
oqaatigivaa, akuersisitsinissamik piumasaqaat, tunngaviusumik aallaaviugaluarluni,
inatsisitigut suleriaatsimi pinngitsoornani atuutitinneqarneq ajortoq. Tamanna, Vestberg malillugu,
piviusumik inuunermi pissutsinut atassuteqarpoq, nakorsat (inuunermik aamma peqqinnissamik
siunertaqarluni suliaqartutut) annikitsumik annertussusilimmik iliuuseqarsinnaallutik, piumasaqaatinik
amerlavallaanik ajornakusooruteqanngikkaluarlutik, tassunga ilanngussinnaalluni akuersinermut
uppernarsaatip pissarsiariniarnera. Napparsimasoq, Vestberg malillugu, isumaqataasimassaaq, kisianni,
siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut, pisoq malillugu pissalluni, assersuutigalugu innanngavimmut
innarneratigut.
Nakorsanut inatsimmi § 18-imi pillaasarnermut aalajangersagaq aammattaaq naleqquppoq,
akuersitsinermut/akuersaarnermut tunngavimmik suliassaqarfimmi sulialittut sakkortuumik, imaluunniit
peqqissaanngitsumik pissusilersornertut isiginissaanut tunngatillugu.
197
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0208.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.7
Kalaallit Nunaanni
Pinerluttulerinermi inatsisitigut
akisussaaffik
Pinerluttulerinermi inatsit nakorsanit Kalaallit Nunaanni najugalinnit Kalaallit Nunaanni
iliuuserineqartunut atorneqartarpoq.
798
Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit Folketingimi ulloq 5. marsi 1954-imi
akuersissutigineqarpoq.
799
Inatsisip atuutilersinneqarnissaanut piffissaliussaq kunngip peqqussutaatigut
aalajangerneqartussaavoq, inatsillu ukioq taanna ulloq 15. juuli atuutilersinneqarluni.
800
Inatsisissatut
siunnersuut, isumaliutissiissut inatsisilerinermut tunngasunik Kalaallit Nunaannut paasisassarsiortut
saqqummiussaat,
801
tunngavigalugu Verner Goldschmidtimit suliarineqarsimasoq Folketingimut
saqqummiunneqannginnerani Landsrådimit pilersinneqaqqammersumit akuersissutigineqarpoq.
Inatsisip akuersissutigineratigut Kalaallit Nunaanni innuttaasunut inatsisitigut ataasiusumimk
tunngaveqarnissamik aqqutissiuussinissamik kissaateqarneq Folketing-ip naammassivaa, taamaattoq
imaalillugu Avannaanut- aamma Tunumut atuutilersitsineq aatsaat kingusinnerusukkut pilluni.
Taamaaliornikkut nunat taakku marluk akornanni innuttaasunit aaqqissuussaanikkut maannamut
atuuttumik assigiinngisitsineq, aamma nalinginnaliorneq annertooq, eqqartuussiveqarneq pillugu
ataatsimiititaliarsuup piffissami ingerlareersimasumi ilisarnaataasutut oqaatigisaa,
iliuuseqarfigineqarlutik.
802
Pinerluttulerinermi inatsimmi maannakkut atuuttumi § 88-i (1954-inatsimmi § 60-i) timimik
illersuinertaqarpoq: ”Nakuusernermut eqqartuunneqassaaq kinaluunniit piaaraluni inuup allap timaanik
ajoqusiisoq imaluunniit innarliisoq. Taamatuttaaq pineqassaaq mianersuaalliorluni inummik allamik
timaatigut peqqissusaatigulluunniit annertuumik ajoqusiisoq”. § 60-imut
803
oqaaseqaatit malillugit,
aalajangersagaq inuup allap timaanik piaaraluni
innarliinernut
imaluunniit
ajoqusiinernut
sunulluunniit
atuuppoq, aamma taamaalilluni danskit pillaasarnermut inatsisaanni §§ 244-246-i assigalugu.
Mianersuaalliornermut tunngasut, oqaasertaa malillugu, timimik imaluunniit peqqissutsimik
annertuumik ajoqusiisoqartillugu akisussaatinneqarnissamik taamaallaat kinguneqassaaq, aammalu
taamaalilluni danskit pinerluttulerinermi inatsisaanni § 249 assigissallugu.
804
Inatsisilerituup Leif
Senholtip Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit pillugu suliami annertuumi
805
oqaatigivaa,
aalajangersakkami kinaassusersiunngitsumik tunngavissat pingaarnerit danskit teoriiat aamma
suleriaasiat atorlugit aalajangersarneqartut, pillaasarnermut inatsimmi §§ 244-246 tamakkerlugu
pinerluttulerinermi inatsimmi aalajangersakkami ilaatinneqartumi ilanngunneqarnissaa
eqqarsaataasimammat, taamaattoq Kalaallit Nunaanni malittarisassaq pisariillisagaq danskit inatsisaat
malillugu pillarneqaataasussamut tunngasoq assigeqissaanngikkaluarlugu. Oqaasertaa malillugu inuup
allap timaanik ajoqusiineq pineqarpoq. Pillaasarnermut inatsimmi § 245-mi, timimik imaluunniit
peqqissutsimik innarliinermik ilaqartoq, akerlianik allaassimavoq, taamaalilluni pinerluttulerinermut
inatsisip akerlianik peqqissuseq, tassunga ilanngullugit tarnikkut qanoq issuseq, assersuutigalugu
tuparujussuarnermi sunniutit, kingunerluutit il.il. ilaatinneqarlutik.
806
Senholtip oqaatigivaa, nakorsatut
tunngavilersukkamik passussinerit aamma soorunami Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi
piaraaluni pinerluutinut malittarisassat avataaniilluinnartut, aamma taamaalilluni timimik saassussinerit
allat avataaniitinneqartussaammata erseqqilluinnartumik, imaluunniit oqaasertaqanngitsumik
akuersisitsineq pigineqartariaqartoq, kalaallit inatsisaat malilugu pinngitsuutitsinermik
198
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0209.png
IMMIKKOORTOQ 2
(pinngitsuutitsineq) kinguneqartussatut isigineqarsinnaalluni. Pinerluttulerinermut inatsit
akuersisitsinerup kinguneri pillugit erseqqilluinnartunik aalajangersakkanik ilaqanngilaq, aamma
Senholtip oqaatigivaa, pisoq tunngaviusumik inatsit nalinginnaasut malillugit
aalajangiiffigineqartariaqartoq, kisianni killissaq sumiinnersoq nalorninarluni. Senholtip, aalajangiinerit
amerlanngitsut ilaat, pinerluttulerinermi inatsit malillugu Kalaallit Nunaanni nakorsamut unnerluussut,
qulaajaanermi uagut nassaarisinnaasimasarput, eqqaavaa:
807
Kaallit Nunaanni Nunatta
Eqqartuussisuuneqarfiani ulloq 31. maj 1978 aalajangiiffigineqartumi, aalajangersakkanik
eqqaaneqartunik taakkuninnga marlunnik unioqqutitsisimasutut pinngitsuutinneqarpoq.
808
Suliami
nakorsaq pineqartoq mianersuaalliorsimasutut nakorsaanermit isigineqarpoq, aamma katsorsaaneq
pineqartoq, suliarissallugu ajornakusoorsimasoq aamma amerlasuunik aarlerinartortaqartoq,
mianersuaalliornertut Retslægeråd-imit isigineqarluni, nakorsaq katsorsaanerup nassatarisaanik pisumik
sukkasuumik unitsitsisinnaanissaminik periarfissanik naammattunik qulakkeerinnissimannginnera
pissutigalugu. Sundhedsstyrelse-p toqqortaasiviani takuneqarsinnaavoq, suliaq malersoqqullugu
styrelse-p unnerluussisussaatitaasunut kaammattuutigisimagaa, aamma pinerluttulerinermi inatsimmi
nakuusernermut aalajangersagaq § 60 (ullumikkut § 88-i) malillugu unnerluussisoqarsimalluni.
Unnerluussut illersorneqarsinnaanngitsumik napparsimasumik katsorsaanermut, sakkortuumik aamma
ataavartussamik ajoqusiinermik nassataqartumut, atatillugu ilaatigut mianersuaalliorluni
malunnaatilimmik ajoqusiinermik (naleqq. aalalajangersakkami 2. punktum) ilaqarpoq. Senholt-ip
maluginiarpaa,
809
Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata ”pineqaatissiinissamut sakkortuumik
mianersuaalliortoqarnisaa piumasaqaatigineqartussatut isikkoqangajattumik isikkoqartoq”, nakorsap
ilaginnaanerata aamma mianersuaalliornerata sakkortuutut isigineqannginnera eqqartuussisuuneqarfiup
pinngitsuutitsineranut tunngavilersuutigineqarluni.
810
Nalorninarpoq, piumassuserinngisamik spiraliliinermut tunngatillugu, tassunga ilanngullugu
niviarsiaqqanut inuusuttuaqqanut (angajoqqaat akuersiseqqaarnagit), kinguaassiuutinut tunngasutigut
suli atuilersimanngitsunut, tamannalu tunngavigalugu
peqqinnissaqarfimmi sulisunit passuttariaqartutut
pissuteqanngitsumik
pinerluttulerinermut inatsimmi § 60-i (88) taamanikkut inatsisitigut qanoq
annertutigisumik illersuutaasimanersoq: Oqaatigineqareersutut Højesterettip aalajangiinerni pisoqqani
arlalinni akuersitsinertut isikkoqarsinnaasunut piumasaqaatit sakkukitsumik inissisimatissimavai,
aamma akuersineq taamaalilluni inatsisitigut suleriaaseq malillugu arnap innanngavimmut
innakaannarneratigut pisinnaalluni. Aalajangiinerilli taakku spiraliliinerup akerlianik
ajorunnaarsitsinissaq siunertaralugu
passussinernut tunngassuteqarput, soorluttaaq pisoq, tassa
passussineq pinngitsaaliinertut isikkoqarnerusimasoq, oqaatigineqareersutut EMRK artikel 8-imut
ilaasumik, tamannalu innarligassaanngissutsip illersugaaneranik pinerluttulerinermik inatsit assinganik
illersuisimasoq tunngavilersuutaalluni, peqqinnissaqarfimmili sulisunit passunneqarneq
akuersisitsinertaqanngitsoq imaaliinnarluni artikel 8-mit kalluarneqanngimmat, akuersisitsinnginneq
imaluunniit akuersisitsineq atorsinnaanngitsoq pinngitsaaliinermik ilaqartariaqanngimmat. Timikkut
pinngitsaaliineq atorlugu (arnap timaanik aalajangiilluni) spiraliliineq tassunga uiggiullugu
qularutissaanngitsumik nakuusernertut isigineqartariaqarpoq, aamma taamani inatsisitigut
paasinninnermi.
Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata aalajangiinera 1978-imeersoq mianersuaalliorluni timimik
innarliinermut danskit Pillaasarnermut inatsisaani § 249-p assinganut tunngassuteqarpoq, aammalu
ajorunnaarsitsinissaq siunertaralugu katsorsaanikkut misileraanermut tunngassuteqarluni.
Aalajangersakkami, nakuuserneq pillugu pillaasarnermut inatsimmi §§ 244-246-p assingani,
mianersuaalliornermik piumasaqaatitaqassaaq, aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut iliuuserisaat pillugit
eqqartuussutinik naleqquttunik, taamanikkut suleriaatsit pillugit erseqqinnerusumik
paasisaqarfiusinnaasunik, nassaartoqarsinnaasimanngilaq. Taamatuttaaq aamma inatsisit pillugit
ilisimatusarnernit allaaserisanik, imaluunniit eqqartuussisarnermi suleriaatsinik, tamatuminnga
paasisaqarfiusinnaasunik amerlasuunik nassaartoqanngilaq, imaammat Senholtip pinerluttulerinermik
sulianik aalajangiinerit pillugit pigisai 1971-178 aammattaaq misissorneqaraluarlutik. Allaaserisami
199
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0210.png
IMMIKKOORTOQ 2
arnanut nakuuserneq pillugu unnerluussisussaatitaasut aamma eqqartuussiviit sulinerat Agnethe Weis
Bentzon-ip
811
misissoqqissaarpaa. Taannali pingaarnertut aappariit akornanni nakuusernernik aamma
pinngitsaaliilluni atoqateqarnernik qitiutitsiffiuvoq, aammalu taamanikkut peqqinnissaqarfiup
inatsisisitigut nakuusernermut malittarisassaasa annertussusiannik annertunerusumik paasisaqarnissamut
peqataanatik.
Pinerluttulerinermi inatsimmi § 91-imi (§ 66) maannakkut atuuttumi unioqqutitsilluni
pinngitsaaliinermut tunngasumi aalaajangersagaavoq naleqquttoq, assersuutigalugu arnamut
spiralilersikkiartorluni takkutinngippat politiinit aaneqarnissaanik sioorasaarinermut tunngasoq.
Taamaalilluni arnaq isumaqalerpoq tamanna pinngitsaaliilluni aaqqiissutaasoq.
Tassunga tunngatillugu § 28 (§ 49) (Pisortani
oqartussaatitanik atornerluisutut eqqartuunneqassaaq
kinaluunniit, pisortani kiffartuussilluni suliaqartitaalluniluunniit atorfimminik atornerluisoq, inuinnaat
imaluunniit pisortat eqqortumik pisassarisaannik soqutigisaannilluunniit ajoqusiiniarluni”
taamanikkut
atuuttoq eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Leif Senholtip oqaatigivaa,
812
Kalaallit Nunaanni nakorsatat
aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut allat aalajangersakkami ilaatinneqartut, siullertut atornerluinermut,
atorfiup suliassatut suliarineqartussatut aamma suliarineqartariaqartutut siunertanut avataaniittunut
atorneqarneranut tunngassuteqarluni. Pisimasut soqutigisanik taaneqartunik eqqunngitsuliorluni
innarliinerunersut pisuni ataasiakkaani tigussaasumik naliliinermit tunngaveqartariaqarppq, aammalu
Senholt malillugu pisunut, atorfeqarnermik atornerluinermut taaneqarsinnasunut, aamma
pinerluuteqarnernik allanik kalluarneqanngitsunut pingaaruteqarnerussalluni, soorluttaaq atorfimmik
atornerluinerit sakkukinnerusut pinerluttulerinermik inatsimmik atuiffiunavianngitsut, pisoq
malittarisassanik malinninnginnertut malersorlugu naammassineqarsinnaammat.
Taamanikkut atuuttoq § 30, imm. 2 (§ 55, imm. 2) pinerluttulerinermi inatsimmut tunngatillugu
nakorsatut akisussaaffeqarnermut tunngatillugu naleqquttuusinnaavoq, taanna ima atorneqassammat,
”taamatuttaaq
eqqartuunneqassaaq kinaluunniit pisortani atorfeqartitaalluni
suliassaqartitaalluniluunniit atorfimminik suliassarisaminillu imaluunniit pisussaaffimminik, atorfimmi
suliassaqartitaanermiluunniit nassatarisaanik, naammassinninnissaminik peqqarniitsumik
akuttunngitsumillu isumaginninngitsooqattartoq imaluunniit peqqissaarussinngitsoortoq.
Aalajangersagaq taanna pillugu Senholtip oqaatigivaa, danskit inatsisaanni inatsitigut
tunngaveqartoq
813
, taamaattoq imaalillugu, pinerluttulerinermi inatsimmi § 30 (55) atorneqarsinnaasoq,
pisuni danskit inatsisaanni immikkut inatsimmi malittarisassat atorneqarfissaanni, malittarisassat
atorfeqarnermut tunngatillugu, imaluunniit sulisunut ataatsimoortunut immikkut ittut assingi kalaallit
inatsisaanni pigineqanngimmata. Taanna assersuutigalugu nakorsanut aamma peqqissaasunut
tunngassuteqarpoq, Senholtimit landsrettip aalajangiinera 1978-imeersoq innersuussutigineqarluni,
tassani nakorsaq § 30, imm. 2-mik unioqqutitsinngitsutut pinngitsuutinneqarluni.
814
Senholtip
oqaatigivaa (1985-imi), aalajangersagaq pisuni amerlanngitsuni taamaallaat atorneqarnikuusoq. Taanna
assigalugu danskit inatsisaanni aalajangersakkap assinga peqqinnissaqarfimmi sulisunut tunngatillugu
qaqutigorujussuaq aamma atorneqartarpoq. Senholtip oqaatigivaa,
815
atorfimmik sumiginnaaneq pillugu
suliat suliarineqartarnerat malittarisassanik malinnginnertut atorfeqarnermut tunngatillugu
aalaajangiiffigineqartartut, ajornanngikkaangat (assersuutigalugu mianersoqqussummik tunisinikkut
imaluunniit soraarsitsinikkut), kisianni aalajangersagaq atorfeqarnermi sumiginnaanernut tamanut
atuuttuusoq, sakkortuumik isigineqarsinnaasut, aammali sumiginnaaneq piaaraluni
piliarineqanngikkaluarpalluunniit, taamaallaalli peqqissaanngitsumik imaluunniit mianersuaalliornikkut
pisimalluni, soorluuttaaq pisut sakkukinnerusut uteqqiattumik pisarpata kinguneqartitsissutaasinnaasut.
Eqqartuussiviit imaluunniit Kalaallit Nunaanni Politiit aalaajangiinernik aalajangersimasunik
tunngavilinnik nassaarsinnaasimanngillat, aamma taamaalilluni pineqaatissiisarnermi suleriaatsinik
annertunerusunik allanik naliliinermut nalequttunik nassaartoqarnani. Eqqartuussisut suliaasa
allattorsimaffiinit allakkat toqqortaatigineqartut assigiinngitsut aamma suliat nakorsanut tunngatillugu
200
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0211.png
IMMIKKOORTOQ 2
suliassanngortinneqarsimasut allat Den almindelige danske Lægeforening-ip toqqortaasiviani Nakorsat
akisussaaffii pillugit ataatsimiititaliamut tunngasut toqqortaatigineqartut aammattaaq misissorneqarput.
Niviarsiaqqanut inuussuttuaqqanut pisariaqartinneqartumik paasissutissiinertaqanngitsumik aamma
akuersisitsinertaqanngitsumik, nakorsiartup sioqqutsisumik qinnuiginninnera tunngavigalugu
passussinermik pinngitsumik, aamma peqqinnissaqarfimmi sulisumit passunneqarnissamut
pissutissaqanngitsumik spiraliliineq ullumikkut piaaraluni nakuusernertut nalililerneqarsinnaanera
atuutitinneqarsinnaagaluarpoq.
Pisut, timikkut pinngitsaaliinermik imaluunniit nakuusernissamik sioorasaarinermik atuiffiusut
qularnanngitsumik taamanikkut aamma ilaatinneqarsimapput. Kalaallit Nunaata
Eqqartuussisuuneqarfiata 1978-imi aalajangiinera eqqarsaatigissagaanni nakuuserneq pillugu
aalajangersagaq taamanikkut pisunut allanut inatsisitigut illersuutaasimanersoq oqaatigissallugu
nalorninarpoq, atorfimmik atornerluineq imalunniit ilaginnaaneq pillugit aalajangersakkat pisut
aallaavigalugit inatsisitigut illersuutaasimasinnaassallutik.
201
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0212.png
IMMIKKOORTOQ 2
2.8
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit
katsorsarneqarnermi EMRK
naapertorlugu inuttut
pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu
Naalagaaffiup pisussaaffii
Suliassap nassuiarneqarnera naapertorlugu qulaajaanermi matumani taamanikkut piffissami pineqartumi
naartunaveersaatinik atuisitsinermik suleriaatsimut tunngatillugu inatsisitigut tunngaviit
qulaajarneqassapput. Kapitalimi uani Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit Europami naalagaaffiit
isumaqatigiissutaat
–
EMRK-mik naalisarneqartoq
–
naapertorlugu naalagaaffik peqqinnissaqarfimmi
sulisunit passussinermi Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmik ingerlatsinermini inuttut
pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu sunik pisussaaffeqarnersoq misissorneqarpoq.
EMRK inatsisikkut 1992-mi ilanngunneqarpoq, taamaalilluni danskit inatsisaasa ilaattut
ilanngunneqarluni.
816
Taamaalilluni naqissuserneqarpoq EMRK danskit inatsiseqarneranni immikkut
nukittuumik inissisimasoq, tamannalu ilaatigut 1959-imiilli EMRK-mut tunngatillugu
sunniuteqarluartumik inatsisitigut atuutsitsinermut periuseqartoqarsimaneranut
attuumatinneqarsinnaalluni: EMRK Europaråd-imit 1950-imi akuersissutigineqarpoq,
isumaqatigiissutillu ilaatut Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit eqqartuussivik (EMD) 1959-imi
pilersinneqarpoq, naalagaaffiup inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsinerinik innuttaasut
suliassanngortitsisinnaallutik.
EMRK Danmarkimi ulloq 3. septembari 1953 atortussanngortinneqarpoq, kisiannili danskit
inatsisaannut ilanngutitsitinikkut ulloq 29. apriili 1992-imi pisortatigoortumik aatsaat ilanngunneqarluni,
1. juuli 1992 atuutilersinneqarluni. Ilanngutitsinermut inatsit 2001-imi
817
peqqussutikkut aatsaat
Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq, kisianni 1950
818
-imi EMRK-ip atsiorneranut atatillugu
isumaqatigiissummut Kalaallit Nunaata ilanngutitinneqarnissaanik Danmarki nalunaaruteqarpoq,
inatsisinut tunngasunik ilisimatusarnermi professori tuluk sir Francis Jacobs
819
naapertorlugu
naalagaaffiit allat nunasiaateqarfinnut tunngatillugu nalunaaruteqartarnerisa assinganik. 1953-imi
nutaamik aaqqissuussinermi, Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiinnermut ilanngunnerani, Jacobs
allallu
820
isumaqarput, nalunaarut tamatuma kingunerisaanik atorunnaartoq, aamma tamanna
tunngavigalugu Kalaallit Nunaat naalagaaffimmi nunap ilaatut maannamiit ilannguttoq.
EMRK-ip ilanngunneqarnissaa sioqqullugu taassuma pingaarutaa pillugu professori Jens Elo Rytter
ima allaappoq
821
:
” Danskit tunngaviusumik inatsisaat nalinginnaasumik marloqiusamik paasineqarsinnaasumik
tunngaveqartarpoq, danskit inatsisaat inatsiseqarnikkut aaqqissuussaanernut marlunnut
avissimallutik, taamaattumillu nunat tamalaat inatsisaat danskit inatsisaannut
ilanngunneqareernermik kingorna nunami maani aatsaat atorneqarsinnaallutik, naleqq. Grl §
19. Tamanna aaqqissuussaanerit ataaseqiusat illuatungerivaat, tamatuma kingorna nunap
aamma nunat tamalaat inatsisaat ataatsitut akulerullutik inatsisitigut aaqqissuussaallutik,
202
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0213.png
IMMIKKOORTOQ 2
taamaattumillu nunat tamalaat inatsisaat nunap inatsisaasa ilaattut akuersaarneqarlutik.
Danskilli tunngaviusumik inatsisaanni marloqiusamik aallaaveqarneq nassuiaasersuinermut-
aamma ilimaginninnermut malittarisassanik taaneqartartunik akuersaarnikkut sivisuumik
naleqqusarneqartarput. Nassuiaasersuinermut malittarisassaq malillugu danskit
malittarisassaat arlariinnik paasineqarsinnaasoq naalagaaffiup innuttanut pisussaaffii
naapertorlugit nassuiarneqassaaq. Ilimaginninnermut malittarisassaq malillugu pisortat
inatsisinik atuutsitsisut inatsisiliortup naalagaaffiup innuttanut pisussaaffiinik atuuttunik
unioqqutitsinissamik siunertaqarsimannginnissaannik ilimaginnissinnaapput, taamaattumillu
taakku kingusinnerusukkut inatsisiliamik qaangiiginnarsinnaapput, taanna taakkununnga
ilanngunneqarsinnaanngippat. Marloqiusap taassuma naleqqussarlugu saqqummiussalluunniit
ullumikkut naalagaaffiup innuttanut pisussaaffii danskit inatsisaani atuunnerannut
naleqquttuulluniluunniit piviusorsiorpaluttumik nassuiaataasimanavianngilaq, inatsisitigut
suleriaaseq pingaartumik EMRK-mut tunngatillugu ingerlaqqittutut isikkoqarmat, aamma
takuuk Isumaliutissiissut/Betænkning 1407 (2001), s. 25.
Iluatsinnera Danmarkip Hauschildt-imi EMD-mi (1989) siullermeerutaasumik eqqartuussinermi
aalajangiinerata kingorna pivoq. Ukiuailuinnannguit sioqqullugit Højesterettip UfR 1986.898
H-mi oqaatigivaa pisarneq malillugu marloqiusamik paasinninneq, tassa EMRK nunat tamalaat
akornanni isumaqatigiilluni aalajangersagaasoq toqqaannartumik danskit inatsisaanni
atorneqarsinnaanngitsoq. Hauschildtip kingorna EMRK-p danskit inatsisaanni
atorneqarsinnaasutut Højesteretti tassanngaannartumik akuersaarnerulerpoq. 1989-imi
aalajangiinerit pingasut (U 1989.928 H, 1990.13 H aamma 1990.0181 H) aqqutigalugit
Højesteretti eqeersimaarnerulerpoq, tamatuma kingorna danskit eqqartuussivii sapinngisamik
EMRK aamma EMD-p suleriaasiat malillugit inissinneqassallutik, naleqq.
Isumaliutissiissut/Betænkning 1220, qup./s. 192. 1992-imi EMRK-p ilanngutitinneqarnissaa
sioqqulluguli taamaalilluni Højesterettip EMRK-ip ataatsimoortup danskit inatsiseqarneranni
inatsisitigut tunngavissatut pingaarutilimmik inissisisimanera qulakkeerpaa. Tamanna
tunngavigalugu uppernarsarneqarsinnaanngilaq 1992-imi EMRK-mik ilanngutitsineq EMRK-p
ataatsimoortup danskit naalagaaffiata inatsiseqarnerani inissisimaneranik siunertarineqartutut,
imaluunniit allannguinermik kinguneqarsimassasoq, ilanngutitsineq sioqqullugu eqqartuussiviit
aalajangiisarneranni Isumaqatigiissutip piumasaqaateqarfigineqareerneranik inissisimanermut
sanilliullugu, sammivimmut tassunga ilanngullugu takuuk Isumaliutissiissut/Betænkning 1220
(1991), qup./s. 147; Isumaliutissiissut/Betænkning 1407 (2001), qup./s. 296f; Vedsted-Hansen
1999, qup./s. 380f, sml. Torben Jensen 1999, s. 283, Zahle 2003, qup./s. 42.”
EMD-p suleriaasiani EMD-p inatsisinik atuutsitsinissaa (ratione
temporis)
isumaqatigiissutip
atortussanngortinneqarneranut atassuteqartoq malinneqarpoq (tamanna 1953-imi pilluni).
822
Akuersisitsinertaqanngitsumik spiraliliineq
ullumikkut
qularnanngitsumik niviarsiaqqat arnallu
namminerisaminnik inuuneqarsinnaatitaanermik piginnaatitaaffianik (artikel 8-mik)
unioqqutsitsinerussaaq, aamma nikassaarpasissumik inuppalaanngitsumillu pinninnerusinnaalluni
(artikel 3), immikkoortitsineq pillugu artikeli 14-i taakkununnga ilanngullugu aamma
unioqqutinneqarsimasinnaalluni. Pinngitsaaliissummik naartuinaveersaatinik atuisitsineq suiaassuseq
tunngavigalugu nakuuserfiginninnertut ilusilittut, taamalu nunanit inerteqqutigineqartariaqartutut
Europaråd-ip isigivaa.
823
EMRK-mut tunngatillugu
inatsisitigut ineriartorneq
aallaavigalugu inatsisitigut tunngaviata
nalilernissaa ajornakusoorpoq, imaammat isumaqatigiissut atortussiaammat ineriartortuartoq.
Taamaattumillu illersugaaneq piffissap ingerlanerani allanngorsinnaalluni. Ukiuni qulikkaani
siusinnerusuni EMRK-imut piareersaaneq EMD-ip aamma siusinnerusukkut
ataatsimiititaliarsuusimasup malunnaatilimmik pingaartissimavaa, ineriartortuartuuneranilli
203
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0214.png
IMMIKKOORTOQ 2
nassuiaateqarluni EMD 1978-imi tunngavilersuivoq, una aallaavigalugu’massakkut
pissutsit’
824
–
nassuiaariaaseq kingorna isumaqatigiissutip ’atortussaq
uumassusilik’-ttut
nassuiarneqarnerani
qitiusimasoq.
825
Taamaaliilluni piffissami aalajangersimasumi isumaqatigiissut qanoq
illersuutaasimanersoq eqqortumik oqaatigissallugu ajornakusoorsinnaavoq. Paarlattuanik
mattunneqanngilaq illersorneqarneq EMD-ip inatsisitigut suleriaasiani kingusinnerusukkut aatsaat
aalajangersumik oqaatigineqartoq aamma illersorneqarnermut tunngasuni siusinnerusukkut
ilaatinneqarsimassasoq, suliamilli aalajangersimasumik takkuttoqarnera sioqqullugu aalajangersumik
oqaatiginissaanut pissutissaqanngiinarsimassalluni. Napparsimasut pisinnaatitaaffii, immikkoortoq 2-mi
kapitalip tulliani takuneqarsinnaasutut, piffissap sivisunerusup ingerlanerani ineriartortinneqarsimapput.
Taamaattumik siusinnerusukkut piffissami pineqartumi illersuutaasut piusimasut suleriaatsimi
nutaajunerusumi eqqarsaatigineqarsimanissaat qulaarnaarneqarsinnaanngilaq. Eqqartuussinermi
suleriaaseq, tulliuttumi ilanngunneqartoq, sammisamut tulluartuunera naapertorlugu toqqarneqarpoq,
kisianni pisuni arlalinni qulaajaanermi matumani qitiutinneqartup kingorna pisuulluni. Taamaalilluni
taanna pissutaasuni taaneqartuni piffissaq misissuiffigineqartoq tamakkerlugu atuuttumik illersuutitut
taaneqarsinnaasariaqanngilaq. Taamaattoq inuup ilaqutaqalernissamik pilersaarusiornissaq
atussanerlugu nammineq piumasaminik aalajangersinnaatitaanera illersuutitut ileqqutut
aallaaviusimagunarpoq, aamma piffissami siusinnerusukkut, tassa Europaråd-ip
Aalajangersagaatigut
(75) 29 kinguaassiorsinnaaneq aamma ilaqutaqalernissamik pilersaarusiorsinnaaneq pillugit inatsit
Ministerkomitémi ulloq 14. november 1975
826
akuersissutigineqarneratigut assersuutigalugu tamanna
pillugu politikkikkut qanoq iliornissaq oqaatigineqarmat, naak pingaarnertut inuup nammineq
aalajangersinnaatitaanermigut ilaqutaqalernissamik pilersaarusiornissamut atortussatut atuinissaata
siammarneqarnissaa qulakkeerneqassasoq aalajangersakkami qitiutinneqaraluartoq.
1975-imi, Francis Jacobs-i EMRK pillugu aaqqissuussamik aamma nutartikkanik atuakkanik siullernik
tuluttuunik saqqummiussimmat artikel 8-mi suliassaqarfik misissuiffigineqanngitsorujussuusimavoq.
827
Artikel 3-mut tunngatillugu allaaneruvoq, suleriaatsikkut pissutsit ilaanni misissuiffigineqarsimalluni,
tassunga ilanngullugu assersuutigalugu suliami grækenland-imeersumi, applications no. 3321/67;
3322/67; 3323/67,
828
grækenland-imi sakkutuut imminnut naalakkersuisunngortillutik
naalakkersuisunik uppititsinerisa kingunerisaanik ilaatigut Danmarkimit Grækenland-imut
suliassanngortinneqartumi. Eqqartuussummi naalliutsitsinerit assigiinngitsut aamma
inuppalaanngitsumik nikassaasumillu iliuutsit allaffissornikkut suleriaatsitut isigineqarput, iliuutsit
uteqqinneqarlutillu pisortatigoortumik akuersaarneqarmata. Allaffissornikkut suleriaatsitut
isigineqarnerat, tassani pisortatigoortumik akuersaarneq aamma pissusilersuutigineqartunik
akuersaarneq tunngavigalugu pissusilersornerni taamaattuni ataasiakkaani inunnit atorfilittanit
ataasiakkaanit pissusilersuutigineqartunit ilungersunarnerusutut isigineqarpoq.
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passussineq, napparsimasup piumasaanut akerliusumik tunniunneqartoq,
EMRK-mi artikel 8-mut atatinneqarsinnaavoq, aammali artikel 3-mut ilaatinneqarsinnaalluni,
ilungersunarnerpaaffissaa tikinneqarpat:
“naalliutsitsineq Artikel 3 naapertorlugu minnerpaamik
ilungersunassuseqartariaqarpoq. Minnerpaaffissamik naliliineq taanna allanut
naleqqiunneqassaaq:suliami pissutsit tamarmik apeqqutaassapput, soorlu passussinerup sivisussusia,
tarnikkut timikkullu sunniutissai, aamma suliat ilaanni eqqugaasup suiaassusia, ukiui aamma
peqqissutsimigut qanoq issusia... Uppernaasaatinik nalilersuinermi Eqqartuussiviup uppernarsaatitut
nalinginnaasumik “qularutissaanngitsumik” atortarpaa. Ilutigitilluguli uppernarsaatit sakkortuunit,
erseqqissunit aamma ataqatigiissumik inernilinnit imaluunniit assigisaanit pissutsinit piviusutut
ilimagineqartunit uppernarsineqanngitsunit pisinnaapput”.
829
Assersuutigalugu suliami X v.
Sweden
830
-imi arnaq ajornartoornermi pisinnaatitaaneq innersuussutigalugu
napparsimmaviliaanneqarpoq, piumasarinngisaminillu naamigut kræfteqarnerminik pilatsilluni.
Pilaaneq artikel 3-mi piumasarineqartutut ilungersunassuseqarnissaanik naammassinnittutut
isigineqanngilaq.
831
Pilaaneq peqqissaanermi pisarialimmik suliarineqarnersoq naliliinermi
pingaaruteqassaaq, pilaaneq nakorsatut sulinermi nalinginnaasumik akuerisaasumik suleriaaseqarneq
204
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0215.png
IMMIKKOORTOQ 2
tunngavigalugu isigissagaanni peqqissaanermi pisarialittut isigineqassammat, tunngaviusumik
inuppalaanngitsutut imaluunniit nikaassaanertut isigineqarsinnaanani.
832
V.C. v. Slovakia 2011-meersumi
833
, arnaq roma pilatsilluni ernereernermi
834
kingorna
akuersisinneqaqqaarnani kinguaassiorsinnaajunnaarsitaasimasoq pillugu suliami sulisut ”arnap
nammineq aalajangiisinnaassusianik aamma napparsimasutut pisinnaatitaaffiinik sakkortuumik
sumiginnaasimasut,”
EMD-mit
isigineqarput, taannalu artikel 3-mut akerliuvoq. Eqqartuussivik
naapertorlugu arnap kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnera “inuup
kinguaassiorsinnaassutsiminut
tunngatillugu peqqissutsimigut inissisimaffianik annertuumik akuliuffiginninneruvoq. Tamanna inuup
timaata ilaanut pingaaruteqarnerpaat ilaannut tunngassuteqarmat inuup inuttut
innarligassaanngissusianik assigiinngitsorpassuartigut sunniuteqartarpoq, tassunga ilanngullugit
taassuma timimigut eqqarsartaatsimigullu qanoq issusianut, kiisalu misigissutsitigut, anersaakkut
aamma ilaqutariittut inuuneqarneranut tunngasutigut. Tamanna inummit pineqartumit
piumasarineqarneratigut inatsisitigut akuerisaasumik suliarineqarsinnaavoq, soorlu
naartunaveersaatitut, imaluunniit peqqissaanermik siunertalimik peqqinnissaqarfimmi sulisunit
passunneqarnissaata pisariaqassusia qularutissaanngitsumik aalajangersumik
oqaatigineqarsimassalluni. Eqqartuussiviup
suleriaasia naapertorlugu…napparsimasoq inersimasoq
eqqarsartaatsimigut piginnaasaqarluartoq akuersiseqqaarnagu peqqinnissaqarfimmi sulisunit
passussinneqarnissamik peqqusineq allaanerussaaq. Periaaseq taamaattoq inuup
kiffanngissuseqarneranut aamma ataqqinassusianut, tunngaviusumik tunngaviit ilaannut
isumaqatigiissummi tunngavigineqartunut tunngatillugu akuersaarneqarsinnaanngitsutut
isigineqassaaq”
835
aamma akuersisitsinissaq piumasaqaataavoq “Qinnuteqartup
inuuneranut
imaluunniit peqqissusianut iluarsineqarsinnaanngitsumik kinguneqartussamik aarlerinaatilimmik
ajornartoornermik pisoqanngimmat, aamma qinnuteqartoq napparsimasuummat inersimasoq
eqqarsartaatsimigut piginnaasaqarluartoq suliap suliarineqarnissaanut paasissutissinneqarluni
akuersinera pisariaqarpoq, aamma kingullertut taaneqartoq peqqinnissaqarfimmi sulisunit
katsorsaanikkut isigalugu “pisarialittut” isigineqaraluarpalluunniit”.
836
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsilluni suliami tassani, aamma suliat assingini
837 838
Eqqartuussiviup
pingaartissimavaa, arnat inuianni inunnut mianerisarialinnut ilaanissaat, imaluunniit allatigut
mianerisarialimmik inissisimanissaat, soorlu inuusuttutut ukiukitsuuneq imaluunniit eqqarsartaatsikkut
innarluuteqarneq, peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsinnginneq aamma
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermi peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarnermit, aamma
tarnikkut ilungersunartumik kingunerlutsitsineq. Naak spirali aamma Depo-Provera
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinerup akerlianik qaangiuteqqittussamik naartunaveersaataagaluartut
paasissutisseeqqaarnani aamma akuersisitseqqaarnani spiraliliineq assinganik innarliineruvoq:
839
Spirali
amerlanertigut peqqinnissakkut sullissisunit ikiorneqaqqaartinnani peerneqarsinnaaneq ajorpoq, aamma
sunniutaa
–
kissaatigineqanngitsumik ikkunneqarsimagaangat
–
kissaatiginngisamik
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinerup sunniutaatut EMD-p isumaqarfigisaanut sanilliunneqarsinnaavoq.
G.M. and others v. Moldova pillugu suliami pinngitsaaliilluni naartuersitsineq pillugu maalaaruteqartuni
pingasuni aamma akuersisitseqqaarnani spiraliliinermik maalaaruteqartumik ataatsimik suliaq artikel 3-
mik unioqqutitsineruvoq. Suliami tassani EMD-p ilaatigut pingaartippaa, suiaassuseq, innarluuteqarneq,
pisortanit nakkutilliineq, maalaaruteqartut, eqqarsartaatsimikkut innarluutillit, tarnimikkut
nappaatilinnut isertitsivimmi nakorsamit pinngitsaalineqarsimasut artikel 3-mi killissanik
tikitsisimasutut tunngavilersuutigalugu.
Suliami S.F.K. v. Russia
840
EMD-i artikel 3 unioqqutinneqarsimasoq tunngavilersuivoq, imaalillugu
“Eqqartuussiviup
maluginiarpaa qinnuteqartup naartuersinnera taassuma piumasaanut akerliusumik,
aamma peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsaanikkut malittarisassanik atuuttunik tamanik
unioqqutitsilluni suliarineqarsimasoq... Pinngitsaaliilluni naartuiineq taamaattoq, pissutsini
taamaattuni suliarineqarsimasoq, qinnuteqartup inuttut ataqqinassusianik unioqqutitsineruvoq.
205
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0216.png
IMMIKKOORTOQ 2
Passussineq sakkortuumik inuppalaannginnerullunilu nikassaaneruvoq, taassuma peqqissusianut
sakkortuumik aamma erngertumik ajoqusiinermik kinguneqarluni
–
tassa meerassaminik
annaasaqarnera
–
aammali timimigut tarnimigullu pitsaanngitsumik sivisuumillu
kingunerlutsitsineranik nassataqartumik.”
EMRK-mi artikel 8 inuup pinngitsaaliisaalluni peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarnissaanut
illersuutitut isumaqarfigineqartariaqarpoq: ”Pinngitsaaliilluni
nakorsamit passussineq, naak tamanna
annertunerusumik isumaqanngikkaluartoq, akuliunnertut isigineqassaaq”
841
.EMRK-mi artikel 8-p
ilanngunneqarnissaanut piumasaqaat tassaavoq, pisortani oqartussanit pilersinneqartumik
pinngitsaalilluni akuliuffiginnninneq,
842
tassa imaappoq, eqqunngitsuliorfiginninneq
peqqinnissaqarfimmi pisortanit ingerlanneqartumi, naalagaaffimmit immikkut akisussaaffigineqartumi,
atorfilinnit piliarineqartoq.
843
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passussinerit akuersinertaqanngitsut
imaaliinnarlutik
artikel 8-mit
killilerneqassanersut nalorninarpoq, akuersinermik amigaateqarneq imaluunniit akuersineq
atorsinnaanngitsoq pinngitsaaliinermik nassataqartariaqanngimmat.
844
Rehof aamma Trier
naatsorsuutigivaat, passussineq pinngitsaaliilluni passussinertut iluseqalerpat artikel 8-mit
killilerneqassasoq.
845
Sinding Aasen-ip oqaatigivaa, artikel 8-mut ilaatinneqassagaanni pinngitsaaliineq
pinngitsoornani piumasaqaataasariaqanngitsoq, piumassutsimik eqqunngitsuliorfiginninnerup
annertussusia kisimi aalajangiisuusariaqassanngimmat, aammali akuliuffiginninnerup ilungersunassusia
ilanngullugu aalajangiisuusariaqarluni.
846
Suliaq qulaani taaneqartoq V.C. v. Slovakia 2011-meersoq
847
tamatumunnga uiggiullugu annertussutsimut tunngatillugu suli ilassuteqarpoq; napparsimasoq
nammineq pisinnaasaqarnermi saniatigut naammaginartumik paasissutissinneqarlunilu
(anniartinneqarluni)-sunnerniarneqassanngitsoq.
Suliami Csoma v. Romania 2013-imeersumi arnaq imerpalasulersuummik ikkussiffigineqarlunilu
nakorsaammik tunineqarpoq, naartuatalu napparsimasup katannissaa siunertaralugu aqaguani kapitilluni,
aanaarnerminik inuunera ulorianartorsiulermat inuunera annaanniarlugu illiaa peerneqartariaqarluni.
Suliami akuersineq aamma naammattumik paasissutissinneqarneq akuersinermut piumasaqaataasoq
erseqqissarneqarpoq,
“Napparsimasup timimi innarligassaanngissusiata ataqqineqarnissaanut
tunngatillugu akuersisinneqareersimanerata pisimanera Eqqartuussiviup
pingaartippaa…napparsimasup pissusissamisoortumik paasissutissinneqarnissaminik
pisinnaatitaaffianik peqqinnissaqarfimmi sulisunit qaangiiginnarneq sunaluunniit suliami naalagaaffiup
akisussaatinneqarneranik kinguneqarsinnaavoq”.
848
Eqqartuussivik suliami ima oqaaseqarpoq,
“qinnuteqartup
peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarnissamik toqqaanissaanut
peqataatinneqannginneratigut, aamma peqqinnissaqarfimmi sulisunut suleriaatsimut atatillugu
aarlerinaataasinnaasut pillugit pissusissamisoortumik paasissutissinneqannginneratigut qinnuteqartoq
namminerisaminik inuuneqarnissaminik piginnaatitaaffia unioqqutinneqassaaq.”
849
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passussinerit ilaat, pinngitsaaliissummik pisut, artikel 8 malillugu
pisarialimmik passussinerusinnaapput (2), naleqq. assersuutigalugu Acmanne and others v. Belgium
850
tuberkulose-mik misissuinermut tunngasoq, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami
Ataatsimiititaliarsuarmit pisarialimmik passussinertut isigineqarpoq, inatsimmik tunngaveqarluni
pisimappat, aamma “inuiaqatigiinni
tamat oqartussaaqataaaffigisaanni nunap
isumannaatsuutinneqarnissaanut, tamat toqqissisimatinneqarnissaannut imaluunniit
eqqissiiviilliornissaq imalunniit pinerluttuliornissaq pitsaaliorniarlugit nunap aningaasaqarnikkut
inissisimalluarnissaanut, peqqinneq imaluunniit ileqqorissaarneq illersorniarlugit, imaluunniit allat
pisinnaatitaaffii aamma kiffaanngissuseqarnerat illersorniarlugit pisariaqartoq”,
naleqq. artikel 8 (2).
Inuiaqatigiinni tamat oqartussaaqataaffigisaannik ingerlanneqartumi passussineq pisarialittut
isigineqarsinnaanngilaq
–
ataqqinassuseq akaarinninnerullunilu asissuisuunngippat
–
tamanna ilaatigut
inatsisitigut akuerisamik anguniagaq siunertaralugu sanilliunneqarpat.
851
206
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0217.png
IMMIKKOORTOQ 2
EMD-p (suleriaatsimi nutaajunerusumi, sammisamut tunngatillugu saqqummiunneqartumi)
paasinninnera tassaasimavoq, passussineq inuup pissarsiarisaa, suliassaqarfimmik ilisimasalittut
pitsaassusilimmik tunngaveqassasoq,
852
peqqinnissaqarfimmi sulisut pitsaassusissamik taassuminnga
eqqortitsissasut
853
, aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut suliassaqarfimmik ilisimasalittut
pitsaassusilimmik eqqortitsinissaannut qulakkeerinninnissamut nalaagaaffik peqataassasoq.
854
Peqqinnissaqarfimmi suliassaqarfimmik ilisimasallit ileqqui qitiummata EMD nammineq
malitassaminik aalajangersaanissaminik tunuarsimaarsimavoq, pingaartumik apeqqutit
ileqqorissaarnissamut tunngasut pineqaraangata,
855
kisianni taamaakkaluartoq EMD-p
erseqqissarsimavaa, peqqinneq inuiaqatigiinni tamat oqartussaaqataaffigisaanni naleqartitaasoq
pingaarutilik,
856
aamma nakorsaqarnermut namminermut siunertaq tassaasoq napparsimasut
inuunerannik aamma peqqissusiannik illersuinissaq.
857
Tunngaviit taakku taamaalillutik (napparsimasup
nammineq imminut aalajangiisinnaassuseqarnera pissusissamisoortumik ataqqillugu) naalagaaffiup
iliuusaanut imaluunniit ilaginnaaneranut uuttuutaapput. .
858 859
Akuersineq oqaasertaqanngitsumik imaluunniit pissutsit atuuttut maliinnarlugit
akuersinerusinnaavoq,
860
EMRK akuersinermut aalajangersimasunik piumasaqaateqarnissamik
aalajangersaaneq ajormat.
861
EMD-illi suliami arnat kinguaassiuutaannik misissuinermut tunngasumi
pingaartippaa, arnaq mianerisarialimmik inissisimasimassasoq, akerliusinnaaneralu
naatsorsuutigineqarsinnaasimassanani: “´pissutsit
atuuttut tunngavigalugit qinnuteqartup nuliata,
mianerisarialittut inissisimanera tunngavigalugu pisortanit, tigummineqarnera tamakkerlugu arnamik
nakkutiginnittuusunit, misissorneqarnermut taamaattumut akerliunissaa
naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq”.
862
Suliami tassani arnaq politiinit isumannaallisaasunit
tigummigallarneqarpoq, arnap namminnerminnit tigummigallarneqarnermi nalaani kinguaassiuutimigut
innarlerneqarsimannginnera qulakkeerniarlugu kinguaassiuutimigut misissorneqarnissaa taakkunannga
piumasarineqarluni, innarliisoqarsimaneranik ilumuunngitsumik unnerluussisoqartarnissaa
pitsaaliorniarlugu arnat tigummigallarneqartut kinguaassiuutimikkut misissorneqartarnissat
pisariaqarnerarlugu naalakkersuisut taama atortussaatitsimmata. EMD “isumaqarpoq,
inuup timimigut
innarligassaanngissusianik sukkulluunniit akulerunneq inatsisinit aalajangersarneqarsimassasoq,
aamma inuup pineqartup akuersisimanissaa pisariaqarluni. Taamaanngippat inuk mianerisarialimmik
inissisimasoq, soorlu tigummigallagaasoq, iliuutsinut suugaluartunulluunniit inatsisitigut
pinngitsoornani piginnaatitaaffimminik arsaarneqarsimassammat. Qulaani pineqartoq tunngavigalugu
akuliuffiginninneq pineqartoq “inatsisit malillugit pisimanngitsutut”
Eqqartuussivimmit
isigineqarpoq.
863
Naak suliami tassani arnap
politiinit
tigummigallarneqarnera qularutissaanngitsumik
pingaaruteqaraluartoq
–
tamannalu tunngavigalugu tunngaviusumik sakkortunerusunik
piumasaqaateqartoqarluni
–
eqqartuussutip erseqqissarpaa, inunnut mianerisarialimmik inissisimasunut,
aamma oqartussanit nakkutigineqartunut, naalagaaffik immikkut akisussaaffeqarsinnaasoq. Inunnut
mianerisarialimmik inissisisimasunut akisussaaffik taanna EMD-p assersuutigalugu parnaarussanut
aamma tarnimikkut napparsimasunut suleriaasiani aamma taaneqarpoq.
864
Niviarsiaqqat atuartut angajoqqaavi akuersiseqqaarnagit spiralilerneqartut imaluunniit Depo-Proveramik
tunineqartut
865
skolehjem-imi, atuartunut angerlarsimaffimmi aamma kostskole-mi
oqartussanit
nakkutigineqarnermik nalaanni
pisup assinganik inissisimasimasut pineqartillugit pissaaneq illugiinnut
naligiimmik atuutinngitsoq tunngavilersuutigineqarsinnaavoq. Oqartussanit nakkutigineqarsimagunik
mianerisarialimmik inissisimasimassapput, akerliunissaat naatsorsuutigineqarsinnaanani. Suliami F.O.
v. Kroatien
866
EMD-p naqissuserpaa, peqqissutsimut tunngatillugu mianerisarialimmik
inissisimanermik atuarfiup illersuinissaa, “Oqartussat
tunniussinermi pingaarutilimmi, soorlu
ilinniartitaanermik … ilinniartoqarfiit pingaarnerpaatut suliassaat tassaavoq atuartut peqqissusiannik
aamma atugarissaarnerannik illersuinissaq, taakku inuusuttutut ukiukitsuunerat eqqarsaatigalugu
mianerisarialimmik inissisimanerat eqqarsaatigalugu. Taamaattumik ilinniartoqarfiit pingaarnertut
akisussaaffiat tassaavoq atuartut isumannaatsuutinneqarnissaasa qulakkeernissaat, taakku oqartussanit
nakkutigineqarnermik nalaani nakuusernernut sunulluunniit illersorniarlugit.”
Suliami Kayak v.
207
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0218.png
IMMIKKOORTOQ 2
Tyrkiet
867
2012-imeersumi (franskisut oqaatsit kisiisa atorlugit pissarsiarineqarsinnaasumi)
868
eqqartuussivik aammattaaq oqaaseqarpoq, suliami qitiusoq tassaasoq atuarfeqarnikkut oqartussat
aqqutigalugit atuartut ukiui pissutigalugit immikkut mianerisarialittut illersuinissamut tunngatillugu
atuartut peqqissusiat aamma qanoq issusiat eqqarsaatigalugit atuarfeqarnikkut oqartussat
paarsisussaanerat aqqutigalugu naalagaaffiup pisussaaffeqarnera. Tamatumunnga uiggiullugu atuarfiup
nakkutilliinerani niviarsiaqqat atuartut, illoqarfiit atuarfiini atuartuusut, il.il (kostskoleni
atuartuunngikkaluartut) aamma ilanngunneqartariaqarput.
Oqaatigineqareersutut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik naalagaaffimmit ingerlanneqarpoq.
Naalagaaffik taamaalilluni peqqinnissaqarfimmi sulisutut atorfilinnut tunngatillugu immikkut
akisussaaffeqarpoq.
869
Tassunga uiggiullugu naalagaaffiup iliuusai imaluunniit ilaginnaaneri,
naalagaaffiup inatsisinik unioqqutitsilluni suleriaaseqartoqarsimanera ilisimasaqarfigippagu, imaluuniit
ilisimasaqarfigisariaqaraluarpagu, EMRK malillugu inuttut pisinnaatitaaffiit tunngavigalugit
naliliinissaq tulluartuussagaluarpoq.
870
Tassunga tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq, naleqquttumik
ilisimasaqartoqarsimasimasinnaagaluarnera pillugu arlalinnik uppernarsaatissartalinnik
assersuutissaqarmat:
Arnanut nakorsap Foreningen for Familieplanlægning-imeersup Kalaallit Nunaanni 1964-imi
angalanerminut Grønlandsministeriamut nalunaarusiaanut tunngatillugu taamanikkut Kalaallit Nunaanni
Eqqartuussivimmi nunap eqqartuussisuuneranik, kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermut pissutaasunik
isornartorsiuisimagunartumik, oqaloqateqarnerata oqaluttuarineqarnera nassaassaavoq: ”Taanna
isumaqarpoq, kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq amerlavallaartutigut aamma pitsaavallaanngitsumik
tunngaveqarluni, aamma passussinerup kingunissaanik napparsimasut ilisimasaqanngitsut
suliarineqartartut.”
Nalunaarusiami arnanut narkorsap, ”napparsimasunut
nalunaarsuiffiit malillugit
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq pisuni taamaattuni eqqortutuatut aamma periarfissatut
kingullerpaatut”
oqaatigivaa. Arnanut nakorsap taamaalilluni Kalaallit Nunaanni
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermik suleriaatsimut tunngatillugu ajornartorsiuteqarnera
isumaqatiginngilaa. Eqqartuussisuunerup isornartorsiuinera isummerfiginngilaa, tassa
kinguaassiorsiorsinnaajunnaarsitsinermut atatillugu arnat iluamik paasissutissinneqarsimanngitsut.
871
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermik suleriaaseq qulaajaanermut matumunnga ilaanngilaq, kisianni
assersuut qulaajaanermi uani oqaluttuarineqartunut naapertuuppoq, tassa napparsimmaviup/nakorsap
aamma napparsimasup akornanni attaveqaqatigiinnermut tunngatillugu taamanikkut aamma
apeqqusersuisoqartarsimasoq.
Nunap nakorsaanera ulloq 9. decembari 1969-imi angerlamut Kalaallit Nunaata Ministereqarfianut,
ilaatigut arnat sorliit spiralimik immikkut soqutiginninnersut nakorsat paasinninnerannik
paasissutissanik pissarsiaqarusussimasumut, allappoq. Nunap nakorsaanera
paasissutissiivoq, ”nakorsat
arlalissuit erseqqissaatigivaat, spiralimik ikkussiffigitinnissamik kissaateqarluni
eqqarsaatigeqqaarnagu saaffiginnittarnerit akuttusuujusut, kisiannili akerlianik arlalissuit nakorsamit
neqeroortoqaraangat neqeroorummik akuersisartut”.
Grønlandsråd-imi
1970-imi ataatsimiinnermi
ilaarsortaq Svend Haugaard paasissutissiivoq, “Kalaallit
Nunaanni nakorsanik oqaloqateqarnermini
paasisutut issimallugu arnat allamik pissuteqarlutik nakorsiaraangamik spiralilerneqarnissaminnik
soqutiginnittartut, kisianni namminerisaminnik takkuttarnerat qaqutigoortuusoq. Ajornartorsiutip
tamatuma iluarsiiffigineqarnissaa kissaatiginassagaluarpoq”.
872
Tamanna ataatsimoortillugu
saassussinertut periuseqartutut takutitsinerusinnaasimassasoq.
Scoresbysund-imi kommunalbestyrelse-p 1972-mi ataatsimiinnerani, Kalaallit Nunaannut
Ministeriaqarfimmi fuldmægtigimit peqataaffigineqartumi, kommunalbestyrelse-mut ilaasortap
oqaatigivaa, ”arnat
suna tunngavigalugu, aamma periarfissanik sunik nassataqarneranik
naammattumik paasissutissinneqarnatik spiralilerneqarsimasut.”
Ilaasortaq alla oqaaseqarpoq, ”…arnat
inuusuttut spirali ukiorpassuarni atugassatut isigisimavaat, taamaalillutik taanna peersinniarlugu
208
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0219.png
IMMIKKOORTOQ 2
nakorsaq qinnuigisinnaanagu. Tamanna pillugu paasissutissiisoqanngippat erniusartut
amerliartuaarnerannik oqaatigineqartoq kinguarsarneqassaaq.”
873
Spiralilersuisarnermi suleriaaseq
pillugu oqaluttuarineqartut taakku tunngavigalugit naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmut akisussaasutut qaffasinnerpaatut oqaatigineqartunik sukumiisumik
misissuinissaanut pissutissaqalersitsisimassagunaraluarpoq, tamannali kisiani pinngilaq.
Kalaaleq politikeri Miké Siegstad Inuit Ataqatigiit ukiumoortumik ataatsimeereernerisa
874
kingorna
danskit aviisianni Informationimi 1978-imi apersorneqarnermini malugeqquaa, nammineq paasinninnini
naapertorlugu nakorsat oqaasissaqartitaanertik aamma oqaatsitigut aporfeqarneq patsisiliullugit
spiralilersuisarnermik suleriaaseqarsimasut, arnat tamatuminnga paasisaqarnatillu akuersisimanatik.
Naak apersuisoq oqaatigineqartup ilumuussusianik apeqqusiigaluartoq, aamma ilaqutartaarnissamik
pilersaarusiornermi isumaginninnikkut politikkimik aamma arnat nallersuunniarnerannik
erseqqissaagaluartoq, oqaatigineqartoq naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut
akisussaasutut qaffasinnerpaatut tamatuminnga misissuinissaanut
pissutissaqalersitsisimassagunaraluarpoq, tamannali kisiani pinngilaq.
Sumiiffiit ilaanni pissutsinik taamaattoqarneranik danskit atorfilittat aamma danskit kalaallillu
politikkeriisa ilaasa ilisimasaqarnerat (naleqq. qulaaniittoq), tassa arnat kajumissuseqarluarnissaat
pisariaqartoq, aamma arnat ilisimatinneqartannginnerannik/naammanngitsumik
ilisimatinneqartarnerannik ernumassuteqartoqarnera ataatsimoortikkaanni naalagaaffiup tamatuminnga
immaqa misissuisimasariaqaraluarneranik naqissusiivoq.
Innuttaasut ilaatigut artikel 3-mik unioqqutitsisumik pineqarnerannik tunngavissalimmik
pasitsaassisoqarsimappat pisortani oqartussat sukumiisumik misissuinissamik pisussaaffeqarput,
soorluttaaq innuttaasut taama pineqarnissaminnut illersorneqarnissaannut naammaginartumik
alloriartoqarnissaa pisussaaffigineqartoq.
875
209
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0220.png
IMMIKKOORTOQ 3
IMMIKKOORTOQ 3
210
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0221.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.1
Immikkoortoq 3-mut
siulequtsiussaq
Qulaajaanermi immikkoortut pingajuat naggataallu Kalaallit Nunanni, aamma kalaallinut Danmarkimi
efterskole-ni atuartunut naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserineqarsimasorpiamut
tunngasuteqarpoq.
Suliassamut nassuiaat malillugu piffissami pineqartumi, aamma Kalaallit Nunaanni nunap
immikkoortuini peqqinnissaqarfiup immikkoortortaqarfiisa akornanni, aamma ukioqatigiiaanut
assigiinngitsunut suleriaaseq taanna qanoq atuutilersinneqarsimanersoq qulaajarniarneqassaq.
Tamatuma saniatigut suleriaaseq qanoq misigisimaneqarsimanersoq oqaluttuarineqartut tunngavigalugit
qulaajarniarneqassaaq. Arnat pineqartut tamarmik oqaluttuarnissaminnut periarfissinneqassasut
suliassamut nassuiaammi erseqqissarneqarpoq.
Immikkoortumi tassani naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserineqarsimasoq arnanit 300-t
sinnilinnit, qulaajaanermut oqaluttuaminnik tunniussisimasunit, qanoq misigineqarsimanersoq
misissussavarput. Ilanngullugu allagaatinik toqqortaatigineqartut aamma suleriaaseq pillugu allaaserisat,
kiisalu piffissami qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserineqartoq pillugu
inunnit, suliassaqarfimmi sulialittut nammineq ilisimasat pillugit oqaluttuarineqartut tigusimasavut
tunngavigalugit ilisimasat pissarsiarisavut ilanngutissavagut.
Pisimasoq pillugu paasissutissanik pissarsiffigineqartunut, immikkoortumi uani atorneqartunut,
assigiissutaasoq tassaavoq, suleriaaseq pillugu taakku amerlanngitsunik aamma sukkut tamaana
paasissutissanik imaqarmata. Taamaattumik suleriaaseq pillugu isinniffiit assigiinngitsut amerlasuut
peqqinnissaqarfiup iluani aamma avataani allaganngorlugit uppernarsaaserneqartarsimanngitsut
oqaatigisariaqarlugu.
Immikkoortoq 3 kapitalinik assigiinngitsunik pingasunik imaqarpoq:
Kapitali 3.2-mi piffissami qulaajaaffigineqartumi niviarsiaqqat/arnat qassit naartunaveersaatinik
tunineqarsimanersut pillugit paasissutissat saqqummiunneqarput. Kapitalimi takutinneqarpoq, piffissaq
pineqartoq ataatsimoortillugu takussutissiarineqarsinnaanngitsoq
–
kisianni taamaallaat ukiuni
toqqarneqartuni aamma naartunaveersaatit suussusii malillugit toqqarneqartuni takutinneqarsinnaallutik.
Ataatsimut isigalugu kapitalimi takutinneqarpoq, piffissami qulaajaaffigineqartumi arnat
tusintilippassuit naartunaveersaatit ilaannik tunineqartarlutillu atugaqarsimasut. Aamma
takutinneqarpoq, arnat, piffissap qulaajaaffigineqartup annerpaartaani naartunaveersaammik atuisut
amerlassusiat, aamma kapitali 1.6-imi takutinneqartutut, nakorsanit ikigineqarlutik isigineqartut, aamma
amerlassusiat 1970-ip missaani 46 %-iniit (spiralit) 1988-imi 27 %-inut (spirali, Depo-Provera aamma
p-pille-t) ikiliartortutut.
Kapitalini 3.3-miit 3.8 ilanngullugu sammisat pingasut, naartunaveersaatinut tunngatillugu
suleriaaserineqartoq pillugu isiginninnernut assigiinngitsunut atassutillit, misissuiffigineqarput.
Kapitalini erseqqissarneqarput, 1; naartunaveersaatip tunniunneqarnissaa sioqqullugu pisup ingerlanera,
2; naartunaveersaammik tunniussinermut atatillugu akuersisitsinermut aamma paasissutissiinermut
tunngasut, kiisalu 3; naartunaveersaatip kingueri aamma saniatigut sunniutai pillugit paasissutissat.
211
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0222.png
IMMIKKOORTOQ 3
Kapitalini taakkunani oqaluttuat arnanit, aamma suliassaqarfimmi sulialinnit piffissami
qulaajaagffineqartumi naartunaveersaatinut tunngasut pillugit suleriaatsimik ilisimasalinnit
tigusimasavut, kiisalu pisimasut pillugit paasissutissanit ilisimalikkat qitiutippaavut.
Sammisat siullermik oqaluttuarineqartut, arnat ilisimatusartoqatigiinnut oqaluttuarissallugit
toqqarsimasaat, aqqutigalugit nassuiarneqassapput, tamatuma kingorna sammisat pisimasut, aamma
inatsisit, paasissutissat kiisalu oqaluttuat suliassaqarfimmi sulialinnit tunniunneqartut kapitalimik
tulliuttumi sammineqassallutik.
Kapitalit, arnanit oqaluttuarineqartunik tunngavillit, taakku misigisimasaannik qitiutitsiffiupput.
Nassuiaatit taamaalillutik arnat namminneq eqqaamasaannit, aamma naartunaveersaammut
tunngatillugu pisimasumit/nit tunngaveqarput. Arnat oqaluttuaminnik tunniussisut amerlanerpaartaat,
pisup ingerlasimaneranik oqaluttuarput, taakku akuersisimallutik misigisimanatik, paasissutissanik
amigaateqarsimallutik aamma naartunaveersaatip pissarsiarisimasamik kingunerinik
misigisaqarsimallutik.
Arnat, piffissap qulaajaaffigineqartup ingerlanerani ukiuni qulikkuutaani katillugit amerlassusiannut
tunngatillugu isigalugu oqaluttuaminnik tunniussisut 300-nit amerlanerusut nalilissagaanni
ikinnerussuteqarput. Erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngilaq arnat katillutik qassit qulaani
nassuiarneqartutut pisup ingerlasimaneranik misigisaqarsimanersut, ilimanaateqarmat arnat arlallit
toqusimallutilluunniit oqaluttuassaminnik tunniussinissaminnik toqqaasimanngitsut assinganik
misigisaqarsimassasut. Ilisimatusartoqatigiit arnanit, naartunaveersaammut tunngatillugu pisup
ingerlasimaneranik iluarisimaarinnillutik oqaluttuartunik taamaallaat amerlanngitsunik tigusaqarput.
Tamannali arnat taamaallaat amerlanngitsut naartunaveersaatinut tunngatillugu naammaginartumik
misigisaqarsimasinnaanerannik pissuteqaannarnani arnat naartunaveersaatinut tunngatillugu
naammaginartumik misigisaqarsimasut qulaajaanerup namminerminnut tunngassuteqannginneranik
isumaqarsimanerannik pissuteqarsimasinnaavoq.
Arnat oqaluttuaat pingaaruteqarput, imaammat taakku taamaalillutik piffissami pineqartumi
paasissutissat allat tunniussinnaanngisaannik suleriaaseq pillugu ersersitsisinnaammata, tassunga
ilanngullugu tamanna pisut ilaanni killissamik qaangiinertut aamma innarliinertut misigineqarluni.
Tamatuma saniatigut suleriaatsimut isiginniffinnik sukumiisumik takutitsipput, naliminni suliaqartut
aamma suleriaatsit pillugit ilisimatusartoqatigiit ilisimasaqarnerulernerannik kinguneqartumik, aammalu
tamanna aqqutigalugu naartunaveersaatinut tunngatillugu pisimasut pillugit paasissutissanik
siammasinnerusumik ujartuinissaq pisinnaalersillugu.
Kapitalit, pisimasut pillugit paasissutissanik, aamma suliassaqarfimmi suliallit oqaluttuaannit
tunngavillit, kapitalinit arnat oqaluttuaannit tunngavilinnit allaanerusumik naartunaveersaatit
atuutilersinneqarnerannik isiginniffinnik takutitsipput. Pisimasut pillugit paasissutissani suleriaaseq
pillugu paasissutissat suut nassaarineqarsinnaanersut saqqummiunneqarpoq. Suliassaqarfimmi
sulialinnit oqaluttuat peqqinnissaqarfimmi sulisut ataasiakkaat, aamma inuit allat piffissami
qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaatinut tunngasut pillugit suleriaatsimik misigisaannik
takutitsipput.
Taamaattumik ataatsimut isigalugu kapitalit 3.3 -miit 3.8 ilanngullugu sammisanut assigiinnut
assigiinngitsunik takutitsiffiupput. Kapitalit takutippaat, naak isiginniffinni amerlasuuni sammiviit
assigiinngikkaluartut paasissutissani assigiinngitsuni takuneqaqqittartoq
–
assigiinngitsunik
akuttussuseqarlunilu sakkortussuseqaraluartoq. Arnat oqaluttuaanni naartunaveersaatinut tunngatillugu
pisut oqaluttuaminnut tunngasut qitiupput. Pisimasut pillugit paasissutissat ilarujussuini,
misissorsimasatsinni, naartunaveersaat suliffeqarfimmi, imaluunniit oqartussaasoqarfimmi pineqartumi
suliarineqartuni sammisanit amerlasuunit ataasinnaavoq.
212
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0223.png
IMMIKKOORTOQ 3
Kapitali 3.9 arnanit oqaluttuarineqartunit, qulaajaanermi tiguneqartunit, tunngaveqarpoq. Kapitalimi
tassani oqaluttuat, naartuersinnermut aamma kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermut tunngasut,
qulaajaanermi suliassap nassuiaataata avataaniittoq, kiisalu oqaluttuarineqartut p-pille-nut
tunngassuteqartut naatsumik nassuiarneqarput.
Kapitalimi 3.10-mi naggasiutigalugu piffissami qulaajaaffigineqartumi ukiukitsunut
naartunaveersaammik tunniussisarnermi inatsisitigut tunngavissat sukumiisumik misissorneqarput,
aammalu paasissutissat paasineqartut tunngavigalugit piffissami pineqartumi iliuutsit, paasissutissat
tutsuigineqarsinnaappata, inatsisinik unioqqutitsinertut qanoq oqaatigineqarsinnaatiginersut
qulaajarneqarluni.
213
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0224.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.2
Ukiuni 1960-imiit 1991-ip
tungaanut naartunaveersaatinut
tunngasut pillugit naatsorsuinerit
Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatitut atortunik atuineq pillugu takussutissiamik, 1960-imiit 1991-
imut piffissaq qulaajaaffigineqartoq ataatsimoortillugu takutitsisinnaasumik, soqanngilaq.
Taamaattumik taassuma ataatsimoortillugu takutinnissaa pisinnaanngilaq. Paasissutissat
nassaarineqarsinnaasut tunngavigalugit piffissat ilaanni, imaluunniit ukiuni ataasiakkaani, atuineq
tulliuttumi nassuiaateqarfigissavarput.
Spiralip eqqunneqarnerata kingorna aatsaat naartunaveersaatit atorneqarnerat nunap nakorsaaneqarfiata
kisitsisitigut nalunaarsortalerlugit aallartippai
–
aamma taamaallaat taamanikkut spiralip
atorneqarneranut taakku tunngasuullutik. Naartunaveersaatit allat, 1960-ikkunni atorneqartartut,
naatsorsorneqarnerinik suliaqartoqartarsimanngilaq.
876
Kalaallit Nunaanni 1968-imiit 1975-imut spiralinik ikkussuinerit pillugit
kisitsisit
Nunap nakorsaaneqarfiata spiralit pillugit kisitsisitigut paasissutissanik katersuinera, immikkoortoq 1-
imi nassuiarneqartutut, spiralip Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanerata 1968-imi
akuersissutigineqarneranut atatillugu Sundhedsstyrelse-p malittarinnittarnissamik piumasaqaatit
aalajangersarsimasai aallaavigalugit aallartinneqarsimavoq.
Kisitsisitigut paasissutissanik katersuisarneq 1975-ip tungaanut ingerlanneqarpoq, kisianni kisitsisit
nunap nakorsaaneqarfiata ukiumoortumik nalunaarusiaani, ”Sundhedstilstanden i Grønland”-imi,
ukiuni
1968-imiit 1970-imut, taammaallat tamanut saqqummiunneqarput, tamatumalu kingorna
ilanngunneqartarunnaarlutik. Kisitsisitigut paasissutissat pillugit nunap nakorsaanera allappoq, spiralit
ikkunneqartut amerlassusiat pineqartoq, kisianni spiralit katanneqarsimasut aamma peerneqarsimasut
amerlassusiat kisitsisit ukiumoortumik katinneqarneranni peerneqartarmata arnat spiralillit
amerlassusiisa kisitsisitigut paasissutissartaat pineqarnerusut oqaatigineqarsinnaasoq.
877
Nunap
nakorsaanerata nalunaarusiaa malillugu l970-ip naanerani arnat 3.821-upput.
878
Kisitsisitigut paasissutissat tamanut saqqummiunneqartarunnaarnerat 1971-imut ukiumoortumik
nalunaarusiami nassuiarneqarpoq:
”Immikkoortoq ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarnermut tunngasoq, ukiuni kingullerni
ukiumoortumik nalunaarusiani immikkut kapitalinngorlugu saqqummiunneqartartoq,
peqqinnissap iluani pitsaaliuilluni sulineq pillugu kapitalimut ilanngullugu suliarineqarpoq,
immikoortoq taanna pissusissamisoortumik tassaniittussaammat. Lippes Loop-inik ikkussat
skemanngorlugit takussutissartaat, ukiuni kingullerni aamma ukiumoortumik nalunaarusiani
ilanngunneqartarsimasut, aammattaaq ilanngunneqartarunnaarput. Ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq ullumikkut inuiaqatigiinni kalaallini nalinginnaasutut ilaalernikuuvoq,
214
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0225.png
IMMIKKOORTOQ 3
aamma taamaattumik nalilerneqarpoq, Lippes Loop-it Kalaallit Nunaanni ikkunneqartut
amerlassusiat pillugu tabelinik immikkut suliaqarnissaq pisariaqarunnaartoq.”
879
Naak ukiumoortumik nalunaarusiami tabelimik ilanngussisoqartarunnaaraluartoq spiralit qassit
ikkunneqarsimanersut, peerneqarsimanersut kiisalu taakkununnga pissutaasut aamma gonorré-mik
tunillatsittoqarsimanerani ajoqutaasinnaasut pillugit nakorsat suli nunap nakorsaaneqarfianut
nalunaaruteqartartussaapput.
Nunap nakorsaanera nunap immikkoortuini nakorsanut ulloq 4. maaji 1972-imi telegrammimik
nassitsivoq, tassani
”Lippes Loop-imut
atatillugu gonorrhoe aamma gonorrhoe-p kingunerisaanik
ajoqutaasinnaasut pillugit qaammatit pingasukkaarlugit naatsorsuisarnissamik”
880
piumasaqaat
atorunnaarsillugu. Tamanna spiralip maanna nalinginnaasumik atugaalersimanerata kingunerivaa,
aamma taamaattumik gonorré-mut atatillugu malinnaaffiginninnissamik Sundhedsstyrelse-p
piumasaqaataa atorunnaarluni. Nunap immikkoortuini nakorsat arlallit telegrammi ima paasivaat,
spiralit ikkunneqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik nalunaaruteqartarunnaassallutik.
Taamaattumik nunap immikkoortuini nakorsat arlalissuit tamatuma kingorna sumiiffimminni
kisitsisitigut paasissutissanik nalunaarsuiunnaarlutillu nunap nakorsaaneranut
nassitsisarunnaarsimapput. Nalunaarsuinermut suliami, nunap nakorsaanerata allagaatinik
toqqortaasivianiittumi, takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaanera immaqa aamma
soqutiginnikkunnaarsimasoq. Nalunaarsuutit amigaataasut aatsaat novembarimi 1975-imi
qisuariarfigivai, ukiuni kingullerni arlariinni spiralit ikkunneqarsimasut naatsorsorneri
pissarsiariniarlugit nunap immikkoortuinut arlalinnut nukingisaarilluni.
881
Nunap nakorsaanerata sooq
spiralinut tunngatillugu kisitsisit 1975-ip naajartornerpiaani soqutigeqqilersimanerai nalunarpoq.
Aamma suliami takuneqarsinnaavoq, ukiuni 1975-imi aamma 1976-imi spiralit ikkunneqarsimasut
amerlassusiat pillugu nalunaarsuutinik annertunerusumik tunniussisoqarsimanngitsoq. Kisianni nunap
immikkoortuini inerteqqutaanngitsumik naartuersinnerit amerlassusiannut kisitsitigut paasissutissat
suliamut ilineqarsimapput. Aamma takuneqarsinnaavoq, kingorna naartuersittut amerlassusiannut
kisitsisitigut paasissutissanik nunap nakorsaaneqarfia suliaqartarsimasoq. Taamaattumik nunap
nakorsaanerata spiralit kisinneqartarnerannik soqutiginninnera naartuersittut amerlassusiisa
naartunaveersaatinik atuinermut uuttuutitut atorneqarneranut sangutinneqarpoq.
Spiralit pillugit kisitsisitigut paasissutissat ukiut arlaqanngitsut qaangiunnerini
soqutiginarunnaarnerannut allanik aamma pissuteqarpoq. Nalunaarutiginnittarnerit qanoq
eqqoqqissaartiginersut nunap immikkoortuini nakorsat ilaasa 1970-imili apeqquserpaat. Nunap
immikkoortuani nakorsap nunap nakorsaaneranut assersuutigalugu 1970-imi telegrammerluni
erseqqissarpaa, napparsimasut/passunneqartut nuunnikut spiralimik atuineq pillugu nalunaarsuinermut
aamma malittarinninnermut unammilligassaqartitsisut:
”Maluginiaqquara napparsimasut/passunneqartut nunap immikkoortuinut allanut nuukkaangata
ukiumoortumik nalunaarusiamut spiralit pillugit nalunaarsuisarnerit ajornartorsiutitaqarnerat
stop ilaatigut nakkutilliinerit ilaginnarneqarlutillu ilaatigut ajoqutaasinnaanera
eqqarsaatigalugu nalunaarsuisarnerit nalorninarsisarput
(…) sumiiffimmi nalunaarsuisarneq
napparsimasup/passunneqartup nunap immikkoortuanit aallarnerani
naammassiniarneqartalissava? Spiralilerneqarsimasut nuussimasut spiralinut
nalunaarsuiffimmut nalunaarsorneqartassappat? Suleqammut qanoq iliorluni
eqqumaniarfigeqquneqassava nuuttoq spiraleqartoq, amerlanngitsut kisimik nuuttut ak-ii
[nakorsiarnermi-kortii] atuaqqissaartarunarmatigit? Assersuutigalugu nuussimasunut spiralinut
kortit 20-t pigivagut.”
882
Nunap immikkoortuani nakorsap erseqqissumik nalornissutigivaa, nuuttoqartillugu qanoq
iliortassanerluni, aamma nammineq nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmini
–
aamma nunap
immikkoortuini nakorsaqarfinni allani
–
malittarisassat malillugit spiralit nalunaarsorneqartarnissaannik
215
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0226.png
IMMIKKOORTOQ 3
piumasaqaatip nutarterneqartarnissaa qanoq qulakkiissanerlugu. Spiralit pillugit nalunaarutiginnittarneq
pillugu isornartorsiuneq sakkortusiartorpoq, aamma nunap immikkoortuani nakorsat 1972-imi
nalunaarutiginninnerminni allapput, nalunaarutit nassiunneqartartut eqqoqqissaarunnaariartuinnavissut,
kisitsisinut taakkununnga napparsimasut/passunneqartut nunap immikkoortuisa akornanni nuunneranni
ukiuni siuliini spiralilerneqarsimanerannut tunngasut ilisimaneqarneq ajornerat sunniuteqarmat. Nunap
immikkoortuani nakorsaq ataaseq assersuutigalugu 1972-imi kisitsisit nalunaarutigineqartut taakku
pillugit allappoq: ”Kisitsisit
nalorninartoqarsinnaanerat eqqumaffigineqassaaq, amerlasuut sumiiffinni
allani L.L-imik [Lippes Loop-imik] ikkussiffigineqarnikuullutillu taassuminnga peertitsinikuullutik
ukiuni arlalissuarni nakkutigineqarnikuunngimmata.”
883
Nakorsaq alla ukioq taanna allappoq, spiralit
ikkunneqarsimasut amerlassusiat, spiralit peerneqarsimasut amerlassusiat aamma spiraleqarluni
naartulersimasut amerlassusiat ”tassaasut
skemami tassani kisitsisini
tutsuiginarnerpaasutuaasut.”
884
Nunap immikkoortuini nakorsat malillugit aamma spiralip naartunaveersaatinik allanik
taarserneqartarnera kisitsisitigut paasissutissat atorsinnaassusiannut unammillernarnera
annertusigaluttuinnarpoq. Nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq 1972-imi allappoq:
”
”Arnat
maani
p-pille-nik pisartut amerligaluttuinnarput, tamannalu ajunngivissumik ingerlappaat”
(…) Soorlumi
spiralip inuit ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornissaq pillugu paasinnilersikkai. Taanna
peerneqartariaqaraangat inuit p-pille-nik perusuttartorujussuupput, nakkutigisarlugillu.”
885
Nunap
immikkoortuani nakorsaq taanna ukiup tulliani allappoq:
”Naatsorsuutigisinnaavara naartunaveersaatit
atorneqartut 1/3-iisa missaanniittut maannakkut p-pille-ullutillu proveraasut.”
Nunap immikkoortuani
nakorsaqarfik alla aamma Depo-Proverap atortussanngortinneqarnerata arnat spiraliminnik kapuummik
taarsiinerannut pissutaasoq innersuussivoq. ”Spiralit
arlalissuit peerneqarnerinut Depo-Proveramik
periarfissaqalernermik pissuteqartoq ilimagineqarpoq”,
nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq
allappoq.
Sundhedsstyrelse-mut akissummi takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaaneqarfia nammineq
isumaqartoq, kisitsisit 1973-imut aamma 1974-imut tunngasut katersorneqartut ima
amigartigalutillu qularnartigisut atorneqarsinnaanatik.
886
Nunap nakorsaanerata allagaatinik
toqqortaasiviani suliami nalunaarutiginninnerit 1971-imeersut amigaatigineqarput. 1975-imeersuni
kisitsisit taamaallaat Nanortalimmeersut, Aasianneersut aamma Ittoqqortoormiineersut pigineqarput,
aamma kingullertut taaneqartumut tunngatillugu kisitsisit 1976-imeersut pigineqarlutik. Taamaattumik
spiralit ikkunneqarsimasut pillugit nuna tamakkerlugu naatsorsuinernit kisitsisit tutsuiginartut kingulliit
nassaarisavut ukiup nikinnerani 1972-1973-imeersuupput.
Spiralimut tunngatillugu kisitsisitigut paasissutissat ukiumoortumik nalunaarusiamit peerneqarnerisa
kingorna nunap nakorsaaneqarfiata naatsorsuineq Sundhedsstyrelse-mut imaluunniit oqartussaasunut
allanut nassiussimaneraa nalunarpoq. Kapitali 1.5.-imi takutinneqartutut Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap kissaatigivaa, spiralinik atuineq Statistisk Kontorimit
malinnaaffigeqqissaarneqassasoq, kisianni aamma tamanna pisimanersoq nalunarpoq.
Nalunaarsuiffimmut suliami 1974-imeersumi, Kalaallit Nunaanni spiralimik atuineq pillugu
paasissutissanik sukumiinerusunik pissarsisinnaanerluni nakorsaq amerikamiu Sundhedsstyrelse-
mut paasiniaammat Sundhedsstyrelse-p paasivaa annertuumik annertussusilimmik paasissutissanik
nassitsisoqarsimanngivissoq.
887
Styrelse-lli nunap nakorsaanera ikiorsiullugu paasissutissat
pissarsiarineqarusuttut ilaannakortumik katersorsinnaasimavai, tassunga ilanngullugu spiralit
ikkunneqarsimasut amerlassusiat. Aamma nalorninarpoq
kisitsisit Kalaallit Nunaannut
Ministereqarfimmut tunniunneqarsimanersut, kisianni kisitsisit 1971-imeersut taasumalu kingorna
nunap nakorsaaneqarfianit allamut ingerlateqqinneqarsimarpasinngillat. Tamanna immaqa spiralip
politikkikkut soqutigineqarnerata annikillisimaneranik nassuiarneqarsinnaagunarpoq.
Kisitsisit 1968-imiit 1970-imut naatsorsorneqarnerannik, kiisalu 1972-imut tunngatillugu
naluunaarutigineqartunit paasissutissat nunap nakorsaaneqarfianit naqitat (aamma tamanut
216
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0227.png
IMMIKKOORTOQ 3
saqqummiunneqartut) malillugit nalilissagaanni piffissami 1972-i tikillugu ikinnerpaamik Kalaallit
Nunaanni arnat 5.737-t spiralilerneqarsimapput. Ukiumoortumik kisitsisit tabeli 3.a-mi
takuneqarsinnaapput. Kisitsisit katinnerat ikinnerpaatut kisitsisaapput, nunap immikkoortui
tamakkerlugit ukiuni tamani kisitsisaatigineqannginnerat pissutigalugu. Tabelit, 1968-imiit 1976-imut
kisitsisinik nalunaarutigineqarsimasunik takutitsisut nunap immikkoortuinut agguataakkat ilanngussaq
3.1.-itut ilanngunneqarput. Arnat spiralillit katillugit amerlassussiisa aamma ukiumoortumik nunap
immikkoortuinut agguataarneqarnerisa saniatigut aamma takuneqarsinnaavoq, spiralit qassit piffissami
pineqartumi peerneqarsimanersut, aamma qassit spiralileqqinneqarsimanersut. Tamatuma saniatigut
nalunaarutit gonorrémik tunillatsissimasut amerlassusiannik aamma ajoqutaasinnaasumik
kinguneqartitsisimasunut takussutissamik aamma ilaqarput. Tamatuma saniatigut piffissami 1972-imiit
1976-imut nalunaarutigineqartuni aammattaaq takuneqarsinnaapput, spiralip peerneqarneranut
pissutaasut, arnanut naartunikuusimanngitsunut spiralimik atuinerit, kiisalu arnat spiralillit akornanni
naartunerit aamma erninerit pillugit paasissutissat siammasissut.
888
Tabeli 3.a.
Arnat spiralillit Kalaallit Nunaanni 1968-imiit 1972-imut
889
ukiumut
Amerlassuisiat
Amerlassusiat
Amerlassusiat
Amerlassusiat
Amerlassusiat
Amerlassusiat
1.1.68
1.1.69
1.1.70
31.12.70
1.1.72
31.12.72
aallarnerfigalugu aallarnerfigalugu aallarnerfigalugu aallarnerfigalugu aallarnerfigalugu aallarnerfigalugu
684
1.820
2.854
4.070
4.890
5.737
Paasisaqarfik: Sundhedstilstanden i Grønland, Landslægens årsberetning for årene 1968, 1969 og 1970 og NKA,
Landslægeembedet, Lægerapporter, pk. nr 2.
Tabelimi takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaanerata naatsorsugai malillugit arnat 684-it 1968-i
sioqqullugu spiralilerneqarsimasut. Taakku ilaat Rosenip misileraaneranut peqataapput. Tamatuma
saniatigut nakorsat periutsimik atuinissamut kiffaanngissuseqarneq tunngavigalugu spiralit
atorsimasinnaavaat
–
nammineq sanasimallugit, nakorsaatitut misileraatissatut pissarsiarisimallugit
imaluunniit piffissami spiralip Sundhedsstyrelse-mit akuerineqarnissaa sioqqullugu nioqqutissiortut
malittarisassanik unioqqutitsillutik nakorsanut tunisartagaannik pisisimallutik. Aamma imaassinnaavoq
arnaqartoq avataaniit nuussimasunik, aammalu Danmarkim allamiluunniit spiralilerneqarsimasunik.
Allakkiami, Nunatta Nakorsaaneqarfianit 2023-mi saqqummiunneqartumi, takuneqarsinnaavoq, 1970-
imi kisitsisit arnat spiralilerneqarsimasut ukioqatigiiaani 15-iniit 49-nik ukiulinni 46 %-iisa
naligigaat.
890
Tabelimi takuneqarsinnaavoq, arnat spiralillit naatsorsorneqarsimasut amerlassusisat 1970-
ip kingorna 1972-ip naanerani 5.737-nut amerlisimasut. Taamaattoq qulaani takuneqarsinnaasutut
kisitsinerni unammillernartoqarpoq, aamma taamaattumik imaassinnaavoq kisitsit eqqoqqissaanngitsoq.
Naak naatsorsuinerit 1973-imeersut aamma 1974-imeersut, tabelinut ukiuni siuliinersunut sanilliullugit,
tutsuiginassusiat taama annertutiginngikkaluartoq, naatsorsuinerit malillugit takuneqarsinnaavoq nunap
immikkoortuini nakorsaqarfinnit 17-init qulini 1973-imi nutaamik spiralilerneqartut 606-iusimasut,
aamma 1974-imi 791-iusimallutik. Kisitsisit eqqoqqissaartuuppata eqqoqqissaartuunngippataluunniit
taakku takutippaat, ukiuni taakkunani marlunni suli amerlasuunik spiralilersuisoqarsimasoq, aamma
kisitsisit upperineqassappatta nutaamik spiraliliinerit amerlassusiat 1973-imiit 1974-imut
amerleriaateqarsimapput. Ikkusseqqinnerit (spiralileeqqinnerit) nunap immikkoortuini amerlasuuni
aamma kisitsisaatigineqarmata nutaamik ikkussinerit niviarsiaqqanut/arnanut siusinnerusukkut
spiraleqarsimanngitsunut ikkunneqarsimassasut ilimagineqartariaqarpoq. Taakkuli ukiuni siuliini,
imaluunniit nunap immikkoortuani allami peerneqarsimasumik spiraleqareernikuusimasinnaapput.
891
217
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0228.png
IMMIKKOORTOQ 3
Nunap immikkoortuini ataasiakkaani spiralimik ikkussuinerit
Spiralit nunap immikkoortuini ataasiakkanni ikkunneqarsimasut amerlassusiat sukumiisumik
malinnaaffigineqarsinnaapput. Napparsimmaviit pingasut allagaatinik toqqortaasiviini
piumasaqaatigineqartutut spiralinik ikkussineq pillugu nalunaarsuiffiit, Sundhedsstyrelse-mit
piumasaqaatigineqartut, assinginik nassaartoqarpoq. Nalunaarsuiffiit sinneri immaqa
pigiunnaarneqarsimapput.
892
Nalunaarsuiffiit Nuummi (1973-1979), Ilulissani (1967-1983) aamma Sisimiuni (1973-1977)
nassaarineqarput. Taakku spiralimik ikkussinernut katillugit 2.206-inut tunngasut pillugit
nalunaarsorneqarsimapput. Arnat ilaat nalunaarsuiffimmi ataasiaannarnatik allassimapput, tamannalu
pisarpoq taakku napparsimmavimmi ataatsimi spiralimik nutaamik ikkussiffigineqarsimagaangata.
Aamma arnat nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmut allamut nuussimagunik nalunaarsuiffimmi
ataasiinnaanngitsumi allaqqasunik ilaqarsinnaapput. Pisuni ataasiakkaani spiralimik ikkussineq nunap
immikkoortuani allami pisimasoq takuneqarsinnaavoq.
Nalunaarsuiffinnut pingasunut taakkununnga assigiissutaasoq tassaavoq, taakku arnat,
napparsimmavimmi pineqartumi spiralilerneqarsimasut, atiinik aamma ulloq inunngorfiannik, kiisalu
ullormik ikkussiffimmik allassimasunik ilaqaramik. Ilisimatusartoqatigiit taamaalillutik arnat
spiralilerneqarnerminni qassinik ukioqarsimanersut paasisaqarfiginissaannut periarfissaqarsimapput
–
malugalugu, nunap immikkoortuani aamma piffissami pineqartumi nalunaarsuiffinnut pineqartunut
tunngasuni.
Nalunaarsuiffimmi Ilulissaneersumi aamma allassimasarpoq, arnat siusinnerusukkut
spiralilerneqarnikuusimanersut aamma erninikuusimanersut. Kisiannili spiraliliinermut pissutaasoq
allanneqartarsimanani. Tamannali nalunaarsuiffimmi Sisimiuneersumi takuneqarsinnaavoq. Ilulissat-
nalunaarsuiffimmi aamma Sisimiut-nalunaarsuiffimmi piffissami tassani, nalunaarsuiffiup
atuuffigisaani, spirali peeqqinneqarsimanersoq allassimasarpoq. Ilulissat-nalunaarsuiffimmi aamma
spirali qanga peerneqarsimanersoq, aamma sooq peerneqarsimanersoq aamma allassimasarluni.
Nalunaarsuiffik Nuummeersoq paasissutissartaqannginnerusumik ingerlanneqarsimavoq, tassani arnap
ukiui, aamma qanga ikkussisoqarsimanersoq pillugit taamaallaat paasissutissartaqarlutik.
893
Nalunaarsuiffiit
–
Ilulissat-nalunaarsuiffik ilanngunnagu
–
taamaallaat piffissamut, nalunaarsuiffimmi
allanneqarsimasumut, tunngassuteqarput. Arnat pineqartut, Sisimiunut aamma Nuummut tunngatillugu,
taamaalillutik taakkunani takuneqarsinnaanngitsumik siusinnerusukkut
spiralilerneqarsimasinnaapput.
894
Arnanut nalunaarsuiffinni kingusinnerusukkut allassimasunut aamma
tamanna atuuppoq, taakku nalunaarsuiffinni takuneqarsinnaanngitsumik
nuunnikuusimasinnaallutilluunniit sumiiffimmi allami spiralertik peertinnikuusimasinnaallugu.
Tabeli 3.b.
Spiralinik ikkussinerit amerlassusiat ima agguataarsimapput:
Ilulissat (1967-1983)
Nunap immikkoortua
Sisimiut (1973-1977)
Ilulissat (1967-1983)
Nuuk (1973-1979)
Ikkussat amerlassusiat
445
1.261
500
Nalunaarsuiffiit assigiinngitsumik ingerlanneqartarsimammata, aamma piffissanut assigiinngitsunut
tunngasuullutik, kisitsisit imminnut sanilliunnissaat ajornakusoorpoq. Ilaatigut ilisimasinnaanngilarput,
ikkussinerit tamarmik ilumut nalunaarsorneqarsimanersut, (pingaartumik Nuummi nalunaarsuiffik
218
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0229.png
IMMIKKOORTOQ 3
annikitsuararsuarnik immikkuualuttortalersorlugu ingerlanneqarsimasoq), aamma ilaatigut arnaq ataaseq
nalunaarsuiffimmi ataasiakkaami, aamma nalunaarsuiffiit akornanni arlaleriarluni allassimasinnaalluni.
Ilutigitillugu nunap immikkoortui assigiinngitsunik angissuseqarlutillu assigiinngitsumik katitigaasunik
innuttaqarput.
Ilulissat-nalunaarsuiffimmut, piffissamut 1967-imiit 1983-imut tunngassuteqartumut, ulloq inunngorfik
naliliiffiginerini niviarsiaqqat/arnat 807-it spiralilerneqarsimapput.
895
Tassa imaappoq, piffissami
tassani, nalunaarsuiffimmi pineqartumi, ikkussinerit 1/3-iisa missaanniittut niviarsiaqqanut/arnanut
Ilulissani siusinnerusukkut spiralilerneqarsimasunut, pisimapput. Nalunaarsuiffiit taakku allat marluk
piffissamut sivikinnerusumut tunngassuteqarput, aamma taama sukumiitigisumik
ingerlanneqarsimanatik. Taamaattumik paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut malillugit
oqaatigisinnaanngilarput, ”ikkussiffigiteqqittut” amerlassusiat illoqarfinni taakkunani pingasuni
piffissap sivisunerusup ingerlanerani assigiissimanersut.
Nalunaarsuiffimmut Nuummeersumut aamma Ilulissaneersumut tunngatillugu piffissaq 1973-imiit
1978-imut qiviaraanni, nunap immikkoortuini taakkunani spiralit ikkunneqartut amerlassusiisa
ineriartornerat paatsugassaanngitsumik pinngilaq. Nuummi ikkussinerit piffissami 1973-imiit 1975-imut
149-niit piffissami 1976-imiit 1978-imi 312-inut amerleriaateqarsimapput. Ilulissani piffissami 1973-
imit 1975-imut 221-niit piffissami 1976-imiit 1978-imi 200-nut appariaateqarsimapput. Tamatuma
ilimanarsisippaa, nunap immikkoortuini ataasiakkaani piffissap sivisunerusup ingerlanerani spiralinik
ikkussuisarnerup annertussusia assigiinngitsuusimasoq
–
aamma nunap immikkoortuini taakkunani
marlunni ikkussuinerit assigiimmik pissuseqarsimanngitsut. Aamma 1968-imut aamma 1970-imut
kisitsisini, nunap nakorsaanerata ukiumoortumik nalunaarusiaani naqinneqarsimasuni, nunap
immikkoortui ataasiakkaat ineriartornerminni assigiinngissitaartorujussuusut erseqqissumik
takuneqarsinnaavoq, (naleqq. Ilanngussaq 3.1.).
Arnat spiralilerneqarsimasut ukiumikkut agguataarnerat qiviaraanni, nunap immikkoortuisa akornanni
aamma nikingasoqarpoq. Illoqarfinnut allanut taakkununnga marlunnut sanilliullugu Sisimiuni
inuusuttuaqqanut ikkussisarnerit procentinngorlugit amerlanerupput
–
tamanna 15-it inorlugit
ukiulinnut, aamma 15-iniit 17-inik ukiulinnut atuuppoq. Takussutissiaq 3.c-imi takuneqarsinnaavoq,
spiraliliinerit nunap immikkoortuini taakkunani pingasuni procentinngorlugit ukiut malillugit
agguartaarneqarnerat.
219
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0230.png
IMMIKKOORTOQ 3
Takussutissiaq 3.c.
Spiraliliinerit nunap immikkoortuini taakkunani pingasuni procentinngorlugit ukiui
malillugit agguataarneqarnerat
Ilulissat
2%
14%
81%
3%
Sisimiut
4%
19%
76%
1%
Nuuk
2%
14%
78%
6%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
15-init inorlugit
15-17-inik ukiullit
18-inik ukiullit, imaluunniit ukioqqortunerusut Ukiui pillugit paasissutissartaqanngitsut
Takuneqarsinnaasutut Nuummi aamma Ilulissani spiralit 2 %-ii niviarsiaqqanut 15-it inorlugit
ukiulinnut ikkunneqarsimapput. Sisimiuni 4 %-iullutik. Nuummi aamma Ilulissani spiralit 14 %-ii
niviarsiaqqanut 15-iniit 17-inik ukiulinnut ikkunneqarsimallutik, Sisimiuni 19 %-iullutik. Illoqarfinni
pingasuni tamani spiralit amerlanerpaartaat (76 -81 %-it) arnanut 18-inik ukiulinnut, imaluunniit
ukioqqortunerusunut ikkunneqarsimapput. Nunap immikkoortuini tamani ikkussiffigineqartut ilaasa
ukiuisa paasissutissartaannik amigaateqartarmata kisitsisit taakku minnerpaaffilerlugit.
Spiralinik ikkussinerit amerlassusiat ukiui malillugit agguataarneqarnerat 3.d-mi-imi
takuneqarsinnaapput.
896
Takussutissiaq 3.d.
Spiralit ikkunneqarsimasut amerlassusiat ukiui malillugit agguataarneqarnerat
800
600
400
200
50
0
15-init
inorlugit
15-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40+
MI*
598
539
415
305
162
54
86
220
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0231.png
IMMIKKOORTOQ 3
Nunap immikkoortuini taakkunani ukiutigut nikingassut tabeli 3.e-mi takutinneqartutut ipput.
Tabeli 3.e:
Nunap immikkoortuini taakkunani pingasuni ukiutigut nikingassut
Ukiukinneq
(ukiut)
Ilulissat
Sisimiut
Nuuk
12
12
14
Ukioqqqortuneq
(ukiut)
47
46
45
Nalunaarsuiffinni pingasuni tamani taamaalilluni allanneqarsimavoq, niviarsiaqqanut 15-it inorlugit
ukiulinnut spiraliliisoqartarsimasoq. Ukiukitsunut ikkussinerit kapitali 3.10-mi sukumiinerusumik
misissorneqassapput.
Kalaallit Nunaanni 1975-imiit 1991-imut naartunaveersaatit
1991-ip tungaanut aamma ilanngullugu ukiut sinnerinut tunngatillugu naartunaveersaatinik atuineq
pillugu ataatsimut isigalugu nuna tamakkerlugu paasissutissanik sukkut tamaana taamaallaat
nassaarpugut. Sisimiuni nunap immikkoortuani nakorsaq assersuutigalugu 1985-imi Sisimiuni
inuusuttunik (14-iniit 18-inik ukiulinnik) misissuisimavoq. Taassuma paasisimavaa, niviarsiaqqat 67 %-
ii aamma nukappiaqqat 45 %-ii
atoqateqateqartartut. ”Niviarsiaqqat
20 %-iisa missaanniittut
[atoqateqartartut] naartulernissamik pitsaaliuinermut atortumik atugaqarput, aammalu taakku
tamangajammik P-pille-ullutik. Nukappiaqqat 1/3-iisa missaanniittut [atoqateqartartut] usuup puua
atortarlugu oqaatigivaat, kisianni aalajangersimasumik pisarnera nalorninarpoq”.
897
Kapitali 1.6-imi allassimasutut Depo-Proveramik atuisut 480-inut nunap nakorsaanerata 1981-imi
naatsorsorpai. Tamatuma saniatigut Depo-Proverap Kalaallit Nunaanni atorneqarnera pillugu
folketingimi ilaasortat 1989-imi apeqquteqarnerannut atatillugu 1985-imiit 1988-ip tungaanut
atorneqarnera pillugu takussutissiamik suliaqartoqarnikuuvoq, tassani takuneqarsinnaalluni Depo-
Proveramik atuisut 1985-imi 290-iusut, 1986-imi 340-iullutik,1987-imi 260-iullutik aamma 1988-imi
240-llutik.
898
Tamatuma saniatigut 1. januaari 1988-i aallarnerfigalugu naartunaveersaatinik atuineq pillugu nunap
nakorsaaneqarfiata suliaanik misissuinerup takutippaa, kalaallit arnat 15-iniit 49-inik ukiullit 27 %-ii
naartunaveersaatinik atuisuusut. ”Arnanit
4000-nit, naartulernissamik pitsaaliuinermut periutsit
taaneqartut pingasut ilaannik ataatsimik atuisunit, taakkunannga 50 %-it spiralimik, 45 %-it p-pille-nik
imaluunniit minipille-nik atuisuupput, 5 %-it Depo-Proveramik atuisuullutik.”
899
Misissuinermi
takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaanera isumaqartoq 27 %-it ikippallaartut. Misissuinermi usuup
puuisa atorneqarnerat ilanngunneqanngilaq, kisianni tassa taamaallaat naartunaveersaatit pingasut
taakku, peqqinnissaqarfimmit aqunneqartut ilanngunneqarlutik.
Saqqummiussineq
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq,
NUNA MED-ip ataatsimeersuarnerani
1991-imi ingerlanneqartumi naartunaveersaatinik atuinerup annertussusiata, naartunaveersaatit
avataaniit eqqussuunneqartut annertussusiat malillugu, naatsorsorneqarneranik ilaqarpoq, tassunga
ilanngullugit usuup puui. Naatsorsuinerit taamaattumik atuinerpiaq malillugu suliarineqanngillat
avataaniilli eqqussuinerup nikerarnera malillugu naatsorsorneqarlutik.
221
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0232.png
IMMIKKOORTOQ 3
Saqqummiussineq malillugu ukiuni 1982-imiit 1986-ip tungaanut naartunaveersaatinik atuisut (aappariit
naartunaveersaammik atuisut amerlassusiat) 40 %-it inulaarpaat. Kisitsit taanna, saqqummiussisut
malillugit, ”danskini
siammarsimaneranit annikkinnerungaatsiarpoq.”
Naartunaveersaatinik
assigiinngitsunik atuinerup ataatsimut isigalugu pissusia takuniarlugu saqqummiussisut ukiut 1982-i,
1986-i aamma 1990-i toqqarsimavaat. Naatsorsuinerup takutippaa, Depo-Provera naartunaveersaatinik
avataaniit eqqussukkat 5 %-it missaanniittutut inissisimariarluni piffissap ingerlanerani 0 %-imut
appariaateqarsimasoq. Ilutigitillugu avataaniit eqqussuinerup katinnerani spirali 70 %-iisa
missaanninngaaniit 40 %-it sinnilaarlugit inissilluni appariaateqarpoq. P-pille-nik avataaniit
eqqussuineq aalaakkaasumik 20 %-it missaanniippoq, kisianni avataaninngaanniit eqqussukkani usuup
puui 1982-imi taamaallaat 8 %-iupput, 1990-imi 30 %-it missaanniillutik. Usuup puuinik
avataaninngaanniit eqqussuinerup qaffariaataa, saqqummiussisut malillugit, AIDS-imut akiuiniarluni
sulinermut atassuteqarpoq.
900
Kisitsisit atuinerpiaq malillugu takutitsisutut isigineqarsinnaanngillat,
kisiannili 1980-ikkunni spiralimik atuinermik, aamma atuinerup appariartorsimaneranik takutitsillutik.
Saqqummiussineq aammattaaq arnat naartunaveersaammik atuisut naartunaveersaammik qanoq ittumik
Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atugaqarnersut pillugu takussutissiamik ilaqarpoq.
901
Spiralit
Danmarkimut (20 %-inut) sanilliulugu Kalaallit Nunaanni atugaanerujussuusut (arnat
naartunaveersaammik atuisut 50 %-ii sinnilaarlugit) takussutissiap takutippaa, illuatungaani p-pille-t
Danmarkimi atorneqarnerujussuullutik.
Naatsorsuinerit taaneqartut malillugit takusinnaavarput, naartunaveersaatinik atuinerup (usuup puui
ilanngullugit) siammasissusia 1980-ikkut affanni siullermi 40 %-it ataassimagunarai. Aamma
takusinnaavarput atuineq taanna nakorsat atuinermik sanilliussinerannit Danmarkimi atuinermit
appasinnerusoq. Nunap nakorsaanerata 1988-imut naatsorsuinera malillugu arnat kinguaassiorsinnaasut
ukiuinik ukiullit 27 %-ii spiralimik, pille-nik imaluunniit Depo-Proveramik atuisimapput.
Naatsorsuinerilli taakku toqqaannartumik imminnut sanilliunneqarsinnaanngillat.
Ataatsimut isigalugu taamaalilluta arnat qassit piffissami qulaajaaffiusumi naartunaveersaatinik
atuisimanersut pillugu ataqatigiissumik misissorsinnaanngilarput, kisianni spiralip atugaanera piffissap
sivisunerusup ingerlanerani appariartorsimasoq, aamma arnat naartunaveersaammik atuisut
amerlassusiat 1970-imi 46 %-iniit (spiralit kisiisa) iut ingerlaneranni qaffariaateqaqqinnerusimassalluni)
1988-imi 27 %-inut (spirali, p-pille-t aamma Depo-Provera) appariaateqarsimapput.
222
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0233.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.3
Naartunaveersaatinik
atuisitsinermi pisut
ingerlasimanerat
–
arnat
oqaluttuaat
Nassuiarneqareersutut naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserisineqarsimasoq pillugu arnat
namminneq misigisimasatik pillugit oqaluttuaminnik tunniussinissaminnut periarfissaqarnikuupput.
Periarfissaq taanna arnanit amerlasuunit atorneqarpoq. Kapitalimi uani, aamma taamatut kapitalit
tulliuttut 3.5, 3.7 aamma 3.8 arnat taamanikkut piffissami 1960-imiit 1991-imut suleriaatsimik, arnat
namminneq misigisimasaannik, paasisaqarfiupput.
Oqaluttuat
naartunaveersaammik atuisitsilernissap
tungaanut pisut ingerlasimanerat arnanit, oqaluttuaminnik tunniussisimasunit qanoq
misigineqarsimanersoq, napparsimmavimmi pisoq qanoq misigisimaneraat pillugit paasissutissanik,
kiisalu naartunaveersaatip kinguneqaataanik misigisimasaannik imaqarpoq.
Aallarniummi nassuiarneqartutut oqaluttuat arnanit katillugit 354-init tunniunneqarput, pisunik 488-nik
nassuiaataasut. Pisunit 488-init taakkunannga 410-t
–
taamalu pisut amerlanerpaartaat
–
spiralilerneqarnermut tunngassuteqarput. Taakku arnanut 355-inut agguataarsimapput. Pisut 43-t
arnanut 43-nut agguataarsimasut Depo-Proveramik kapitinnermut tunngassuteqarput. Tamatuma
saniatigut pisunik oqaluttuat 35-t tiguagut, taakku naartuersinnermut, p-pille-nut aamma
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermut tunngassuteqarlutik. Kingullertut taaneqartoq kapitali 3.9-mi
immikkut sammineqarpoq.
Arnat, pisunik spiralimut tunngasunik oqaluttuartut, siullerpaamik spiralilerneqarnerminni
agguaqatigiissillugu 16,7-inik ukioqarput. Depo-Provera pillugu oqaluttuartut siullerpaamik
kapitinnerminni agguaqatigiissillugu 17,4-nik ukioqarput.
Takussutissiaq 3.f-imi takutinneqarpoq, siullerpaamik spiralilerneqarnermi ukiut agguataarneqarnerat.
Takussutissiaq 3.f.
Arnat siullerpaamik spiralilerneqarnerminni amerlassusiat, ukioqatigiiaanut
agguataarneqarsimasoq (n=335)
120
94
Arnat amerlassusiat
75
46
14-inik ukiulik,
imaluunniit ukikinnerusoq
15-17-inik
ukiullit
18-inik ukiulik, imaluunniit
ukioqqortunerusoq
Paasissutissartaqanngilaq
Pisup pinerani ukioqatigiiaat
223
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0234.png
IMMIKKOORTOQ 3
Takussutissiaq 3.g-imi takutinneqarpoq, arnanut 43-nut, Depo-Provera pillugu oqaluttuaminnik
tunniussisimasunut, Depo-Proveramik kapitinnermi ukioqatigiiaanut agguataarneqarnera.
Takussutissiaq 3.g.
Arnat Depo-Proveramik kapitissimasut amerlassusiat, ukioqatigiiaanut
agguataarneqarsimasoq (n=43)
16
11
6
Arnat amerlassusiat
10
14-inik ukiulik,
imaluunniit ukikinnerusoq
15-17-inik
ukiullit
18-inik ukiulik, imaluunniit
ukioqqortunerusoq
Paasissutissartaqanngilaq
Pisup pinerani ukioqatigiiaat
Piffissami qulaajaaffigineqartumi arnat spiralilerneqarsimasut tamakkerlugit siullerpaamik
spiralilerneqarnerminni ukuinut agguataarlugu takussutissamik soqanngilaq. Aamma Depo-Proveramik
tunineqartut ukiuinut naatsorsukkamik ataatsimoortumik soqanngilaq. Taamaattumik ukiunut
agguaqatigiissitsineq arnat tamaasa sinnerlugit agguaqatigiissitsinermut atorneqarsinnaanersoq
misissorneqarsinnaasimanngilaq.
Arnanit spiralilerneqarsimasunit aamma Depo-Proveramik kapitissimasunit katillugit 453-init
taamaallaat 55-it naartunaveersaaserneqarnissaminnik akuersisimallutik oqaatigivaat. Pisuni 330-ni
arnat itigartitsisimallutik imaluunnit akuersisimanatik oqaluttuarivaat. Pisuni 68-ini
akuersisitsisoqarsimanersoq paasissutissartaqanngilaq. Tamatuma saniatigut arnat, pisunit 453-init
taakkunannga 391-it, naartunaveersaammut pissarsiaminnut attuumassutilimmik
kinguneqartitsisimallutik oqaluttuarput.
Pisimasut, arnat oqaluttuarisaat, amerlanerpaartaat 1970-ikkunni pisimasuusimapput.
Kapitalimi uani immikkoortumi tulliuttumi arnat spiralilerneqarnissaat imaluunniit Depo-Proveramik
tunineqarnissaat sioqqullugu pisut ingerlasimanerat pillugu oqaluttuarineqartuni paasissutissat
qitiutippavut. Arnat akuersisitsinermut aamma paasissutissiinermut pissutsit pillugit misigisimasaat
kapitali 3-5-imi sammissavagut, aamma arnat naartunaveersaammik pissarsiaminnik kinguneqaataasut
pillugit misigisimasaat kapitali 3.7-imi misissorneqassallutik.
Spiralinut tunngatillugu pisut ingerlasimanerat
Oqaatigineqareersutut spiraliliinermik pisut katillugit 410-t, arnanut 335-nut agguataarsimasut
nalunaarutigineqarput. Pisuni 316-ini ukiui, aamma pisup sumi pisimanera pillugit paasissutissat
pigaavut. Taakku amerlanerpaartaat pisunut Kalaallit Nunaanni pisimasunut tunngassuteqarput (pisut
297-it), amerlanngitsuinnaat Danmarkimi pisimallutik (pisut 19-it). Arnanit, spiralimut tunngatillugu
pisumik oqaluttuarsimasunit, 335-nit 176-it siullerpaamik spiralilerneqaramik suli erninikuusimanatik
224
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0235.png
IMMIKKOORTOQ 3
oqaluttuarput. 31-it ataasiarlutik ernereernikuusimallutik oqaatigivaat. 21-t ataatsimit amerlanerusunik
ernereernikuusimallutik oqaatigalugu, aamma arnanut 107-nut paasissutissartaqarnani.
Immikkoortuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni pisimasut (pisimasut taakku 297-it) aamma Danmarkimi
pisimasut (pisimasut taakku 19it) immikkoortissavagut. Oqaluttuani tiguneqartuni Kalaallit Nunaanni
spiraliliinerni pisut ingerlasarsimaneranni 18-it inorlugit ukioqarlutik, aamma 18-inik ukioqarlutik
imaluunniit ukioqqortunerullutik spiralilerneqarsimasuni ilisarnaatit assigiinngitsut takuneqarput.
Taamaattumik Kalaallit Nunaanni pisunik oqaluttuat ukioqatigiiaanut taakkununnga marlunnut matuma
Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut
spiralilersuinermi pisut ingerlasimanerat
Ukioqatigiiaani taakkunani oqaluttuarineqartut niviarsiaqqanut aqqaneq-marluk aamma 17-it akornanni
ukiulinnut spiraliliisimanernut tunngassuteqarput, taakkunannga arlallit spiralilerneqaramik suli
atoqateqarnikuusimanatik. Pisut 204-t, niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut 185-inut
agguataarneqarsimasut oqaluttuarineqarput. Oqaluttuarineqartut malillugit spiraliliinerup tungaanut
pisut ingerlasimanerat assigiinngitsumik ingerlasimavoq. Takussutissiaq 3.h-mi takutinneqarpoq,
Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut spiralilersuineq sioqqullugu pisut
ingerlasimanerannik assigiinngitsunik takussutissiaq.
Takussutissiaq 3.h.
Niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit Kalaallit Nunaanni spiralilerneqarnissaat
sioqqullugu pisut ingerlasimanerannik takussutissiaq, pisut katillugit amerlassusiannut
agguataarneqarsimasoq (n=185 niviarsiaqqat, pisut 204-t
Peqqinnissaqarfimmit aggersarneqarneq
Paasissutissartaqanngilaq
Kollegiemit il.il. napparsimmaviliartitaaneq
Alla pillugu nakorsiarnermut atatillugu
Naartuersinneq
Atuarfimmit napparsimmaviliartitaaneq
Nammineq/angajoqqaanit kissaatigisaq
Ernineq
Pisut
42
32
26
30
28
24
11
11
225
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0236.png
IMMIKKOORTOQ 3
Pisut ingerlasimaneri assigiinngitsunut pingasunut agguataarneqarsinnaapput. Ataaseq niviarsiaqqat
napparsimmaviliartitaallutilluunniit napparsimmaviliarsimasut, aappaattut napparsimmavimmut
aggersarneqarlutik aamma pingajuattut pisumut allamut tunngatillugu napparsimmavimmiissimallutik.
Pisuni 32-ni pisut ingerlasimanerat pillugu paasissutissaqanngilaq.
Napparsimmaviliartinneqarneq
Pisunit 204-nit 26-ni arnat oqaluttuarput, kollegieminni, skolehjemmiminni imaluunniit kostskoleminni
sulisunit, imaluunniit ilaqutariinnit najugaqarfigisaminnit napparsimmaviliartitaasimallutik.
902
Niviarsiaqqanit taakkunannga napparsimmaviliartinneqarsimasunit arlallit najugaqarfinnit
mikinerusuneersuupput. Taakku illoqarfimmi kollegiemi imaluunniit skolehjemmimi najugaqarnerminni
napparsimmaviliartitaasarsimapput. Allat angerlarsimaffittut najugarinngisaminni illoqarfimmi allami
ilinniartuusimallutik. Taamaattumik ilaquttatik nalinginnaasumik ungasissorujussuullugit
najugaqarsimallutik. Spiralilerneqarsimallutik, oqaluttuarineqartut malillugit, taakku angajoqqaavi
pisuni amerlanerpaani paasitinneqarsimanngillat.
Pisuni amerlanerpaani kollegie, skolehjemmi imaluunniit kostskole aqqutigalugu niviarsiaqqat
napparsimmaviliartitaaneranni suliffeqarfimmi pineqartumi sulisumit
napparsimmaviliartitaasarsimapput.
Arnaq skolehjemmimi najugaqarsimasoq oqaluttuarpoq:
”Skolehjemme-miippugut,
uanga aqqaneq-marlunnik ukioqarpunga. Atuarfiup pisortaa [atia]
aggerpoq oqaluttuullutalu tamatta napparsimmaviliartariaqartugut. Nassuiaanneqarnatalu suna
pineqarnersoq oqaluttuunneqanngilagut.” [Aqqaneq-marlunnik
ukiulik pisup nalaani (tamatuma
kingorna pn), 10B96]
Arnaq alla kollegiemit napparsimmaviliartitaanini pillugu misigisimasaminik oqaluttuarpoq:
”Suli 15-inik ukioqalernata tamanna pivoq (…) niviarsiararpassuuvugut [kollegiemi].
Nakkutilliisup/forstanderip oqaluttuuppaatigut spiralilerneqassasugut, oqaatigineqartutullu
iliorpugut. Nassuiaanneqarpianngilagut sunaanersoq, kisianni nalunngilarput
paqumianartuusoq. Takanunnarama iserfigisara nakorsaq angutaavoq assarujussualik.
Siullermik misissorpaanga, spiralerujussuarlu ikkullugu.” [14-inik
ukiulik pn, 5B46]
Pisumi tassani arnap eqqaamanngilaa, niviarsiaqqat allat peqatigalugit nakkutilliisumit/forstanderimit
napparsimmaviliartitaagamik aalajangersimasumik toqqaannartumik pissuteqarnersoq. Arnat allat
eqqaamavaat, kollegieminni, efterskoleminni imaluunniit skolehjemmiminni niviarsiaqqat ilaata
naartulersimanera pissutaaqataasoq, niviarsiaqqat ukioqatigiiaani ataatsini imaluunniit arlalinni
naartunaveersaatilersissallutik napparsimmaviliartitaammata.
”Uanga kollegiemi najugaqarpunga. Niviarsiaqqat ilaat naartulersimavoq, tamatuma kingorna
niviarsiaqqat tamatta nakkutilliisumit /forstanderimit nerisarfimmi katersortinneqarpugut,
tassanilu oqaluttuuppaatigut tamatta napparsimmaviliassasugut spiralilertillutalu.”
[14-inik
ukiulik pn, 3B66]
Pisunit 204-nit 24-ni arnat oqaluttuarput, meeqqat atuarfianni atuarfitsik aqqutigalugu
napparsimmaviliartinneqarsimallutik. Arlallit oqaluttuarput, ilinniartitsisumik
napparsimmaviliartissimagaatik. Ilaat oqaluttuarput, niviarsiaqqat assersuutigalugu timimikkut
perunganerat tunngavigalugu toqqarneqarnerannut ilinniartitsisoq peqataasimasoq.
226
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0237.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Aqqaneq-marlunnik
ukioqarlunga niviarsiaqqat aggersagaavugut,
napparsimmaviliaqqusaallutalu. Niviarsiaqqat arlaliuvugut (…). Taakkunannga ataasiinnaq
atuaqatigivara. Isumaqarpunga ilinniartitsisuttaagunarpoq spiralilerneqartussatut
toqqarsimagaatigut.” [Aqqaneq-marlunnik
ukiulik pn, 5B36]
Oqaluttuat allat aammattaaq tikkuussipput, spiraliliinissamut ukiut aalajangiisuunngitsut, kisiannili
niviarsiaqqat ataatsimoortillugit napparsimmaviliartinneqartarsimasut, ilaat atuaqatigiinni allani atuartut
peqatigalugit, aammalu ilaat atuaqatitik allat peqatigalugit.
”Atuaqatikka, tamarmik uannit ukiumik ataatsimik angajulliit, ilagivakka. Klassimi
tamakkerluta spiralilersikkiartorluta napparsimmaviliaqqusaavugut.” [ukiut pn,1B8]
Pisunik, inersimasut allat ilinniartitsisuunngitsut niviarsiaqqanik ilisimatitsisarsimasut pillugit aamma
oqaluttuanik takkuttoqarpoq. Assersuutigalugu arnaq oqaluttuarpoq:
”Atuarluta isertoqariasaarpoq. ”Niviarsiaqqat, misissortittariaqarpusi.” Soraaratta
napparsimmaviliartitaalluta aaneqarpugut. Susoqassanersormi naluarput. Nakorsamut iseratta:
”Atisatit pikkit [qarliit trussillu], takanuuna misissusavatsigit.” Takanuuna
attorneqanngisaannarnikuuvunga. Nuanniitsorujussuuvoq. Annernartorujussuuvoq, aamma
aanaartitsilerpunga.” [14-inik
ukiulik pn, 5B51]
Arnaq piffissami tassani atoqateqarnikuunngisaannarpoq.
Nassuiaatigineqartut malillugit, takuneqarsinnaavoq pisuni amerlanerpaani inersimasut atuarfimmi
atorfillit niviarsiaqqat napparsimmaviliartinneqarnerinut peqataasarsimasut.
Pisut taama ingerlasimanerat pillugu oqaluttuat paasinarsisippaat, napparsimmaviliaqqusaallutik
ilisimatinneqaramik pisorpiaq niviarsiaqqanit qanoq misigisimaneqarsimanersoq. Oqaluttuat arnat
namminneq misigisaminnik nassuiaatigimmatigit inersimasunit, pisut pineranni peqataasimasunit
paasissutissanik, imaluunniit taakku isiginninnerannik ilaqanngillat.
Napparsimmavimmit aggersarneqarneq
Takussutissiaq 3.h-mi takuneqarsinnaasutut, pisuni 42-ni oqaatigineqarpoq, peqqinnissaqarfik
niviarsiaqqamik aggersaasimasoq. Najugaqarfinni mikinerusuni, aamma illoqarfinni najugallit
oqaluttuarput, naartunaveersaateqarnissartik siunertaralugu peqqinnissaqarfimmit assigiinngitsutigut
aggersarneqarsimallutik. Aggersaanerit amerlanerit ima pisimapput, peqqinnissaqarfimmi sulisut
niviarsiaqqanut imaluunniit taakku angajoqqaavinut saaffiginnissimallutik. Arnat ataasiakkaat
oqaluttuarput, napparsimmavimmut aggersaassutinik allagarsisimallutik.
Arnat ilaasa eqqaamavaat, aggersaaneq ima ingerlanneqartoq, portørimit ambulancemik aaneqarlutik,
imaluunniit portøri biilinik angalaarluni napparsimmaviliassasut oqarfigalugit ilisimatittarlugit. Arnaq
ataaseq oqaluttuarpoq:
”Portørimit ambulancemik aaneqarpunga. 13-inik
ukioqarpunga, aammalu paasinarsivoq
spiralilerniaraannga. Susoqarnissaanik paasitinneqanngilanga.” [13-inik
ukiulik pn, 10B30]
Allat eqqaamavaat, napparsimmavimmi sulisup aggersarniarlutik angerlarsimaffimminnut orniguttoq.
Arnap ataatsip assersuutigalugu eqqaamavaa, peqqinnissaqarfik angerlarsimaffimmini angajoqqaaminut
qanoq saaffiginninnersoq:
227
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0238.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Angerlarsimaffitsinni matukkut kasuttortoqarpoq, spiralilerneqassasunga
ilisimatitsiartortumik.” [13-inik
ukiulik pn, 0B115]
Oqaluttuarineqartut malillugit niviarsiaqqat, najugaqarfinni mikinerusuni najugallit,
naartunaveersaateqarnissaannut peqqinnissaqarfik aamma peqataasimavoq.
”Nakorsaq tikimmat [Kalaallit Nunaanni najugaqarfimmut mikinerusumut], nunaqarfiup
nakorsiartarfianukaqqusaavunga, tassanilu ilisimatinneqarpunga illoqarfiup
napparsimmavianukassasunga. Aqaguani misissuisarfiliaanneqarpunga, tassanilu
paasitinneqarpunga spiralilerneqassallunga.”
[13-inik
ukiulik pn, 2B20]
Arnat ataasiakkaat aamma oqaluttuarivaat, kommunimi sulisut namminerminnut imaluunniit
namminneq ilaquttaminnut saaffiginnissimasut.
Oqaluttuarineqartuni, arnat peqqinnissaqarfimmit aggersarneqarlutik eqqaamasaanni, amerlasuut
taamaalillutik nassuiaatigivaat, peqqinnissaqarfimmi sulisumit toqqaannartumik saaffigineqarlutik
misiginikuullugu, kikkut tamarmik ornissinnaasaanniitillutik, imaluunniit
angerlarsimaffimminniitillutik. Allat misigivaat, angajoqqaatik aqqutigalugit peqqinnissaqarfimmit
aggersarneqarlutik. Taakkununnga tamanut assigiissutaasoq tassaavoq, taakku arlaannaalluunniit
nammineq siulliulluni spiralilerneqarnissaminik kissaateqarsimannginnera. Pisuni niviarsiaqqat
atuarfimmit, imaluunniit assigisaaniit napparsimmaviliartinneqartut assigalugit niviarsiaqqat amerlasuut
napparsimmavimmut sussanerlutik ilisimaneq ajorpaat. Ilaat spiralilerneqassallutik ilisimatinneqarput,
kisianni isummerfiginissaanut, imaluunniit itigartitsinissaminnut periarfissaqarsimanatik
misigisimapput.
Pisumut allamut tunngatillugu nakorsiarneq
Oqaluttuarineqartut malillugit pisunit 204-nit 30-ni nakorsiarnermut atatillugu spiralimik
ikkussisoqarpoq. Pisuni arlalinni ilukkut misissortinnermut tunnganngitsunut, imaluunniit
kinguneqanngitsunut nakorsiarnernut tunngassuteqarput. Pisut ilaanni niviarsiaqqat spiralilerneqarlutik
ilisimatinneqarneq ajorlutik.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq, 15-inik ukioqarluni allamut tunngatillugu nakorsiarnerminut atatillugu
qanoq spiralilerneqarsimanerluni:
”Naannik anniarama nakorsiarpunga (…) Misissuinermi tassani nakorsap spiralilersimavaanga
oqaluttuunngangalu. Taava kingusinnerusukkut Danmarkimiillunga paasivara
spiraleqarlunga.” [15-inik
ukiulik pn, 3B5]
Arnaq alla, piffissami taamanikkut najugaqarfimmi mikinerusumi najugaqarsimasoq, oqaluttuarpoq
nunaqarfimmi juumuup illoqarfimmi qanittuminniittumut napparsimmaviliartissimagaani, pisumut
allamut tunngatillugu katsorsartikkiartortilluni. Arnap eqqaamavaa, katsorsartinnini naammassimmat
misissortittarfimmut innakaqquneqarluni.
”Akornuteqarama [ilukkuunngitsoq] illoqarfiullu napparsimmavianukartitaallunga
[najugaqarfimmit mikinerusumit] taannalu pillugu nakorsiartussaallunga. Eqqumiigivara
qarlikka truusikkalu peerlugit allaatsillunga innanngavimmut innakassallunga. Eqqaamavara
ilukkut
misissorneqarlunga, aammalu annernartorujussuusoq.” [14-inik
ukiulik pn, 2B1-1]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, allamut tunngatillugu nakorsiarsimalluni. Peqqinnissaqarfimmi sulisut
paasigamikku Danmarkimut atuariartussasoq spiralilerneqassasoq aalajangerput.
228
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0239.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Allarluinnarmut tunngasumik nakorsiarpunga. Peqqinnissaqarfimmi sulisup paasivaa
atuariartorlunga aallassasunga, taava aalajangerput naartulinnginniassagama
spiralilerneqassasunga.” [15-inik
ukiulik pn, 5B40]
Arnat allat oqaluttuarput, kinguaassiuutitigut nappaammik tunillanneqarsimanerminnik
pasitsaassaqarsimanertik pissutigalugu napparsimmavimmut saaffiginnissimallutik, tamatumalu
nassatarisaanik ilumikkut misissortinnerminni spiralilerneqarsimallutik. Pisuni taakkunani arnat
naartunaveersaateqarnissartik, imaluunniit spiralilerneqarnissartik kissaatigalugu namminneq
oqaatigisimanngilaat.
Arnat ilaasa taamaalillutik oqaluttuarivaat, pisumut allamut tunngatillugu
napparsimmavimmiinnerminnut atatillugu spiralilerneqartarsimallutik. Niviarsiaqqat
spiralilerneqarnissaannik aalaajangerneq pisumi aalajangiunneqartarsimagunarpoq, niviarsiaqqat
napparsimmavimmiinnerini. Niviarsiaqqanut najugaqarfinnit mikinerusuneersunut aamma tamanna
atuuppoq.
Pisunit 204-nit arnat 28-t oqaatigivaat, naartuersinnerminnut atatillugu spiralilerneqarsimallutik.
Piffissami tassani, qulaajaanermut tunngasumi, naartuersinnerit pilattaalluni passussinertut
ingerlanneqartarput. Arnanit taakkunannga amerlanerit oqaluttuarput, spiralilerneqarsimallutik
nalusimallugu, aammalu paasissutissinneqarsimannginneq taanna oqaluttuarnissaminnik
aalajangernerminnut pingaarnertut pissutaasimasoq.
Arnanit amerlasuut oqaluttuarput, passunneqarnerminnut atatillugu ’ikiarsinerminni’
spiralilerneqarsimallutik. Arnaq ima oqaluttuarpoq:
”Naartuersinninnut atatillugu spiralilerneqarsimavunga. Spiralilerneqarsimallunga
ilisimanngilara.” [17-inik
ukiulik pn, 5B45]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, 17-inik ukioqarluni naartuersissimalluni. Arnaq aamma oqaluttuarpoq.
aaqartarneq, kinguaassiuutinut tunngasut aamma naartunaveersaatit pillugit
ilisimasakitsuararsuusimalluni.
”Angerlarsimaffinni kinguaassiuutinut tunngasut oqaluuserissallugit
paqumigineqarluinnartuupput, allaat aaqartalernermut tunngasut. Naartulerpunga
naartuersillungalu. Spiralilersippunga. Tassunga atatillugu spiralilerneqarnissannut anaanaga
akuersisimanersoq naluara.” [17-inik ukiulik pn, 5B63]
Pisuni aqqanilinni oqaatigineqarpoq, niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut spiraliliineq
ernereernerup kingorna pisimasoq. Arnat oqaluttuarput, ernereernermik kingorna misissortinnerminnut
atatillugu spiralilerneqartussaasimallutik ilisimatinneqarsimanatik imaluunniit
akuersisinneqarsimanatik. Taamaattumik arlallit spiraleqarlutik ilisimasimanngilaat.
”Paninnik ernereerama spiralilerneqarsimavunga, tassunga atatillugu
spiralilerneqarsimallunga naluara. Uima malugisinnaammagu spiraleqarlunga paasivara.”
[14-inik ukiulik pn, 1B4].
Naartuersinnermut imaluunniit erninermut atatillugu spiralilerneqarsimaneq pillugu oqaluttuarineqartuni
amerlasuuni arnat spiralilerneqarsimallutik paasitinneqarsimanatik oqaluttuarput. Taamaattumik ilai
ilisimanngisaminnik ukiorpassuarni spiraleqarsimapput.
229
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0240.png
IMMIKKOORTOQ 3
Kalaallit Nunaanni arnanut 18-inik ukiulinnut, imaluunniit 18-it
sinnerlugit ukiulinnut spiralilersuinermi pisut ingerlasimanerat
Arnanut 18-inik ukiulinnut, imaluunniit 18-it sinnerlugit ukiulinnut arnanut 70-inut agguataarsimasunut
spiralilerneqarnermik pisut 93-it oqaluttuarineqarput.
Arnanik 18-it inorlugit ukiulinnik spiralilersuinerit assigiinngissutigisaannik arnat taakku akornanni
oqaluttuat amerlanerit meerartaarlutik ernisimasunut tunngassuteqarput. Assigiinngissut alla tassaavoq,
pisuni arnaq napparsimmaviliartinneqarneranik, imaluunniit napparsimmavimmut
ilagineqarsimaneranik oqaluttuat ikittuinnaanerat.
Taakkunannga amerlasuut, 18-inik ukioqarsimasut, imaluunniit 18-it sinnerlugit ukioqarsimasut,
erninermut atatillugu spiralilerneqarsimapput. Arlallit nakorsiarnerminnut, imaluunniit allamut
tunngatillugu passunneqarnerminnut atatillugu spiralilerneqarsimapput. Pisut taakku 18-it inorlugit
ukiulinni pisut ingerlasimanerinut assingusorujussuupput, amerlasuut spiralilerneqarsimallutik
ilisimatinneqarsimanngimmata. Paasissutissiinerup amigaataanera amerlasuut oqaluttuarnerminnut
pingaanertut pissutigivaat.
Pisuni amerlanerpaani arnat naartunaveersaateqarnissartik namminneerlutik sulissutigisimanngilaat.
Takussutissiaq 3.i.
Pisup ingerlasimaneranik takussutissiaq, arnat 18-it sinnerlugit ukiullit tikillugit Kalaallit
Nunaanni spiralilerneqarsimasut, pisut katillugit amerlassusiannut agguataarneqarsimasoq (n=70 arnat, pisut
93-it, ersaqqerinnginnissaa peqqutigalugu)
Ernineq
Napparsimmaveqarfimmit aggersarneqarneq
Naartuersinneq
Alla pillugu nakorsiarnermut atatillugu
Alla
0
6
10
20
30
40
8
11
19
47
50
60
70
80
Pisut
Pisunit 93-init taakkunannga 47-ni ernereernerup kingorna misissortinnermut atatillugu spiralimik
ikkussisoqarsimavoq. Arlallit oqaatigivaat, ernereernermik kingorna ullormi, aamma piffissami
aalajangersimasumi napparsimmavimmit aggersarneqarsimallutik, aammalu tassunga atatillugu
spiralilerneqarsimallutik.
903
Arnat arlallit, illoqarfinni aamma najugaqarfinni mikinerusuni najugallit,
assigiimmik oqaluttuarivaat, ernereernermik kingorna misissortinnissaminnut atatillugu aamma
spiralilerneqassallutik ilisimatinneqareersimanatilluunniit spiralilerneqarnissartik kissaatiginagu
toqqaanissaminnik
–
imaluunniit naartunaveersaateqarusunnerlutik isummerfigissallugu -
periarfissaqartinneqarsimanatik misigisimallutik.
230
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0241.png
IMMIKKOORTOQ 3
Arnaq misigisani pillugu oqarpoq:
”(…) meeqqanik [qassiuneri ilanngunneqanngillat] erninikuuvunga. Napparsimmavimmiit
sianerfigineqarpunga aggersarneqarlungalu. Napparsimmavimmut iserama
isumaqaraluarpunga ernereernerma kingorna ilukkut misissortissallunga (…). Sussanerlunga
oqaluttuutinngilaannga. Innakarpunga [arnat iluinik misissuinermi innakartarfimmut]. Ilora
misissoreerlugu ikkussiffigivaannga [spirali].” [pisup nalaani ukiui ilisimaneqanngitsut, 5B54]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, ernereernermi kingorna misissortissalluni illoqarfiup napparsimmavianut
aggersagaasimalluni, misigisimallunilu naartunaveersaateqassanerluni apeqqut
oqaluuserisassaanngitsutut inissisimasoq.
”Meeqqama [meeqqani tulleriinni qassissaajunersoq ilanngunneqanngilaq] meerartaarigakku
ernininniit qaammat ataaseq qaangiuttoq spiralilertippunga. Tupigusuutiginikuuara
ernereernerma kingorna piffissap taama sivikitsigisup qaangiunnerani pimmat.
Napparsimmavimmut aggersarneqarpunga, oqarfigineqarlungalu spiralilerneqassallunga.
Aperineqanngilanga qinigassinneqarnangaluunniit, peqqussinertut misigisimanarpoq.” [26-nik
ukiulik pn, 1B12]
Pisunit 93-init taakkunannga 19-ini arnat oqaatigivaat, spiralilerneqarnissartik siunertaralugu
peqqinnissaqarfimmit aggersarneqarsimallutik.
Ilaasa paasisimanngilaat spiralilersikkiartorlutik napparsimmaviliartussaallutik. Arnaq ataaseq
oqaluttuarpoq:
“Napparsimmavimmut aggersarneqarpunga. Paasinarsivoq spiralimik ikkussiniartut,
tamannalumi aamma pivoq. Tamatuma kingorna ilukkut anniartartorujussuuvunga. Spirali
peerneqarpoq, nutaamillu ikkussiffigitinngilanga. Eqqaamanngilara ullut qassit
qaangiunneranni
spirali aatsaat peerneraat.” [18-inik
ukiulik pn, 10B79]
Oqaluttuarineqartuni aqqanilinni pisut arnanit oqaluttuarineqartut tassaapput, allamik pissuteqarlutik
nakorsiarnerminnut atatillugu spiralilerneqarsimallutik.
Arnat taakku ilaat misigisani pillugu ima oqaluttuarpoq:
”Spiralilerneqarpunga. Ilukkut aseruuttooqqanerlunga misissortikkiartorpunga. Misissuinerup
taassuma ingerlanerani spirali ikkunneqarpoq [Kalaallit Nunaanni illoqarfik].
Eqqaamanngilara aperineqarnerlunga.” [23-nik
ukiulik pn, 10B40]
Oqaluttuarineqartuni taakkunani assigiissutaasoq tassaavoq, arnat amerlanerpaartaat ernereernerminnut
atatillugu misissortillutillunniit napparsimmavimmi allamik misissorneqartussaallutik
ilisimasimammassuk, kisianni misissortinnermi tassani aamma naartunaveersaaserneqassallutik
paasitinneqarsimanatik. Tamatuma saniatigut, aamma arnat ilaasa spiralilerneqarsimallutik
misissortinnerup naammassineqareernerani aatsaat paasitinneqarsimallutik eqqaamavaat. Arnat
erseqqissarpaat, pisuni taakkunani aalajangersimasuni naartunaveersaateqassanerlutik imaluunniit
naartunaveersaateqassannginnerlutik isummerfigissallugu periarfissaqartitaasimanatik.
Pisunit taakkunannga 93-init arfineq-pingasut naartuersinnermut atatillugu spiraliliinermut
tunngassuteqarput.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq, 27-nik ukioqarluni nammineq toqqakkaminik naartuersissimalluni. Arnap
ilisimanngisaa tassaavoq, passunneqarnerminut atatillugu spiralilerneqarsimalluni.
231
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0242.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Naartulerpunga, naartuersinnissara nammineq toqqarpara... Paasinarsivoq naartuersikkama
sinitsinneqarnerma nalaani ilisimatinneqaqqaarnanga spiralilerneqarsimallunga.” [27-nik
ukiulik pn, 3B53]
Naartumik katatsineq, kiliortortinnermik taaneqartartumik (naartup ipiutaasartaanik illiaq piaaffigalugu
passussinermik annikitsunnguamik) pisariaqartitsiffiusoq, spiralimik ikkussinermut
pissutaaqataasimasoq arlalinnit aamma oqaatigineqarpoq.
Arnaq ataaseq assersuutigalugu oqaluttuarpoq, 18-inik ukioqarluni kiliortortinnerminut atatillugu
spiralilerneqarsimalluni:
”18-inik
ukioqarlunga katatsivunga. Tassunga atatillugu kiliortortippunga, passussinerullu
nalaani uanga ilisimanngisannik, imaluunniit akuersissutigisimanngisannik
spiralilerneqarsimavunga.” [18-inik
ukiulik pn, 3B36]
Oqaluttuarineqartut allat assigalugit assigiissutaasoq annertooq tassaavoq, arnat taakku,
naartuersinnermut imaluunniit annikitsumik passussinermut atatillugu spiralilerneqarsimasut
isumaqarmata spiralilerneqarnissartik pillugu ilisimatinneqarsimanatik.
Nammineq imaluunniit angajoqqaat sulissutigisaannik spiraliliineq
Pisunik aqqaneq-marlunnik aamma oqaluttuartoqarpoq, Kalaallit Nunaanni pisimasunik, arnat
oqaluttuarlutik naartunaveersaatilerneqarnissaminnik namminneq, imaluunniit angajoqqaamik
kissaatigisimallugu.
Arnap ataatsip eqqaamavaa, angajoqqaami napparsimmaviliaakkaani, spiralilerneqarnissani taakku
kissaatigimmassuk:
”Spiraleqassasunga angajoqqaama piumasarivaat… Oqarfigineqaannarpunga
spiralilersikkiartorlunga nakorsiassasunga.” [ukiui ilisimaneqanngitsut, meeqqat atuarfianni
atuartoq pn. 10B7
Arnap allap eqqaamavaa, anaanami napparsimmaviliaakkaani, paasigamiuk panini ilaqartalersimasoq.
Nakorsaq isumaqarsimavoq niviarsiaraq ukiukippallaartoq, anaanaali kimigiisersimavoq.
Arnap ima nassuiarpaa:
”Atoqateqartalersimasunga anaanama paasisimavaa… Naartulinnginniassagama
napparsimmaviliaappaanga.” ”Spiralilerneqassaaq. Naartulissanngilaq”. Taava eqqaamavara
nakorsaq oqartoq: ”Naamik, taamaaliussanngilaq. Ukiukippallaarpoq”. Nakorsaq
piumanngikkaluarpoq,
kisianni anaanaga piniinnarpoq, naggataatigullu iluatsillugu.” [14-inik
ukiulik pn, 3B47]
Arnap allap pisup assinga oqaluttuarivaa:
”Spiralilerneqassagama anaanama napparsimmaviliaappaanga. Anaanaga uanga avaqqullunga
akuersisimavoq.
Pinngitsaalineqarlunga misigisimavunga.” [17-inik
ukiulik pn, 5B45]
Assersuutit takutippaat, angajoqqaat pisut ilaanni meeqqatik sinnerlugit aalajangiisartut. Pisuni
taamaattuni arnat oqaluttuassallutik toqqarsimavaat, angajoqqaaminnit kimigiiserfigineqarsimasutut
misigisimallutillu itigartitsinissaminnik periarfissaqarsimanatik misigisimagamik.
232
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0243.png
IMMIKKOORTOQ 3
Allat spiralilerneqarnissaminnik namminneq aalajangerput. Arnat taakku, naak akuersisimagaluarlutik
oqaluttuassallutik aalajangersimasut, oqaluttuarusussimapput isumaqaramik paasissutissinneqarneq
tunngavigalugu akuersisimanatik. Arnat pingaarnertut innersuussutigivaat, spiralip sunniutigisinnaasai
pillugit paasissutissinneqarsimannginnertik.
Danmarkimi spiralilersuinermi pisut ingerlasimanerat
Danmarkimi spiraliliisimanerit 19-iupput.
904
Pisut amerlanerpaartaat niviarsiaqqanut 18-it inorlugit
ukiulinnut pisimapput
–
pisut tallimanit ikinnerusut arnanut 18-it sinnerlugit ukiulinnut pisimallutik.
Pisut amerlanerit najugaqarallarnerup nalaani pisimapput, amerlanerit efterskolemiinnermi-
realskolemiinnermi imaluunniit højskolemiinnermi pisimallutik. Amerlanerit oqaluttuarivaat,
suliffeqarfinni immikkoortuni taakkunani sulisup spiralilersikkiartorlutik nakorsiartissimagaatik.
Arnaq misigisani pillugu ima oqaluttuarpoq:
”Ilinniartitsisumit napparsimmaviliaqquneqarpunga. Kisimiippunga, allanik ilaqanngilanga.
Nakorsamut iserama ilisimatinneqarpunga qarlikka truusikkalu piissagikka,
allaatsinneqarpunga, oqarfigineqarpungalu suliaritilaassasunga. Aperigaluarpunga ’suisinnga’,
akisoqanngilaq. Naammassigamik oqarput aaqalaassagunartunga, nalequttamillu tunillunga.”
[14-inik ukiulik pn, 5B29]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, najugaqarfimmi najukkamini sulisoq naartunaveersaatinut tunngasunik
nakorsiartitsisarfimmut ilagisimagaani.
”Sulisup ullut ilaanni uanga niviarsiaqqallu allat arlallit oqarfigivaatigut ilageqqulluni.
Sumiiffimmut iserpugut, tassaniippullu peqqissaasoq nakorsarlu, inimi iserfitsinni
napparsimmaviup tipaa eqqaamavara. Innanngavimmut nallaqquneqarpunga. Misigisaq
annernartorujussuuvoq.”
[16-inik
ukiulik pn,1B3]
Arnaq alla oqaluttuarpoq:
”Taassumannga … oqarfigineqarpunga, misissortikkiartorlunga nakorsiaqqullunga. Danskisut
oqaatsit paaserpiarneq ajorpakka. Spiralilerneqassallunga paasitinneqanngilanga.” [17-inik
ukiulik pn, 1B23]
Arnat assigiimmik oqaluttuarivaat, namminneq aalajangiinatik, aamma pisut ilaanni
spiralilerneqarnissartik pillugu nakorsamut imaluunniit naartunaveersaatit pillugit
nakorsiartitsisarfimmut ingerlanneqarlutik ilisimassanagu. Pisut ilaanni oqaatsit aporfiusarsimapput.
Pisuni tamani niviarsiaqqat ilaquttaminnit ungasissorujusssuarmiillutillu allanit
isumagineqartussanngortitaasimapput.
Depo-Proveramik kapitinnermi pisut ingerlasimanerat
Immikkoortumi uani arnat oqaluttuarisaat Depo-Proveramik pisut nassuiarneqarput. Pisunit, uagutsinnut
oqaluttuarineqartunit, katillugit 488-iusunit oqaluttunik Depo-Proveramut tunngasunik 43-nik (arnanit
43-nit) tigusaqarpugut. Arnat siullerpaamik kapitinnerminni 13-it 34-llu akornanni ukioqarsimallutik
oqaatigivaat. Arnanit 43-nit taakkunannga niviarsiaqqat/arnat 20-t Depo-Proveramik kapitinnissartik
sioqqullugu suli erninikuusimanngillat. Arnat 16-it Depo-Proveramik kapitikkamik ataasiarlutik,
imaluunniit arlaleriarlutik ernereernikuusimallutik oqaatigivaat. Pisuni arfineq-marlunni arnaq
erninikuusimanersoq paasissutissartaqanngilaq. Depo-Proveramik pisut tamangajammik Kalaallit
233
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0244.png
IMMIKKOORTOQ 3
Nunaanni pisimapput, tallimanit ikinnerusut Danmarkimi pisimallutik. Pisuni qulini arnap/niviarsiaqqap
ukiui ilisimanngilavut.
Arnat 17-it niviarsiaraallutik 18-it inorlugit ukioqarlutik Depo-Proveramik kapitissimallutik
oqaluttuarput. Taakku oqaluttuarput, amerlanertigut spiralilersinnissamut atatillugu, immikkoortumi
siusinnerusumi nassuiarneqartutut, aggersarneqarnerminnut atatillugu peqqinnissaqarfimmik
attaveqartarsimallutik.
Arnaq oqaluttuarpoq, nammineq niviarsiaqqallu arlariit ukioqatigisani spiralilersikkiartorlutik
napparsimmavimmut aggersagaasimallutik. Niviarsiaqqat spiralilersikkusunngitsut taarsiullugu Depo-
Proveramik kapitissimapput.
” uagut [niviarsiaqqat ukioqatigiiaat] spiralilerneqarnissarput pissutigalugu
napparsimmaviliaqqusaavugut. Spiralilerneqarusunngitsut arlalialuuvugut,
naartunaveersaammik [Depo-Proveramik]
kapineqarpugut.” [14-inik
ukiulik pn, 3B52].
Arnat ilaat oqaluttuarput, peqqinnissaqarfiup naartunaveersaatitut Depo-Proveramik toqqaaneq
ukiukitsuunerminnik, aamma ilumikkut pissutsinik pissuteqartoq. Arnaq ataaseq ima oqaluttuarpoq:
”Nakorsamit ilisimatinneqarpunga ilikkut ammanerma nerukinnera
pissutigalugu spiralimik
atuisinnaanngitsunga, taamaattumillu Depo-Proveramik
kapitissasunga.” [14-inik
ukiulik pn,
1B1]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, sumiiffimmini napparsimmaviliaqqusaasimalluni, Depo-Proveramik
perusunnersoq paasiniarlugu.
”Naartunaveersaatitut kapitikkusunnerlunga napparsimmavimmut saaffiginneqqullunga
qinnuigineqarpunga. Arlaleriarlunga naaggaarpunga, kisianni uteriitsorujussuupput,
misigisimavunga akuerisariaqarlugu, akuttunngitsumillu kapitittarpunga.” [14/15 vh, 3B22]
Issuaanerup takutippaa, arnaq kapitinnissaminik itigartitsisinnaanani misigisimasoq. Niviarsiaqqat/arnat
Depo-Proveramik kapitinnissaannik peqqinnissaqarfimmit kimigiisertoqarsimaneranik oqaluttuartuni
taanna kisiartaanngilaq. Arlallit misigisimapput, Depo-Proveramik toqqaanissaminnik
kimigiiserfigineqarsimallutik, pisup pinerani naartunaveersaammik qanorluunniit ittumik
naartunaveersaateqarnissartik napparsimmavimmit oqaluuserisassaanngitsutulluunniit isigineqarmat.
Arnat arlallit oqarput tamanna oqaluttuarnerminnut pingaarnertut pissutaasoq. Taakku misigisimapput
itigartitsinissaminnut periarfissaqarsimanatik. Tamatuma saniatigut Depo-Proveramik kapisinerit
paasissutissiinermik tunngaveqanngitsut misigisimapput.
Arnat 16-it 18-init sinnerlugit ukioqarlutik Depo-Proveramik kapitinnermik pisumik oqaluttuarput.
Taakku arnat 18-it sinnerlugit ukioqarlutik spiralilerneqarnerminni pisut ingerlasimanerisa assingi
nassuiaatigivaat. Oqaluttuarineqartut amerlanerpaartaanni arnaq erninereernermi kingorna
spiralilerneqarnissaminik innersuunneqarsimalluni naaggaarsimasoq pillugu pisut ingerlasimanerannut
tunngassuteqarput. Arnat spiralilerneqarnissaminnik ernumassuteqarlutilluunniit nakorsamit
innersuussineq tunngavigalugu Depo-Proveramik toqqaasimappput.
234
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0245.png
IMMIKKOORTOQ 3
Arnaq imaataaseq oqaluttuarpoq:
”Naartunaveersaatit arlaannik misiliissasunga nakorsap inassutigivaa, assersuutigalugu spirali.
Akivara, naamik taanna annilaangagivara. Taava nakorsaq oqarpoq kapuut [Depo-Provera]
naartunaveersaatitut atorsinnaagiga, taamaattumik Depo-Provera atornikuuara.”
[22-nik
ukiulik pn, 5B33]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, naartunaveersaatit assigiinngitsut arlallit ilisimasimallugit, aammalu
namminerminut neqeroorutigineqarsimasut. Nakorsap inassutigisimavaa, naartunaveersaat nutaaq
misilissinnaagaa.
”18-inik
ukioqarlunga meerartaarpunga, assigiinngitsunillu naartunaveersaateqarpoq. Taava
nakorsaq oqarpoq: ”Naartunaveersaammik nutaamik peqalernikuuvugut, taanna
ajunngitsorujussuuvoq, aammalu perusukkukku pisinnaagiga.” [18-inik
ukiulik pn, 3B83]
Depo-Proveramik pisunik oqaluttuarineqartuni annertuumik assigiissuteqartoqarpoq, tassa
niviarsiaqqat/arnat spiralimik atuerusunnginnertik imaluunniit atuisinnaannginnertik pissutigalugu
kapuummik tunineqartarsimallutik. Taakku, Depo-Proveramik kapitittartut, spiralilersissimasunut
sanilliullutik naartunaveersaammik pisimallutik ilisimasaqarfigineruaat, aamma arlalissuit
ilisimasimallugu naartunaveersaatinik arlalinnik periarfissaqartoq. Amerlasuulli oqaluttuarput, kapuut
taanna toqqassallugu kimigiiserfigineqartutut misigisimasimallutik, arlaannik
naartunaaveersaateqartariaqarmata, aammalu taamaattumik kissaatiginerlugu isummerfigissallugu
periarfissaqarsimanatik. Arnat aamma oqaluttuarivaat, allanik neqeroorfigineqarsimanatik, soorlu
taarsiullugu p-pille-nilluunniit.
Qimminut nakorsaat
Arnat amerlanerit Depo-Proveramik
kapitittarsimallutik nassuiaagaangamik oqaaseq ”qimminut
nakorsaat” atortarpaat. Depo-Proverap
tunngaviusumik qimminut ineriartortinneqarsimasoq arnat
isigivaat. Arnani amerlasuut ilisimavaat nakorsaat, pingaartumik nunap ilaani qimuttoqarfiusuni,
qimminut arnavissanut, nuliuffigitinnissaat pinngitsoortinniarlugu, atorneqartartoq. Arnat
nakorsaammik tatiginninnginnertik oqaatigivaat, aammalu nikassaanermut atassuserlugu, aamma Depo-
Proveramik kapineqartarnertik nalorninartumik tunngavilimmik pisarsimasoq misigisimallutik,
isumaqaramik Depo-Provera inunnut atussallugu tulluanngitsoq. Immikkoortoq 1-imi takuneqartutut,
nakorsaat pillugu taama oqaluuserinninneq 1980-ikkunni tamanut ammasumik oqallittarnernerni
takussaavoq. Nakorsaammik taama paasinninneq arnat arlallit oqaluttuarnerannut pissutaaqataavoq.
Arnaq ataaseq tamatuminnga oqaasertaliivoq:
”Sunaanersoq oqanngillat. Taava kapitippunga napparsimarujussualerlungalu, assorujussuaq
napparsimallunga. Taava aperivunga, kapuut sunaanersoq (…) Paasinarsivoq kapuutaasoq
qimminut atorneqartartoq. Taanna sunaasimanersoq paaserusunnaq? Paasisinnaanngilara
pinngitsaalilluta kapinnginnitsinni sooq sukumiisumik nassuiaassimannginneraatigut.” (15-inik
ukiulik pn, 5B50)
235
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0246.png
IMMIKKOORTOQ 3
Eqikkaaneq
Naartunaveersaammik tunisinissaq sioqqullugu pisut ingerlasarsimanerannik, arnat oqaluttuarisaannik,
misissuineq qulaani pineqartoq paasisaqartitsivoq.
Erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, piffissami pineqartumi 18-it inorlugit ukiullit aamma 18-it
sinnerlugit ukiullit spiralilerneqarnerminni, imaluunniit Depo-Proveramik kapineqartarnerminni pisut
ingerlasimanerannik misigisaat assigiinngitsuusut. Pisunik oqaluttuat, niviarsiaqqanut 18-it inorlugit
ukiulinnut tunngasut, takutippaat niviarsiaqqanut amerlasuunut tunngatillugu
naartunaveersaatilersikkiartorlutik napparsimmaviliartitaanissaannut peqataasut amerlasuujusarsimasut.
Tamanna arnani 18-inik ukiulinni, imaluunniit 18-it sinnerlugit ukiulinni pisimasuni takuneqanngilaq.
Nunani taakkunani marlunni suliffeqarfinni najugaqarfinni sulisut, ilaquttat (ilaqutaviit aamma
najugaqarfittut ilaqutarsiat) aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik niviarsiaqqat, minnerpaamik
niviarsiaqqat ilaasa, naartunaveersaatilerneqarnissaannut suleqataasimapput. Ilaat allamut tunngatillugu
nakorsiarnerminnut atatillugu napparsimmaviliaraangamik naartunaveersaatilerneqartarput. Pisuni
arlalinni niviarsiaqqat suli atoqateqartalernikuusimanngillat. Susoqassanersoq ilisimareerneq ajorpaat,
aammalu itigartitsinissaminnut periarfissaqartarsimanatik misigisimallutik. Ilaat erninerminnut,
imaluunniit naartuersinnerminnut atatillugu naartunaveersaaserneqarsimapput, kisianni
naartunaveersaatilerneqarnertik pillugu ilisimatinneqarsimanatik misigisimallutik, aammalu
taamaalillutik ilaasa spiralilerneqarsimallutik nalusimallugu. Niviarsiaqqat Danmarkimi najugallit
oqaluttuarput, sumiiffimmi najukkaminni sulisut/inersimasut pingaarnertut piumasaqarnerat
tunngavigalugu spiralilerneqartarsimallutik. Danmarkimit oqaluttuarineqartunut assigiissutaasoq
tassaavoq, niviarsiaqqat spiralilerneqarnissartik sioqqullugu paasitinneqarsimannginnerat, imaluunniit
namminneq piumasaqarsimannginnerat, aammalu pisumi itigartitsinissaminnut periarfissaqarsimanatik
misigisimallutik.
Niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit, Depo-Proveramik kapitittut, spiralilerneqarnissaminnik
itigartitsigaangamik, imaluunniit spirali assigiinngitsunik pissuteqartumik naleqqutinngikkaangat
amerlanertigut spiralimut taarsiullugu Depo-Proveramik kapitittarsimapput.
Arnani, 18-inik ukiulinni, imaluunniit 18-it sinnerlugit ukiulinni pisut amerlanerpaartaat ernereernerup
kingorna misissortinnermut, naartuersinnermut imaluunniit passussinernut allanut atatillugu
spiralilerneqarsimasuupput, aamma/imaluunniit Depo-Proveramik kapitissimasuullutik. Arnat
amerlasuut erninikuupput. Taakkunannga amerlasuut 18-inik ukioqarlutik, imaluunniit
ukioqqortunerullutik spiralilerneqarsimasut oqaluttuarput, naartunaveersaatilerneqassanerlutik,
imaluunniit naartunaveersaatilerneqarsimallutik paasitinneqarsimanatik. Ilisarnaqutaavoq, arnat
amerlanerpaartaasa oqaatigigaat, pisuni allaat spirali suunersoq pillugu, aamma taamaattumik
ikkussiffigineqassallutik paasitinneqarsimagaluarlutik itigartitsisinnaanerminnik
periarfissaqartarsimanatik misigisimallutik. Arnat Depo-Proveramik kapitissimasut pisuni arlalinni
oqarput, kapineqassallutik ilisimatinneqarsimallutik, kisianni aamma naaggaarnissaminnut
periarfissaqartitaasimanatik
–
taanna taamaallaat spiralimut taarsiullugu toqqarsinnaasimavaat.
Depo-Proveramik kapitissimasunut nakorsaatip uumasunut nakorsaatitut pinngorfia initoorujussuuvoq,
taamaalillunilu arnanut atussallugu tulluanngitsuuneranik paasinninneq initulluni. Tamanna ilaatigut
Depo-Proverap tamanut ammasumik oqallinnerni eqqartorneqartarneranut attuumassuteqarpoq,
aammalu oqaluttuarnerannut pingaarnertut pissutaaqataasimalluni.
236
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0247.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.4
Naartunaveersaammik
tunniussinissaq sioqqullugu
pisup ingerlasimanerat
–
pisimasut pillugit paasissutissat
aamma suliassaqarfimmi suliallit
Kapitali 3.3-mi qitiutitsineq arnat, oqaluttuaminnik tunniussisimasut, napparsimmavimmi
naartunaveersaammik tunineqarnissartik sioqqullugu pisup ingerlaneranik nassuiaataannut
sammiveqarpoq.
Piffissami qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaammik tunniussinissaq sioqqullugu suliat suut
ingerlanneqartarsimanersut erseqqissarniarlugu ilaatigut oqaluttuarineqartunit paasisat, ilaatigut
pisimasunut tunngatillugu ilisimasat aamma oqartussaasut iliuusaat aallaavigalugit pisimasut pillugit
paasissutissanik inuiaqatigiinni suliffeqarfinnit arlalinnit, niviarsiaqqanut aamma arnanut
attuumassutilimmik suliaqarsimasunit, tassunga ilanngullugu peqqinnissaqarfimmit
pissarsiarineqartunik siammasissumik misissiuivugut. Taakku inunnit, taamanikkut
–
suliamut atatillugu
–
suleriaatsimik ilisimasaqalersimasunit, aamma taamaattumik ilisimannittutut sallertut
tapertaasinnaasumik, oqaluttuarineqartunik ilaneqassapput.
Kapitalimi uani siullermik ilinniartoqarfinni aamma kommunini naartunaveersaatinut tunngatillugu
suleriaatsit pillugit paasissutissat suut nassaassaanersut nassuiaateqarfigissavarput. Aammattaaq
suleriaaseq pillugu inummit ataatsimit, suliassaqarfiup iluani tunuliaqutaqartumit, isiginninnerit
ilanngunneqarput.
Tamatuma kingorna peqqinnissaqarfik qanimut misissuiffigissavarput. Naartunaveersaammik
tunniussinissaq sioqqullugu pisut ingerlasarsimanerat pillugu napparsimmavinni paasissutissat suut suli
pigineqarnersut misissussavarput. Allaffissornikkut paasissutissat aamma paasissutissat inunnut
ataasiakkaanut pisimasunik paasissutissanik paasisaqarfiusut, soorlu napparsimasunut nalunaarsuiffiit
aamma nakorsiarnermi nalunaarsuiffiit ilanngutissavagut.
Pisimasut pillugit paasissutissani assigiissutaasoq
–
tamanna ilinniarfeqarfinnit, kommuninit imaluunniit
peqqinnissaqarfimmit pissarsiarineqarsimagaluarpalluunniit
–
tassaavoq, naartunaveersaammik
tunniussinissaq sioqqullugu pisut qanoq ingerlasarsimanerat, aamma arnap ataasiakkaap aamma
peqqinnissaqarfiup akornanni naapinnerup qanoq ingerlasarsimanera pillugit paasissutissat
amerlanngimmata.
Naak Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserineqarsimasoq pillugu kapitali
pingaarnertut erseqqissaaffiugaluartoq, suleriaaserineqarsimasoq pillugu paasissutissaq nassaarisarput
pisup ingerlanerani aamma misissussavarput.
237
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0248.png
IMMIKKOORTOQ 3
Naartunaveersaatit Kalaallit Nunaanni atuarfinni, efterskole-ni aamma
kollegiani
Arnat ilaasa, oqaluttuaminnik tunniussisut, oqaluttuarivaat atuarfimmi, efterskole-ni aamma kollegiani
sulisut qinnuiginninnerisigut napparsimmaviliartitaasarsimallutik. Ilinniartitaanerup iluani
naartunaveersaatit qanoq periuseqarfigineqarnikuusimanersut paasisaqarfigiumallugu efterskole-nit,
kostskole-nit aamma kollegianit allagaatinik toqqortaatigineqartunik Nunatta Katersugaasivia
Allagaateqarfialu-mi (NKA-mi) kiisalu Rigsarkivimi Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allagaatinik
toqqortaasiviani inissisimasunik misissuivugut.
905
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi atuartut angerlarsimaffii pillugit aamma atuartut
angerlarsimaffiinit taakkunannga allagaatinik toqqortaateqartoqarpoq. Taakku amerlanerpaartaat
attaveqaqatigiinnermut aamma suliassartanut/aningaasaqarnermut tunngasut pillugit pilersaarutinut
tunngassuteqarput.
906
Ataatsimut isigalugu allagaatinik toqqortaatigineqartuni taakkunani naartunaveersaatinut tunngasut
pillugit paasissutissanik annikitsuararsuarnik nassaarpugut.
Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfianilu allagaatit ataasiakkaat, naartunaveersaatinik immikkut
taasaqarfiusut, nassaarivagut. Tassunga assersuutigalugu ilaavoq atuartoq pillugu suliaq, K
alaallit
Nunaanni kostskole-mi atuartoq ataaseq spiralilerneqarsimalluni.
907
Suliaq 1970-ikkunneersuuvoq.
Atuartumut atuarfimmi atuartuujunnaarusulluni kissaateqartumut suliami spiralimik pisoq
naatsumik taaneqarpoq.
Tassunga atatillugu takuneqarsinnaavoq, ikkussineq kostskolemi sulisut
kissaateqarnerat aallaavigalugu pisimasoq. Atuarfiup aqutsisoqarfianut allakkaminni taakku
oqaatigivaat, niviarsiaraq pineqartoq ilaminut sanilliullugu inersimanerusoq. Taakku ilanngullugu
allapput, taanna spiralilerneqartoq, taassuma ilaqutaa qanittukkut naartulersimammat, taamaattumillu
taassuma assinganik taassumunnga pisoqannginnissaa sulisut qulakkeerusussimagaat. Suliami
takuneqarsinnaanngilaq spiralimik ikkussinissamut niviarsiaraq nammineq akuersisimanersoq.
Ilisimatusartoqatigiit aamma atuartut pillugit suliat assingi arlalissuit, allagaatinik toqqortaasivimmi
tassaniittut, naartunaveersaatit pillugit paasissutissanik nassaarfiginagit, misissorpaat.
Naak atuartut pillugit sulianik, naartunaveersatinut tunngasut pillugit paasissutissartalinnik, allanik
nassaanngikkaluarluta, allanut atatillugu takusinnaavarput, naartunaveersaatit efterskole-ni
sammineqartarsimasut. Allagaatinik toqqortaasivimmi Kalaallit Nunaanni Efterskole-meersumi
assersuutigalugu takusinnaavarput, kollegiami siunnersuisooqatigiit ataatsimiinneranni
apeqqutigineqarsimasoq:
”Usuup puuinut automatimik maani kostskole-p
ungasinngisaani
pisaarsinnaavugut? Assersuutigalugu kantiinap perusuersartarfiini.”
908
Aamma paasisitsiniaanermik- ilinniartitsinermillu suliaq pillugu paasissutissanik nassaarpugut, meeqqat
atuarfianni/efterskole-mi kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsinermut atatillugu, imaluunniit
kollegiami, inuusuttunut- imaluunniit unnukkut atuartitsinernut atatillugu pikkorissartitsinernut
atatillugu pisarsimasoq.
909
Soorluttaaq aamma, siusinnerusukkut eqqaaneqareersutut, Kalaallit Nunaanni
Qaammarsaanermut Kattuffiup ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu
pikkorissartitsisarneranit paasissutissanik nassaarsimasugut.
910
Paasissutissamut tassunga
ataatsimoorutaasoq tassaavoq, ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu sulinerup
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiinermut- aamma atuartitsinermut tunngasortaanik
paasisaqarfiunera. Tamanna assersuutigalugu atuartitsinermut atortut qanoq ittut atuarfinni
atorneqartarsimanersut, unnukkut atuartitsinermi pikkorissartitsinerit qassit neqeroorutigineqartarnersut,
pikkorissartitsinissanut atuartitsinermut pilersaarutit il.il. tunngassuteqarpoq. Taamaattumik
qulaajaanerup qitiutitaanut tunngatillugu paasissutissat pingaarnertut uppernarsarpaat atuarfiit ilaanni
238
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0249.png
IMMIKKOORTOQ 3
aamma illoqarfiit ilaanni piffissat ilaanni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsinerit aamma-
paasissutissiinerit, meeqqat atuarfiini aamma neqeroorutinik inersimasunut siunnerfilinni,
ingerlanneqartarsimasut.
Atuarfeqarfimmut tunngatillugu soqutigisatta ilaat tassaavoq, atuartut peqqissusiannik misissuinernik
taaneqartartut. Oqaluttuani tiguneqartuni arnat arlallit oqaluttuarput, niviarsiaqqat arlallit
atuaqatigiinneersut imaluunniit ukioaqatigiiaaneersut spiralilersikkiartorlutik nakorsiartinneqartartut.
Taamaattumik peqqissutsimik misissuinerni tamatumunnga tunngasumik eqqaasaqartoqarsimanersoq
paasisaqarfigissallugu pingaaruteqarsimavoq. Peqqissutsimik ukiumoortumik misissuisarnerit taakku
pillugit paasissutissanik nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit allagaatinik toqqortaasiviisa ilaanni
nassaarpugut. Paasissutissat atuarfiit aamma peqqinnissaqarfiup akornanni allakkanik
nassiunneqarsimasunik ilaqarput. Allakkat pilersaarutitut iluseqarput, aamma klassit allattorsimaffiinik
kiisalu klassit sorliit ulluni sorlerni misissorneqassanersut pilersaarutinik ilaqarlutik. Pisut ilaanni
meeqqat peqqissusiisa qanoq inneri pillugit eqikkaanernik nassaarpugut, misissuinerit kingorna
napparsimmavimmiit atuarfinnut nassiunneqarsimasunik.
911
Allagaatini misissorneqartuni
naartunaveersaatinut imaluunniit paasissutissanik naartunaveersaatinut atassutilinnik
takussaasoqanngilaq. Aamma atuarfiit napparsimmaviillu akornanni attaveqaqatigiinnernik,
naartunaveersaatinut tunngassutilinnik, nassaanngilagut. Paasissutissat, peqqinnissaqarfiup aamma
atuarfiit akornanni attaveqaqatigiinnermut tunngasut naassarisatta ilimanarsisippaat, sumiiffinni
arlalinni ingerlatsiviit taakku akornanni attaveqaqatigiinneq ataatsimut isigalugu
annertugisassaanngitsoq.
912
Naak naartunaveersaatit pillugit atuartitsineq kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsinermi,
meeqqat atuarfimmi pissarsiarisartagaani, pingaarutilimmik ilaasoq ilisimagaluaripput,
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsinermut atatillugu niviarsiaqqat
napparsimmaviliartitaasarsimanerannut uppernarsaatinik nassaanngilagut. Taamaattumik niviarsiaqqat
napparsimmaviliartitaagaangamik atuarnertaviata avataatigut pingaarnertut tamanna pisarsimassasoq
isumaqarnarpoq, aammalu taamaattumik tamatumunnga tunngasunik allakkanik
toqqortaateqartoqarnani.
Suliami siusinnerusukkut taaneqartumi, nassaarisatsinni atuarfiup nerisarfiani sulisut taaneqarput. Arnat
arlallit oqaluttuarivaat, kollegiani forstanderit imaluunniit atuarfiit nerisarfiini sulisut allat niviarsiaqqat
napparsimmaviliartinneqarnissaat isumagisaraat. Kostskole-lli imaluunniit kollegiat allagaatinik
toqqortaasiviini naartunaveersaatinut tunngasunik allannik nassaanngilagut.
Naartunaveersaatit Danmarkimi atuarfinni, efterskole-ni aamma
kollegiani
Danmarkimi efterskole-nut qiviarutta, aamma taamatut naartunaveersaatinut tunngasut pillugit
paasissutissat nassaarineqarsinnaasut amerlanngillat. Nunatta Katersugaasivia Allagaarteqarfianilu
katersugaataani ilisimatusartoqatigiit paasissutissanik kostskole-nut aamma efterskole-nut arfinilinnut
tunngasunik aamma misissuipput. Paasissutissanik qulaajaanermut matumunnga attuumassutilinnik
taakkunani marlunni taamaallaat nassaartoqarpoq. Aamma atuartut pillugit sulianik, Danmarkimi nunap
immikkoortuani atuarfiup pisortaaneraneersunik, allagaatinik toqqortaasivimmiittunik taamungaannaq
tigusilluni misissuisoqarpoq. Suliat misissuiffigineqartut arlaannaalluunniit naartunaveersaatinut
tunngasunik imaqanngillat.
913
Suliffeqarfiit aqqi ilanngutinngilavut, ilisarineqarsinnaannginnissaq
eqqarsaatigalugu.
Rigsarkivip katersugaatani aammattaaq allagaatit katersugaatigineqartut toqqakkat arlallit, danskit kost-
aamma efterskole-nut arlalinnut, kalaallinik atuartulinnut, tunngasut misissorpavut.
239
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0250.png
IMMIKKOORTOQ 3
1960-ikkunni, siusinnerusukkut oqaatigineqartutut, Dansk Kvindesamfund-ip aamma Foreningen for
Familieplanlægning-ip ataani sammisassaqartitsinerit aamma saqqummiinerit arlallit
ingerlanneqartarsimapput. Peqatigiiffiit marluullutik kostskole-ni arlalinni pikkorissartitsinernik aamma
saqqummiinernik ingerlataqarsimapput, naak tamatuma qanoq annertutigisumik pisarsimanera
eqqoqqissaartumik oqaatigineqarsinnaanngikkaluartoq. Assersuutigalugu Dansk Kvindesamfund-i
Århusip eqqaani efterskole-mi kalaallinut arnanut 1968-imi pikkorissartitsivoq. Arnat aasaanerani
pikkorissartinneqarput, aammalu efterskole-mi taamatut atuartuunatik. Pikkorissartitsinissap
ingerlanissaanut pilersaarummi takuneqarsinnaavoq, Foreningen for Familieplanlægning-ip
ernisussiortua, aamma periuseq spirali pillugu ilitsersuussiartorluni Kalaallit Nunaanniissimasoq,
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq pillugu saqqummiisimasoq. Tamatuma kingorna taassuma
nassuiaatigivaa, ”timip
sananeqaataanut nalinginnaasunut tunngasut”
pillugit inuusuttut
ilisimasaqarnerat nalorninarsimasoq. Aamma takuneqarsinnaavoq, saqqummiussereernerup kingorna
”inuusuttut,
perusuttut, ataasiakkaarlugit oqaloqatiginissaat piffissaqarfigisimagaa.”
Oqaloqatigiinnerit
sumut tunngassuteqarsimanersut itisiliiffigineqanngilaq, kisiannili ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu saqqummiussisimammat, aamma tamanna ataatsimoorluni pisimanngimmat,
oqaloqatigiinnerit naartunaveersaatinut tunngassuteqarsimanissaat ilimagineqarsinnaavoq.
914
Tamatuma saniatigut takusinnaavarput, kostskole-t ilaannut tunngatillugu 1970-imi niviarsiaqqat
Danmarkimi efterskole-miikkiartorlutik aallarnissartik sioqqullugu, tikinnerminni aamma efterskole-
miinnernimminni peqqissusiannik misissuinerit maluginiarsimagai. Kostskole-mit ministereqarfimmi
atuartitsinermut nakkutilliisumut allakkami assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq:
”Atuartut Danmarkimi atuarlutik aallartinnissaat sioqqullugu nakorsap misissuisarnerani,
Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartartumi, misilittagarivarput misissuinermi kinguaassiuutitigut
naappaateqarnersut aamma naartunersut misissorneqarnissaat aamma
ilanngunneqartariaqaraluartoq. Tamatuma pisinnaanissaa immaqa ajornakusuussasoq
eqqumaffigivarput, kisianni ministereqarfiup nakorsamit misissortinnissap siulliup
ingerlanneqarnissaa eqqumaffigilluinnartariaqaraa isumaqarfigivarput. Aammattaaq
kissaatigisinnaavarput, atuartuutitta Danmarkimiinnermik nalaani peqqissusitsimikkut
aalajangersimasumik misissortittarnissaannik piumaffigineqartariaqartut, Den Danske
Folkeskole-mi atuarfinni nakorsat misissuisarnerannut assingusumik tamanna
pisarsinnaalluarpoq. Uagut paasinninnerput malillugu atuartut Danmarkimut
tikinniariaraangamik kinguaassiuutinut tunngasut pillugit ingerlaannaq
atuartinneqartariaqaraluarput.”
915
Efterskole-ni allani allagaatinik toqqortaatigineqartuni takuneqarsinnaavoq, niviarsiaqqanik naartullutik
efterskole-nut tikissimasunik pisoqarnikuusimasoq, soorluttaaq ataasiakkaat efterskole-miinnerminni
naartulernikuusimasut.
916
Takusinnaavarput atuarfiit taanna aamma pissutigalugu, aamma atuartut
kinguaassiuutimikkut nappaateqarlutik pisimasoqarnikuunera pissutigalugu atuartut Danmarkimut
tikinnerminni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqartarnissaat eqqumaffigigaat. Atuartut
tassunga atatillugu naartunaveersaatilerneqarsimanersut pillugu uppernarsaatinik nassaanngilagut.
917
Tassani aamma pisunut, atuartut atuarfimmiinnerminni ernisimanerannut tunngasunut, atuuppoq.
918
Kalaallit Danmarkimi efterskole-ni atuartut pillugit allaffissornikkut suliat arlallit aamma misissorpavut,
assersuutigalugu nalunaarsuiffik pillugu suliaq, ”Kalaallinut Danmakimiittunut –
meeqqanik- aamma
inuusuttunik isumaginninneq pillugu ajornartorsiutit
nalinginnaasut”, kiisalu atuartut Danmarkimi
efterskole-niikkiartortussat pillugit suliat. Taakku naartunaveersaatit pillugit paasissutissanik
ataasiakkaanik imaqarput. Kostskole-mi forstanderit ilaannit Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi
peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortimut allakkani assersuutigalugu takusinnaavarput, atuartut
arlallit Kalaallit Nunaannut angerlarlutik aallannginnerminni naartunaveersaatilerneqarnissaannik
periarfissaq oqaluuserineqarsimasoq:
240
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0251.png
IMMIKKOORTOQ 3
"Meerartatta aallarnissaannut, amerlanernut tunngatillugu ukiuni marlunni maani atuareerlutik
Kalaallit Nunaannut uterlutik aallarnissaannut, atatillugu ajornartorsiutit assigiinngitsut
takkupput. Meeqqat amerlanerit ukioq… [ukiua ilanngunneqanngilaq, niviarsiaqqat
15-it
sinnerlugit ukioqarput] inunngortuupput. Niviarsiarartavut amerlasuut, 20-t missaanniittut,
spiralilerneqarusullutik qinnuiginninikuupput. Apeqqut tassaavoq, atuarfik atuarfiup nakorsaa
ikiorsiullugu taamaaliinnarluni taamaaliorsinnaava. Meeqqap nammineq aalajangersinnaanera
ukiuisa ajornartinngimmassuk, atuarfik mødrehjælpenimut attaveqarnissaminut
periarfissaqarpa, passussineq akeqarunanngimmat?"
919
Naartunaveersaatinut tunngatillugu pissarsiniarneq tassa forstanderi malillugu atuartunit 20-t
missaanniittunit pivoq, aamma erseqqippoq, kostskole tamatumunnga tunngatillugu inuusuttunut
naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissamut malittarisassat malillugit tamatumunnga
iliuuseqarnissaminut periarfissaqarnersoq nalornissutigigaa. Peqqinnissamut tunngasut pillugit
siunnersortip akissutissatut missingiussaa allakkamut assaanarmik allanneqarsimavoq:
"Oqarasuaatikkut
[forstanderip atia] kalaallit inats. aal. [inatsisitigut aalajangersakkat] imm.itt.
[immikkut ittut] pillugit (18-it inorlugit ukioqarpat angajoqqaatut akisussaasup akuersisimanissaa)
ilisimatippara.”
920
Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersorti tassa akissuteqarsimavoq, angajoqqaat
akuersisimassasut, aamma atuarfiup namminersorluni niviarsiaqqat
Mødrehjælpenimukartissinnaanngikkai (naleqq. kapitali 3.10).
Ukiut pingasut qaangiunneranni kostsskole-mi allami peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortimut
isumasiuivoq. Kostskole-p allagaa nalunaarsuiffik pillugu suliami takuneqarsinnaanngilaq, kisianni
peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortip akissutitut allagaa malillugu paasisinnaavarput,
kostskole ”arnanut
inuusuttuaranngortunut, aamma tamatuma kingorna naartulernissamut
pitsaaliuinermi periutsimik inassutigineqartumik”
apeqquteqarsimasoq. Peqqinnissamut tunngasut
pillugit siunnersorti Rigshospitalimi immikkut ilisimasalimmut paasiniaasimavoq, taassuma minipille
imalunniit kobberspiralimik ikkussinissaq inassutigisimallugit.
921
Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi suliffeqarfiit allat
Suliffeqarfiit, niviarsiaqqanut imaluunniit arnanut attaveqarfeqarsimasut imaluunniit
akisussaaffeqarsimasut, allat allagaatinik toqqortaasivii, Rigsarkivimiittut, ilisimatusartoqatigiinnit
aamma misissorneqarput. Taakku ilaatigut Nuummi Anaanat Illuannut/Egmontgårdenimut aamma
Københavnimi Kalaallit Illuannut/Grønlænderhjemmet-imut tunngassuteqarput.
Anaanat Illuat/Egmontgården 1968-imi ammarpoq, aammalu arnanut naartusunut imaluunniit
ernereersimasunut 40-nut inissaqarsimalluni.
922
Angerlarsimaffiup suliai pillugit ataatsimiinnermi
januaarimi 1968-imi Mødrehjælpenip aqutsisuanit Vera Skaltsimit, Sundhedsstyrelse-mi sulisumit
ataatsimit, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi sulisunit marlunnit, kiisalu allanit pingasunit
peqataaffigineqartumit imaqarniliami sulisut naartunaveersaatinik qanoq suliaqassanersut
oqaluuserineqarput. Ataatsimiinneq arnat ilinniarnerminni najugaqarnissaannut, kiisalu
sundhedsmedhjælperinik ilinniartitsinermut tunngasunik pingaarnertut tunngassuteqarpoq.
Ataatsimiinnerup naajartornerani ministereqarfimmi sulisup aappaata oqaatigivaa, nammineq:
”Nuummi Anaanat Illuat/Egmontgården pillugu oqaluuserisanut atatillugu
eqqumaffigineqassasoq kissaatigalugu, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami
akuttunngitsumik apeqqutigineqartartoq, naartunaveersaatinut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni
qanoq iliortoqassanersoq. Tassunga atatillugu taassuma paaserusullugu kissaatigivaa,
angerlarsimaffimmi arnanut naartusunut aamma anaananut, suliffeqarfimmiittussatut
akuerineqarsimasunut tunngatillugu qanoq iliornissaq eqqarsaatigineqarnersoq. Taassuma
241
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0252.png
IMMIKKOORTOQ 3
eqqumaffigeqquaa, Nuummi marlunnik oqaasilimmik ernisussiortoqarmat, pisariaqassappat
siunertamut tassunga atorneqarsinnaasumik.
923
Tassunga uiggiullugu sulisup itisilerpaa, p-pille-t qinigassatut siullertut Kalaallit Nunaanni
isigineqanngitsut:
”atorneqarnissaannik aalajangernissaq kaajallaasitani Kalaallit Nunaanni
saqqummiunneqartuni tunuarsimaarfigineqarnikuuvoq, paasineqartariaqarmat taakku
iluaqutaanissaminnit ajoqutaaneruinnarsinnaasut.”
Tamanna kaajallaasitap nr. 80-ip, ukioq taanna
saqqummiunneqartup (1968-imi), suliarineranut atatillugu nunap nakorsaaneqarfiata, Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfiup aamma Sundhedsstyrelse-p akornanni oqaloqatigiinnermut atatillugu
isigineqartariaqarunarpoq, spiralip toqqagassatut siullertut erseqqissarneqarneranik inerneqartoq
(naleqq. kapitali 1.4.). Taamaakkaluartoq taassuma p-pille-t Anaanat Illuanni/Egmontgårdenimi
atorneqarsinnaasut tikkuarpaa. Tamatumunnga suliffeqarfimmi sulisoq akissuteqarpoq:
”suliassaq
taanna suliffeqarfiup suliassarilerumaagaatut aamma nalunngikkitsik, aamma nammineq
tungiminit piareersimaffigalugu tamatuma qaqinneqartariaqarnera, kisianni aamma
piareersimaffigineqartariaqartoq oqaloqatigiinnermi pineqartup naartunaveersaatinik atuinissaanik
kajumilersinniarneqartarnissaa, aammalu tamatuma suliassartaatigut pisariaqartinneqartut sutigut
tamatigut piareersimatillugit. [Ministereqarfiup sulisua] matumuuna isumaqataalluinnarpoq.”
924
Imaqarniliap takutippaa, naartunaveersaatit angerlarsimaffiup tungaaninngaanniit
eqqumaffigineqarnissaat ministereqarfimmut qulakkiissallugu pingaaruteqarsimasoq. P-pille-t arnanut
angerlarsimaffimmi najugalinnut sooq naleqquttuussasut ministereqarfimmi sulisoq isumaqarnersoq
erseqqinngilaq. P-pille sunniuteqassappat aalajangersimasumik pineqartarnissaa pissutigalugu arnanit
kalaallinit atorsinnaanngitutut nakorsat akornanni isigineqarneranut tamanna immaqa atassuteqarpoq.
Arnat ullut tamaasa p-pille-tornissaannik eqqaasinnissaannut ikiuussinnaasunik angerlarsimaffimmi
sulisoqarnera immaqa eqqarsaaatigineqarsimasinnaavoq. Ilutigitillugu imaqarniliap takutippaa,
suliffeqarfimmi sulisup erseqqissaraa Anaanat Illuanni/Egmontgårdenimi najugallit akornanni
naartunaveersaatinik atuineq kajumissaarinikkut siuarsarneqassasoq, aammali tassunga tunngatillugu
suliassartaanut tunngasut suliffeqarfiup isumagissagai.
925
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allagaatinik toqqortaasiviani paasissutissat Hellerupimi Kalaallit
Illuaneersut ilisimatusartoqatigiinnit aamma misissorneqarput. Kalaallit Illuat siulleq 1878-imi
pilersinneqarpoq. Taanna kalaallinut, Københavnimi ilinniariartortunut, najugaqarfittut atorneqarpoq.
Angerlarsimaffik Hellerupimut 1952-imi nuunneqarpoq, inuusuttunut ilinniartunut kollegiatut, aamma
napparsimasut angerlarsimaffiattut annertunerujartuinnartumik atorneqarluni.
926
Angerlarsimaffiup
sulineranik malinnaasussamik nakkutilliisuutitamik ataatsimiititaliortoqarsimavoq, aamma
ataatsimiititaliap allagaatinik toqqorsiviani 1960-ikkut naajartorneranni ataatsimiinneq pillugu
allagaatinik nassaarpugut, atuartunut angerlarsimaffimmi najugalinnut tunngatillugu
naartunaveersaatinut tunngasut suliassaqarfittut erseqqissarneqarlutik. Ataatsimiinnermi, Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmit peqataaffigineqartumi, eqqartorneqarpoq,
”niviarsiaqqat inuusuttut ilinniartut naartulernissaat pinngitsoortinniarlugu
iliuuseqartoqarsinnaanersoq. Siusinnerusukkut fru (-mut) [sulisup atia]
nalunaarutigineqartumut innersuussisoqarpoq, taassuma arnat atuartut tikereerneranni
ilaqutariinngornissamut pilersaarusiortarneq pillugu siunnersuisarfiup allaffianut pulaarnissaat
siunertaralugu oqaloqatigissagai. Fru [sulisup atia] oqaatigivaa, nakorsiartarfiup aqutsisua
oqarsimasoq, tamanna niviarsiaqqat inuusuttut nammineerluinnarlutik aalajangissagaat,
aamma soorunami tamanna isumaqatigineqarpoq, kisianni ilutigitillugu erseqqissarneqarpoq,
niviarsiaqqat inuusuttut siunnersuisarfittut nakorsiartarfiup orninneqarsinnaaneranik
periarfissaq pillugu paasissutissanik tigussaasunik aalajangersimalluinnartumik
tunineqartarnissaat pisariaqartutut isigineqartariaqartoq. Niviarsiaqqat inuusuttut ilinniartut
amerlangaatsiartut naartulersarnerat paasineqarnikuummat apeqqut [kalaallip nakkutilliisunut
242
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0253.png
IMMIKKOORTOQ 3
ilaasortap atia ilanngunneqanngilaq] Kalatdlit-ni [kalaallit peqatigiiffiat] qaqikkumanikuuaa.
Aamma ernisussiortup kalaallip DK-miittup paasitsiniaalluni sulinissamut
soqutiginnilersinneqarsinnaanissaanik periarfissaq innersuussutigineqarpoq.
”927
Issuaaneq malillugu erseqqippoq Kalaallit Illuanni/Grønlænderhjemmet-imi sulisut aamma Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmi sulisup eqqumaffigigaat, niviarsiaqqat naartunaveersaateqassasut.
Ilaqutariinngornissamulli siunnersuisarfiup allaffianit taamaalilluni kajumissutsimit tunngaveqarnissaa
pingaartinneqarsimagunarpoq, aamma immaqa allaat taakku isumaqarlutik, niviarsiaqqat
namminneerlutik siunnersuisarfiup allaffianut ornigutissasut. Ataatsimiinnermi tullermi, qaammatit
arfineq-pingasut missaasa qaangiunneranni suliaq qaqeqqinneqarpoq, tassanilu takuneqarsinnaavoq,
Kalaallit Illuannit/Grønlænderhjemmet-imit isigalugu niviarsiaqqat angerlarsimaffimmut
attuumassutillit, kisiannili avataani najugallit, nakorsiarnissamut kajumilersinneqarnissaat -
tamatumuuna Mødrehjælpenip ataani. Taamaalilluni ataatsimiinnermit imaqarniliami allassimavoq,
”[Kalaallit Illuanni/Grønlænderhjemmet-imi
sulisoq] paasissutissiivoq, niviarsiaqqat inuusuttut
angerlarsimaffimmiittut tamarmik, tamatuminnga kissaateqartut, spiralilerneqarnissaq
siunertaralugu Mødrehjælpenimut nakorsiarnikuupput. Niviarsiaqqalli inuusuttut
angerlarsimaffiup avataani najugallit taamatut nakorsiartinnissaat ajornartorsiutaavoq, taakku
namminneq nakorsaannit allagartaqarnissaq piumasaqaataammat. Allagartaq
Mødrehjælpenimut nassiunneqareeraangat nalinginnaasumik qaammatit pingasut ingerlasarput,
aamma niviarsiaqqat Mødrehjælpenimit piffissaliussaq aalajangersimasoq malillugu
takkunnissaat pisariaqarpoq. Tamanna ajornakusoorpoq, eqqaasinneqarnissaq, [sulisup]
avataani najugalinnut tunniussinnaanngisaa, pisariaqarmat.”
928
Ministereqarfimmi sulisut ilaat ataatsimiinnermi neriorsuivoq, suliaq Mødrehjælpen peqatigalugu
eqqartussallugu. Paasissutissanik taamunngaannaq tigusilluta misissuinitsinni takusinnaavarput, ukiut
marluk qaangiunnerini allamut tunngatillugu takuneqarsinnaasoq, sulisoq taanna siusinnerusukkut
taaneqartoq ”akulikitsumik
niviarsiaqqanik nakorsaanermut spiralilersikkiartorlugit Mødrehjælpenimi
nakorsaanermut Rosenimukaqateqartarsimasoq.”
929
Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit
Piffissap qulaajaaffgineqartup aallartinnerani meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit arfinillit
missaannik amerlassuseqarput.
930
Namminersornerullutik Oqartussat meeqqanut ulloq unnuarlu
angerlarsimaffiit ingerlanneqarnerat danskit naalagaaffiannit 1979-imi tigummassuk ukiut ingerlanerini
arlaqarnerusunik pilersitsisoqarpoq.
931
Ilisimatusartoqatigiit meeqqanut ulloq unnuarlu
angerlarsimaffinni toqqakkani pingasuni nalunaarsuiffinnik, ullorsiutinik aamma paasissutissanik
allanik taamungaannaq toqqakkanik aamma misissuipput, naartunaveersaatinik atuinermut tunngatillugu
ilitsersuinermik, misissuinernik aamma paasissutissanik allanik nassaarniarlutik. Meeqqat
ilisarineqarsinnaannginnissaat eqqarsaatigalugu tulliuttumi meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiup
allagaatiginik toqqorsiavia A-mik, B-mik aamma C-mik taasassavagut.
Meeqqani kinguaassiuutitigut nappateqartoqarneranik nassuiaateqarpoq, aamma meeqqanut ulloq
unnuarlu angerlarsimaffinnut inissiinermut angerlarsimaffimmi kinguaassiuutitigut innarliisarneq
pissutaasartoq akuttunngitsumik nassuiaatigineqartarpoq, pingaartumik niviarsiaqqanut, kisiannili
aamma tamanna pissutigalugu nukappiaqqanik inissinneqarsimasunik peqarpoq.
932
Meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni pingasuni tamani takuneqarsinnaavoq, kinguaassiuutigut
nappaatinut tunngasut pillugit unammilligassaqartorujussuusoq, aamma nalunaarsuiffinnut
ullorsiutinullu sulisut allattarsimapput, usuup puui atorlugit kinguaassiuutitigut nappaatinut qanoq
illersortoqarsinnaanera pillugu meeqqat paasitinniarlugit aamma ilitsersorniarlugit oqaloqatiginerinut
243
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0254.png
IMMIKKOORTOQ 3
piffissarujussuaq atortarsimagitsik. Piffissami pineqartumi naartuersinnerit arlallit pillugit
nassuiaateqarpoq, kisianni meeqqani kinguaassiuutitigut nappaateqarneq allagaatini
toqqortaatigineqartuni initunerpaapput.
Karsini misissuiffigineqartuni piffissami qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaatit
taaneqarsimanerannik pisunik pingasunik (immaqa sisamanik) nassaartoqarpoq. Spiralimut
tunngatillugu pisuni marlunni niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit spiralilerneqarsimasut pineqarput.
Meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ukiumoortumik nalunaarusiaanni 1970-ikkunneersuni pisup
aappaa pillugu allassimavoq: ”Niviarsiaraq
angisooq [ukiua ilanngunneqanngilaq] spiralimik
ikkussiffigitippoq.”
Meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi
tassani ukiup tulliani ukiumoortumik
nalunaarusiami allassimasoqarpoq: ”Niviarsiaraq
angisooq [15-it inorlugit ukiulit] napparsimmavimmi
naartuersippoq. (…) Niviarsiaraq ataaseq spiralimik ikkussiffigitippoq, kataqqinneqartumik”.
933
Niviarsiaraq naartuersillunilu spiralilerneqarsimasoq ataaseq pineqarnersoq takuneqarsinnaanngilaq.
Piffissami qulaajaaffigineqartumi niviarsiaqqamut inissinneqarsimasumut allamut naartunaaversaammik
tunniussisoqarsimaneranik allakkiami nassuiaasoqarsimavoq:
”Ilutigitillugu niviarsiaqqap anaanaa ernutaqarusulluni kissaateqarpoq, tamannalu
pissutigalugu piaarnerpaamik meerartaarnissaanik kajumissaarsimallugu (...). Tamatumalu
aamma inernerivaa, niviarsiaqqap qanorluunniit ittumik naartunaveersaateqarnissaa ilaqutariit
akerlerimmassuk, aamma toqqaannartumik akerlilersorlugu.”
934
Suliami nassuiarneqarpoq, ilaqutariit akerliugaluartut niviarsiaraq naartunaveersaatilerneqartoq.
Pissutaasoq tassaasimavoq, ilaqutaasoq niviarsiaqqamut kinguaassiuutitigut innarliisimasimammat.
Kingullertut taaneqartup takutippaa, naartunaveersaat pisumi tassani isumaginninnikkut suliami
aaqqiissutaagallartutut tunniunneqarsimasoq, ilaqutariit iluanni kinguaassiuutitigut
atornerluisoqarneranik paasitsaassisoqarsimanera pissutigalugu niviarsiaqqap naartulinnginnissaa
qulakkeerniarlugu.
Meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit allagaatinik toqqorsiivni naartunaveersaatit taaneqarneri
allat, piffissamut 1992-ip kingorna piffissamut tunngasut, aammalu taamaalilluni misissuinerup matuma
suliassartaata avataaniilluni.
Kommunit
Isumaginninnikut sulianut tunngatippiarlugu kommunini isumaginninnermut immikkoortortaqarfiit
niviarsiaqqanut aamma arnanut arlalinnut attaveqarsimapput. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
ilisimatusartoqatigiit sinnerlugit allaffissornikku sulianik (inunnut ataasiakkaanut tunngasuunngitsut)
kommunini allagaatinik toqqorsiviit misissuiffigivaat, naartunaveersaatit pillugit paasissutissanik
imaqarnersut takuniarlugu. Misissuinermi taamaallaat pikkorissartitsinerni assigiinngitsuni
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiinerit annikitsunnguit nassaarineqarput.
935
Suliassaqarfimmi suliallit malillugt 1970-ikkunni inunnut tunngasuni (isumaginninnikkut suliani)
paasissutissanik annertunerusunik allassimasoqanngilaq. Pineqartoq piffissami taamanikkut
kommuniimi sulivoq, aammalu oqaluttuaralugut:
”Siullertut
maluginiarpara oqaasiinnarmik suliarpassuit. Imaassimavoq, allattuisoqarneq ajorluni,
aammalu nalunaarsuiffiit amigaataasorujussuullutik. Isumaginninnermut allaffeqarfimmut
saaffiginnittut pillugit allattuisoqarneq ajorpoq (...), aammalu kingusinnerusukkut
244
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0255.png
IMMIKKOORTOQ 3
saaffiginneqqikkaangata taava taakku pillugit uppernarsaatissaqarneq ajorpoq”
(suliassaqarfimmi
sulialik, 11)
Suliassaqarfimmi suliallip oqaaseqaataasa takutippaat, kommunimi tassani, pineqartup 1970-ikkunni
suliffigisimasaani, suliani meeqqanut tunngasuni peqqinnissaqarfik qanimut suleqatigineqartarsimasoq.
(suliassaqarfimmi sulialik, 11). Suliassaqarfimmi sulialik taanna malillugu meeqqat pingaartumik
sumiiffinni mikinerusuneersut, aamma meeqqat inuusuttuararsuullutik naartulernissaannik
aarlerinaammik annertunerulersitsisumik angerlarsimaffini inissakilliorfiusuni inuusut aallunneqarput:
”Ilaannikkut immaqa (…)
illuarannguusarpoq, aamma immaqa ilaquttaminnik nunaqarfinnit
qanitaminneersunit ilaquttaminnnik tikeraartoqartarput (…) imaluunniit illumi najugallit
amerlasuujullutik, tulleriaallutik sinittariaqartarlutik”. (suliassaqarfimmi sulialik, 11).
Taassuma oqaaseqaatini ima oqarluni itisiliiffigivai: ”inuuniarnikkut
ajornartorsiutit,
kinguaassiuutitigut atornerluinerit kingunerisaat, maani nunatsinni annertoorujussuupput”,
kiisalu,
”spiralimik
ikkussineq taamanikkut ajortutut isigineqanngilaq, kisiannili allamik
iliuusissaqannginneq pissutigalugu iliuuserineqartariaqartutut isigineqarluni”
(suliassaqarfimmi
sulialik, 11).
Tamatuma saniatigut nunap immikkoortuini nakorsaqarfiup ilaata allagaatinik toqqorsiviani suliaq
ataaseq nassaarivarput, tassani innersuussutigineqarluni arnap isumaginninnermut siunnersortaata arnaq
naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissaa siunertaralugu peqqinnissaqarfimmut innersuussimagaa.
Suliami allakkiat ilaanni landshøvdingimit nunap immikkoortuani nakorsamut allagaq
takuneqarsinnaavoq, tassani takuneqarsinnaalluni arnaq ”suliffeqarfimmi maani inunnik
isumaginninnermut siunnersortimik” oqaloqateqarsimasoq,
tassanilu nunap immikkoortuani Nuummi
nakorsamut innersuunneqarsimalluni, ”naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissaa siunertaralugu.”
Suliaq taassuma aapparminit persuttagaasarneranut tunngatillugu isigineqassagunarpoq.
936
Takusinnaavarput ukiut arlariit qaangiunnerini arnaq ”spiralilerneqarnissaminik
neqeroorfigineqarsimasoq”. Takuneqarsinnaanngilaq neqeroorut akuerisimaneraa.
Allagaatit peqqinnissaqarfimmi toqqortaatigineqartut
Allagaatinik toqqorsiviit nunap immikkoortuini nakorsaqarfinnit arlalinneersut ilisimatusartoqatigiinnit
aamma misissorneqarput. Toqqorsiviit assigiissutaat tassaavoq suut toqqortaatigineqarnersut
assigiinngitsoorujussuugamik. Ilisimatusartoqatigiit allaffissornikkut toqqortaatigineqartunik aamma
napparsimasunut ataasiakkaanut tunngasunik toqqortaatigineqartunik sukumiisumik
misissueqqissaarput.
Naartunaveersaammik tunniussinissaq sioqqullugu pisut ingerlasarnerat pillugu
napparsimmaveqarfimmi allaffissornikkut paasissutissat pissarsiffiuallaanngillat. Akuersisarnermut
tunngasut kapitali 3.6-imi misissorneqarput.
Allagaatinik toqqortaasivimmi ataatsimi angalanernit nalunaarusiat arlallit toqqortaatigineqarput,
naartunaveersaatit sumiiffinni mikinerusuni, nunap immikkoortuata pineqartup ataaniittunut, qanoq
tunniunneqartarnersut pillugu paasisaqarfiusunik. Nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit illoqarfimmik
pingaarnertut inissisimasumik, nunap immikkoortuata napparsimmaviata inissisimaffigisaanik
ilaqarpoq, tamatuma saniatigut najugaqarfiit mikisut aamma mikinerusut, illoqarfimmut pineqartumut
atasut piullutik. Taakkunani napparsimmaveqanngilaq, taamaattumillu nakorsaq aalajangersimasumik
taakkununnga angalasarluni. Angalanernit nalunaarusiat ukiunut 1966-imiit 1975-imut
tunngassuteqarput. Taakku angalanerit ingerlanneqartut pillugit nassuiaatinik imaqarput. Taakkulu
nakorsamit angalasimasumit suliarineqarsimapput.
245
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0256.png
IMMIKKOORTOQ 3
Nalunaarusiaq siulleq ukiunut 1967-imiit 69-imut tunngassuteqarpoq, aammalu naartunaveersaatinut
tunngasunik amerlanngitsunik imaqarlutik. Spirali siullerpaamik nalunaarusiami 1968-imeersumi
taaneqarsimavoq, allanneqarsimalluni arnaq sumiiffimmi mikisumi najugalik ernereernermi kingorna
spiralilerneqarnissaminik kissaateqartoq.
937
1969-imi allanneqarsimavoq, spiralit ikkunneqarsimasut
arlallit misissorneqartut, soorluttaaq immikkoortup ”nakorsiarnerup” ataani atit ilaasa nalaanni “spirali”
allanneqarsimasoq. Tamatuma saniatigut ilaanni ataatsimi allanneqarsimavoq ”spiralkarsi
tamatumuuna
nassarneqarpoq”,
kisiannili arnat soqutiginnittut tamarmik naartulereersimasut.
938
Paasissutissaq kingulleq malillugu takuneqarsinnaavoq, arnat namminneq spirali soqutigalugu
oqaatigisimagaat, aamma nakorsaq najugaqarfinnut angalagaangami spiralimik ikkussinermut atortunik
nassataqartarsimasoq. Nalunaarusiap aappaa ukiunut 1970-imiit 73-imut tunngassuteqarpoq. 1971-ip
aallartinneraniit kingornalu spiralit pillugit nalunaarsukkat amerlapput. Assigiinngissut taanna spiralip
nalinginnaasumik atorneqalersutut isigineqalernissaata tungaanut sumiiffinni mikisuni atorneqarnissaata
nangaassutigineqarnikuuneranik pissuteqarsinnaavoq. Rosenip misileraaneranut atatillugu
erseqqissarneqarnikuuvoq, arnanik niuertoruseqarfinninngaanneersunik peqataasoqassanngitsoq.
Kapitali 1.5-imi aamma takuneqarsinnaavoq, 1971-imi spiralit nalinginnaasumik atorneqalernissaat
sioqqullugu spiralit illoqarfiit avataanni atorneqassanngitsoq ministereqarfik isumaqartoq.
Nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq, 1971-imiit kingornalu spiralinik ingerlaavartumik
ikkussisoqartarlunilu, nakkutilliisoqartarlunilu peersisoqartarsimasoq. Marsimi 1971-imi angalanermit
nalunaarsukkani spiralinik ikkussinissaq sioqqullugu suliap ingerlasarnera pillugu paasissutissat
arlaqarput. Angalanermut atatillugu spiralit arfinillit ikkunneqarsimapput:
”Takusinnaavara spiralip pingaarutaa ernisussiortut paasigaat, atorneqarnissaanillu
sunniiniartarlutik. Aallarnissaq sioqqullugu niuertoruseqarfinnut tamanut telegrammimik
nassitsisoqarpoq, spiralinik ikkussuisoqarnissaa immikkut paasissutissiissutigineqarluni.
Nalunaarut taanna ernisussiortut nassiussuussimavaat, taamaalillutik soqutiginnissinnaasut
piffissaagallartillugu ’imminnut piumaffgisinnaaniassammata’.”
939
Taamaalilluni takuneqarsinnaavoq, inuit illoqarfimmiittut nakorsap tikinnginnerani sumiiffimmi
peqqinnissaqarfimmi sulisunit ilisimatinneqarsimasut, taamaaliornikkut spiralilerneqarusullutik
kissaateqartut nakorsap tikinnissaanik paasissutissinneqarnissaat qulakkeerniarlugu. Nalunaarsukkani
arlalinni takuneqarsinnaavoq, sumiiffiit ilaanni spiralilerneqarnissamik arnat akornanni
soqutiginnittoqartoq, aamma ikkussinerit taamaattumik arnat namminneq kissaateqarnerat malillugu
pisimallutik. Ilaani ima allassimasoqarpoq,
”Upernaaq pingasut ernisimapput, aamma tamarmik
spiralilerneqarsimagunarput. Nunaqarfimmi maani spirali soqutigineqarluarunarpoq, aamma
takuneqarsinnaasutut amerlasoorujussuit piffissap ingerlanerani spiralilerneqarsimapput. Ukioq
mannaannaq spiralit arfineq-marluk [sumiiffiup taaguutaa ilanngunneqanngilaq] ikkunneqarput.
940
Angalanermi allami spiralit sisamat ikkunneqarsimasut, aamma arnat naartusut pingasut
spiralilerneqarnissaminnik kissaateqartut nalunaarsorneqarsimapput: ”Taakku
pingasut tamarmik
spiralimik soqutiginnillutik, aamma neriuutiginassaqaaq angalasoqaqqissasoq, taamaalilluni arnat
taakku, kinguaassiorsinnaassuseqarluartut, spiralilerneqarnissaat
angumerineqarsinnaaniassammat.”
941
Angalanermut nalunaarusiami aammattaaq arlaleriarluni
takuneqarsinnaavoq, arnat ernereerniariarunik naartunaveersaammik tunineqarnissaat nakorsat
eqqumaffigisorujussuugaat. Assersuutigalugu ima allassimasoqarpoq, arnaq illoqarfimmi erninissaminik
kajumissaarneqarsimasoq,
”taamaalilluni kingorna spiralilerneqarsinnaaniassagami”.
942
Angalanermut nalunaarusiami aamma takuneqarsinnaavoq, arnat erneqqammersimasut (naartunermi
erninermilu timip allannguutigisimasaasa pissusissaminnut suli uteqqinngitsut/ puerperiet) arlallit
spiralilerneqarsimasut. 1975-imi, nalunaarusiani ukioq kingulleq, aamma takuneqarpoq, sumiiffimmi
peqqissaasoq sumiiffimmi innuttaasut sullinneqarnerisa pitsanngortinnissaanut atatillugu
siunnersuutinut tunngatillugu immikkoortunit pingasunit immikkoortoq nr. 3-tut oqaatigigaa:
246
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0257.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Ernisussat
napparsimmavimmut erniartortinneqartarnissaat pillugu annertunerusumik suliniarneq,
ilaatigut qaratsakkut ajoqusernissat pinngitsoortinniarlugit, ilaatigullu erniartortut naartulernissamut
pitsaaliuinermut atortumik neqeeroorfigineqartarnissaat
qulakkeerniarlugu.”
943
Nakorsanut ilitsersuut, 1968-imi kaajallaasitaq nr. 80-imut ilanngullugu saqqummiunneqartoq,
malillugu, ernereernerup kingorna siusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunnerini aatsaat
spiralimik ikkussisoqassasoq kissaatiginartinneqarpoq. Malittarisassat taakku piffissap sivisunerusup
ingerlanerani allannguuteqarput. Ineriartorneq eqqoqqissaartumik malinnaaffigisinnaasimanngilarput,
kisianni, kaajallaasitami danskit Indenrigsministereqarfiata ulloq 8. septembari 1986-imi
saqqummiussaani malittarisassani taakkunani
takuneqarsinnaavoq, spirali ”kiliortortinnermut
atatillugu
(pingaartumik naartuersinnermut atatillugu) ikkunneqarsinnaavoq. Taamaattorli
aseruuttortoqarneranik ersiuteqartoqassanngilaq. Kiliortortinnerup kinguninngua IUD
ikkunneqanngippat ikkussinissaq sioqqullugu aaqareersimasoqartariaqarpoq. IUD ernereernerup
kinguninngua aamma ikkunneqarsinnaavoq, kisiannili taamaattoqaraangat katanneqartarnera
akulikinnerusumik pisarluni. Sapaatit akunnerisa qulingiluat qaangiunnerini misissortinnissamut
utaqqissunnissaa qularnaanneruvoq.”
944
Taamaattumik 1986-imi naartuersereernerup imaluunniit
ernereernerup kinguninngua spiralimik ikkussinermik suleriaaseqarneq malittarisassat malillugit
pisarsimavoq.
Aamma erseqqippoq, arnat amerlasuunik meerartaarsimasut naartunaveersaammik
neqeroorfigineqartarnissaat nakorsanit soqutigineqarsimasoq. Angalanermut nalunaarusiami
nalunaarsukkami juulimi 1971-imeersumi
ima allassimasoqarpoq: ”Naartusunit
arfinilinnit tallimani
takuneqarpoq. Taakku tamarmik amerlasooriarlutik erninikuupput, [35-t sinnerlugit ukiullit], aamma
tamarmik naartunertik una qaangiuppat spiralilerneqassallutik neriorsuipput. Anaanat tamaasa
pisarneq malillugu aperineqartarput spiralilerneqarnissaminnik kissaateqarnersut, aamma loop-imik
marlunnut [amerlasooriarlutik erninikununt] ikkussivunga.”
945
Oqaatsip neriorsuinerup atorneqarnerata ilimanarsisippaa, nakorsap arnat spiralilerneqassasut
isumaqatigiissuteqarfigisimagai, aamma nakorsaq tassaasimalluni tamatumunnga siulliulluni
iliuuseqarsimasoq.
Nalunaarsukkami allami, ukiup tullianeersumi, allassimavoq
”aammattaaq
loop-i siunertaralugu [atia
ilanngunneqanngilaq] aggersarneqarpoq. Taanna [arfineq-marlunnit amerlanerusunik]
naartunikuuvoq, aammalu ukioq manna ernilluni. Napparsimmavimmi erniumanikuunngisaannarpoq.
Loop-ilerneqarnikuunngisaannarpoq. Ajoraluartumik kingusinaarunneqarpoq. Misissortinnermini
naartoqqilereersimavoq, qaqugu erniffissaa nalorninarluni.”
946
Issuaanerup tamatuma takutippaa, arnat spiralilersikkiartorlutik aggersarneqarnissaannut nakorsaq
siulliulluni suliniuteqarsimasoq, aamma arnap naartuleqqinnginnerani naartunaveersaammik
tunineqarnissaa iluatsinngimmat iluarisimanngikkaa.
Arnat ilaat naartunaveersaateqassanerlutik nakorsat akuliuffigisassarinngikkaat isumaqarput.
Nalunaarsukkami ataatsimi ima allassimasoqarpoq:
”Angerlarsimaffimmut takusaaneq ataaseq [atia
ilanngunneqanngilaq], maanna [arfineq-marlunnit amerlanerusunit] amerlassusilinnik
naartoreernikuulluni naartusoq. Siornatigut spiralilerneqarnissani aamma
kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnissani il.il. inassutigineqarnikuusimasut pillugit sakkortuumik
appisaluussilluni aallartippoq. Tamanna nakorsap soorunami susassarinngilaa, taassuma meeqqat
pilersortussaanngimmagit!”
947
Angalanernit nalunaarusiani takuneqarsinnaavoq, arnat naartulernissaminnik kissaateqaraangata
spiralinik aamma peersisoqartartoq.
948
Pisumi ataatsimi ima allassimasoqarpoq ”spirali
ataaseq
peerneqarpoq, naartunissap kissaatigineqarnera pissutigalugu; ataasiinnarmik meeraqarpoq,
247
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0258.png
IMMIKKOORTOQ 3
taamaattumillu kissaataa malinneqarpoq!”
949
Oqaasertaliussap ilimanarsisippaa, nakorsat pisumi
tassani isumaqartut spirali peerneqassanersoq imaluunniit peerneqassannginnersoq namminneq
nalilertussaallugu, aamma arnaq pineqartoq ataasiinnarmik meeraqarmat taamaallaat taanna
peerneqartoq. Assersuutip, siuliinisulli, takutippaa nunap immikkoortuani tassani nakorsat
naartunaveersaatit eqqumaffigisorujussuugaat, aammalu, ikinnerpaamik ataatsimi, arnanut
ataasiakkaanut suna pitsaanerussanersoq namminneq naliligassaralugu inissittarlutik.
Nakorsat arlallit, spiralip eqqunneqarnerata nalaani sulisimasut, allaaserisani aamma atuakkani piffissaq
tamanna namminneq nakorsatut qanoq misigisimaneritsik pillugu allaaserisaqarnikuupput. Nakorsap
Flemming Mikkelsenip, Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini arlalinni sulinikuusimasup, periutsip
spiralip atorneqarsinnaasutut akuersissutigineqareernerata kingorna siaruarneqarnissaanut tunngatillugu
peqqinnissaqarfiup sulinera allaaserisami 1978-imeersumi ima oqaatigivaa:
”Aammattaaq erseqqippoq, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermut atortup [tassa
spiralip] piunera innuttaasunut erseqqissaatigineqarnissaa pillugu aallaqqaataani
eqeersimaartorujussuarmik politikkeqarluni suleriaaseqartoqartariaqarsimasoq. Tamannalumi
aamma suliarineqarpoq. Peqqinissaqarfiulli”eqeersimaartumik
kajumissuseqalersitsiniarnermik” periutsimik aamma atuinera amerlanernit
paasineqarsinnagunarpoq […].”
950
Mikkelsenip allaaserisami aamma eqqaavaa, inuiaqatigiit akornanni piumassuseqartoqartoq, aamma
tamanna naalungiarsuit toqusut amerlassusiisa appariartorneranit siuarsarneqartoq. Issuaanerup
takutippaa, Mikkelseni isumaqartoq, paasisitsiniaanermik aamma ”eqeersimaartumik
i
kajumussuseqalersitsiniarnermik” periutsit assigiinngitsuusut. Assigiinngissulli sunaanersoq
nassuiarneqanngilaq.
Aamma nakorsaq Ole Berg allaaserisami 1971-imeersumi allappoq, spiralimik atuinerup, taassuma
atorneqarsinnaasutut akuersissutigineqarnerata kingorna ukiuni tulliuttuni, siaruarnera annertuumik
pisariaqartitsisoqarsimaneranik (arnani) aamma eqeersimaartumik suliniarneq (nakorsanit)
ersersitsisuusoq. Kingullermut tunngatillugu ima nassuiaavoq:
”nunap immikkoortuini nakorsaqarfinni assigiinngitsuni sunniiniarnermik suliaqarneq immikkut
iliuuseqarfigineqarsimasorujussuuvoq, tamanut ammasumik sakkortuumik takoqqusaarinikkut,
aamma arnanut toqqaannartumik aamma uummarissumik sunniiniarnikkut, pingaartumik
arnanut ingerlaavartumik meerartaaqattaarnikuusunut qasuersaarfeqarnissaminnik
pisariaqartitsisinnaasunut
–
aamma ilinniarnerup nalaani kissaatiginngisamik naartulernissap
pinngitsoortinneqartariaqaraluarneranut.
951
Jens Misfeldti
–
kingorna nunap nakorsaaneratut inissisimalersoq
–
ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiortarneq pillugu allaaserisami 1977-imeersumi, nammineq spirali qanoq tigusimanerlugu
aamma oqaluttuarpoq.
”Arnamut kinguaassiorsinnaasumut kimulluunniit, peqqinnissaqarfimmut attaveqartumut, loop-i
eqeersimaartumik neqeroorutigineqartarpoq. Ernisimasut ikitsuinnaat loop-eqarnatik
napparsimmavik qimattarpaat, aamma taamaappoq arnanut naartuersinnermik kingorna
uninnganerminnit angerlartinneqartunut. Ulluinnarni nakorsiartitsinermi arnaq
kinguaassiorsinnaasoq nakorsiaraangat naartunaveersaatinut tunngasut sapinngisamik
oqaluuseriniarneqartarput, aammalu nakorsiarneq amerlasuutigut loop-imik ikkussinermik,
imaluunniit pisussanngorlugu isumaqatigiissutigalugu naammassineqarsinnaasarsimalluni.
Atuarfiit initaanni d, aamma angalanermi angallatip initaani inissakitsunnguami qaakkut
qullilerluni aamma speculumimik [arnat iluinik misissuinermut atortussaq] atortulerluni
sulisoqartarnikuuvoq.
952
248
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0259.png
IMMIKKOORTOQ 3
Taamaattumik Mikkelsenip, Berg-ip aamma Misfeldtip nassuiaataasa qularnarunnaarsippaat, nakorsat
arlallit, piffissami spiralip eqqunneqarnerata kingorna, naartunaveersaatip siaruarneqarnissaanut
suleqataalluarsimasut, soorlu aamma angalanermut nalunaarusiani nalunaarsukkani tamanna
takutinneqartoq.
Nalunaarusiani aammattaaq takuneqarsinnaavoq, naartunaveersaatinut tunngatillugu arnaq
naartunaveersaatilerneqassanersoq pisut ilaanni arnat uii pingaarutilimmik inissisimasartut.
Angalanermi ataatsimi nalunaarsorneqarsimavoq ”Piniartumik
oqaloqateqarneq pilerpoq, taassuma
nulia spiralilerneqarnissaanik neqeroorfigineqarsimalluni, aamma arnaq nammineq soqutiginnilluni.
Taanna [ukiui ilanngunneqanngillat] ukioqarpoq, mikisunik [amerlassusii ilanngunneqanngillat]
meeraqarluni. Piniartup nuliami massakkut spiralilerneqarnissaa sooq kissaatiginnginneraa
paasisaqarfigissallugu ajornarpoq. Taanna immaqa, kalaallit angutit amerlaqisut assigalugit,
nuliaminik piginnittutut misigisimasimagunarpoq. Tamatuma saniatigut taanna aamma isumaqarpoq,
arnap angajoqqaavi aamma isumasiorneqartariaqaraluartut.”
953
Uiusup akerliunera pillugu
nalunaarsuisimanerni taanna kisiartaanngilaq. Nalunaarsukkami allami ima allassimasoqarpoq ”spirali
ataaseq ikkunneqarpoq. Amerlasooriarlutik ernisut arlallit spiralilerneqarusunngillat, taakku uiisa
tamanna kissaatiginngimmassuk. Angutit peqatigalugit tamanna oqaluusereqqaarusuppaat, kisianni
taakku qaqutigoortumik pisartumik piniariarsimapput.”
954
Angalanernit nalunaarusiat malillugit taamaattumik angutit pisut ilaanni nuliaminnut
naalakkersuisarput, taanna naartunaveersaateqassanersoq imaluunniit
naartunaveersaateqassannginnersoq aalajangersinnaallugu. Nalunaarsukkani takuneqarsinnaanngilaq,
angutit sooq akerliunersut.
Angutit naartunaveersaatinut tunngatillugu sunniuteqartarnerat pillugu suliassaqarfimmi sulialinnit
aamma oqaluttuartoqarpoq. Assersuutigalugu oqaluttuarineqartut ima ittut: ”Angutaalluartup
nuliani
uninngatiinnarneq ajorpaa”
(suliassaqarfimmi sulialik 5), ima paasillugu, arnaq qaquguluunniit
pisinnaasumik naartulersinnaasariaqartoq.
Paasissutissat allat, peqqinnissaqarfimmeersut misissukkavut, napparsimasunut ataasiakkaanut
tunngassuteqarput. Taakku naartunaveersaatinik tunniussinermut atatillugu suliat ingerlasarnerat
pillugu paasissutissanik amerlanngitsunnguanik imaqarput.
Spiralinik ikkussineq pillugu nalunaarsuiffimmi ataatsimi toqqortaatigineqartumi, tassani
Sisimiuneersumi, naatsunnguamik allassimavoq, niviarsiaqqat/arnat sumut atatillugu
spiralilerneqarsimanersut. Taakku tabeli 3.j-mi takutinneqarput.
249
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0260.png
IMMIKKOORTOQ 3
Tabeli 3.j.
Nalunaarsuiffimmi Sisimiuneersumi spiraliliinermut pissutaasoq pillugu paasissutissanut
takussutissiaq, (1973-1977)
Pissutaasoq
Ernereernerup kingorna
Naartuersinnerup/katatsinerup kingorna
P-pille-t kingorna
Depo-Proverap kingorna
Allat
Katillugit
Amerlassutsit
128
127
18
0
172
445
Naatsorsuineq malillugu takuneqarsinnaasoq tassaavoq, spiralinit ikkunneqartunit katillugit 445-nit 255-
it naartoreernerup, erninermik imaluunniit naartuersinnermik kinguneqarsimasup, kingorna
ikkunneqarsimasut. Naatsorsuinernit aamma takusinnaavarput, arnat ilaat piffissami tassani p-pille-niit
spiralimik atuilersut
–
aamma naartunaveersaammik taarsiillutik Depo-Proveramiit spiralimik
atuilersunik ilaqanngitsut. Immikkoortoq "Allat" pingaarnertut siornatigut spiralerisimasap
taarserneqarneranut, imaluunniit naatsunnguamik nassuiaammut ”spiralimik ikkussineq”-mut
tunngassuteqarput.
Napparsimasunut nalunaarsuiffinnit paasissutissat
Napparsimasut pillugit suliat ilisimatusartoqatigiinnit misissorneqarput, piffissami
misissuiffigineqartumi aamma Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit akornanni
suleriaatsinik paasisaqarfiusut. Taakku ilaatigut napparsimasunut nalunaarsuiffinnut, ilaatigut
nakorsiartut nalunaarsuiffinnut (A-kortinut) tunngassuteqarput. Napparsimasunut nalunaarsuiffik
napparsimasut ataasiakkaat napparsimanerata ataatsip, imaluunniit arlallit ingerlasimanerannik
imaqarput, nakorsiarnermut nalunaarsuiffiit paasissutissanik naalisakkanik unitsinneqarnani
katsorsarneqarnermut tunngasunik imaqarlutik. Inuit ataasiakkaat pillugit paasissutissat
pisariillisaaniarlui tulliuttumi ”napparsimasut pillugit sulianik” taaneqartassapput, pisumi pineqartumi
ukuia ilannguttarlugu. Napparsimasut pillugit suliani naartunaveersaatit pillugit paasissutissanut
tunngassutillit taamaallaat qitiutippavut.
Ilisimatusartoqatigiit Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu (NKA-p) katersugaataani nunat
immikkoortuinit arfinilinnit taamungaannaq tigusillutik napparsimasut pillugit sulianik misissuipput.
955
Tamatuma saniatigut napparsimasut pillugit suliani Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi
inissisimasunik taamungaannaq tigusilluta misissuivugut, nunap immikkoortuinit pingasunit suliat
assilinerinik tigusaqarluta. Tassani suliat ataasiakkaat toqqakkat nassiussarsiarivagut, aammalu suliat
tamakkiisut pinnagit.
956
Taamungaannaq tigusilluni misissugassat killillit pineqarmata kisitsisitigut paasissutissanik
misissueqqissaanngilagut, aammalu ataatsimut isigalugu inerniliinernik saqqummiussaqarnata, kisiannili
paasissutissani assigiissutaasut aamma annertussutsit tikkuarlugit. Taamaalilluni kisitsisinut
sanilliullugu itisiliilluni suliaqarneq pineqarpoq. Assigiissutit, suliaqarnermut atatillugu saqqummersut,
napparsimasut ataasiakkaat katsorsarneqarnerisa ingerlanerinit aamma misigisaannit
nikinganerusinnaapput.
250
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0261.png
IMMIKKOORTOQ 3
Napparsimasut pillugit sulianut tunngatillugu eqqumaffigisassaq alla tassaavoq, piffissami taamanikkut
peqqinnissaqarfimmi sulisunit suliaammata. Taamaattumik qulaajaanermi tunngaviusumik
atugassarititaasoq tassaavoq, suliat siullertut peqqinnissaqarfimmi sulisut napparsimasumik
naapitsinerannik oqaluttuareqqiinerannik ersersitsimmat. Taamaalilluni peqqinnissaqarfimmi sulisut
aalajangerpaat, suut uppernarsaaserneqassanersut. Tamanna ima isumaqarpoq, paasissutissat imarisaat
arnap pineqartup misigisimasaanit nikinganerusinnaasut.
Tulliuttumi napparsimasut pillugit suliani oqaatigineqartut issuaaffinerisigut oqaasertai misissorpavut.
Arnat ilisarineqarsinnaannginnissaasa qulakkeerneqarnissaat eqqarsaatigalugu
napparsimmaviup/nakorsap atia ilanngutissanagu toqqarparput. Aamma tamanna tunngavigalugu arnat,
issuaaffigineqartuni pineqartut, ukiui eqqoqqissaartumik paasissutissiissutiginngilavut.
Naartunaveersaammik tunniussinnermut tunngatillugu pisup ingerlasimanera pillugu paasissutissat
nassaarisinnaasimaasavut misissorlugit aallartissutigivagut, tassanilu ataatsimut isigalugu arnat
oqaluttuaanni aamma spiralinut nalunaarsuiffinni takusatta assingi pisut arlallit ilisarisinnaavagut.
Napparsimasut pillugit suliat misissorneqartut malillugit takusinnaavarput, naartunaveersaatit erninerup
kinguninngua, imaluunniit erninerup kingorna piffissap sivisunngitsup iluani pisuni amerlasuuni
tunniunneqartarsimasoq. Nalinginnaasumik amerlanertigut napparsimasunut nalunnarsuiffimmut,
imaluunniit nakorsiarnermut nalunaarsuiffimmut nalunaarsorneqartarsimavoq:
▪
▪
▪
▪
1968-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”
qaammatit marluk qaangiuppata loop-imut.”
957
1968-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]:
”qaammatit marluk qaangiuppata aggersarneqassaaq
loop-imut.”
958
1970-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]:
”Spirali iluseq C ikkunneqarpoq”
959
1981-i [arnaq 15-it 17-illu
akornanni ukiulik]: ”CU-T
[Kobber-T-spirali] nammineq
kissaatigalugu”
Aamma takusinnaavarput, naartunaveersaat naartuersereernerup kingorna ikkunneqarsinnaalluniluunniit
tunniunneqarsinnaasoq:
▪
1974-i [niviarsiaraq 15-it 17-illu
akornanni ukiulik] ”Lippes Loop B ikkunneqarpoq. Qaammatip
ataatsip miss. aggersarneqassaaq [nakorsiarneq] misissortinnissamut.”
960
1974-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”Passussinerup kingorna spiralilerneqarnissaminik
akuersivoq.”
961
1988-i [niviarsiaraq 15-it 17-illu
akornanni ukiulik]: “kingorna spiralilerneqarusuppoq.”
962
1990-i [arnat 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”naartuersereernermi kingorna p-pille-nik
perusuppoq.”
963
▪
▪
▪
Napparsimasunut nalunaarsuiffiit qitiutikkatsigit pingaarnertut unitsitsilluni imaluunniit
pilattaanertalimmik suliaqarsimanernut attuumassutillit misissorsimavagut. Arnat oqaluttuaat
napparsimmaviliarnissartik sioqqullugu pisimasunik aamma qitiutitsiffiusut napparsimasut pillugit
paasissutissat pisumut aalajangersimasumut pissutaasumik, aamma napparsimasup/passunneqartup
251
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0262.png
IMMIKKOORTOQ 3
passunneqarnerata ingerlasimaneranik qitiutitsiffiupput. Taamaattumik paasissutissat napparsimasunut
tunngasut pisoq sioqqullugu pisimasut pillugit annikitsuinnarmik paasissutissartaqarput. Takutitsinermit
tassannga allaanerusunik ataasiaakkaanik nassaarpugut. Pisut ilaanni ataatsimi assersuutigalugu
suliffeqarfimmit allakkamik nassaarpugut, tassani atuartup naartunaveersaammik allamik atuilernissaa
sulisumit kissaatigineqarluni.
964
Eqikkaaneq
Allagaatinik toqqortaasivinni paasissutissat piusut piffissami qulaajaaffigineqartumi
naartunaveersaatinik tunniussineq sioqqullugu suliat suut ingerlanneqartarsimanerat pillugu,
takutinneqartutut, sukkut tamaana paasisaqarnissamik taamaallaat periarfissaqalersitsipput.
Ilinniartoqarfinnit aamma kommuninit paasissutissanik ujartuinerit annikitsuinnarnik kinguneqarput.
Allatut oqaatigalugu tassani naartunaveersaatinik tunniussinissamut kajumissaarinermik
suliaqartoqartarsimananiluunniit allaganngorlugu uppernarsaaserneqartarnissa aallunneqarsimanngilaq.
Sulianik ataasiakkaanik taamaallaat nassaarnissatsinnut iluatsitsivugut, naartunaveersaatinut
tunngatillugu pisimasut takusinnaallutigit. Sulialli ataasiakkaaginnaat pineqarput.
Takusinnaavarput, suliffeqarfiit ilaanni, arnanik sullissiffiusuni, naartunaveersaatinut tunngasut
eqqarsaatigineqarsimasut, aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut, aamma suliffeqarfinni
sulisunut niviarsiaqqat/arnat suliffeqarfimminniittut naartunaveersaateqarnissaasa isumaginissaat
pingaaruteqarsimasoq.
Suliani ataasiakkaani nassaarineqartut amerlanngitsut ilaanni takusinnaavarput, niviarsiaqqat/arnat
pineqartut inuuniarnikkut ajornakusoortumik inissisimasarsimasut, aamma ikinnerpaamik pisumi
ataatsimi takusinnaavarput, isumaginninnikkut suliamut, ilaqutariit iluanni kinguaassiuutigut
innarliinermik ilalimmut, atatillugu naartunaveersaat naartulernissamut illersuutitut atorneqarsimasoq.
Paasissutissani peqqinnissaqarfimmeersuni
–
imaluunniit peqqinnissaqarfik pillugu
–
naartunaveersaammik tunniussinissaq sioqqullugu pisut ingerlasarnerat pillugu paasissutissat aamma
amerlanngillat. Taamaattoq allagaatit toqqortaatigineqartut immikkoortut ataatsit sumiissusersivagut,
nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmi ataatsimi piffissami 1968-imiit 1975-ip tungaanut sumiiffinni
mikinerusuni pisut ingerlasarsimanerannik paasisaqarfiusut. Allagaatinik toqqortaatigineqartuni
taakkunani takusinnaavarput, arnat ilaasa naartunaveersaateqarusullutik namminneq kissaatigigaat.
Aamma takusinnaavarput naartunaveersaatit pillugit peqqinnissaqarfik paasissutissiisarsimasoq
–
ilaatigut sumiiffimmi peqqinnissaqarfimmi sulisut aqqutigalugit. Aamma takusinnaavarput, nakorsat
suliap ingerlanneqarnissaanik pilersitsinissamik eqqumaffiginnittarsimasut, pingaartumik erninermut
atatillugu, tassani ernisut naartunaveersaammik neqeroorfigineqarnissaat qulakkeersinnaallugu,
soorluttaaq arnat meerarpassuallit immikkut eqqumaffigineqartarsimallugit, kiisalu
naartunaveersaammik atuilernissaannik akuersisinniarlugit ornittarsimallugit. Aamma takusinnaavarput,
ilaat (arnat imaluunniit angutit) naartunaveersaatinut, aamma sammisamut tamatumunnga nakorsat
akuliuttarnerannut pitsaasumik isiginnissimanngitsut. Nunap immikkoortuanit ataatsimit nalunaarusiat
taamaallaat takusinnaagatsigit, nunap immikkoortuini allani naartunaveersaatinut tunngasut aamma
taama suleriaaseqarfigineqarnersut ilisimanngilarput. Allaaserisat nakorsanit, naliminni sulisimasut,
saqqummiunneqartut malillugit takusinnaavarput, peqqinnissaqarfik pisut ilaanni uummaarissumik
suliniartarsimasutut nassuiartaat.
Napparsimasut pillugit suliani taamungaannaq tigusilluni misissuinerit takutippaat,
naartunaveersaammik tunniussinissaq sioqqullugu pisup ingerlasarnera pillugu paasissutissat
annikitsuinnaasut. Pissutaasoq takusinnaavarput, assersuutigalugu, ernineq, kisianni paasissutissanik
amerlanerusunik takusassaqartarnera qaqutigoorpoq. Arnat naartunerinut tunngatillugu
252
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0263.png
IMMIKKOORTOQ 3
naartunaveersaatit pillugit nakorsat ilitsersuiniartussaapput, kisianni taamaattumik sammisaq taanna
tassunga atatillugu oqaluuserineqartarmat tupaallannartuunngilaq.
253
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0264.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.5
Akuersineq aamma
paasissutissiineq
–
Arnat
oqaluttuaat
Arnat, oqaluttuaminnik tunniussisimasut, napparsimmavinni naartunaveersaatilerneqarnerminni
misigisimasaat kapitalimi uani sukumiinerusumik misissussavarput. Siullermik arnat,
spiralilerneqarnerminnut imaluunniit Depo-Proveramik tunineqarnerminnut atatillugu qassit
taamanikkut akuersisimallutik isumaqarnersut nassuiaateqarfigissavarput.
Tamatuma kingorna arnanit qassit naartunaveersaat pillugu napparsimmavimmi pisumi, aamma
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissinneqarnikkut aamma angajoqqaanik
oqaloqateqartarnikkut naammattumik paasissutissinneqarsimallutik isumaqarnersut misissussavarput.
Spiralimik ikkussinermut atatillugu oqaatsitigut sioorasaarutit aamma timi atorlugu pissaarnemik
atuineq, oqaluttuaineqartut ataasiakkaat imarisaat, pillugit paasissutissat naatsumik misissorlugit kapitali
naggaserneqassaaq.
Akuersissummik qassit tunniussaqarpat?
Spiralimik aamma Depo-Proveramik pisut pillugit nalunaarutigineqartunit 453-init taakkunannga pisuni
55-ini takuneqarsinnaavoq naartunaveersaammik tunineqarnissamut akuersissummik erseqqissumik
tunniussisoqarsimasoq. Pisuni 330-ni arnat naartunaveersaammik pissarsiaminnut
naaggaarsimallutilluunniit akuersissummik tunniussaqarsimanatik isumaqarput. Pisuni 68-ini
akuersisoqarsimanersoq paasissutissartaqanngilaq. Taamaattumik oqaluttuarineqartuni assigiissutaasoq
erseqqissoq tassaavoq, pisuni pineqartuni arnat amerlanerpaartaasa naartunaveersaammik
pissarsiaminnik tunineqarnissaminnik akuersisimanatik misigisimanerat.
Spiralimik aamma Depo-Proveramik pisut agguataaraanni agguataarneqarneri takussutissiaq 3.k-imi
aamma takussutissiaq 3.l-imi takuneqarsinnaapput.
254
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0265.png
IMMIKKOORTOQ 3
Takussutissiaq 3.k.
Spiralimik pisut katillugit amerlassusiat, akuersinermut agguataarneqarsimasut
(pisut katillugit 410-t).
Akuersineq
Naamik, imaluunniit erseqqinngitsumik
akuersineq
Akuersineq pillugu paasissutissartaqanngitsoq
0
47
300
63
50
100
150
200
250
300
350
Takussutissiaq 3.l.
Depo-Proveramik pisut isigissagaanni taakku agguataarneqarnerat takussutissiaq 3.l-
imisut ipput (pisut katillugit 43-t).
Akuersineq
Naamik, imaluunniit erseqqinngitsumik
akuersineq
Akuersineq pillugu paasissutissartaqanngitsoq
0
5
8
30
10
20
30
40
Spiralimik ikkussineq pillugu pisumi paasissutissanik amigaateqarneq
Oqaluttuarineqartuni aamma annertuumik assigiissuteqarpoq, arnat amerlanerpaartaat, spiraliliisimanerit
pillugit oqaluttuaminnik tunniussisut, spiralilerneqarnissartik/spiralilerneqarsimanertik, kiisalu taassuma
sunniutigisinnaasai pillugit paasissutissinneqarsimanngivillutilluunniit naammattumik
paasissutissinneqarsimanatik isumaqarmata. Pisut 84-it, paasissutissiinerup qaffasissusia pillugu
taakkunani oqaatigineqarsimanngitsoq, ilanngunnagit kisikkutsigit paasissutissinneqarsimanngitsut,
imaluunniit naammattumik paasissutissinneqarsimanngitsut pisut katinneranni 70 %-it missaanniipput,
arnat pisuni 30 %-it missaanniittuni naammattumik paasissutissinneqarsimallutik oqaatigalugu.
255
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0266.png
IMMIKKOORTOQ 3
Takussutissiaq 3.m.
Spiralimik pisut spiraliliinermut atatillugu paasissutissat qaffasissusiannut
agguataataarneqarsimasut (n=410)
Naammattumik paasissutissinneqarneq
Naammaginanngitsumik paasissutissinneqarneq
Ikkussinermi paasissutissinneqannginneq
Paasissutissinneqarnerup qaffasissusia
oqaluttuarineqartumi oqaatigineqanngilaq
0
50
84
100
150
200
58
170
98
Pisuni pineqartuni paasissutissiinerup amigaataanerata kingunerivaa, kapitali 3.3-mi takutinneqartutut,
nakorsamut iseraangamik susoqarnera amerlasuunit ilisimaneqarneq ajormat, aamma ilaasa
spiralilerneqarsimallutik ilisimanagu, imaluunniit spiralilerneqaramik qanoq isumaqarnersoq
ilisimanagu napparsimmavik qimattarsimallugu.
Paasissutissiinerup amigaataanera arnat spiralilerneqarnerminnik misigisaannut
sunniuteqartorujussuusimavoq.
Arnaq ataaseq ima oqaluttuarpoq:
”Iserama atisakka peeqquaat, truusikka piissagikka. Annernartorujussuuvoq, kanngusullungalu
misigisimavunga (…) Arlaannaataalunniit ilisimatinnikuunngilaannga,
spiraliliinnapajukkaminnga sumilluunniit paasissutissiinngillat.” [13-inik
ukiulik pn, 5B19]
Niviarsiaqqat ilarpaalui napparsimmaviliartinneqaramik atoqateqarnikuusimanngisaannarsimapput,
aammalu amerlasuut oqaatigivaat annernarnerata saniatigut nakorsaq sulerinersoq
ilisimasimasimanngikkitsik.
”Misissortittunut innanngavimmut innakaqquneqarpunga. Eqqaamavara nilliallunga,
oqarlungalu naakkut nusullugu alinneqartutut misigisimallunga. Allamik
eqqaamasaqarpianngilanga, kisianni eqqaamavara nikuikkama uissanngullunga.” [16-inik
ukiulik, 1B3]
Arnat, pingaartumik ikkussinerup nalaani 18-it inorlugit ukiullit, oqaluttuarput ataatsimut isigalugu
naartunaveersaatit pillugit
–
aamma taakku ilaat timi aamma kinguaassiuutit pillugit
–
ilisimasaqarsimanatik. Tamatuma kingunerivaa, nakorsap suliaa iliuuseqarfigisinnaasimanngimmassuk,
aammalu tamanna pissutigalugu pisoq akuerinerlugu imaluunniit akerliuffigalugu
oqaatigisinnaasimanagu. Arnat ataasiakkaat oqaluttuarput, spiralimik ikkussinertaa eqqaamasinnaanagu
–
imaluunniit eqqaasaqarfigisinnaanagu
–
misigisap kingunerlutsitsisimanera pissutigalugu. Arnaq
ataaseq, taamanikkut piffissami tassani aqqaneq-marlunnik ukioqarsimasoq, oqaluttuarpoq:
”Napparsimmavimmut isernissara sioqqullugu suna tamaat eqqaamavara, kisianni tamatuma
kingorna pisut nassuiarneqarsinnaanngitsumik eqqaamanngilakka (…)
puigorluinnarsimavakka” [12-inik
ukiulik pn, 10B96]
256
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0267.png
IMMIKKOORTOQ 3
Aamma taakku, misissortinnerup nalaani imaluunniit naartuersereernerup kingorna
spiralilerneqareerlutik spiralilerneqarsimallutik oqarfigineqarsimasut, oqaatigivaat, ikkussinerup
pereersimanera pissutigalugu pisumi iliuuseqarsinnaasimanatik.
Arnat taakku ilaat, napparsimmavik qimakkamikku spiraleqarlutik ilisimasaqarsimanngitsut,
kingusinnerusukkut pisoqarnerani spiraleqarlutik aatsaat paasisimallugu oqaluttuarput.
Ilisimasaqannginneq tamanna ilumikkut qanoq innertik pillugu naliliisinnaanerannut
pingaaruteqarsimavoq.
Arnaq ima oqaluttuarpoq:
”Aaqarujussuartarnera pissutigalugu nakorsiarpunga. (…) Paasinarsivoq inissisimanerluttumik
spiraleqartunga. Ilisimasimanngilara spiraleqarlunga.” [15-inik
ukiulik pn, 5B5]
Arnat arlallit oqaluttuarput, peqqinnissaqarfimmit paasissutissinneqarnissap aamma
ilitsersorneqarnissap amigaataasimanera ima kinguneqarsimasoq, spirali ataaseq ukiorpassuarni
atorsimallugu, aammalu spiralimut atorneqartumut nalinginnaasumik inassutigineqartut malillugit
taarsertinnikuusimanagu. Arnat eqqaamavaat, tamatuma kingorna namminneq siulliullutik spiraliminnik
taarsiititsiniarlutik iliuuseqarsimannginnertik pillugu assuarineqarsimallutik.
”Spirali ukiorpassuarni atorsimasara nippusimasimavoq, taarsertissimannginnakku
naveersippunga. Ilisimasimanngilara, sumilluunniit paasitinneqarnikuunngilanga.
Aperivaannga sooq taarsertinnikuusimannginneriga, spirali aalajangersimasumik
akuttussusilimmik taarserneqartariaqartartussaammat. Qanoq iliornissannik kia
oqaluttuussimassagaluaraminga?” [15-inik
ukiulik pn, 1B8]
Arnat arlallit kingorna isumaliutigisimavaat spiralilerneqarsimanertik qanoq ilillugu
ilisimasimannginneritsik, kingornalu tamanna kanngusuutigisimallugu.
”Nakorsiarnerma nalaani spiraleqartunga paasineqarpoq. (…) Ullumikkut tamanna
attorsimassutigivara, aammalu spiraleqarlunga ilisimasimannginnakku kanngusullungalu
sianiitsutut misigisimavunga.” [14-inik
ukiulik pn, 3B56]
Arnaq alla oqarpoq:
”Inuusuttuaraallunga spiralilerneqarnikuungera kanngusuutigiuaannarnikuuara.
Sianiingaarama spiralilerneqarnikuusimallunga ilisimasimanngikkiga inuit eqqarsassasut
ernumassutigivara.” [13-inik
ukiulik pn, 5B5]
Ilisimasaqarsimannginneq tamanna pisut ilaanni ima kinguneqartarsimavoq, arnaq ataaseq arlalinnik
spiralilerneqarsimalluni.
”Spirali piilerpara, nakorsaq oqarpoq,”. (…) nakorsaq tupaallalluni spiralit marluk imminnut
nippusimasut takutippai.” [25-nik
ukiulik pn, 3B41]
Arnat allat assinganik misigisaqarsimallutik oqaluttuarput. Tamanna tupannartorujussuullunilu
tupaallannartutut arnanit nassuiarneqarpoq.
Arnat arlallit pisumi namminneq akuersissutigisaminnik aamma spiralilerneqarnikuusimapput. Pisuni
amerlanerpaani naartunaveersaammut pissarsiaminnut atatillugu saniatigut sunniutaasinnaasut pillugit
paasissutissinneqarsimanatik arnat oqaluttuarput, taamaattumillu paasissutissinneqarnermik
tunngavilimmik akuersisimanatik.
257
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0268.png
IMMIKKOORTOQ 3
Arnaq ataaseq oqarpoq;
”Nakorsap spirali uannut takutimmagu oqalutsi nutserisuuvoq. Kisianni saniatigut
sunniutaasinnaasut pillugit kingorna oqartoqanngilaq. Annertunerusumik
nassuiaanneqanngilanga.” [16-inik
ukiulik pn, 3B75]
Depo-Provera pillugu paasissutissiineq
Depo-Provera pillugu pisumik oqaluttuaminnik tunniussaqarsimasut amerlasuut, kapitali 3.3-mi
oqaatigineqartutut, Depo-Proveramik kapitillutik ilisimasimavaat. Tamatumunnga pissutaasoq
tassaavoq, oqaluttuarineqartut malillugit amerlasuutigut niviarsiaraq imaluunniit arnaq
spiralilerneqarnissaminik piumanngikkaangat, imaluunniit spirali allamik pissuteqartumik
atorneqarsinnaanngikkaangat Depo-Provera tunniunneqartarsimammat. Pisunit 43-nit pisuni 22-ni arnat
naammattumik paasissutissinneqarsimallutik oqaatigivaat, tassa imaappoq affaasa missaanniittut. 15-it
oqaatigivaat paasissutissinneqalaarsimallutik
–
taamaattorli naammaginanngitsumik
–
imaluunniit
kapitinneq sioqqullugu paasissutissinneqanngivissimallutik. Pisuni arfinilinni paasissutissiinerup
qaffasissusia pillugu paasissutissiisoqanngilaq.
Pingaartumik Depo-Proverap qanoq sunniuteqartarnera pillugu, aamma saniatigut sunniutaasussatut
suut naatsorsuutigisinnaanerlugit ilisimasaqannginneq arnat ajornartorsiutaasutut oqaatigivaat. Tamanna
aamma naammaginanngitsumik paasissutissinneqarsimallutik, aamma naammattumik
paasissutissinneqarsimallutik isumaqartunut atuuppoq. Kingullertut taaneqartut Depo-Proverap qanoq
sunniuteqartarnera pillugu, aamma qaammatit pingasukkaarlugit kapitittassallutik
ilisimatinneqarsimallutik, kisianni kapuutip saniatigut sunniutigisinnaasai pillugit naammattumik
paasissutissinneqarsimanatik isumaqarput.
Arnap ataatsip Depo-Provera pillugu paasissutissinneqarnerminik misigisani nassuiarpaa:
”Spiralimik anniartarnera pissutigalugu Depo-Proveramik
neqeroorfigineqarpunga. Depo-
Proverap saniatigut sunniutigisinnaasai pillugit sukumiisumik paasissutissinneqanngilanga.
Tamanna eqqarsartaatsikkut sunnerneqaatigivara.” [18/19-inik
ukiulik pn, 3B46]
Arnalli ilaasa oqaatigivaat, sooq kapitittarnerlutik nalulluinnarlugu.
Arnap ataatsip ima nassuiarpaa:
”Napparsimmavimmiitillunga kapitittarpunga, ilisimanngilara sumut atortussaanersoq.
Kingusinnerusukkut paasiavara Depo-Proveraasoq.”
[17-inik
ukiulik, 5B63]
Kinguaassiuutinut tunngasunik aamma naartunaveersaatit pillugit
ilisimasaqareerneq
Taamaalilluni arnat amerlanerpaartaasa oqaluttuaanni assigiissuteqartorujussuuvoq, pingaartumik
spiralinut tunngasuni, paasissutissinneqarnissamik amigaateqarnerup niviarsiaqqat/arnat pisumik
misigisimasaannut, aamma minnerunngitsumik naartunaveersaammik piumanatik toqqaanissaminnut
misigisimasaannut sunniuteqarsimalluni.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornissamik suliaqarnerup ilarujussua, 1950-ikkunni allartinneqartoq,
immikkoortoq 1-imi nassuiarneqartutut paasisitsiniaanermik ilaqarpoq. Taakku pingaartumik meeqqat
atuarfiata ataani, piffissami qulaajaaffigineqartumi, ingerlateqqinneqarput. Oqaluttuarineqartulli
258
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0269.png
IMMIKKOORTOQ 3
takutippaat, naak kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarneq piffissami tassani
eqqunneqarsimagaluartoq, piffissami oqaluttuat tunniunneqartut piffigisaanni, aamma naak tamakku
pillugit assigiinngitsut ataanni pikkorissaanerit ingerlanneqartaraluartut, kinguaassiuutinut tunngasut
pillugit atuartinneqartarsimanatitk arnat amerlanerpaartaat isumaqartut.
Arnanit, oqaluttuaannik tigusaqarfigisimasatsinnit, 354-init taakkunannga 44-t meeqqat atuarfianni
atuartuugallaramik kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqartarsimallutik oqaluttuarput. Arnat
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqartarsimanerlutik ilisimatusartoqatigiinnit
apeqqutigineqartunik akissuteqarsimallutilluunniit oqaluttuaminnik tunniussaminni tamanna pillugu
paasissutissiisimapput. 150-it oqaatigivaat, kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqarsimanatik,
aamma arnanut 160-inut tunngatillugu tamanna pillugu paasissutissaqanngilaq. Arnanit taama
amerlatigisunit paasissutissanik amigaateqarnermut pissuterpiaasoq tassaavoq, oqaluttuarineqartut
pissusiisa assigiinngissitaarnerat.
Arnanit taakkunannga amerlasuut, kinguaassiuutinut tunngasunik atuartinneqartarsimanatik
paasissutissiisut, erseqqilluinnartumik oqaaseqarput:
”Naamik, atuartuugallarama kinguaassiuutinut tunngasunik atuartitsisoqarneq ajorpoq.” [17-
inik ukiulik pn, 3B62]
Arnaq alla oqaluttuarpoq:
” (…) Danmarkimi atuarlunga kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqartarnikuuvunga.
Nunatsinni [Kalaallit Nunaanni illoqarfimmi] paquminartuuvoq, aamma oqaluuserineqarneq
ajorpoq.” [15-inik
ukiulik pn, 5B15]
Arnat kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqartarsimallutik eqqaamasallit tamanna
pitsaassutsimigut assigiinngissitaartorujussuusoq oqaluttuarput. Atuartitsineq ataatsip ima
nassuiarpaa:
”Taamanikkut kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarneq annikitsuararsuuvoq,
annikitsunnguamik pisarpoq [kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsineq], kisianni
annikitsuaraararsuarmik, peqqinnissaqarfimmiit takkuttoqartarpoq paasissutissillutalu.
Annertunngilaq.” [18-inik
ukiulik pn, 3B46]
Arnat amerlasuut isumaqarput, kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsineq, kinguaassiuutinik
atuineq aamma naartunaveersaatit nalinginnaasumik piffissami tassani, qulaajaaffigineqartumi,
oqaluuserissallugit ajornakusoortuusut. Arlallit oqaatigivaat, kinguaassiuutinik atuineq aamma
naartunaveersaatit pillugit paasisaqarnissaq inuusuttunut najugaqarfinni mikinerusuni najugalinnut
pingaartumik ajornakusoortuusinnaasoq. Pisut ilaanni ajoqi atuartunik atuartitsisuusarpoq. Arnat arlallit
eqqaavaat, Kalaallit Nunaanni ajoqit palasimut ikiortitut tunuliaqutaqartartut, tassa suliassaqarfiup iluani
upperisamut tunngasumik tunuliaqutaqartarlutik, aammalu tamanna sammisanut kinguaassiuutinik
atuinermut aamma naartunaveersaatinut tunngasunik oqaluuserinninnissap ajornakusoornerannut
pissutaasut arlallit ilagisinnaagaat.
”Naamik, ajoqip atuartittarpaatigut, aamma sammisanut tamakkununnga tunngasunik
atuartitsisoqarneq ajorpoq. Aamma peqqinnissaqarfimmit nunaqarfimmut tikeraartoqaraangat
aggertoqarneq ajorpoq.” [16-inik
ukiulik pn, 3B24]
Kinguaassiuutinik atuineq inuiaqatigiinni paqumigineqartutut arnanit nassuiarneqarpoq, aamma immaqa
pingaartumik najugaqarfinni mikinerusuni. Taamaattumik kinguaassiuutinik atuineq, timi aamma
naartunaveersaatit nunaqarfiup atuarfiani ajoqimit oqaluuserissallugit ajornakusoorsinnaavoq. Pisut
259
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0270.png
IMMIKKOORTOQ 3
ilaanni immaqa aamma nunaqarfimmi peqqinnissaq pillugu sullissisunit sammisaq oqaluuserissallugu
ajornakusoorsimasinnaalluni.
Arnap ataatsip misigisani ima oqaluttuarivaa:
”Kinguaassiuutinik atuineq pillugu oqaluuserinnittoqarneq ajorpoq, taamaattumik
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisoqarneq ajorpoq [nunaqarfiup mikinerusup
atuarfiani]. Nunaqarfimmi pikkorissorujussuarmik juumooqaraluarpugut [ernisussiortumut
ikiorti], kisianni aamma taassuma oqaluttuarinikuunngilaa qanoq iliorluni arlaqarnerusunik
meerartaarnissaq pinngitsoortinneqarsinnaanersoq, tamanna oqaluuserineqarneq ajormat.”
[28-nik ukiulik pn, 3B64]
Arnat oqaluttuarput, kinguaassiuutinik atuineq aamma naartunaveersaatit pillugit angajoqqaaminnik,
imaluunniit qaninnerpaatut isumassuisuminnik oqaloqateqarnissartik aamma ajornakusoortoq. Arnat,
oqaluttuaminnik ilisimatusartoqatigiinnut tunniussisut, kinguaassiuutinik atuineq, naartuneq imaluunniit
naartunaveersaatit pillugit angajoqqaaminnik imaluunniit isumassuisuminnik allanik
oqaloqateqartarsimanerlutik tamangajammik eqqaamasaqanngillat.
”Oqaluuserissallugu paqumigineqarpoq, aamma angajoqqaatta sumilluunniit oqaluttuunneq
ajorpaatigut.” [18-inik
ukiulik pn, 3B49]
Assersuutit takutinneqartut, assinganik oqaatigineqartut ilanngullugit, takutitsipput niviarsiaqqat aamma
arnat amerlasuut atuartinneqartarsimannginnertik, aamma kinguaassiuutinik atuineq pillugu
oqaluuserissallugit paqumigineqarnera pissutigalugit kinguaassiuutinik atuineq aamma
naartunaveersaatit pillugit ilisimasaqarsimanngitsut. Tamatuma nassatarivaa, niviarsiaqqat/arnat
napparsimmaviliaraangamik naartunaveersaat suunersoq pillugu paasinninnissaminnut tunngaviusumik
ilisimasassanik amigaateqartarnerat.
Peqqinnissaqarfimmi sulisut aamma niviarsiaqqat/arnat akornanni
atassuteqarneq
Oqaluttuarineqartut malillugit niviarsiaqqat/arnat naartunaveersaammik akuersinissaminnut imaluunniit
itigartitsinissaminnut periarfissaannut sunniutilimmik allanik aamma pissuteqartarpoq. Siusinnerusukkut
nassuiarneqareersutut arnat amerlasuut oqaatigivaat, naartunaveersaateqarnissartik pillugu aalajangerneq
nakorsamit imaluunniit peqqinnissaqarfimmi sulisumit allamit aalajangerneqartartoq. Arnat
oqaluttuarput, pisumi itigartitsinissartik ajornakusoortittarsimallugu. Taakkunani pineqartut tassaapput
spiralilerneqartut, aamma Depo-Proveramik tunineqartut.
Oqaaseq taamaattussaasimagami, ima isumalimmik nutserneqarsinnaasoq ”suna arlaat
taamaattussaannaasoq” oqaasiuvoq arnat amerlasuut misigisimasaminnik ullumikkut
isumaliutiginninnerminni atorsimasaat. Taakku amerlasuutigut imminnut aperisarput, sooq
naartunaveersaatilerneqaleramik itigartitsisimannginnerlutik. Arnat amerlasuutigut
tunngavilersuutigivaat, piffissami taamanikkut oqartussanut akuersaaginnartussatut inissisimasimallutik.
Oqaluttuarineqartut takutippaat, nakorsamut aamma peqqinnissaqarfimmi- aamma oqartussani sulisunut
aamma angajoqqaaminnut akuersaaginnartussatut inissisimasimasut, aamma ataatsimut isigalugu
oqaasissaqartitaanatik inissisimasimallutik misigisimallutik.
Arnat oqaluttuarput, pisumi tunuarsimaartarsimallutik, aammalu taamaattussaannartut
isumaqartarsimallutik.
Arnaq oqaluttuarpoq:
260
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0271.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Misissortittunut innanngavimmut innakaqquneqarpunga. Uanga nammineq tamanna
piumasarisimanngilara, kisianni taamaattussaannaammat innakarpunga.” [17-inik
ukiulik pn,
3B44]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, misigisimasimalluni atisani peertariaqarlugit, misissortittunullu
innanngavimmut innakarluni spiralilersilluni. Peqqinnissaqarfimmi sulisoq taama peqqusimmat allatut
iliorsinnaasimanngilaq.
”Nakorsap takorusukkaanga nunaqarfimmi juumooq oqarpoq, atisakkalu peeqqoriarlugit
misissortittunut innanngaviusartumut innakaqqullunga. Misigisimavunga oqaasii malillugit
iliortariaqarlunga. Anaanaga isersimanngilaq.” [13/14-inik
ukiulik pn, 3B76]
Arnanit oqaatigineqarpoq, piffissami tassani inersimasut akerlilerneqarneq ajortut. Tamanna aamma
napparsimmaviup avataani atuuppoq, soorlu kollegiami forstanderi oqarpat spiralilersikkiartorlutik
napparsimmaviliassasut.
”Kollegiami forstandereqarpugut, taassumalu ilisimatippaatigut spiralilerneqassasugut. Taava
naalaannarpugut.” [15-inik
ukiulik pn, 5B45]
Arnat amerlasuut maleruuttussatut perorsarneqarsimallutik oqaluttuarput:
”Spiralilerneqarnissara qamuuna kissaatiginngilara, kisianni peqqussutaavoq, aamma meeqqat
maleruullutik peqqussutigineqartut malillugit iliortussaasut perorsarneqarpunga.” [14-nik
ukiulik pn, 1B18]
Aamma spiralilerneqarnerminni 18-it sinnerlugit ukiullit akornanni takuneqarsinnaavoq
oqarfigineqarnertik malillugu iliortarsimasut, soorlu ernereernerup kingorna
naartunaveersaateqassallutik peqqinnissaqarfimmi sulisumit oqarfigineqarunik.
”Sulisut ilaat oqarpoq: ”Angerlannginninni spiralilersissuutit.” Naaggaarsinnaannginnama
itigartissinnaanngilara. Peqquneqarnittut iliorpunga.” [28-nik
ukiulik pn, 3B20]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, 18-inik ukioqarluni allamut tunngatillugu napparsimmavimmiitilluni
spiralilerneqassalluni oqarfigineqarsimalluni. Taanna naartunaveersaateqarusulluni nammineq
oqaaseqarsimanngilaq:
”Allamut tunngatillugu napparsimmavimmiippunga, taava aggerlutik oqarput
spiralilerneqassasunga, uangalu isumaqarpunga taamattussaannaasoq, oqarfigineqarneralu
malillugu iliorpunga.” [18-inik
ukiulik pn, 5B21]
Arnat Depo-Proveramik aamma kapitittarsimasut nassuiaapput, naartunaveersaateqassallutik
peqqinnissaqarfimmit oqarfigineqaraangamik naalattariaqarlugu misigisimasarsimallutik.
Arnaq ataaseq assersuutigalugu oqaluttuarpoq, ernereernermi kinguninngua Depo-Proveramik
kapitittalersimalluni:
”Erneqqammerlunga oqarfigivaannga Depo-Proveramik
qaammatit pingasukkaarlugit
kapitittassasunga. Misigisimavunga peqqinnissaqarfimmi sulisup qinnuigimmanga
naalattariaqarlugu.” [19-inik
ukiulik pn, 2B2]
261
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0272.png
IMMIKKOORTOQ 3
Kapitali 3.3.-mi nassuiarneqartutut, arnat arlallit, Depo-Proveramik kapitittarsimasut, oqaluttuarput,
spiralimut taarsiullugu akuersiinnartariaqarsimallutik misigisimasimallutik, allamik
toqqagassaqanngitsutut misigisimagamik.
Kanngusunneq
Taamanikkut kinguaassiuutinik atuineq aamma naartunaveersaatit pillugit isiginninneq pillugu
oqaluuserineqaqqusaanngitsumik eqqartuinermissut arnat amerlanerit aamma naartunaveersaat pillugu
pisut kingumut qiviarlutik eqqarsaatigigaangamikkit kanngusullutik misigisimasarlutik nassuiaapput.
Arnat inuusulluinnartut, pisup siornatigut ernisimanatilluunniit naartunikuusimanngitsut,
kanngusunnerminnut aamma ittoornerminnut nakorsaq aamma sulisut allat ilagalugit
misissuisarfimmiinnerminnut pingaartumik atassuteqartittarpaat. Arnat nassuiaapput, spiralimik
ikkussinermut atatillugu iluatigut atisatik peerlugit arnanik ilusiuilluni misissuinermi
innanngaviusartumut innakartitaasarnertik paquminartuusoq. Misigissuseq taanna qularnanngitsumik
annertunerulersarpoq, susoqassanersoq aamma suna pissutaasoq arnat nalugaangassuk:
”Ilukkut misissorneqassasunga oqarput. Eqqaamavara tupaallattorujussuullungalu
paqumisuttorujussuullunga. Taava atisaajarpunga.” [14-inik
ukiulik pn, 1B20]
Arnat naapertorlugit kanngusunnermik misigisimaneq annertungaarmat amerlanerit
spiralilerneqarsimallutik angajoqqaaminnut, imaluunniit qaninnerpaamik isumassuisuminnut
oqaluttuarsinaasarsimanngillat:
”Uangaluunniit nammineerlunga angajoqqaakka paasitissinnaanngilakka, taama ittumik
ikkussimmata [peqqinnissaqarfimmi sulisut] kanngunangaarmat. Pisoq pillugu
oqaluttuutissanerlugit ullorpassuarni eqqarsaatigivara... oqaluttuutinngilakka.” [16-inik
ukiulik
pn, 3B75,]
Arnat naapertorlugit kanngusunnermik misigisimaneq aamma naartunaveersaatit pillugit akunnerminni
oqaluuserinnissinnaasimannginnerminnut pissutaaqataasimavoq, naak nalunngikkaluarlugu allat
ilinniaqatit aamma napparsimmavimmiissimasut.
”Eqqumiiginikuuara arnat allat, atuarfinneeqatigisakka, spiralilerneqassasut aamma
piumaffigineqarsimagunarmata. Oqaloqatigiinngilagut. Kingumut eqqarsaatigigaangakku
kanngunangaarmat oqaloqatigiissutigisinnaanngilarpulluunniit.” [17-inik
ukiulik pn, 3B15]
Arnat arlallit malillugit, kanngusunnermik misigisimaneq pisumi eqqarsarnissamut imaluunniit
iliuuseqarnissamut ajornakusoortitsisimavoq. Arnat spiralilerneqarsimanertik kingumut
eqqarsaatigigaangamikku kanngusunnermik misigisimanertik erseqqissumik eqqaamallugulu
nassuiarpaat. Kanngusunnermik misigisimaneq timikkut iluaalliornermik anniarnermillu arnat pisumi
eqqaamasaattut initutigivoq. Arnat amerlasuut misigisartik allanut oqaluttuarinikuunnginnera
pissutigalugu pisoq suli sakkortunerusutut eqqaamavaat. Taamaalilluni ataatsimoorluni misigisatut
pinnani inuttut ataasiakkaatut misigisatut ippoq, naak nalunngikkaluarlugu allat aamma taama
pineqarsimasut.
Sioorasaarinerit aamma timi atorlugu pissaanermik atuineq
Arnat ataasiakkaat oqaluttuarput, napparsimmavimmi naartunaveersaatilerneqarnerminnut atatillugu
sioorasaarneqarlutillunniit timi atorlugu pissaarnermik atuilluni pisunik misigisaqarsimallutik. Pisunik
taakkuninnga oqaluttuarineqartut tallimanit ikinnerummata arnat kinaassusiisa paasineqannginnissaat
262
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0273.png
IMMIKKOORTOQ 3
eqqarsaatigalugu ataatsimoortillugit nassuiarneqarput. Taakku Kalaallit Nunaanni imaluunniit
Danmarkimi pisimasuupput.
Arnat ataasiakkaat oqaluttuarput, arnaq spiralilerneqarnissaminik itigartitsigaangat peqqinnissaqarfimmi
sulisut oqaatsitigut sioorasaarisutut pissusilersortut misigisaqarfigisimallugit. Tamatuma saniatigut arnat
ataasiakkaat Depo-Proveramik aalajangersimasumik akuttussusilimmik pisussatut kapitikkiartorlutik
takkutinngippata politiinit aaneqassallutik sioorasaarneqarlutik misigisaqarnikuusimapput.
Arnat arlaqanngitsut ikkussinissamut akerliugamik spiraliliinerup nalaani nikissinnaajunnaarlutik
sulisunit aalajangerneqarlutik misigisaqarsimapput.
Naartunaveersaammik pisumi ataatsimi imaluunniit arlalinni eqqarsartaatsikkut kinguneqaataasut,
oqaluttuarineqartut imarisaasa saniatigut oqaluttuarineqartut ilaat peqqinnissaqarfiup avataani pisut allat
pissutigalugit eqqarsartaatsikkut kingunerlutsitsinerit pillugit paasissutissanik aamma ilaqarput. Arnat
arlallit oqaluttuarput, naartulernermik imaluunniit kinguaassiuutitigut nappaammik tunilllanneqarnermik
kingunilimmik angutinit ukioqatigisaminnit imaluunniit ukioqqortunerusunit pinngitsaalisaallutik
atoqatigineqarnikuusimagamik, imaluunniit kinguaassiuutimikkut innarligaasimagamik taamanikkut
naartunaveersaatilerneqarsimallutik. Arnat arlallit nassuiarpaat, innarligaasimanermik kingunerisaanik
tamatuma kingorna atoqateqaraangamik anniarlutillu eqqarsartaatsimikkut amerlasuunik
kinguneqartitsisimallutik.
Eqikkaaneq
Arnat oqaluttuaasa takutippaat, arnat oqaluttuaminnik tunniussisut amerlanerpaartaat,
naartunaveersaammut namminerminnut tunniunneqartumut akuersisimanatik isumaqartut.
Amerlanerussutillit aammattaaq misigisimapput, naartunaveersaammik tunineqarnissartik sioqqullugu
sukumiisumik paasissutissinneqarsimanatik.
Kapitalip takutippaa, arnat amerlasuut kinguaassiuutinut tunngasut, aamma naartunaveersaatinut
tunngasut ilisimasaqareerfigisimanngikkaat. Arnat arlallit nassuiaapput, kinguaassiuutinut tunngasut
oqaluuserineqarnissaat paqumigineqartoq, aamma tamakku atuarfimmi imaluunniit angajoqqaat
peqatigalugit eqqartorneqarneq ajortut. Ilisimasaqannginnerup kingunerivaa, taakku
napparsimmavimmiikkamik susoqassanersoq ilisimanngimmassuk, aammalu taamaattumik pisup
pinerani qisuariarnissaminnut periarfissaqarsimanatik.
Tamatuma saniatigut arnat arlallit maleruuttussatut perorsagaasimallutik paasissutissiipput, aamma
taamaattumik inersimasut aalajangigaannut apeqqusiinissartik sungiusimanagu.
Tamatuma saniatigut arnat arlallit napparsimmavimmi pisoq
–
aamma ilukkut misissortinneq
–
kanngunartorujussuartut misigisimasimallugu nassuiaapput, aamma kanngusunneq taanna pissutigalugu
misigisatik allanut oqaloqatigiissutigisinnaasimanagit, aamma naak allat aamma spiralilerneqarsimasut
nalunngikkaluarlugu.
Arnat ataasiakkaat sioorasariinertut pissusilersornikkut imaluunniit spiraliliinermi aalajangeqqatinnikkut
sioorasaarinernik aamma/imaluunniit timi atorlugu pissaanermik atuinermik peqqinnisaqarfimmi
misigisaqarsimallutik oqaluttuarput.
Paasissutissat taakku saniatigut oqaluttuarineqartut ilaat innarliinernik allanik, angutinit
piliarineqartunik ilaqarput, arnanit naartunaveersaateqarnissaminnut pissutaasutut isigineqarlutik.
263
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0274.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.6
Akuersineq aamma
paasissutissiineq
–
pisimasut
pillugit paasissutissat aamma
suliassaqarfimmi suliallit
Kapitalimi siuliani takuneqarsinnaasutut, naartunaveersaammik napparsimmavimmi tunniussinerup
ingerlasarsimanera arnat oqaluttuaanni initoorujussuuvoq. Pingaartumik akuersisimanngitsutut
misigisimaneq, paasissutissinneqarnissap amigaataanera aamma akerliliisinnaanissamut
periarfissaqannginneq oqaluttuarineqartuni qitiullutillu sukumiisumik nassuiarneqarput.
Piffissami misissuiffigineqartumi akuersisarnermi pissutsit aamma naartunaveersaatinik tunniussinermi
paasissutissiisarneq, ilaatigut pisimasut pillugit paasisaqarfiit, ilaatigut sulinermi suliassaqarfiup iluani
suliaqarnermik ilisimasalinnit nalunaarutigineqartut aallaavigalugit, sammissavagut. Misissuinerup
immikkoortuani tassani tunngaviusumik atugassarititaasoq, immikkoortoq 2-mi nassuiarneqartutut,
tassaavoq, peqqinnissamut tunngatillugu katsorsarneqarnermut atatillugu paatsuugassaanngitsumik
napparsimasunit allakkatigut aamma oqaatsitigut akuersisimanissap inatsitigut piumasaqaataannginnera.
Takkunneq aamma peqataaneq inatsisit malillugit naammappoq, aamma tamatuma saniatigut akuersineq
nakorsanit uppernarsarneqassasoq piumasaqaateqanngilaq. Piffissalli taassuma ilaani nunap
nakorsaanerata tungaaninngaanniit piumasaqaatigineqarpoq, niviarsiaqqanut 15-iniit 17-it tikillugit
ukiulinnut tunngatillugu angajoqqaat akuersinerat pigineqassasoq. Taanna kapitali 3.10-mi
annertunerusumik misissorneqassaaq.
Napparsimasut pillugit paasissutissat kapitalimi uani siullertut nassuiaateqarfigissavagut, taakkunani
assigiissutaalluni paasissutissat amerlasuutigut naatsukullaallutillu eqimasorujussuusarnerat. Tamanna
ima isumaqarpoq, paasissutissineq aamma akuersineq pillugit paasissutissat amerlasuutigut
oqaaseqatigiinni ataatsini paasiniarneqartariaqartarlutik. Taamaattumik kapitali una aallarnerlugu
paasissutissat taakku napparsimasut pillugit paasissutissani qanoq takutinneqarnerat pillugu
nassuiaateqarfigivarput.
Inunnit, suliassaqarfimmi suleriaatsimik ilisimasalinnit oqaluttuarineqartut akuersisitsisarnermik aamma
paasisaqartitsipput, imaammat taakkunannga arlalinnit tamanna oqaaseqarfigineqarmat, aammalu
naliminni qanoq pisarsimanersoq pillugu oqaluttuarlutik. Tamatuma kingorna akuersinermut
tunngatillugu paasissutissani allani suut nassaarisinnaasimanerivut nassuiaateqarfigissavarput.
Allagaatinik toqqortaatigineqartuni allani paasissutissat aallaavigissavagut.
Paasissutissat, malittarisassat atuuttut malillugit arnat/niviarsiaqqat spiralimik ikkussiffigineqarnissartik
sioqqullugu pissarsiarisassaattut nakorsat qulakkiigassaat, kapitalip naggataani qitiutippavut.
Misisissueqqissaarnerup tassunga tunngasortaani suliassaqarfimmi suliallit taaneqartut oqaluttuaat
aamma atorpavut, paasissutissiinermik suleriaaseq taakkunannga qanoq paasineqarnersoq aamma
taamanikkut qanoq paasineqarsimanersoq taakkunannga nassuiarneqarluni. Ilisimatusarnerit piusut
aamma ilannguppavut, suliassaqarfimmi sulialinnit oqaluttuarineqartut ilanngullugit
peqqinnissaqarfimmi sulisut aamma niviarsiaqqat/arnat ataasiakkaat akornanni qanoq naapinnermik,
aamma tassunga atatillugu unammilligassaasinnaasut pillugit paasisaqartitsisinnaasut.
264
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0275.png
IMMIKKOORTOQ 3
Allagaatit toqqortaatigineqartut napparsimasunut tunngasut
Napparsimasut pillugit suliat misissuiffiginerini misissorparput, arnat naartunaveersaammik
tunineqarnissartik sioqqullugu ilitsersorneqarsimanerannut tunngasunik paasissutissanik peqarnersoq.
Suliat ilaanni sukkut tamaana takussaapput, soorlu ataani assersuutit takutissagaat, kisianni
tamarmioqqajanngitsuni:
▪
▪
1968-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”Naartun.
pillugit ilitsersorneqarpoq.”
965
1983-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”P-pille-nik
kissaateqarpoq. Tunineqarpoq. Oqalutsi
aqqutigalugu ilitsersuunneqarpoq.”
966
1989 -i (niviarsiaraq 15-it 17-illlu akornanni ukiuli ernereernermi kingorna]:
”Naartunaveersaatit
aamma oqaluuserivagut, maannamuugallartoq usuup puui atortarpai.”
967
▪
Napparsimasut pillugit suliat naatsukullaanerat pissutigalugu ilitsersuineq taanna qanoq
sukumiitiginersoq, imaluunniit tigusisumit paasineqarsimanersoq takuneqarsinnaanngilaq. Taamaattoq
pisumi ataatsimi erseqqissumik oqaatigineqarpoq, ilitsersuineq oqalutsi ikiortigalugu pisimasoq. Pisumi
allamii, 1972-imeersumi, nakorsap erseqqissumik oqaatigivaa, ilitsersuineq sukumiisumik pisimasoq:
Arnaq (18-it sinnerlugit ukiulik)
”p-pille-nik
tunineqarpoq, aammalu taakku atornissai pillugit
sukumiisumik ilitsersuunneqarluni.”
968
Aamma arnat naartunaveersaammut pissarsiaminnut akuersisimanersut soqutigisimavarput.
Paasissutissani nalinginnaasumik oqaaseq kissaatigalugu allanneqartarsimavoq. Ataani assersuutinut
tamanna atuuppoq:
▪
▪
1982-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]:
“spiralilerneqarusuppoq”
969
1984-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]:
”Pt. [napparsimasoq/passunneqartoq] AC.-tut
kapineqartarusuppoq […] Depo-Provera
qaammat ataaseq qaangiuppat aall.
[aallartissavarput], tamatumalu kingorna pt.-i spiralilerneqarnissaanik
akuersitinniarsarissallugu”
970
Assersuutini takuneqarsinnaasutut tamanna sioqqullugu oqaloqatigiinnermik takusaqarsinnaanngilagut.
Assersuummili kingullermi erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, napparsimasup/passunneqartup
naartunaveersaatini taarsissagaa nakorsap ”akuersisinniarsimagaluaraa”. Taamaattumik tassani
oqaloqatigiittoqarsimanera pasitsaapparput.
Aamma suliat ilaqarput, nakorsaq aamma napparsimasoq/passunneqartoq, taassuma naartunaveersaat
qanoq ittoq pissaneraa pillugu isumaqatigiinngitsut taatsiarneqarluni:
▪
1970-i [15-17-inik
ukiulik]: ”spirali kissaatiginngilaa, kisianni anaanaa oqarnikuuvoq p-pille-nik
pisinnaasoq. Uangali isumaqarpunga tamanna isumassarsiatsilaanngitsoq, aammalu taanna
taama oqarfigivara. Ullut 14-it missaat qaangiuppata spiralilerneqassaaq”.
Lippes Loop C ullut
qulingiluat qaangiunneranni ikkunneqarpoq.
971
1972-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]:
”Naartunaveersaateqarnissaanik siunnersorneqarpoq,
nammineq p-pille-t
atorusunneruai, tamannalu akuersaarneqarsinnaavoq”
972
▪
265
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0276.png
IMMIKKOORTOQ 3
▪
1986-i [Niviarsiaraq 15-it 17-illu
akornanni ukiulik]: ”Siusinn. Spiraleqarnikuuvoq, kisianni
ikkunneqareernerata kingorna […] katassimallugu, nutaamik soqutiginnippasinngilaq, kisianni
immaqa p-pille-nik
perusussinnaalluni.”
973
Taamaalilluni naartunaveersaammik qanoq ittumik toqqaaneq pisut ilaani ima nassuiarneqarpoq,
naartunaveersaatinik allatut ittunik tunniussisoqarsinnaaneranik periarfissaqartoq, spiraliunngitsunik,
taannali atorneqarnerpaajulluni. Kisianni suliat ilaat ima paasinarsinnaapput, arnat
naartunaveersaammik atuinissamut, aamma naartunaveersaatip qanoq ittuunissaanut tunngatillugu
kimigiiserfigineqartut. Kingulleq suliami qulaani taaneqartumi 1970-imeersimasuusinnaavoq, nakorsaq
isumaqarluni niviarsiariaq p-pille-tussanngitsoq, kisiannili spiraleqassalluni. Tamanna aamma suliamut
1977-imeersumut atuuppoq, tassani takuneqarsinnaalluni,
”[nakorsamit]
AC
suleqatigiissutiginiarneqarpoq, kisianni pt.-ip AC-mik qanorluunniit ittumik atuerusunngilaq.
Angerlartinneqarpoq.”
Suliami tassani arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik pineqarpoq.
974
Suliami allami,
ukiumi tassani, aamma nunap immikkoortuani tassani, assingusumik pisoqarpasippoq. Taanna
niviarsiaqqamtu 15-it aamma 17-it
akornanni ukiulimmut tunngassuteqarpoq, ”loop-i
peertikkusuppaa,
tamannalumi aamma naleqquppoq, taanna ilumigut aseruuttoqqammat. Kisianni tamanna soorunami
pitsaavallaanngilaq, loop-eqaqqikkusunnani
oqaatigimmagu.”
Taamaattorli aamma
takuneqarsinnaavoq, spirali peerneqarsimasoq, aamma taanna p-pille-nik perusulluni
kissaateqarsimalluni.
975
Napparsimasunut nalunaarsuiffimmi 1988-imeersumi, arnamut 18-it sinnerlugit
ukiulimmut tunngassuteqartumi, kimigiisertoqarnera aamma pasitsaanneqarsinnaavoq:
”Napparsimasoq/passunneqartoq
naartunaveersaaateqarusunngilaq.”
Taanna angerlartinneqarpoq,
aamma passussinissamut pilersaarummi ullormi tassanngaannersumi ima allassimasoqarpoq:
”Naartunaveersaatit
pillugit oqaloqatigissavarput angerl. [angerlartinneqartinnagu]”
–
aamma
naqinnernik nutaanik allanneqarsimasunik: ”p-pille-nik
pissaaq.”
Ataani naqinnernik nutaanik
aallassimavoq: ”P-pille-nik
tunineqarpoq, udsk. [angerlartinneqarpoq]”.
976
Arnap isummani
allanngortissimaneraa, aammalu nammineerluni p-pillen-nik perusussimanersoq
takuneqarsinnaanngilaq, kisianni ilimanarsinnaavoq, peqqinnissaqarfimmi sulisut pisumi tassani
uteriisersimassasut.
Aamma suliani allani niviarsiaqqat/arnat naartunaveersaateqarusunnatik oqaatigivaat. Tassani
assersuutigalugu suliamut 1980-imeersumut tunngasoq pineqarpoq, niviarsiaraq 18-it inorlugit ukiulik
naartuersinnermut atatillug passussinermi napparsimasunut nalunaarsuiffik malillugu oqarsimalluni
”passussinermut
atatillugu spiralilerneqarusunnani, aamma naartunaveersaatinik sunilluunniit
soqutiginninnani!!!”
977
Toorluuterpassuit taakku ilimanarsisippaat, nakorsap niviarsiaraq uteriitsutut
isigisimagaa, aamma naartunaveersaateqartariaqartoq killinniarsimagaluaraa.
Naartunaveersaateqarusunnginneq nalinginnaasumik erninermut/ernereernerup kingorna
misissuinermut, imaluunniit naartuersinnermut atatillugu taaneqartarpoq:
▪
▪
1968-i:
”AC-imik neqeroorfigineqarpoq, tamannali itigartillugu.”
978
1975-i: [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]”naartunaveersaammik soqutiginninngilaq, (KT) amb
misissortissaaq (GU) sapaatit akunnerini arfinillit qaangiuppata.”
979
1986-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”Spiralini peertikkusuppaat.
Piviusunngortinneqarpoq.”
980
▪
266
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0277.png
IMMIKKOORTOQ 3
Imaassinnavoq allat naartunaveersaateqarusunnatik toqqaanikuusimassasut, naak tamanna qulaani
takutinneqartutut toqqaannartumik takuneqarsinnaanngikkaluartoq. Pisuni arlalinni nassuiarneqarpoq,
arnat ullut, imaluunniit sapaatit akunnerisa aalajangersimasut qaangiunnerini naartunaveersaammik
piartorluni napparsimmaviliassasoq, kisianni ilaatigut takuneqarsinnaaneq ajorpoq, tamanna ilumut
pisimanersoq. Tamanna aamma ilaatigut napparsimasunut nalunaarsuiffimmut 1968-imeersumut
atuuppoq, amerlasooriarluni erninikuusimasoq, 18-it sinnerlugit ukiulik, pillugu nakorsaq allassimalluni,
arnaq naartunaveersaatinik ilisimasaqanngitsoq, kisianni arlaqarnerusunik meerartaaqqinissani
pinngitsoortikkusukkaa. Tamatuma kingorna ima allassimavoq,
”sapaatit
akunneri arfinillit
qaangiuppata pinngitsoornani misissortikkiartussalluni neriorsuivoq, naartunaveersaatit pillugit
oqaloqatigineqassalluni.”
Ilumut aggersimanersoq takuneqarsinnaanngilaq Ilimanarsinnaavoq arnaq
naartunaveersaateqarusussimanngitsoq, imaluunniit nunap immikkoortuanit tassannga allamut
nuussimasoq.
981
Arnanik, naartunissaminnik kissaateqarnertik pissutigalugu naartunaveersaateqarusussimanngitsunik,
aammalu tamanna malinneqarsimasoq assersuutissaqarpoq:
▪
1972-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]: Spiralini oktobarimi peertippaa,
”naartulernissani
kissaatigigamiuk.”
982
1977-i [arnaq 18-it sinnerlugit ukiulik]:
“naartulernissani kissaatigivaa, aalajangersimasumik
ikinnguteqarpoq, [Depo-]
Provera ingerlatiinnarusukkunnaarpaa”
983
▪
Sulialli ilaanni takuneqarsinnaavoq, arnap spiralini peertikkusullugu kissaateqartoq, tamannalu pinani,
nakorsap pasitsaassimagunarmagu
–
arnap nammineq kissaatiginngisaanik
–
angutip kissaatigigaa:
”paasiniaaffigilluarnerani
paasinarsivoq, angut meerartaaqqikkusuttoq. Siunnersorpara ukioq ataaseq
utaqqeqqullugu, tamannalu isumaqataaffigilluinnarpaa.”
984
Spiralinut nalunaarsuiffinni nassaarineqartuni akuersineq pillugu, imaluunniit niviarsiaqqat/arnat,
nalunaarsuiffinni taaneqarsimasut, spiraliliinissaq pillugu paasissutissinneqarsimanersut
paasissutissaqanngilaq.
Akuersitsinerup pineranik suliassaqarfimmi suliallit isiginninnerat
Inuit naartunaveersaatinut tunngasunik suliassaqarfiup iluani ilisimasallit arlallit, oqaluttuassallutik
toqqaasimasut, akuersisitsisarneq isummerfigivaat. Ataatsimut isigalugu oqaluttuarineqartuni
assigiissutaavoq, suliassaqarfimmi suliallit taakku piffissami qulaajaaffigineqartumi niviarsiaqqat/arnat
naartunaveersaatinik tunineqarsimasut akuersiseqqaarnagit pisimanerat akerlilerluguluunniit
tupigusuutigimmassuk.
985
”Upperisinnaanngilara akuersisitsinertaqanngitsumik spiralimik ikkussisoqarsimanera,
imaluunniit tamanna uanga ilisimasaqarfiginngilara. Nalunngilara ilaannikkut ilaannit
oqaatigineqartartoq...taamaaliortoqartariaqaraluartoq. Kisianni ilimaginngilara
taamaaliortoqartartoq.
Naluara.”
[suliassaqarfimi sulialilik NAPP., 8]
Suliassaqarfimmi suliallip allap aamma qularutigivaa, niviarsiaqqat aamma arnat ilisimanngisaminnik
imaluunniit akuersisinneqaqqaarnatik spiralilerneqartarsimanissaat:
267
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0278.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Radiomi tusaasara taanna ’aperineqaqqaarnanga spiralilerneqarnikuuvunga’
tupigusuutiginikuuara. Tannartaa tupigusuutiginikuuara, arnap annernartoq qanoq
misigisimanarnersoq maluginngitsoorsinnaanngimmagu. Taamaattumik tupigusuutigivara, ilaat
oqartarmata
ilisimanngisaminnik spiralilerneqarsimallutik. Eqqarsaatiga siulleq taannaavoq.”
[suliassaqarfimi sulialilik NAPP., 7]
Oqaaseqaat taanna ikkussineq anniarnermut atassuteqarmat taava arnat spiralilerneqarsimallutik
ilisimasimassagaannik ilimasuuteqarnermik takutitsivoq.
Suliassaqarfimmi sulialik aamma oqarpoq. ”Eqqaamasakka
malillugit taanna [spirali] arnanut
ernereersimasunut, aamma arnanut (…) naartuersissimasunut atorneqartarpoq. Soorunami arnat
arlaannaalluunniit taassuminnga atuinissaanik pinngitsaalineqarneq ajorpoq.”
.”
[suliassaqarfimmi
sulialik NAPP., 7]
Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaannut ministeriusimasup, Tom Høyemip, tunngavilersuutigivaa,
niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit naartulersarnerat pissutigalugu, aamma kinguaassiuutitigut nappaatit
atugaanerujussuat pissutigalugu, aamma danskit [tikisitat] angutit arnanik ilassarsiortarmata
pitsaasuusoq niviarsiaqqat aamma arnat sapinngisamik amerlasuut spiralimik iluaqutseneqarnissaat.
Allatut oqaatigalugu spirali atorfissaqartinneqarpoq.
Ataatsimut isigalugu suliassaqarfiup iluani sulisut akornani isumaqatigiittoqarpoq, spiralimik ikkussineq
pinngitsaaliissummik pisarsimanngitsoq taakku isumaqaramik. Naak pinngitsaaliinerup
atorneqarsimanera ilisimasaqarfigalugu taakku tamarmik itigartilluinnaraluaraat, taakkunani
amerlanerpaat niviarsiaqqat/arnat, namminneq suliassaqarfimmi sulialittut ilisimasaqarfiginngisaminnik,
kimiigiiserfigineqarsimasinnaanissaat akerlilinngilaat. Suliassaqarfimmi sulialik oqaluttuarpoq:
”Paasisara malillugu tassaavoq namminneq aalajangigaat, kisianni angajoqqaaminnit
imaluunniit ilinniartitsisuminnit, imaluunniit kinaagaluarnersumit, taanna atussagaat
oqarfigineqarsimanersut
–
naluara. Aamma tamanna apeqqutigineq ajorpara. Taakku
takkuttarput oqarlutillu spiralilerneqarusullutik, aamma amerlasuutigut anaanaasoq
peqataasarpoq. Anaanaminit pinngitsaalineqarsimanersoq ilisimasaqarfiginngilluinnarpara.
Periarfissap tamatuma piusinnaanera eqqarsaatigineq ajorpara. Kisianni piviusumik
pinngitsaaliineq,
taanna misiginikuunngilara.”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 1]
Suliassaqarfimmi suliallip allap oqaluttuarivaa, niviarsiaqqat naartunaveersaammik perusullutik
namminneq aggertartut, kisianni taakku amerlasuutigut allanit, assersuutigalugu napparsimmavinni
sulisunit kajumissaarneqartarsimasut. Soorluttaaq aamma taanna isumaqartoq, spiralilerneqarnissamik
periarfissaq ilisimaneqalermat, aamma ”taakku
naartunaveersaammik taama ittumik
napparsimmavimmi pissarsisoqarsinnaasoq tusaramikku (…) taava immaqa taanna perusullugu
namminneq napparsimmavimmut saaffiginnissimassapput.”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP.,
7)]
Naak pinngitsaaliineq pineqanngikkaluartoq, suliassaqarfimmi suliallit ilaata oqaatigivaa, illoqarfimmi
sumiiffigisamini arnat amerlasuut spiralilerneqarsimasut. ”Kisianni
paasitinneqanngilagut
pinngitsaaliilluni taamaaliortoqarnersoq. Imaluunniit tamanna pillugu erseqqissumik
ilitsersuunneqanngilagut. Kisianni taamanikkut naartunaveersaammik atuilersut
amerlasoorujussuupput. Illoqarfimmi tassani amerlasoorujussuit taassuminnga atuilerput.”
Taassumali
arnaq ataaseq, spiralilerneqarusunngitsoq, eqqaamavaa, nakorsalli oqarfigivaa taamaaliussasoq:
”Taamanikkut
attortippunga nalligalugulu.”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 6]
Ataatsimut isigalugu peqqinnissaqarfimmi sulisut, oqaluttuaminnik tunniussisut, akornanni
isumaqatigiittoqarpoq, niviarsiaqqat aamma arnat namminneq naartunaveersaammik piartorlutik
napparsimmavimmut saaffiginnippata tamanna akuersinertut paasisariaqartoq. Ilutigitillugu taakku
268
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0279.png
IMMIKKOORTOQ 3
erseqqissarpaat, naak napparsimasut akuersimanissaannik piumasaqaat ullumikkut pisussaannartut
isigineqaraluartoq, kingusinnerujussuakkut tamanna aatsaat peqqinnissaqarfimmut eqqunneqavissoq.
Taakku oqaluttuarivaat, taamanikkut arnanit imaluunniit niviarsiaqqat, 18-it inorlugit ukioqarpata,
angajoqqaavinit akuersissummik pissarsiniartarneq Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit
atugaanngitsoq.
Suliassaqarfimmi sulialik, piffissami 1973-i sioqqullugu sulisimasoq oqarpoq
”Tassami,
spiralilerneqarusullutik oqarlutik aggeraangata taava ilimagineqartarpoq tamanna pillugu
angajoqqaatik oqaloqatigisimagaat, imaluunniit… naamik, akuersissutinik pissarsiniartoqarneq
ajorpoq.”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 1]
Oqaaseqaatip taassuma ilimanarsisippaa, piffissami tassani, suliassaqarfimmi suliallip eqqaasaani,
napparsimmavimmi pineqartumi sulisut akuersineq pillugu niviarsiaqqat/arnat oqaloqatiginissaannut
aalajangersimasumik suleriaaseqanngitsut. Aamma tamatuma ilimanarsisippaa, sumiiffimmi tassani,
piffissami tassani pineqarpat naleqqussinnaasumik niviarsiaraq ukiukitsoq pineqarpat angajoqqaat
akuersisimanissaasa qulakkeerneqarnissaannik suleriaaseqartoqarsimanngitsoq.
Angajoqaanit/angajoqqaatut akisussaatitaasunit akuersineq
Angajoqqaat akuersisimanissaat, oqaatigineqareersutut, inuusuttunut 15-iniit 17-inik ukiulinnut
piffissami tassani 30. septembari 1973-ip ilanngullugu piumasaqaatigineqarpoq. Angajoqqaanit
allakkatigut akuersissutinik, imaluunniit tamakkununnnga immersugassanik allagaatinik
toqqortaasivinni nassaanngilagut. Aamma tamatumunnga innersuussutinik takusaqanngilagut, nunap
nakorsaanut 1973-imi nalunaarutiginninneq ataaseq eqqaassanngikkaanni, tassani nunap
immikkoortuani nakorsaq oqaluttuarluni ”Loop-ip
[spiralip Lippes Loop-ip] siullermeerluni
ikkunneqarnerani ukiut apparaluttuinnarput, aamma angajoqqaat/angajoqqaatut akisussaatitaasoq +
pt.-i [napparsimasoq/passunneqartoq] + nakorsaq isumaqatigiikkaangata loop-i ikkunneqartarpoq,
aamma taamatut suli atoqateqarnikuunngitsunut. Massakkumut 15-inik ukiulinnut ukiutigut killiliussaq
pivisiusorsiortuunngilaq. Maani siullermeerluni ikkussinermi ukiut 15-it inorpai, aamma ilaannut
tunngatillugu suli appasinnerujussuulluni”
986
.
Nalunaarutigineqartumi uani tassa takuneqarsinnaavoq, akuersissummik pissarsisoqartartoq, aamma
niviarsiaqqanut spiraliliisoqaraangat angajoqqaat akuersisimanissaat piumasaqaataatillugu nakorsap
napparsimasup/passunneqartup aamma angajoqqaat/angajoqqaatut akisussaatitaasut
isumaqatigiissimanissaat qulakkeeqqaartaraa. Oqaloqatigiinnerilli taakku piviusumi qanoq
ingerlanneqartarsimanersut nalunarpoq.
Akuersineq pillugu toqqaannanngitsumik paasissutissiineq
Peqqinnissamut tunngasut pillugit allagaatit toqqortaatigineqartut allat aamma
–
paasissutissat
napparsimasunut tunngasut saniatigut
–
akuersisitsinermi qanoq ingerlasoqartarsimaneranik
paasisaqarnissamut tapertaasinnaasut pigineqarput. Angalanernit nalunaarusiani toqqortaatigineqartuni
nakorsat najugaqarfinni mikisuni tikeraakkaminni naartunaveersaatinik atuineq aamma-piumaneqarnerat
taavaat. Pisut ilaanni takuneqarsinnaavoq, kapitali 3.4-mi oqaatigineqartutut, arnat
spiralilerneqarnissaminnik soqutiginnissimasut.
987
Pisulli ilaanni nakorsat killormoortuanik
nalunaarsuisarsimapput: ”Spiralimik
ikkussinissaq akuersaarneqarpallaanngilaq. Allaanngilaq arnat
arfineq-pingasut sinnerlugit meeraqaraangamik allanik takkuttoqaqqissagaluarpat soqutigineq
ajoraat.”
988
269
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0280.png
IMMIKKOORTOQ 3
Taamaattumik angalanernit nalunaarusiat pissutsit ataasiinnarmik sammiveqannginnerat takutippaat,
aammali arnat spiraleqarusuttunik, aamma naartunaveersaateqarusunngitsunik ilaqartut takutillugu.
Angalanernit nalunaarusiat aamma, takutinneqartutut, takutippaat arnat ernisimasut ernereernerminni
naartunaveersaatilerneqartarnissaasa qulakkeerneqartarnissaat peqqinnissaqarfimmi sulisut qitiutikkaat,
aamma amerlasuutigut arnanut neqeroorutitut nassuiarneqartarluni. Tamatuma takutippaa, arnat
naartunaveersaateqarusunnerlutik namminneq isummerfigissagaat siunertaasimasoq. Ilutigitilluguli
angalanermut nalunaarusiani takusinnaavarput, naartunaveersaatinut tunngasut pisuni amerlasuuni
nakorsanit aallartinneqartartut, amerlasooriarlutik ernisimasut immikkut ujartuiffigisarsimagaattut
isikkulimmik
–
pisartoq, pisuni arlalinni akerleriinnermik pilersitsisartoq (naleqq. kapitali 3.4.).
989
Angalanernit nalunaarusiani nalunaarsorneqarsimasut taamaalillutik akuersisarnermut tunngatillugu
pissutsinik erseqqissumik takutitsinngillat, pingaartumik sukumiisumik allanneqarneq ajormat nakorsap
aamma arnat ataasiakkaat akornanni oqaloqatigiinneq qanorpiaq ittoq pisimanersoq. Periuseq spirali
sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngitsumik tiguneqartarsimasutut isikkoqarpoq, aamma
nassuiarneqartutut assigiinngitsut tunngavigalugit naartunaveersaammik tunniussisoqartarluni.
Paasisaqarfik alla, akuersisitsisarnermut suleriaaseq pillugu paasisaqarfiusoq tassaavoq spiralit pillugit
nalunaarutiginninnerit, nunap immikkoortuini nakorsat nunap nakorsaaneranut 1970-ikkut
allartinneranni nassiussaat. Tassani takusinnaavarput, arnat p-pille-nik perusunnerullutik spirali
piumanagu kissaateqartut nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmit ataatsimit eqqumaffigineqartoq.
Tassani takuneqarsinnaavoq, assersuutigalugu 1972-imi,
”p-pille-nut
ikaarsaarnissamik
kissaateqartarneq annertusigaluttuinnartoq.”
990
Takusinnaanngilarput arnat ilumut p-pille-nik
atuinermut nuussimanersut, kisianni taassuma paasinarsisippaa, arnat nunap immikkoortuani tassaniittut
nakorsartik naartunaveersaat qanoq ittoq kissaatiginerlugu oqaloqatigisaraat. Nunap immikkoortuani
nakorsaqarfik
alla eqqaaneqareersutut ukioq taanna allappoq: ”Arnat
maani p-pille-nik pisartut
amerligaluttuinnarput, tamannalu ajunngivissumik ingerlappaat”.
Kingullertut issuarneqartup
takutippaa, arnat p-pille-nik atuinermut nuunnissaat nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmi tassani
ajornanngitsoq, aamma tassunga atatillugu annertuunik ajornartorsiuteqanngitsutut sumiiffimmi tassani
nakorsap isigigaa.
Arnat namminneq naartunaveersaateqarusullutik oqaaseqarnerat nalunaarutit ilaannit ataatsimit 1973-
imeersumit erseqqissarneqarpoq, tassani nunap immikkoortuani nakorsaq ima allammat: ”Arnat
naartuleqqikkusullutik spiralertik peertikkusullugu kissaateqartut amerligaluttuinnarsorinarput.”
Aammaarluta takusinnaanngilarput spirali peertissimaneraat, kisianni taama pisoqarsimannginnissaanik
ilimasunnissatsinnut pissutissaqanngilagut.
Nalunaarutigineqartut malillugit naartunaveersaatit atorneqarnerisa siuarsarneqarnissaat pillugu
peqqinnissaqarfiup suliaqarnera piffissap sivisunerusup ingerlanerani allanngorartorujussuusinnaasoq
aamma takusinnaavarput. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfik ataaseq ukioq 1973-imut tunngatillugu
nalunaaruteqarnerminni ima allappoq:
”Ukioq 1973-imi
inunngortut amerlassusiat ukiorpaalunngortuni takusimanngisatsinnik
qaffasinnerpaajuvoq. Tamannami aamma naatsorsuutigineqarsinnaasorinarpoq, tassa ukiuni
arlalinngortuni annertuumik appariaateqarnikullutik amerliartoqqilernerat. Aammali
erseqqilluinnarpoq neqeroorutip tunniunneqartartup annertussusianut attuumassuteqartoq,
aammalu tassunga atatillugu ilisimatitsissutigisinnaavarput 1973-ip naajartornerani sulineq
taanna annertuseqqikkatsigu.”
991
Issuaaneq pissutsinik arlalinnik takutitsivoq: Siullertut, naartunaveersaatit atorneqalernissaat pillugu
annertuumik paasisitsiniaasimanerup kingunerisaanik ukiuni arlalinni appariaateqareernerup kingorna
270
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0281.png
IMMIKKOORTOQ 3
inuit meerartaaqqikkusullutik aallartimmata sumiiffimmi nakorsap nalinginnaasutut isigivaa.
Aappaattut, nunap immikkoortua 1972-imiilli aallartittumik annertuumik suliaqarnerminik
unitsitsisimasoq
–
aamma suliassaqarfik taanna 1973-ip naajartornerani aalluteqqilersimagaa,
inunngortut amerlassusiisa qaffariaateqarnerat misigigamikku. Taamaalilluni naartunaveersaatit
atorneqarnerisa siuarsarneqarnissaat pillugu nunap immikkoortuani tassani peqqinnissaqarfiup
suliaqarnera ukiualunnguit ingerlanerini allanngorartorujussuusimasutut isikkoqarpoq. Pingajuattut,
peqqinnissaqarfiup sulinerata annertussusiata aamma inunngortut amerlassusiisa akornanni
toqqaannartumik atassuteqartoq nakorsap isigivaa
–
tamatumalu paasinarsisippaa, pingaarnertut inuit
namminneq peqqinnissaqarfimmut saaffiginninneq ajortut, kisiannili neqeroorfigineqaraangamik
naartunaveersaateqalersartut. Isuma taanna nunap nakorsaaneranit tapersersorneqarpoq. Taanna nunap
immikkoortuani nakorsamut akissuteqarluni allappoq ”Naartunaveersaatit
pillugit neqeroorut
tunniunneqartoq napparsimasup/passunneqartup naartunaveersaammik atuinissaminik
kissaateqarneranut sunniuteqartartoq isumaqarninni qularnanngitsumik ilumoorputit.”
992
Allakkami
aammattaaq takuneqarsinnaavoq, 1973-imi inunngortut amerlassusiannik nunap nakorsaanera aamma
soqutiginnittoq.
Peqqinnissaqarfiup suliaqarnerata aamma inunngortut amerlassusiisa imminnut qanittumik
ataqatigiinnerat nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmit nalunaaruteqarnermi 1975-imeersumi aamma
takuneqarsinnaavoq, tassani ima allassimasimasoqarluni: ”Inunngortut
amerlassusiisa ukiuni kingullerni
allanngorarnerujussuannut [pissutaavoq] spiralit peerneqarnissaannut tunngatillugu nakorsat
isumaasa allanngorarnerat. Taamaalilluni atuaqatigiiaat amerlanngitsunik aamma amerlasuunik
atuartortallit nikerarnerat atuarfiup pisortaata tungaaninngaanniit isornartorsiuineq paasinarpoq.”
993
Nunap immikkoortuani nakorsaq taamaalilluni allappoq, arnat spiralitik peersissaneraat, imaluunniit
qaqugu peersissinnaanerat pillugu piffissap sivisunerusup ingerlanerani assigiinngitsunik
isumaqartoqartartoq. Tamanna annertunerusumik itisiliiffigineqanngilaq, kisiani ilimanarsinnaavoq,
arnat ilaannikkut namminneq aalajangersinnaaneq ajoraat spirali peerneqassanersoq.
Nunap immikkoortuani nakorsap taamaalilluni tikkuarpaa, piffissap sivisunerusup ingerlanerani
inunngortut amerlassusiisa nikerarnerat allaat atuarfiup pisortaanit maluginiarneqarsimasoq, sulinermut
atatillugu atuartut amerlassusiat malillugu atuarfiit pisariaqartitaat suut naammassineqartariaqassanersut
pissutigisimagunarlugu.
Allagaatit toqqortaatigineqartut malillugit aammattaaq takusinnaavarput, niviarsiaraq/arnaq
naartunaveersaateqarnersoq arnanut namminernut aamma nakorsanut/peqqinnissaqarfimmi sulisunut
kisimi pinnani inunnut allanut aamma pingaaruteqartoq. Tamanna angerlarsimaffiup avaataanut
atuuppoq, soorlu atuarfiup pisortaa tamatumunnga assersuutissaasoq, kisianni aamma angerlarsimaffiup
iluanut tamanna atuuppoq. Paasisaqarfinni arlalinni arnat naartunaveersaatinik atuinersut arnanut uisut
kapitali 3.4-mi oqaatigineqartutut, pingaarutilimmik pissutaasut takussaapput. Angalanermit
nalunaarusiani takutinneqareersutut takusinnaavarput, nakorsat paasiuminaatsikkaat arnat
–
imaluunniit
taakku uiisa
–
naartunaveersaatit atorusunngikkaat, aamma angutit qisuariartinniarlugit nakorsat
misiliisarsimasut.
994
Arnat naartunaveersaateqalernissaminnut piumassusiannut angutit
pingaaruteqassusiat spiralit pillugit nalunaaruteqarnerit ilaanni, nunap immikkoortuani nakorsanit nunap
nakorsaaneranut 1974-imi
nassiunneqartumi, aamma oqaaseqarfigineqarpoq. ”Arnapaalussuit
naartunaveersaatinik qanorluunniit ittunik atuerusunngitsut takullugu tupinnarpoq, uimik, p.t.-ip
(napparsimasup/passunneqartup) inooqataata kissaatiginngikkaa tunngavilersuutigalugu.
Akuttunngitsumik paasissutissinneqartarpugut uisup, p.t.ip (napparsimasup/passunneqartup)
inooqataataa spirali nusullugu peersimagaa.”
995
Suliassaqarfimmi suliallit ilaata, suleriaatsimik ilisimasallip, nalunaaruteqarnermini angutit pingaarutaat
aamma eqqaasimavaa:
271
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0282.png
IMMIKKOORTOQ 3
”Taava anillalluni oqaluttuarpoq nakorsaq oqarsimasoq massakkut spiralilerneqassalluni,
kisianni meerartaarusuleruni taava napparsimmaviliassaaq, taassuma nusunneqarsinnaasumik
pituutaqarnera pissutigalugu. Aamma taanna illaatigisorujussuusatsinnik oqaaseqarsimavoq;
uiata paasinavianngikkaa tassaniittoq. Quinartorujussuuvoq, pissutigalugu taassuma taava
nalussavaaª, taava arnap eqqissilluni atorsinnaassavaa. Tamannami
akerlerisorujussuussagaluarpaa, kinguaassiorsinnaaninimi taamatut takutikkusussagamiuk.”
[suliassaqarfimmi sulialik, 5]
Suliassaqarfimmi sulialik taanna aamma oqaluttuarpoq:
”Ilisarisimasama ilaat aperivara, suleqatiga, nuliata ukiut tamakkiallugit meerartaartarnera
isumassarsiatsialaanersoq, akissutaa eqqaamavara
–
naalanngippallaaqimmat, tassa:
”Angutaalluartup nuliani uninngatiinnarneq ajorpaa”.
“Alla aperivara usuup puui atorsinnaannginnerai, taava akivoq ”ilumut,
taamaaliortoqarsinnaalluarpoq
– puisinniarluni tupanut pooralugit iluartorujussuupput” (…)
tamakku narrugivaat. Inuiaqatigiit angutinit aqunneqarnerusut inuuffiginikuuagut.”
[suliassaqarfimmi sulialik, 5]
Suliassaqarfimmi sulialik alla oqaluttuarpoq:
”Arnap qanoq innerminik inissisimaffia pillugu nakorsaq oqaluttuuppara,
meerartaartarnerpassuani aliasuutigivaa
– taassuma uia … aap, immaqa taama oqassalluni
sakkotugaluarpoq, kisianni, arnaq taanna misigisimavoq timini uiminit atornerlunneqartoq.” ”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 7]
Paasissutissat takutippaat, arnat aamma taakku uiisa naartunaveersaatinik itigartitsisarnerannik nakorsat
paasiuminaatsitsinerisa saniatigut arnat ilaat, spiraleqarusullutik kissaateqaraluaraangamilluunniit
perusunnerlugu, imaluunniit atatiinnarusunnerlugu namminneq toqqarsinnaaneq ajoraat, taakku uii arnat
sinnerlugit aalajangiisarmata, imaluunniit aalajangiinermik allanngortitsisarmata. Aamma meeqqanut
ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi suliamut tunngasup eqqaaneqartup (naleqq. kapitali 3.4) takutippaa,
niviarsiaraq naartunaveersaateqassanersoq ilaqutaasut aamma aalajangiisinnaasut.
Peqqinnissaqarfimmit paasissutissiineq
Akuersinissamut tunngaviusumik atugassarititaasoq tassaavoq, suna akuerinerlugu ilisimassallugu.
Arnat, oqaluttuaminnik tunniussisut, ilarpassui, kapitali 3.5-imi nassuiarneqartutut,
naartunaveersaatilerneqaramik sukumiisumik paasissutissinneqarsimanatik misigisimapput.
Immikkoortoq 1-imi nassuiarneqartutut piffissami qulaajaaffigineqartumi ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiornerup, kinguaassiuutinik atuinerup aamma naartunaveersaatinut tunngasut iluini suliniutit
arlalissuit ingerlanneqarput. Suliniutit ilarpassui oqalugiarnikkut imaluunniit saqqummiinikkut
ilinniarfeqarfiit ataanni atuartitsinikkut suliniutinik, imaluunniit siammasissumik paasisitsiniaanernit
tunngaveqarput. Paasissutissani takuneqarsinnaavoq, nunap immikkoortuini assigiinngitsuni nakorsat
sammisaqartitsinerni, ilinniartitaanikkut ingerlatsivinni ingerlanneqartuni, peqataasarsimasut.
996
Tamatuma saniatigut peqqinnissaqarfiup ataani paasissutissat qanoq ittut tunniunneqartarsimanersut
pillugit paasissutissanik arlariinnik nassaarpugut. Angalanernit nalunaarusianit toqqortortaatigineqartuni
takusinnaavarput, 1960-ikkut naajartorneranni aamma 1970-ikkut aallartinneranni nunap
immikkoortuini nakorsat sumiiffiit mikinerusut ilaanni paasissutissiillutik saqqummiussisarsimasut.
997
272
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0283.png
IMMIKKOORTOQ 3
Aamma angalanernit nalunaarusiani takuneqarsinnaavoq, saqqummiussisarnerit taakku
soqutigineqarpallaarneq ajorsimasut. Assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq, kinguaassiuutitigut
nappaatit aamma naartunaveersaatit pillugit nakorsaq ataaseq 1969-imi oqalugiarsimasoq, aamma
nalunaarusiami allanneqarsimalluni inuit 18-it amerlanerunngitsut takkussimasut.
998
Aamma nakorsat, spiralip eqqunneqarnerani misigisatik pillugit paasissutissartalinnik imalinnik
allaaserisaminnik saqqummiussaqarnikut, nassuiarpaat peqqinnissaqarfik atortussanngortitsinermut
atatillugu uummaarissumik paasisitsiniaanermik suliaqarsimasoq. Ole Berg, nunap immikkoortuani
Narsami nakorsaasimasoq assersuutigalugu allaaserisami 1971-imeersumi allappoq:
”Aallaqqaataaniilli sakkortuumik takoqqusaarinissap ingerlanneqarnissaa pingaartinneqarpoq:
sumiiffimmi oqaatsit marluk atorlugit atuagassiami paasissutissanik allaaserisat
akuttunngitsumik saqqummiunneqartarput, plakatit napparsimmaviup utaqqisarfiani
nivinngaassorneqarput
[… ] aamma naartusunik-
aamma kinguaassiuutitigut nappaatit pillugit
misissuinerni tamani “spirali” pillugu allaaserisanik oqaatsit marluk atorlugit naqitikkanik
agguaasisoqartarluni.”
999
Tamatuma saniatigut Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiit ilaasa ataatsip allagaatinik toqqortaasiviani
takusinnaavarput, nunap immikkoortuani nakorsap spiralimik ikkussineq pillugu
napparsimasunut/passunneqartunut ilitsersuutinik arlaqarnersunik nunap nakorsaanera nassitseqqullugu
1970-imi
qinnuigisimagaa. ”
Spiralinut ilitsersuutinik kalaallisut oqaasertalinnik hunnorujunik
nassitsilaarit,”
1000
taanna allappoq. Taassuma takutippaa, nunap immikkoortuani tassani ilitsersuutinik
tunniussisoqartarsimasoq, aamma 1970-imi arnanut spiralilerneqartunut
napparsimasunut/passunneqartunut ilitsersuummik (kalaallisut oqaasertalimmik) suli
tunniussisoqartarnissaa anguniarneqartoq. Ilisimanngilarput, taama suleriaaseqarneq qanoq
sivisutigisumik ingerlateqqinneqarsimanersoq. Aamma ilisimanngilarput, nunap immikkoortuini allani
ilitsersuummik tunniussisoqartarsimanersoq. Nalunaarutigineqartartut taakku nunap immikkoortuani
tassani 1971-ip kingorna, spiralip nalinginnaasumik atorneqalersutut isigineqalernerata kingorna,
unissimasutut isikkoqarput.
Ataatsimut isigalugu tamatuma paasinarsisippaa, 1968-imiit 1971-i ilanngullugu, spirali pillugu
inuiaqatigiinnut paasissutissiinissaq nakorsat ilaannit eqqumaffigineqarsimasoq. Teknikki nutaaq,
inuiaqatigiit aviisini atuagassianilu atuarsinnaasaat eqqaassanngikkaanni ilisimasaqarfigissallugu
periarfissaqarfiginngisaat pineqarpoq.
Takusinnaavarput paasitsiniaanermik suliaqarnermi peqataanissaq piffissap sivisunerusup ingerlanerani
peerussimanngitsoq, naak spiralip teknikkitut nutaatut inuiaqatigiit ilisimasaqarfigeriinngisaat, allagaatit
toqqortaatigineqartut malillugit, nalinginnaasumik atorneqalernerata kingorna soqutiginninneq
annertooq annikilliartorsimagaluartoq. Nunap immikkoortuani pineqartumi sumiiffimmi mikinerusumi
nakorsiartarfeeqqami ukiumoortumik nalunaarusiami assersuutigalugu aamma takuneqarsinnaavoq,
sumiiffimmi peqqissaasoq atuartitsinernik assigiinngitsunik ukiuni amerlasuuni suliaqartarsimasoq.
Meeqqat atuarfianni soraarummertussanik atuartitsineq, aamma kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
atuartitsinermut atatillugu niviarsiaqqanut 14-15-inik ukiulinnut tamanut naartunaveersaatit pillugit
niviarsiaqqat ataasiakkaarlugit tamaasa ilitsersuisoqarsimasoq taaneqarpoq. Aamma anaananngorlaanut
isumassuinermut tunngasumi aamma nalunaarutigineqartumi takuneqarsinnaavoq, ”naartunaveersaatit
pillugit paasinninneq annertusigaluttuinnarpoq, periuseq nalinginnaanerpaamik atorneqartoq
tassaavoq spirali, kisianni arnat marluk iluatsittumik p-pille-mik periuseq ingerlappaat.”
1001
Tamatuma
takutippaa, piffissap sivisunerusup ingerlanerani naartunaveersaatit pillugit paasinninneq aamma
ilisimasaqarneq annertunerulersimasoq peqqissaasoq isumaqartoq, aamma arnat ilaat spiralimut
taarsiullugu p-pille-nik toqqaasimasut.
273
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0284.png
IMMIKKOORTOQ 3
Aamma ilisimavarput, piffissami qulaajaaffigineqartumi kingusinnerusukkut, arnap
naartunaveersaammik tunineqarnissaa sioqqullugu nakorsap oqaloqatiginninnissaanut malittarisassat
sukuumiisorujussuit atuutilersinneqarnikuusut. Taakku ilitsersuut, danskit Indenrigsministereqarfiata
septembarimi 1986-imi saqqummiussaa, malillugu takuneqarsinnaapput:
”Oqaloqatigiinnermi aallarniutigalugu naartulernissamik pitsaaliuinermi periuseq sorleq
atussallugu arnap, uiusup imaluunniit aappariit takorloorneraat nakorsap paasiniartassavaa.
Naak sullinneqartoq aalajangersimasumik atugaqarusulluni kissaateqarluni takkukkaluartoq
periutsit allat ilisimaneqarnissaat nakorsap qulakkeertariaqarpaa. Pisariaqassappat periutsit
assigiinngitsut pitsaaqutaat, ajoqutaat, sunniuteqarluarsinnaassusiat, saniatigut
sunniutigisartagaat aamma akii nakorsap nalinginnaasumik paasissutissiissutigisariaqarpai.
Naartunaveersaatitut atortussaq naleqqunnerpaaq sullinneqartup nakorsallu
isumaqatigiissutigigunikku periutsip atorneqartussatut takorloorneqartup
iluaqutaasinnaassusissaa sullinneqartup siusinnerusukkut massakkullu peqqissutsimigut
oqaluttuassartaa itisiliiffigalugulu misissuinikkut nakorsap qulakkiissavaa. Tamatuma kingorna
periutsip atornissaanut nakorsaq immikkut ilitsersuisinnaavoq, aamma periutsimi
toqqarneqartorpiami saniatigut sunniutaasinnaasut pillugit, aamma sullinneqartoq qanoq ittunik
ersiuteqarnermini nakorsamut saaffiginnittariaqarnersoq pillugit paasissutissiilluni.”
1002
Nunap nakorsaanera ukiumoortumik nalunaarusiamini 1987-imut tunngasumi allappoq, kaajallaasitap
nr. 11-p suliarineranut atatillugu malittarisassatut atorneqarsinnaasunik nakorsanut nassitsisimalluni.
1003
Tamanna aamma Depo-Provera-suliamut (naleqq. kapitali 1.6) tunngatillugu erseqqissarpaa.
Inuit, naartunaveersaatit pillugit suleriaaseq pillugu ilisimasallit, oqaluttuaminnik tunniussisimasut
akornanni niviarsiaqqat aamma arnat naartunaveersaatit pillugit qanoq annertutigisumik aamma sunik
paasissutissinneqartarsimanersut pillugu misigisimasaat assigiinngiiaarput. Inuit taakku ilaat
oqaluttuarput, paasissutissanik siunnerfilinnik annertuaallaanngitsunik peqarsimasoq.
Peqqinnissaqarfimmi suliassaqarfimmi suliallit ilaat ataaseq, Kalaallit Nunaanni 1970-ikkut missaanni
sulisimasoq, assersuutigalugu
oqaluttuarpoq: ”Eqqortumik
oqassaguma, taava isumaqarpunga
paasissutissaqarpallaanngitsoq. Eqqaamanngilara allakkatigut paasissutissanik peqarnikuunersoq,
tassami naqitaaqqanik assigisaannilluunniit. Spiralit puuini naqitaaraqartarpoq danskisut aamma
tuluttut oqaasertalinnik. Kisianni atortarnerlutigit eqqaamaqqissaanngilara.”
Suliassaqarfimmi
sulialimmut uunga tunngatillugu ullumikkut erseqqissumik eqqaamaneqarsinnaanngilaq piffissami
1971-i sioqqullugu paasissutissanik immikkut ittunik tunniussisoqartarnersoq. [suliassaqarfimmi sulialik
NAPP.,1] Suliassaqarfimmi sulialik alla paasissutissiineq pillugu oqaluttuarpoq: ”Uanga
tassa...Paasissutissanik tunniussisarpugut. Kisianni naluara qanoq iluaqutaasimatiginersoq”.
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 3].
Akerlianik siusinnerusukkut Naalagaaffiup sinniisorisimasaa Gunnar Martens isumaqarpoq, 1966-imiit
1982-ip tungaanut atorfilittaasimasoq, paasisutissiisarnerup qaffasissusia naammallunilu
pissarsiarineqarsinnaanikuusoq: ”Isumaqarpunga,
nakorsatut ileqqorissaarnissamut nalinginnaasumut
tunngatillugu takuneqarsinnaasoq, pitsaasumik ilitsersuisoqartarsimallunilu pitsaasumik
paasissutissiisoqartarsimasoq. Paasisitsiniaasarnerit ilisimasaqarfigivakka, (…) napparsimmavinnut
iseraangama takusinnaasarpakka plakatit, allallu, aamma takuneqarsinnaalluni spiralimut
tunngasumik paasisitsiniaasoqartoq. Ilisimaneqarluarpoq, aamma eqqaamasara malillugu
oqallisaasarpoq”.
Paasissutissiissarnerup qaffasisussia pillugu isumaqatigiinnginneq taanna, naak inunnut
amerlanngitsunnguanut agguataarsimagaluartoq
–
aamma piffissamut sivisunerusumut
siammarsimagaluartoq
–
paasinarsisitsivoq, ataatsimut isigalugu naartunaveersaatit pillugit
paasissutissiisoqartarsimasoq, aamma napparsimmavinni pissarsiarineqarsinnaasunik, kisiannili aamma
274
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0285.png
IMMIKKOORTOQ 3
nakorsiarnermi namminermi sukuumisumik paasissutissiisoqanngissimasinnaalluni. Tamatuma
saniatigut suliassaqarfimmi suliallit ilaata nalornissutigalugu oqaatigivaa, ”qanoq
iluaqutaasimatiginersoq”,
tassa niviarsiaqqat/arnat paasissutissaq tunniunneqartoq qanoq
paasitigisimaneraat. Inuusuttut akornanni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit misissuineq,1967-imi
aamma 1968-imi ingerlanneqartoq, tikkuussivoq, peqataasut akornanni naartunaveersaatit pillugit
ilisimasaqarlutik isumaqartut, aamma periutsit atornissaannik aamma isumannaassusiannik paasinnittut
akornanni assigiinngissuteqartorujussuusoq.
1004
Kalaallit Nunaannut ministeriusimasup Tom Høyemip oqaluttuarnermini oqaatigivaa, nakorsat
inissisimaffiat nakorsat aamma niviarsiaqqat/arnat naartunaveersaammik tunineqartut akunnerminni
atassuteqarnerannut pingaaruteqarsimasinnaasoq:
”Paasisimasaqarfigilaarpara allaat ullumikkut inersimasutut qaqortunik kitsililinnut
nalaannartussatut inissittartugut. Aamma kitsilit taakku nakorsamik danskimik, kalaallisut
oqalunneq ajortumik, takutitsippata aamma niviarsiaqqap kalaallip aqqaneq-marlunnik-13-inik
ukiullip, danskisut oqalunneq ajortup, saavani nikorfappat, taava takusinnaalluarpara
attaveqaqatigiinnikkut imaannaanngivissumik ajornartorsiortoqarsimassasoq.” (Kalaallit
Nunaannut ministeri, 10).
Kalaallit Nunaanni nakorsap aamma napparsimasup akornanni attaveqaqatigiinneq nutsigaq pillugu
Tine Curtis-ip ilisimatusaatigalugu allaaserisaani 2001-imeersumi nassuiarneqarpoq, nakorsat aamma
napparsimasut akornanni naapinnermi pissutsit assigiinngitsut pissaanerup agguataarnerata
equngassuteqalerneranut, aamma nakorsiarnerup ataatsimoorluni paaseqatigiissutiginissaanut
atassuteqalernissamut qanoq tapertaasarnersut, tassunga ilanngullugit nakorsiartitsinertaviup ilusaa,
nappaatit pillugit assigiinngitsunik oqaasertaliinerit, oqaatsitigut akimmiffiit aamma nutserineq.
1005
Tassungalu ilanngukkaanni, nakorsaq amerlasuutigut angutaasoq aamma spiralilersinnermut atatillugu
napparsimasoq/passunneqartoq arnaasoq, aamma tamanna piffissami inuiaqatigiinni angutit
aqutsisuunerusut nalaanni, erseqqippoq, taamanikkut nakorsap aamma napparsimasup/passunneqartup
akornani pissutsit naligiinngitsumik pilersarsimassasut, aammalu tamanna taakku akornani
attaveqaqatigiinnermut sunniuteqarluni.
Allagaatinik toqqortaasivinni napparsimasut allanut atatillugu piffissami misissuiffiusumi katsorsaaneq
pissarsiarisimasartik paasisimanngikkaat pillugu assersuutissanik arlalinnik nassaarpugut. Pisuni
arlalinni peqqinnissaqarfimmiit napparsimasunut paasissutissat erseqqissuusimannginnerannut
assersuutissaq ataaseq nunap nakorsaaneranit nunap immikkoortuani nakorsanut tamanut allakkami
1984-imeersumi takuneqarsinnaavoq.
1006
Allakkami nassuiaatigineqarpoq, Rigshospitali nunap
nakorsaaneranut saaffiginnissimasoq, ”napparsimasut
Danmarkimut aallannginnerini
pitsaanerujussuarmik ilisimatinneqartarnissaannik kissaateqarlutik.”
Allakkat ima nangipput,
”Napparsimasoq
Danmarkimut tikikkaangat misissortillunilu, Finsenimullu unitsinneqaraangat aatsaat
nappaat [kræftiugunartoq] pillugu peqqissaarussamik ilisimatinneqartarnera akulikippallaartumik
pisarpoq, tamannalu pisariaqanngitsumik artukkiisarpoq.”
Allakkani aamma takuneqarsinnaavoq,
napparsimasut pillugit inuttut paasissutissat amerlasuutigut amigaataasartut, imaluunniit napparsimasut
ilisimaneq ajoraat qanoq sivisutigisumik katsorsartillutik Danmarkimiissanerlutik, soorluttaaq allatsit
innersuussinerni paasissutissanik amerlasuutigut amigaateqartartut. Allakkat taamaalillutik
naartunaveersaatinut immikkut tunngassuteqanngillat, kisiannili peqqinnissaqarfiup aamma
napparsimasup akornanni attaveqaqatigiinnikkut unammilligassaqartoq takutitsilluni.
Allanut atatillugu aamma ilisimatusartoqarnikuuvoq, Kalaallit Nunaanni napparsimasut aamma nakorsat
akornanni attaveqaqatigiittarneq unammilligassaqarfiusinnaasoq pillugu takutitsisumik.
1007
275
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0286.png
IMMIKKOORTOQ 3
Peqqinnissaqarfiup avataani paasissutissiineq
Siusinnerusukkut nassuiarneqartutut naartunaveersaatit pillugit 1960-ikkut qiteqqunneranni
peqqinnissaqarfiup avataani paasisitsiniaalluni suliat arlalissuit ingerlanneqartarput. Naak
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartitsisarneq piffissap qulaajaaffiup annerpaartaani meeqqat
atuarfianni atuartitsissutinut ilaagaluartoq kapitali 3.5-ip takutippaa, arnanit, oqaluttuaminnik
tunniussisunit, amerlasuut kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atuartinneqarsimallutik, imaluunnit
ataatsimut isigalugu kinguaassiuutinut tunngasut pillugit ilisimasaqarlutik isumaqanngitsut. Arnat
namminneq malillugit, pingaartumik sumiiffinni mikinerusuni, atuartitsineq amerlasuutigut ajoqinit
ingerlanneqartartoq unammilligassaqarfiusarpoq, kinguaassiuutinut tunngasut
paqumigineqartorujussuusarmata. Arlallit aamma oqaatigivaat, ataatsimut isigalugu kinguaassiuutinut
tunngasut paqumigineqartut, aamma tamakku pillugit angajoqqaatik oqaloqatigisinnaanagit.
Suliniutit taakku, kinguaassiuutinut tunngasut aamma naartunaveersaatit pillugit paasisitsiniaanernik
annertunerulersitsinissaq pillugu suliarineqartut saniatigut piffissaq qulaajaaffigineqartoq tamakkerlugu
inuusuttut amerlasuut sammisat taakku pillugit tunngaviusumik ilisimasassanik amigaateqartut arlalinnit
oqaatigineqarpoq.
Atuarfiup pisortaata tullersortaanit atuarfiup pisortaanut allakkani 1968-imeersumi assersuutigalugu
allassimavoq: ”Nalunngikkaluarlugu
nakorsat tungaanninngaanniit, pingaartumik ukiuni kingullerni,
meeqqanik killilersuineq, kinguaassiuutitigut nappaatit il.il. pillugit inuiaqatigiinnut ilungersorluni
paasitsinissaq anguniarneqartoq, isumaqarpunga suliassaqarfinni ataasiakkaani
naqitaaralioqqinnissaq iluaqutaassasoq. Ilaatigut atuartunut angajullernut biologiimi ilinniartitsisutut
atuartut anginerit kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissanik naammattunik aamma
qularnaatsunik tunineqarnissaasa ajornakusoornera maluginialersimavara.”
1008
Ilinniarfissuup kollegiaani nerisaqarnermut nakkutilliisumit Nuummi nunap immikkoortuani
nakorsamut 1971-imi
allakkami allami allassimavoq, ”kollegiani
ilinniartitsisut ullumi
ataatsimiinneranni atuartuutitta akornanni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiisarneq
eqqartorparput. Paasivarput atuartut kollegianiittut amerlanerpaartaasa ilisimasaqannginnerujussuat,
taakkunannga amerlasuut allaat tunngaviusumik ilisimasassaagaluartunik ilisimasaqarnatik.”
1009
Paasisitsiniaalluni suliniutit inuusuttunut anngutinngitsoorsimanerat politikerinit aamma
eqqumaffigineqarpoq. Takusinnaavarput kalaaleq politikeri tamanna pillugu nunap nakorsaaneranut
1989-imi Depo-Proveramik-suliamut
atatillugu allassimasoq. Taanna allappoq: ”Naak
Depo-Provera
pillugu oqallinnermut atatillugu nassuiaatit assigiinngilaarsinnaagaluartut, uanga inuttut nammineq
paasinninnera imaappoq, naak nakorsat oqaraluartut arnat naartulerusunngitsut naartulernissamik
pitsaaliuinermut atortunik ilitsersortarlugit, uagut arnat atortut tamakku pillugit ilisimasavut
naammanngillat, aamma tamanna immaqa naammanngitsumik qaapiartumillu ilitsersuisarnermik
pissuteqarsinnaavoq.
” Taassuma ima nangippaa: ”Atortut
taamaattut pillugit sakkortusisamik
paasitsiniaanissaq pisariaqarpoq, tamatuma saniatigut aamma isumaqarpunga, tassunga atatillugu
naartunermik kipititsisarneq, kiisalu passussinerup tamatuma kingunerisinnaasai pillugit
paasissutissiisoqartariaqaraluartoq.”
Nunap nakorsaanera akissummini allappoq: ”Naartulernissamik
pitsaaliuineq pillugu Kalaallit Nunaanni pitsaanerusumik paasissutissiisoqarnissaa
pisariaqartinneqartorujussuusoq pillugu isumaqatigiittorujussuugunarpugut.”
Allakkaminut taassuma
ilassutigivaa, naqitaaqqanik ”atuarfinnut
aamma pisortat suliffeqarfiinut allanut”
nassitsinissaq
suliarineqarsimasoq.
1010
Nakorsat ilitsersuisarnerisa pitsaassusiat pillugu politikerip oqaaseqaataa
taassuma oqaaseqarfiginngilaa.
Immikkoortoq 1-imi takutinneqartutut, piffissaq qulaajaaffigineqartoq tamakkerlugu peqqinnissaqarfiup
isumagisimavaa, naartunaveersaatit pillugit ilisimasaqarnerunissaq aamma kajumissuseqarnerunissaq
276
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0287.png
IMMIKKOORTOQ 3
atorfissaqartinneqartoq. Peqqinnissamut tunngasut pillugit oqartussaasut piffissap qulaajaaffigineqartup
ukiuata kingulliup naanerata tungaanut paasissutissiinissamik annertunerusumik pisariaqartitsisoqartoq
suli isumaqarnerat nunap nakorsaanerata ukiumoortumik nalunaarusiaani 1991-imeersumi
takuneqarsinnaavoq, nunap nakorsaanera immikkoortumi naartulernissamik pitsaaliuinermut aamma
naartuersittarnermut tunngasumi ima allammat:
”Naartulernissamik
pitsaaliuineq ajoraluartumik
annikippallaamik atorneqarpoq, tassanilu naartuersittut akulikitsumik pisarneranni
takuneqarsinnaavoq.”
Taanna allappoq, tamanna pillugu taamaattumik ”naartulernissamik
pitsaaliuilluini atortut atorneqarnissaat pillugu eqeersimaartumik suliniartoqarnissaa
pisariaqartinneqarpoq”,
aamma paasisitsiniaanermut tunngatillugu atuarfiit pingaarutilimmik
suliassaqartut, kiisalu iliuuseqarnissaq pisariaqartinneqaraangat nakorsat eqqumaffigisassagaat.
1011
Ataatsimut isigalugu tamatuma takutippaa, sumiiffinni oqartussaasut, tassunga ilanngullugu nunap
nakorsaaneqarfia, piffissami tassani ilisimasimagaat, inuusuttut amerlasuut naartunaveersaatit pillugit
ilisimasaqanngitsut, aamma teknikkit nutaajusimasut, spiralip aamma p-pille-p, atorneqarsinnaalernerisa
kingorna ukiorpassuit qaangiutereersut ilisimasat qaffasissusiisigut suli unammilligassaqartoq.
Eqikkaaneq
Napparsimasut/passunneqartut pillugit paasissutissat naartunaveersaatinik tunniussineq pillugu
paasissutissanik imaqarput, takutinneqartutut kisianni allassimasut naatsunnguupput. Arnat
naartunaveersaammik pissarserusuttut, aamma arnat naartunaveersaammik itigartitsisut pillugit pisut
assigiinngitsut arlallit nassiuiarneqarsimapput. Paasissutissat taama naatsigineri pissutigalugit pisuni
ataasiakkaani arnap aamma nakorsap akornanni oqaloqatigiinnerpiaq qanoq ingerlanneqartarsimanersoq
pillugu paasisaqarnissaq ajornakusoorpoq. Takusinnaavarput pisut ilaanni naartunaveersaatip qanoq
ittuunissaanik napparsimasup/passunneqartup toqqagaanut/piumanngisaanut nakorsaq isumaqaaneq
ajortoq.
Allagaatit toqqortaatigineqartut piusut allat piffissami qulaajaaffigineqartumi akuersisitsinissamut
aamma niviarsiaqqanut aamma arnanut, naartunaveersaatinik tunineqartunut, paasissutissiinissamik
suleriaaserineqartoq pillugu aammattaaq sukkut tamaana paasisaqarfiupput. Piffissami taamani
allakkatigut imaluunniit erseqqissumik oqaatsitigut akuersisitsinissamik inatsisitigut aamma
piumasaqaateqanngilaq. Tamanna pissutigalugu aamma allagaatinik toqqortaasivinni paasissutissanik
taakkununnga tunngasunik taamaallaat amerlanngitsunik nassaarnerput tupaallaannanngilaq.
Sumiiffimmut ataatsimut tunngatillugu taamaallaat paasissutissarsivugut, tassa nunap immikkoortuani
ataatsimi angajoqqaat-angajoqqaatut akisussaatitaasut akuersisimanissaat isummerfigineqarsimalluni.
Arnat saniatigut inuit taakku naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaatsinik ilisimasallit,
oqaluttuaminnik tunniussaqarsimasut, tassaapput napparsimmavinni suleriaaseq pillugu
sukumiinerpaamik paasissutissiisinnaasut. Taakku oqaluttuaasa takutippaat, akuersisitsineq
tassaasimanngitsoq aalajangersakkanik piumasaqaateqarfiulluniluunniit suleriaaseqarfigineqarsimasoq.
Arnaq passunneqarnissaminut takkuppat, ima paasineqassaaq, taanna akuersisoq. Tamarmilli
erseqqissarpaat, pinngitsaaliilluni spiraliliisoqarsimaneranik ilisimasaqarnatik. Suliassaqarfimmili
suliallip ataatsip pisoq ataaseq eqqaamavaa, arnaq naak piumanngikkaluartoq naartunaveersaammik
tunineqartoq.
Naartunaveersaammik tunniussinermut tunngatillugu paasissutissiinermi takusinnaavarput, piffissami
qulaajaaffigineqartumi paasissutissiinissamik peqqinnissaqarfiup ataani suliniuteqartoqarsimasoq,
kisianni naartunaveersaammik tunniussinermi namminermi paasissutissanik sukumiisumik qanoq
tunniussisoqartarsimatiginera pillugu suliassaqarfimmi suliallip ataatsip oqaluttuarnera taamaallaat
pigivarput. Paasissutissat malillugit ima isikkoqarpoq, spiralip atorneqarsinnaasunngortillugu
277
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0288.png
IMMIKKOORTOQ 3
akuersissutigineqarnerata kinguninnguatigut spiralip periarfissaaneranik paasissutissiinissamik
peqqinnissaqarfik suliniartorujussuusimasoq. Spiralip nalinginnaasumik atugaalersutut
isigineqalernerata kingorna, aamma ukiuni arlalinni atugaareersoq, nakorsat atorneqaleqqaarneranut
sanilliullugu isumaqarneruleriartorsimagunarput, spirali inuiaqatigiit akornanni nalinginnaasumik
ilisimaneqalersimasoq. Aamma takusinnaavarput, piffissaq pineqartoq tamakkerlugu naartunaveersaatit
pillugit ataatsimut isigalugu inuusuttut amerlasuut ilisimasaqannginnerat paasineqartoq.
Sulianut allanut tunngatillugu takusinnaavarput, nakorsap napparsimasullu/passunneqartullu akornanni
attaveqaqatigiinnikkut ajornartorsiuteqartoqartarsimasinnaasoq, aamma ilisimatusarnerup takutippaa,
tamakku oqaatsitigut aamma kulturikkut unammilligassaqarnermik, oqartussaasunut
akuersaaginnartuunermik aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut aamma napparsimasut/passunneqartut
akornanni ilisimasat qaffasissusiisa nikinganerannik pissuteqarsinnaasovoq. Tamatuma saniatigut
amerlasuutigut nakorsaq angut, niviarsiaqqamik imaluunnit arnamik sullissisoq pineqarpoq.
278
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0289.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.7
Spiralip aamma Depo-Proverap
kinguneri
–
arnat oqaluttuaat
Kapitali una spiralit aamma Depo-Proverap kingunerisimasaannut
1012
, arnat taakku,
ilisimatusartoqatigiinnut oqaluttuaminnik tunniussisut, oqaatigisimasaannut tunngassuteqarput.
Arnat amerlanerpaartaat, oqaluttuaminnik tunniussisut, naartunaveersaateqarnertik assigiinngitsunik
kinguneqarsimasoq misigisaqarsimapput. Spiralimik pisunit 410-nit taakkunannga 349-t
kinguneqarsimanerannik oqaluttuarineqarput. Pisuni 14-ini kinguneqarsimanngitsoq oqaatigineqarpoq.
Pisuni 47-ni kinguneqarsimaneranik paasissutissartaqanngilaq. Depo-Provera pillugu
oqaluttuarineqartuni pisunit 43-nit 42-t assigiinngitsunik kinguneqarsimaneranik misigisaqarsimallutik
oqaatigivaat. Pisumut kingullermut tunngatillugu tamanna pillugu paasissutissartaqanngilaq.
Immikkoortumi tulliuttumi arnat namminneq nassuiaataat sukumiisorujussuarmik iserfigissavagut,
aammalu sapinngisarput malillugu, kiisalu arnat ataasiakkaat kinaassusiisa
paasineqarsinnaannginnissaat eqqarsaatigalugit issuaaffigissallutigit. Taamaalilluta kinguneqaataasoq
pillugu arnat assersuunneqarsinnaasunik oqaaseqartut tallimanit amerlanerusut kisiisa issuaaffigivavut.
Arnat timikkut eqqarsartaatsikkullu kinguneqaataasunik oqaluttuarput. Paasissutissat naapertorlugit
amerlassusiliilluni takussutissaliortoqarsinnaasimanngilaq, tamanna arnat nassuiaataannik
nassuiaasariaqarnermik pisariaqartitsiffiussammat, suussusiliinernut imaluunniit nappaatinik
immikkoorteriffiusariaqartumik kinguneqartariaqartumik. Taamaattumik tulliuttumi taaneqartut
atortussani nassaarineqartunik takutitsisunik oqaatiginninnertut isigineqassapput.
Timikkut kinguneri
Arnat spiralimut tunngatillugu pisumik(nik) oqaluttuartut amerlanerpaartaat spiralimik ikkussereernerup
kingunitsianngua kinguneqaataasunik assigiinngitsunik oqaluttuarput. Arnat nassuiaapput pisup
kingorna piffissaq ilukkut anniarnernik, sakkortuumik aaqartarnermik aamma timikkut
iluaalliuuteqarnermik nassataqartarsimasoq.
Arnat arlallit ikkussereernerup kingorna atuanngitsoortariaqartarlutik, imaluunniit
innangaannartariaqartarlutik, kiisalu aaqarnerup nalaani nipaallisaatitortariaqartarlutik eqqaamavaat.
Arnap ataatsip piffissaq taanna ima eqqamasaqarfigivaa:
”Aaqaleraangama anniarujussuartarpunga. Aaqaraangama amerlasuutigut sapaatip-
akunnersua atuarnanga angerlarsimaannartariaqartarpunga.” [17-inik
ukiulik pn., 5B67]
Arnaq alla oqaluttuarpoq:
”Aaqassamaaleraangama ullut pingasut sioqqullugit anniarujussualertarpunga,
innangaannartariaqarlungalu nipaallisaatitortariaqartarlunga. Aaqarnera aallartikkaangat
aagiarujussuit katagartarput.” [23-nik
ukiulik pn., 2B10]
279
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0290.png
IMMIKKOORTOQ 3
Arnat ilaata allap piffissaq spiralilerneqareernermi kingorna ima eqqaamavaa:
”Qiavunga, ilukkut anniartorujussuullungalu aaqartorujussuullunga. Ammanikkut allunaasaq
nuisavoq, meeqqutitullu kapputtaqattaaginnavilluni. Niviarsiaqqat najugaqarfigisatsinni
isumassorneqanngilagut.” [12-inik
ukiulik pn., 10B63]
Spirali arnat ilaannut allanik kinguneqartitsivoq. Ilaat oqaluttuarput, spirali atoqatigiinnermi
akornutaasartoq.
Arnap ataatsip spirali iluaagalugu eqqaamavaa:
”Usuk isertinneqaraangat allaaneq ajorpoq kapputtaqattaartoqartartoq.” [17-inik
pn., 3B67]
Niviarsiaqqap/arnap imaluunniit aapparisaata namminneerlutik spiralimik peersisarsimanerannik
assersuutissaqarpoq, tamanna atoqatigiinnermut akornutaasarmat:
”Angutaatitaarama atoqatigiinniarluta atoqatigiinniarnerput naammassisinnaanngilarpat
annernangaarmat. Allunaasamik nuisasoqartoq angutaatima oqaluttuuppaanga. Aperivara
nusussinnaaneraa, taamaaliorporlu.” [14/15-inik
ukiulik pn., 10B134]
Arnat arlallit oqaluttuarivaat, spiralimik ikkussinerup kingorna piffissap ingerlanerani ilumikkut
sakkortuumik aseruuttortarsimallutik.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq, ilumigut sakkortuumik aseruuttoornermi kingorna napparsimmavimmut
unitsinneqartariaqarsimalluni:
”Kingorna ilunnik aseruuttoorujussuarlunga napparsimmavimmut unitsinneqarpunga.
Sivisuumik uninngavunga, eqqaamanngilara meerartarsinnaanngitsunga tassani nakorsap
oqarfigineraanga.” [17-inik
ukiulik pn., 3B7]
Arnap ataatsip eqqaamavaa qaammatini arlalinni napparsimmavimmi uninngasimalluni:
”Kinguninnguatigut arlaleriarlunga aseruuttoorpunga. Ataasiarlunga
aseruuttorujussuarnikuuvunga. Napparsimmavimmi qaammatini [qassiuneri
ilanngunneqanngilaq] uninngavunga,” [15-inik
ukiulik pn., 5B50]
Timikkut akornutit, soorlu ilukkut aseruuttoornerit saniatigut kinguneqaataasunik, kiisalu saniatigut
sunniutinik allanik arnat aamma oqaluttuarput. Taakku ilaatigut tassaapput, spirali illissap
ilorpiaaniinngitsoq, spiralip katassimanera pissutigalugu, imaluunniit eqqortumik
ikkunneqarsimannginnera pissutigalugu piffissap sivikitsup iluani aamma spiralimik arlaleriarluni
ikkussisoqartarnera.
Arnat spiralimik ikkussinerup kinguninnga piffissami taamaallaat akornutinik
malugisaqartarsimanngillat. Arnat amerlasuut nassuiaatigivaat, piffissap sivisuup ingerlareernerani
timimikkut assigiinngitsunik arlalinnik kinguneqartitsillutik misigisaqarsimallutik. Arlallit
oqaluttuarput, spiralimik ikkussineq atugarissaarnerminnut pitsaanngitsumik sunniuteqarsimasoq,
ilaannut ullumikkumut suli atuuttumik.
Sivisunerusumik kinguneqaataasut pingaartumik uteqqiattumik ilukkut aseruuttoortarnerit aamma
nakasuluttarnerit, illissakkut aamma mannissaqarfitsigut qileruninnerit, illissap peerneqarnera aamma
anigorneqarsinnaanngitsumik anniarnerit arnanit taaneqarput. Arnat arlallit aamma oqaatigivaat,
mannissaqarfikkut imarialimmik pullartanittarnermut, nukitsigut tinunernut, illissakkut imarialimmik
280
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0291.png
IMMIKKOORTOQ 3
pullartanittarnermut aamma illissap appartarneranut spirali toqqaannartumik pissutaasartoq. Kræfti,
aamma ilukkut akornutit allat amerlanngitsunit eqqaaneqarput.
Arlallit oqaluttuarput, sakkortuumik aamma uteqqiattumik ilumikkut aseruuttoortarsimallutik, aammalu
tamanna ilungersunartumik sunniuteqarsimasoq. Aseruuttoornerup kinguneri pillugit arnaq ataaseq ima
oqaluttuarpoq:
”Misissortereernerma kingorna paasitinneqarpunga siornatigut ilukkut sakkortuumik
aseruuttoornikuusimasunga, aammalu nammineq mamissimasimanermi kingorna katigulluni
mamissimalluni [ilukkut].” [ukiui ilisimaneqanngillat pn., 10B7]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, ilumigut aseruuttooqattaartarsimasorujussuulluni:
”Ilukkut aseruuttooqattaartarnikuuvunga, mannissaqarfikkalu milikaqqapput. Arlaleriarlunga
napparsimmavimmiippunga.” [17-inik
ukiulik pn., 5B1]
Arnat ilaasa misigivaat, spirali, inuusuttuullutik namminerminnut ikkunneqarsimasoq, aamma taassuma
kinguneranik akornutit inersimasutut inuunerminni illissaminnik peersitsinerminnut toqqaannartumik
pissutaasimasoq.
”[ukiua ilanngunneqanngilaq] anniarujussuartarnera aamma sakkortuumik aaqartarnera
pissutigalugit illiara peerneqarpoq. Illiara peerneqassasoq nakorsap aalajangerpaa.” [13-inik
ukiulik pn., 10B82]
Arnat allat oqaluttuarput, spirali ilukkut aseruuttoortarnermut pissutaasarsimasoq, tamatumalu
kingunerisaanik mannissaqarfiit qileruninnerisa kingunerisannik illissap paavatigut (mannissap
aqqutaatigut) naartulertarnermik kinguneqartarsimalluni, tamannalu pissutigalugu mannissaqarfimmik
illuatungaa, imaluunniit illuttut peerneqartariaqarsimasut.
”Illissama paavatigut naartunikuuvunga, taamaalillungalu mannissaqarfiga saamerleq
peersillugu. ” [15-inik
ukiulik pn., 5B52]
Tamatuma saniatigut arnat arlallit oqaluttuarput, illissamik paavatigut ataasiarlutik, imaluunniit
arlaleriarlutik naartulertarsimallutik, spirali pissutigalugu aseruuttoornerup ataatsip, imaluunniit arlallit
kingunerisaannik.
Spiralip aappariinnermi pissutsinut sunniuteqarsimanera pillugu arnat assigiinngitsunik aamma
oqaluttuarput. Arnaq ataaseq assersuutigalugu oqaluttuarpoq, spiraleqarnini pissutigalugu angutaatiminit
qimataasimalluni:
“Angutaatima paasigamiuk [spiraleqartoq] qimappaanga.” [18-inik
ukiulik pn., 5B21]
Arnat arlallit oqaluttuarput, spiralertik ataannassanersoq namminneq aalajangersinnaasimanagu,
uimik/aapparmik pisuni arlalinni spirali peertarsimammassuk, atoqatigiinnermut akornutaanerarlugu
oqaatigalugu.
Arnap ataatsip pisoq ataaseq eqqaamavaa, spirali angutaataata peersimagaa, atoqatigiinnerup nalaani
taassumunnga akornutaanera pissutigalugu:
”Angutaatiginikuusama anniarisaramiuk peerpaa [spirali].” [15-inik
ukiulik pn., 5B46]
281
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0292.png
IMMIKKOORTOQ 3
Allat oqaluttuarput, uimik spirali peersimagaat, taassuma meerartaaqqinnissartik kissaatigigamiuk.
Arnap ataatsip misigisani ima oqaluttuarivaa:
”Ataatsimik meerartaaqqinniassagatta uima peerpaa [spirali].” [21-nik
ukiulik pn., 3B60]
Spiralip nakorsamut peertinniarnera ajornakusoortoq
Arnat arlallit malillugit spirali ikkunneqareeraangami peeqqinnissaa ajornaatsuinnaaneq ajorpoq. Arnat
oqaluttuarput, peqqinnissaqarfik, naak arlaleriarluni saaffigisaraluarlugu, spiralertik peertinniarlugu
kissaateqarnertik itigartinneqartartoq. Tamanna pingaartumik arnanut 18-it inorlugit ukioqarlutik
spiralilerneqarsimasunut atuuppoq.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq:
”Naak arlaleriarlunga nakorsiaraluarlunga spiralera peerumanngilaat.” [17-inik
ukiulik pn.,
5B63]
Arnat eqqaamavaat, spiralip peerumaneqannginneranut peqqinnissaqarfik assigiinngitsunik
tunngavilersuuteqartartoq. Ilaasa oqaatigivaat, niviarsiaqqap/arnap naartulernissaa ernumagalugu
spiralip peernissaa peqqinnissaqarfiup itigartitsissutigisaraa. Pisuni taamaattuni arnat timiminnut
namminneq aalajangiisinnaatitaanermik pisinnaatitaaffitsik peqqinnissaqarfimmit
arsaarinnissutigineqarsimasoq misigisimapput.
Taamanikkut spiralertik peertikkusullugu kissaateqarnerannut pissutaasoq pingaarneq tassaasimavoq,
anniarnerit, iluaalliornerit aamma saniatigut sunniutit allat. Arnat eqqaamavaat, anniarnertik aamma
timimikkut iluuaalliornertik pillugit maalaarutigisatik peqqinnissaqarfimmit tusaaneqarneq ajortut.
Tamatuma nassatarivaa, niviarsiaqqat namminneq iliuuseqartarnerisa takornartaasimannginnera
–
spirali
nammineerlutik peerlugu.
Spiralip nammineq peerneranut sakkortuumik annernartumillu aaqartarnerit pissutaasartut pingaartumik
taaneqarput. Spiralip nammineq peerneqarsinnaanera taamanikkut aamma niviarsiaqqat akornanni
oqaatigineqartarpoq.
Arnap ataatsip misigisani ima oqaluttuarivaa:
”Anniartuaannavippunga, pingaartumik aaqassamaaleraangama, aamma sivisuumik
aaqartarpunga (…) Taava niviarsiaqqat allat oqartarput namminneq nusullugu [spirali]
peersimallugu (…) taava uanga spiralera nammineq peerpara.” [13-inik
ukiulik pn., 5B19]
Depo-Proveramik atuinerup kinguneri
Depo-Proveramik atuinerup kinguneri assigiinngitsut misigisimagitsik arnat arlallit oqaluttuarput.
Arnat ilaasa aaqartarnerannut akornusersuutit kinguneqaataasut eqqaamalluarnerusaat ilaatigut
tassaasimapput sakkortuumik annernartumillu aaqartarneq, imaluunniit aaqanngitsoortarneq.
Arnaq ataaseq ima oqaluttuarpoq:
”Depo-Proveramik
atuilernerma kingorna aaqaraangama aaqarujussuartarpunga
anniarujussuartarlungalu (…) Nuanniitsorujussuuvoq.” [18-it
sinnerlugit ukiulik pn., 3B83]
282
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0293.png
IMMIKKOORTOQ 3
Arnap allap eqqaamavaa, Depo-Proveramik atuinermi nalaani aaqartarunnaarsimalluni.
”Aaqartarunnaarpunga. Aaqarfissara nalliukkaangat aaqanngitsoortarpunga. Qaammatit
pingasukkaarlugit kapitittarpunga.” [18-inik
ukiulik pn., 5B33]
Arnat arlallit aamma nassuiaapput, Depo-Proveramik kapitereeraangamik puallarlutillu
eqqarsartaatsimikkut eqqoruminaallisarlutik.
Arnap ataatsip Depo-Proveramik misilittakkani nassuiarpaa:
”Taakku [peqqinnissaqarfik] Depo-Provera
inassutigivaat. Qaammatit arfinillit
qaangiunneranni uanga nammineerlunga Depo-Proveramik kapitittarunnaarpunga,
puallarlungalu eqqarsartaatsikkut sunnerneqarama.” [18-inik
ukiulik pn., 3B36]
Tamatuma saniatigut arnat ilaasa oqaatigivaat, Depo-Proveramik atuisimanermik kingunerisaanik
illiartik peertinnikuusimallugu. Arnat ilaasa kissaatigisartik malillugu meerartaarerusussimagaluakkatik
tamatuma kingorna meerartarisimannginnamikkit naartunaveersaat toqqaannartumik pissutaasoq aamma
oqaatigineqarpoq.
Naartunaveersaateqarnerup kingunerisaanik meerartaarsimannginneq
Arnanit oqaluttuartunit taakkunannga 354-init 63-it meerartaarsimanatik oqaatigivaat.
Ilisimaneqanngilaq taakkunannga qassit piumassuserinngisaminnik meerartaarsimannginnersut. Arnat
arlalissuit oqaluttuaminni oqaluttuarivaat, meerartaarusukkaluarlutik naartulersimanngisaannarlutik.
Taakkunannga arlallit oqaluttuarput, spirali imaluunniit Depo-Proveramik kapitittarsimanerit
kissaatigisamissut meerartaarerusutaraluartik, imaluunniit meerartaarerusutaraluatik
meerartaarisimannginnamikkit pissutaasoq.
Arnaq ataaseq uani oqaluttuarpoq, iluminik aseruuttoornini spiralimit pissuteqartoq
meerartaarsimannginnerminut qanoq pissutaasimanersoq:
”Naartulinngisaannarnikuuvunga [spiralimik ikkussereernerup kingorna]. Naartorusunnera
pissutigalugu ilukkut suliaritinnikuuvunga. Paasinarsivoq mannissaqarfimma aappaa
milikaqqasoq, aseruuttoornermit pissuteqartumik qilerunissimagami. Naartusinnaanissara
pisinnaajunnaartoq uppernarsigakku pakatsinartorujussuuvoq.” [13-inik
ukiulik pn., 10B30]
Arnaq alla oqaluttuarpoq, ernereernermi kingorna spiralimik ikkussineq uteqqiattumik aamma
sakkortuumik ilumigut aseruuttooqattaarnermik nassataqartoq, tamatumalu kingunerisaanik allanik
meerartaaqqissinnaajunnaarsimalluni.
” Spiralilerneqareernerma kingorna aseruuttoorama arlaqarnerusunik
meerartaarsinnaajunnaarpunga, napparsimmasimmavimmi uninngavunga,
eqqaamaqqissaanngilara qangarpiaanersoq.” [18-inik
ukiulik pn., 5B28]
Kissaatiginngisamik meeraqannginneq arnanut taama misigisaqartunut initoorujussuuvoq. Arnaq
ataaseq oqaluttuarpoq, meerartaarsinnaannginnini eqqarsartaatsiminut qanoq sunniuteqarsimanersoq:
”Meeraqannginnera pillugu oqimaatsunik amerlasooriaqalunga eqqarsaateqartarnikuuvunga,
meerartaarsinnaannginnama suli ullumikkut oqimaatsunik eqqarsaateqartarpunga, (…)
Meeraqannginnerma eqqarsartaatsikkut sakkortuumik aamma eqqornikuuaanga.” [16-inik
ukiulik pn., 10B99]
283
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0294.png
IMMIKKOORTOQ 3
Arnat ilaat malillugit naartorusunnermik nalaani naartulersinnaannginnerminnut Depo-Provera
toqqaannartumik pissutaasimavoq.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq, Depo-Proveramik kapitittarnermi nalaani aaqartarunnaarsimalluni,
kingornalu arnap paasisimavaa naartulersinnaanini ajornakusoortoq.
”Aaqartarnera unippoq (…) taanna kapuut timimut iluanngilaq. Taamanikkut
eqqarsaatiginngilara kapuut pissutaasoq. Taamanikkut meerartaarusulerama
meerartaarsinnaananga paasillugu ajortorujussuuvoq.” [15-inik
ukiulik pn., 5B66]
Aamma ataasiakkaat oqarput Depo-Proveramik pereernermik kingorna naartulersinnaasimanatik.
Arnat meeraqannginnerminnut naartunaveersaammut pissarsiarisimasaminnut toqqaannartumik
attuumassuteqartitsisut meeqqat kissaatigisatik meerartaarisinnaasimannginnamikkit annaasaqarnermik,
aliasunnermik aamma kamannermik misigititsisimasoq oqarput.
Arnat meerartaarsinnaasimanngitsut ilaat meeraqannginnertik pissutigalugu assigiinngitsutigut aamma
pimmatigineqartarsimallutillu nikanarsagaasarsimapput. Arnat arlallit meerartaarsinnaanngikkaangamik
uiminnit, ilaquttamik ilaannit aamma sumiiffimmi najukkaminni innuuttaasunit allanit oqaatsitigut
nikanarsarneqartarsimapput.
Arnat ilaat aamma meerartaarsinnaannginnertik pissutigalugu aapparminnit persuttagaasarlutik
oqaluttuarput.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq:
”Meerartaarnikuunngilanga. Meerartaarsinnaannginnama unatartittarnikuuvunga, tassa
taamaaginnarpoq
– ilaa?” [16/17-inik
ukiulik pn., 1B16]
Arnanut taakkununnga, piumassuserinngisaminnik meeraqanngitsunut, assigiissutaasoq tassaavoq
annaasaqarnermik misigisimanerat, aamma meeraqannginnertik inuunerminnut pitsaanngitsumik
sunniuteqarsimasoq.
Eqqarsartaatsikkut kinguneri
Arnanit taakkunannga, oqaluttuaminik tunniussisimasunit, amerlasuut nassuiaapput
naartunaveersaammut tunngatillugu misigisartik taanna, imaluunniit misigisatik taakku
eqqarsartaatsiminnut sunniuteqarsimasoq/sut. Amerlasuut naartunaveersaat(tit) pillugit misigisimasatik
eqqarsartaatsiminnut sunniutaat nassuiaraangamikkit oqaaseq kingunerlutsitsineq namminneq atorpaat,
aammalu amerlasuut ilisimatusartoqatigiinnut oqaluttuaramik misigissutsimikkut sunnersimaneqarlutik.
Arlallit oqaatigivaat, killiliisinnaannginnerminnut, imigassamik aalakoornartortalimmik
pinngitsuuisinnaannginnerminnut aamma ataatsimut isigalugu inuiaqatigiit piumasaqaataannut
naleqqussarniarnermik ajornartorsiuteqarnerminnut inuunermik ilaanni piffissani sivikinnerusuni
imaluunniit sivisunerusuni naartunaveersaat pillugu pisimasumut toqqaannartumik
attuumassuteqartartoq.
Assersuutigalugu arnaq ataaseq oqaluttuarpoq:
”Taamaaliortitaasariaqarsimanera [spiralilersinneq], allaat ullumikkumut inunnut allanut
oqaluttuarinikuunngilara. Paasivara spiralilerneqarsimallunga. Taava killeqanngitsutut
284
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0295.png
IMMIKKOORTOQ 3
misigisimaneq takkuttarpoq. Piffissat ilaanni imminut annaasutut ittarpunga, misigisimasama
sakkortoorujussuusimanerat pissutigalugu (…)” [14/15-inik
ukiulik pn., 1B4]
Arnat amerlasuut eqqarsartaatsikkut kinguneqataasut ukiorpassuarni nammassimallugit nassuiaapput.
Arnat oqaluttuarput, naartunaveersaateqalersimanertik angajoqqaaminnut, inersimasunut allanut aamma
ukioqatigisaminnut oqaloqatigiissutigissallugu ajornakusoortuusimasoq. Pingaartumik niviarsiaqqanut
suli atoqateqarnikuusimanngitsunut, imaluunniit suli aaqartalersimanngitsunut spirali ikkunneqarmat
pisoq sakkortullunilu oqaluuserineqaqqusaanngilaq:
”Angajoqqaannut angerlarama [nunaqarfimminut] pisoq [spiralilerneqarneq] pillugu anaanaga
oqaloqatiginiarsarigaluarpara, anaanaga paasisaqanngilaq (…) paasitinneqarsimanngilaq.
Oqaloqatigiissutigeqqinngilarput. Anniartitaanera nammassimavara, ittoorutigalugulu
kanngusuutigisimavara. Pisoq aaqaqqaarnissara ukiunik marlunnik sioqqullugu pivoq.” [13-
inik ukiulik pn., 5B5]
Arnat arlallit oqaluttuarput, naartunaveersaatilerneqarnerminnik pisoq inuusuttutut- aamma
inersimasutut inuunerminnut (aamma ilaannut suli ullumimut) arlalitsigut sunniuteqarsimasoq, ilaatigut
inunnut allanut attuumassuteqarnerminnut atatillugu, taakkununnga assersuutigalugu kinguaassiuutitigut
atoqateqartarnermik aallartitsinissamut.
Arnat ilaat oqaluttuarput, naartunaveersaatilerneqarnerminnik pisoq imminnut ima
sunniuteqarsimatigisoq allaat ullumikkut pisuni assigiinngitsuni sunnerneqartarlutik, assersuutigalugu
nakorsiarnermi:
”Misigisimasannik kingunerlutsitsingaarama ilukkut misissortileraangama timera tamarmi
qisuariartarpoq, timera tamarmi qerattartarpoq. Pisup kingorna kamassaqartorujussuuvunga.
Kanngusuttorujussuunikuuvunga, misigisimallungalu kanngunartorujussuusoq. (…)
Isumaqarpunga kamaap asanninnikkut inuunera sunnersimagaa” [kinaassusiata
paasineqarsinnaannginnissaa eqqarsaatigalugu pisup nalaani ukiui ersersinneqanngillat, 5B77]
Oqaluttuarineqartut amerlanerpaartaanni oqaatigineqaqattaartoq tassaavoq, kanngusunnermik
misigisimaneq, oqaluuserissallugu paquminartuunera aamma kiserliorneq, pisoq pillugu
oqaloqateqarsinnaanikuunnginnerannut atatillugu isigisassaq.
Amerlasuut nassuiaapput, ”Spiralilersuisimaneq” pillugu tusagassiuutitigut samminninneq
spiralilerneqarnerminni pisorpiaq pillugu eqqaamasaminnik qanoq qaffakaatitsigisimanersoq. Tamanna
aamma taakku anniarnermik, iluaalliornermik, ilumikkut akornuteqarnermik,
oqaluuserineqarsinnaannginneranik aamma kanngusunnermik eqqaamasaannut tunngassuteqarpoq:
”oqaluttuarinikuunngisaannarpara. Tusagassiuutini oqaluuserineqalermat (…), annernartoq
taanna misigeqqippara. Kinguaassiuutitigut atoqateqartarnermik sivisuumik
aallartitsisinnaanikuunngilanga. Angutaatiga siulliuvoq, aamma taama sakkortutigisumik
qisuariarnera
paasisinnaanngilaa.” [5B5]
Arnap allap ”Spiralilersuisimaneq” pillugu tusagassiuutit soqutiginnilernerat eqqarsartaatsiminut qanoq
sunniuteqarnersoq eqqaamavaa:
”Suliaq saqqummermat ’taakkununnga ilaagama’ kanngunartorujussuartut misigivara.
Kiagulerpunga, iluaalliulerlunga inilu isersimaffigisara qimattariaqarlugu. Allaanngilaq kikkut
tamarmik nakkukkaannga.” [14-inik
ukiulik pn., 1B6]
285
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0296.png
IMMIKKOORTOQ 3
Ataatsimut isigalugu arnat oqaluttuaasa takutippaat, kinguneqaataasut piffissap sivikitsup aamma
sivisunerusup iluani takkussinnaasartut, aammalu ilaannut piumassuserinngisamik meeraqannginnermik
ilaqarluni. Piffissami nutaajunerusumi tusagassiuutitigut samminninneq ilaasa
kingunerlutsitsileqqinnerannik kinguneqarpoq, suliaq kiisami saqqummernerarlugu ilaannit
oqaatigineqarluni.
1013
Eqikkaaneq
Arnat amerlanerit, spiralilerneqarsimasut aamma Depo-Proveramik kapitittarsimasut, oqaluttuarput
naartunaveersaammit pissarsiarisimasaminnit timimikkut eqqarsartaatsimikkullu assigiinngitsunik
kinguneqartitsillunilu kingunerlutsitsimasoq.
Arnanut spiralilerneqarsimasunut kinguneqaataasimasut annertunerpaartaat ilukkut anniarnermut,
aamma aaqarujussuartarnermut tunngassuteqarput, piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit
innangaannartariaqarnermik nassataqartartumik. Tamatuma saniatigut niviarsiaqqat aamma arnat
amerlasuut ilaqarnerminni spirali akornutigisarsimavaat.
Arnanut Depo-Proveramik kapitittarsimasunut kinguneqaataasut pingaarnertut aaqarujussuarnermut-
imaluunniit aaqanngitsoortarnermut, puallarnermut aamma eqqarsartaatsikkut sunnerneqartarnermut
tunngassuteqarput.
Arnarpassuit, spiralilerneqarsimasut, spiralilerneqareernermik kingorna piffissami ilumikkut
sakkortuumik aseruuttoortarsimallutik oqaluttuarput, tamanna pisuni arlalinni napparsimmavimmi
sivisuumik uninngasariaqarnermik kinguneqartarsimalluni. Tamatuma saniatigut arlalinnit aamma
oqaatigineqarpoq, spirali illissami inississimaffissaminiinngitsoq, imaluunniit
inissisimaffissaminiikkunnaarsimasoq, aamma arnap illiaanut spiralimik ikkussap ataasiinaanngitsup
ikkunneqarneranik pisoqartarsimalluni.
Arnat arlallit, pingaartumik 18-it inorlugit ukiullit, iluminnik anniarnertik, aaqarujussartalernertik
aamma ilumikkut aseruuttooqqanertik pissutigalu napparsimmavimmut saaffiginnikkaangamik spiralip
peertinnissaa ajornakusoortuusoq eqqaamavaat. Arnat eqqaamavaat, naartulernissartik
innersuussutigalugu maalaarutitik aamma timimikkut iluaalliuutitik tusaaneqarneq ajortut, aamma
taamaattumik pisuni arlalinni arnat namminneq spirali peertarsimallugu.
Meeraqannginneq aamma arnanut arlalinnut sakkortuumik kinguneqaataasutut oqaatigineqarpoq,
pingaartumik arnanut, kingorna ilumikkut aseruuttoornermik kingunilimik spiralilerneqarsimasunut,
aammali arnat ataasiakkaat meeraqannginnerminnut Depo-Proveramik kapitittarsimanertik pissutaasoq .
oqaatigivaat. Meeraqannginneq arnat ilaannut ilaatigut oqaatsitigut kanngusaarneqartarnermik aamma
nakuuserfigineqartarnermik kinguneqarsimavoq. Arnat meeqqat kissaatigisatik
meerartaarisinnaasimannginnamikkit aliasunnertik, annaasaqarnertik aamma kammannertik
oqaatigivaat.
Arnat amerlasuut naartunaveersaammik pisoq pillugu kingunerlutsitsillutik, aamma kinguneqaataasunik
assigiinngitsunik misigisaqarsimallutik oqaluttuarput. Tassunga ilanngullugu annerusumik
minnerusumilluunniit inuiaqatigiit piumasaqaataannut naleqqussarnissaminnut ajornartorsiuteqarlutik
imaluunniit unammilligassaqarlutik.
286
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0297.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.8
Spiralip saniatigut sunniutai
–
Pisimasut pillugit paasissutissat
aamma suliassaqarfimmi suliallit
Siusinnerusukkut kapitali oqaluttuarineqartunit, arnanit tigusimasatsinnit, tunngaveqarpoq. Kapitali
naartunaveersaatit kingunerinik, arnat oqaluttuaminnik tunniussisut misigisimasaannik, qitiutitsiffiuvoq.
Taakku takutinneqartutut siammasipput. Qulaajaanermi paasissutissat allat malillugit piffissami
pineqartumi spiralip saniatigut sunniutai pillugit peqqinnissaqarfiup suut nalunaarsorsimanerai aamma
ilisimasimanerai kapitalimi uani qitiutillugit sammissavagut.
Depo-Proverap saniatigut
sunniutigisinnaasai pillugit oqallinnerit kapitali 1.6-imi nassuiarneqarput.
Piffissami qulaajaaffigineqartumi spiralip saniatigut sunniutai pillugit paasissutissat nassaavut
akuttupput. Tamanna saniatigut sunniutit pillugit nalunaaruteqartarnerup aatsaat
aallartisarneraniinneranik pissuteqarpoq.
Nakorsaatit saniatigut sunniutai pillugit nalunaarutiginnittarnermut piffissami tassani malittarisasaat
kapitalimi siullertut misissorneqassapput. Tamatuma kingorna pisimasut pillugit allagaatinik
toqqortaatigineqartuni piffissami tassani spiralip saniatigut sunniutai pillugit ilisimasat
katersorneqarsimasut pillugit paasissutissat, aamma tamanna nakorsat suleriaasiannut qanoq
sunniuteqarsimanersoq misissorneqassaaq. Taanna napparsimasut pillugit sulianit paasissutissanik
aamma suliassaqarfimmi suliallit, oqaluttuaminnik tunniussinissaminnik toqqaasimasut,
isiginninnerannik ilaneqassaaq.
Saniatigut sunniutit pillugit malittarisassat
Ullumikkut ilaatigut napparsimasut isumannaatsuutinneqarnissaat eqqarsaatigalugu nakorsaatit pillugit
paasissutissat elektroniskimik nassaassaapput, taakku aaqqissussaamik pitsaassutsimik aamma
isumannaatsuutitsinissamik qulakkeerinninnissamut tunngavissanik pilersitseqataallutik, soorluttaaq
peqqinnissaqarfimmi sulisut pisuni immikkut ittuni saniatigut sunniutit pillugit nalunaaruteqarnissamik
pisussaaffiligaasut. Kisianni piffissami tassani, qulaajaaffigineqartumi, allatut ippoq.
Piffissami qulaajaaffigineqartup aallartinnerani nakorsaatit saniatigut sunniutai pillugit
nalunaaruteqartussaatitaanermik imaluunniit nalunaarsuisussaatitaanermik piumasaqaateqanngilaq.
Naalagaaffiit Peqatigiit peqqinnissaq pillugu suleqatigiiffiat WHO aalajangersakkamik 1966-imi
akuersissuteqarpoq, tassani saniatigut sunniutit pillugit katersuiffinnik immikkut ittunik naalagaaffiit
ilaasortaasut pilersitseqqullugit inassutigineqarluni, nakorsaatit saniatigut sunniutaasa
katersorneqarnissaannut aamma misissoqqissaarnissaannut nunat tamalaat akornanni periutsimut
tunngaviusussamik. Danmarkimi nakorsaatit saniatigut sunniutai pillugit qitiusumik nalunaarsuisarneq
1968-imiit aallaartinneqarpoq.
1014
Aaqqissuummik eqqussineq sioqqullugu nakorsat maluginiagaat suliassaqarfimmi suliallit atuagassiaat
aqqutigalugit ingerlateqqinneqartarput, kisianni ilaatigut ”Thalidomid-ajutoornersuaq,
nakorsaatip
287
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0298.png
IMMIKKOORTOQ 3
merianngunaveersaatip saniatigut sunniutai pissutigalugit naartut pissusissarinngisaminnik
ineriartornerannik kinguneqartitsisoq, tunngavigalugu peqqinnissaqarfimmi misilittakkat tamarmik,
WHO-p aamma taamatut Sundhedsstyrelse-p paasinninnerat tunngavigalugu, ataatsimut
katersorneqartariarput.
1015
Taamaattumik Bivirkningsnævni 1968-imi pilersinneqarpoq, ilaatigut tassani
nakorsaatit saniatigut sunniutai pillugit paasissutissat nakorsanit pissarsiaralugit nalunaarsorlugillu
katersorneqarlutik,
1016
aamma Genèvemi WHO-p Drug Monitoring Centre-mut ilanngunneqarluni.
Bivirkningsnævnip allatseqarfia Sundhedsstyrelse-p nakorsaasianut misissuisarfianut atasumik
sulivoq
1017
, kisianni saniatigut sunniutit paasineqartut qanoq kinguneqartitsiffigineqassanersut pillugu
inaarutaasumik aalajangernissaq Sundhedsstyrelse-miilluni.
1018
Aaqqiissummut tunuliaqutaq tassaavoq,
naak Sundhedsstyrelse-p nakorsaammik akuersissuteqarnissaata angunissaanut nakorsaasiorfinni
pisariusumik aamma amerlasuutigut ukiorpassuarni suliaqartoqartaraluartoq, taakku
kissaatigineqanngitsunik saniatigut sunniuteqarsinnaasut, aamma nakorsap peqqinnissaqarfimmi sulisup
inaarutaasumik misilittakkanik aamma ilaannikkut pingaarutilinnik maluginiakkaminik
katersuisarnissaa akuerineqartariaqartoq. Sundhedsstyrelse-p nunap nakorsaasa saniatigut sunniutinik
nalunaaruteqartarnissaat taamaallaat
inassutigivaa,
piumassuseq tunngavigalugu aaqqiissut pineqarmat.
Saniatigut sunniutit pillugit nakorsat nalunaaruteqartarnerannut suleriaaseq pillugu Bivirkningsnævnimi
siulittaasoq kingulleq allaaserisami 2005-imeersumi allappoq:
”Naak nalunaaruteqartarnermik
suliaqartarnermi Danmarki tamatigut siuuttutut inissisimasarnikuugaluartoq, paasisitsiniaanerit
inerneri [saniatigut sunniutit pillugit nalunaaruteqarnissamut immersugassamik Ugeskrift for Læger-
imi naqitanngortitsineq] naammaginarsimanngillat. Nalunaaruteqarnerup annikitsuinnarmik
pisimaneranut pingaarnertut tunngavilersuutigineqartoq tassaavoq, nalunaaruteqartarnerup
pisariusutut aamma piffissarujussuarmik atuiffiusartutut isigineqarnera.”
1019
Nakorsat taamaalillutik nakorsaatit saniatigut sunniutai pillugit 1968-imiit, piumagunik,
nalunaaruteqarsinnaalerput. Allagaatilli toqqortaatigineqartut malillugit nalunarpoq spiralit Lippes
Loop-it pisortatigoortumik isigalugu nakorsaatitut isigineqarnersut:
Foreningen for Familieplanlægning-i Justitsministeriap tusarniaaneranut akissuteqarnermini
siunnersuutigisimavaa, illissamut atortut [spiralit] Sundhedsstyrelse-p ataani Utensilieudvalgimut
inissinneqassasoq.
1020
Ataatsimiititaliap taassuma isumaliutissiissutini nr. 465 1968-imi
saqqummiuppaa, kisianni isumaliutissiissut nakorsaqarfimmi atortorissaarutinut nassuiaatimini
illissamut atortunik taasaqanngilaq.
1021
Reuters Bureau-p ulloq 23. februaari 1967-imi
Sundhedsstyrelse-p
pilersaarutaa saqqummiuppaa ”nakoorsaatit
nutaat, nakorsaqarfimmi
atortorissaarutit aamma naartulernissamik pitsaaliuilluni iisartakkat aamma spiralit nutaarpassuit
nakkutigineqarnerat nakussassarneqassasoq. Tassunga atatillugu Sundhedsstyrelse-p misissuisarfiata
Københavnimi Frederikssundsvejimiittup allilerneqarnissaa oqaluuserineqarpoq”.
Allilerneqarnissaanulli aningaasanut inatsimmi aningaasanik nassaartoqanngilaq, taamaattumillu
ilassutitut aningaasaliissuteqartoqarnissaaanik periarfissaq utaqqimaarneqarluni.
Apotekerudvalgip isumaliutissiissutaani nr. 663/1972-imi
1022
oqaatigineqarpoq, nakorsaasiortunut
inatsisip nakorsaatit pillugit nassuiaataasa avataanni inissisimasunik stoffinik aamma nioqqutissianik
arlalissuarnik peqartoq, taakku akuugaanerat, siunertaat, sumut atorneqarfissai aamma pissusaat
nakorsaatinut ima assingutigalutik, nakorsaasiortunut inatsisip nakkutilliinermut tunngasortaa
tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik atorneqarnissaa pisariaqartinneqarluni. Tassunga ilaatigut
naartunaveersaatinut tunngatillugu atuuppoq. Naartunaveersaatit Sundhedsstyrelse-mit
akuerineqartussaapput
1023
, kisianni taassuma iluani ajornartorsiutit p-pille-t takkunneranni
soqutiginarsisinneqarput, p-pille aamma arnat ilumikkut ajoqutaasa ilaannut katsorsaanermi
nakorsaatitut aamma atorneqartarmat, aamma taamatut nalunaarsorsimasuutigineqarluni.
Seksualoplysningsudvalgip isumaliutissiissutaani II-mi
1024
inassutigineqarpoq, suliassaqarfik
tamakkerlugu nakorsaatit pillugit inatsisip ataanut inissinneqassasoq, taamaalilluni pitsaassutsimik-
aamma akinik nakkutilliineq malittarisassat taakku iluini iluarsiiffigineqarsinnaaniassammat. Aamma
288
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0299.png
IMMIKKOORTOQ 3
Svangerskabsudvalgip isumaliutissiissutaani nr. 522-mi
1025
nakorsaatit pillugit inatsimmut nuussinissaq
eqqaaneqarpoq. Apotekerudvalgip isumaliutissiissummi 1972-imeersumi
1026
oqaatigivaa, nakorsaatit
naartunaveersaatit hormonitallit nakorsaatit ataanniissasut, taakku timimut sunniuteqartarmata.
Ataatsimiititaliaq malillugu naartunaveersaatit allat nakorsaatitut aamma suliarissallugit
pissutissaqarpoq, aamma taamaattumik ataatsimiititaliap siunnersuutigivaa, nakorsaatit pillugit
inatsimmut ilanngunneqassasut, maluginiarneqarmat atortunik taakkuninnga nioqquteqarnerup
killilerneqarnissaa siunertarineqanngitsoq.
Tassalu nakorsaatit pillugit inatsisip 1975-imi atortussanngortinneqarneranut uiggiullugu
naartulernissamik pitsaaliuinermut atortut (ilarpaalui) nakorsaatit pillugit inatsimmut ilanngunneqarput.
Nakorsaatit pillugit inatsimmi maanna nakorsaat nassuiarneqarpoq, aalajangersumik oqaatigineqarluni
nakorsaatit sumi tuniniarneqarsinnaanersut, aamma nakorsaasiorlutik suliffeqarfinnut piumasaqaatit
arlallit aalajangersarneqarlutik. Nakorsaat siullertut pitsaassutsimut piumasaqaammik
naammassinnissimassaaq, aamma nakorsaatinut allanut assingusunut naleqqiussinermi peqqinnissamut
tunngatillugu siunertarineqartumut naleqquttuussalluni, tassa imaappoq, nappaatinut
erseqqilluinnartumik nassuiarneqarsimasunut sunniutaa ilisimatusarnermit tunngavilimmit
takutinneqarsimassalluni, aamma sunniutaa saniatigut sunniutaanut tunngatillugu
naammaginartuussalluni. Nakorsat namminneq kajumissusertik malillugu nalunaarutiginnittarnerat
tunngavigalugu Bivirkningsnævnip nakkutilliineq suliarivaa.
1027
Inatsit Kalaallit Nunaannut aamma
atuussimavoq.
1028
Allagaatit toqqortaatigineqartut malillugit nalilissagaanni, ima isikkoqarpoq, spiralit Lippes Loop-itut
ittut, hormonitaqanngitsut, nakorsaatit pillugit inatsisip avataaniittutut isigineqarsimapput.
1029
Nakorsat
peqatigiiffiata nakorsaatinut allattorsimaffiani 1970-imut aamma 1977-imut tunngassuteqartuni Lippes
Loop-it ataanni saniatigut sunniutit i.il. pillugit allassimasoqanngilaq, taamaallaat poortorneqarneri
akiilu nassuiarneqaramik.
Depo-Provera qularnaatsumik nakorsaatit pillugit inatsisip iluaniippoq. Aammami kapitali 1.6-imi
takutinneqartutut, nakorsaatip saniatigut sunniutai ataasiakkaat pillugit piffissami qulaajaaffigineqartumi
nalunaarutiginnittoqartarsimavoq.
Saniatigut sunniutit pillugit peqqinnissaqarfimmi ilisimasat
Spiralinut tunngatillugu, immikkoortoq 1-imi nassuiarneqartutut, piffissami Kalaallit Nunaanni
nalinginnaasumik atorneqalernissaata ammaanneqarnissaata tungaanut, gonorré-p atugaanerujussua
pissutigalugu ajoqutaasinnaasumik pisoqarsinnaanerata periarfissaqarnera Sundhedsstyrelse-mit aamma
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit eqqumaffigineqarpoq. Oqaatigineqareersutut Rosenip
misileraanerata, arnani misileraanermut peqataasuni nalunaarsukkamini, gonorré-mik nappaateqarnerup
kingunerisaannik ilungersunartumik ajoqutaasumik kinguneqartut amerlassusiat qaffariaateqartoq
takutinngilaa. Naak Sundhedsstyrelse-p nalunaarusiaq tusaatissatut tigugaluarlugu styrelse nunap
nakorsaaneranut paasissutissiivoq, gonorré-mik nappaateqartoqartillugu ajoqutaasinnaasumik
kinguneqarnerata nalunaarsorneqarnissaanut aamma malittarineqarnissaanut
aalajangersimalluinnartunik malittarisassaqartariaqartoq. Spiralip atorneqarsinnaanerata Danmarkimi
ammaanneqarneranut atatillugu taamaattunik piumasaqaateqanngilaq.
Rosenip misileraanerata nalaani arnat gonorré-mik nappaatillit spiralip ikkunneqarnissaa sioqqullugu
katsorsarneqaqqaarput, aamma misileraanerup ingerlanerani paasineqartunut tamanna atuulluni.
Roseni nammineq malillugu, arnat misileraanermut Nuummi peqataasut malitseqartitsiffigineqarnissaat
taassuma angorusussimagaluarpaa. Paasissutissalli takuneqarsinnaasut malillugit nakorsat 1967-imi
ataatsimiinnerannut atatillugu Nuummiinnermini arnarpassuit misissornissaat taassuma
289
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0300.png
IMMIKKOORTOQ 3
iluatsissimarpasinngilaa, aamma taamaattumik misileraanerup malitseqartinnissaa
suliarineqarsimanngisaannarluni.
1030
Piffissami pineqartumi Rosenip allamik
misileraatinneqaqqinnissaa aamma angorusunneqarsimagaluarpoq, gonorré-mik aseruuttoornerup
ajoqutaasinnaanerata akulikissusianut qanoq pingaaruteqartiginersoq misissorniarlugu. Taama ittumik
misileraasoqarsimanera pillugu paasissutissanik annertunerusunik nassaanngilagut.
Nunap nakorsaanera ukiumoortumik nalunaarusiamini 1969-imi allappoq, Sundhedsstyrelse-p Kalaallit
Nunaanni nakorsanut 1968-imi
”kalaallit arnat 18-inik
ukioqalereernerini naartunaveersaatit pillugit
ilitsersorneqarnissamik killeqanngitsumik neqeroorfigisinnaagaat, kiisalu piumasimasinnaasut tamaasa
Lippes Loop-imik pilersorneqarnissaannik akuersisimasoq.”
Taanna nangilluni allappoq,
”Piumasaqaataavorli
spiralit tamarmik eqqortumik nalunaarsorneqassasut, misissuinerit
ingerlanneqartassasut, kiisalu saniatigut
sunniutit tamarmik nalunaarsorneqassasut (…) Tamakku
saniatigut arnat spiralillit, gonorrhoe-mik tunillatsissimasut, tamaasa pillugit nalunaarusianik
qaammatit pingasukkaarlugit nassitsisoqartassaaq. Nalunaarusiat assilineri nakorsaanermut
Rosenimut nassiunneqartassapput.”
1031
Tabelit, nunap nakorsaanerata ukiunut 1968-imut aamma 1970-i ilanngullugu nalunaarusiamini
ilanngussai malillugit gonorré-mik tunillatsissimasut amerlassusiat takusinnaavarput, aamma pisuni
taakkunani qassini ajoqutaasumik kinguneqarsimanersoq ilisimallugu. Saniatigut sunniutit
annertussusiat tabelini takusinnaanngilavut.
Nalunaarutiginninnissamut immersugassani taakkunani, nakorsat nunap nakorsaaneranut piffissami
1972-imiit 1976-i ilanngullugu nassiuttarsimasaanni takuneqarsinnaavoq, spiralit
peerneqarneqartarnerannut suut pissutaasimanersut. Nalunaarutiginninnissamut immersugassaq
sukumiisuuvoq, aamma nakorsat nalunaarutigisinnaavaat aaqartarnermut akornusersuutaasumik,
anniartarnernik, aseruuttoornernik ajoquteqartoqartarsimanersoq, imaluunniit naartunissamik
kissaateqarneq pissutigalugu, imaluunniit allamik pissuteqartumik spirali peerneqarsimanersoq. Spiralit
tassanngaannartumik katanneqarsimasut amerlassusiat nakorsat aamma allassinnaavaat.
1032
Immersugassani takuneqarsinnaavoq, spiralip peerneqartarneranut pissutaasut pingaarnerit marluk
taakku tassaasut aaqartarnermut akornusersuutaasarneranik aamma anniartarnermik kingunilimmik
ajoqutaasarnera. Aamma takuneqarsinnaavoq, naartunissamik kissaateqarneq pissutigalugu
arlalippassuit spirali peertittaraat.
1033
Kisitsisinut taakkununnga takussutissat eqqoqqissaartut
ilanngutinngilavut, aamma saniatigut sunniutit procentinngorlugit naatsorsornagit, paasissutissat
pitsaassusiat, siusinnerusukkut eqqaaneqareersutut, ukiunut arlalinnut tunngatillugu nalorninarmata.
Spiralinut nalunaarsuiffinni toqqortaatigineqartuni Sisimiuneersuni aamma Ilulissaneersuni spiralip
peerneqartarnerannut pissutaasut pillugit paasissutissat assingi, nunap nakorsaaneranut
nalunaarutigineqarsimasuni takuneqarsinnaasutut, aamma nalunaarsorneqarsimapput.
Peersinermut pissutaasut, nalunaarsuiffinni Sisimiuneersuni allattorneqarsimasut, aamma ukiunut 1973-
imiit 1977-imut tunngassuteqartut, tabeli 3n-imi takuneqarsinnaapput. Piffissami tassani spiralit 445-t
ikkunneqarsimapput.
290
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0301.png
IMMIKKOORTOQ 3
Tabeli 3.n.
Spiralip peerneqarneranut pissutaasut, Sisimiut (1973-1977)
Spiralip peerneqarneranut
pissutaasoq
Aaqartarnermut
akornusersuutaanera
Anniartarnerit
Aseruuttoorneq
Naartunissamik kissaateqarneq
Tassanngaannartumik
katanneqarnera imaluunniit
katanneqalernera
Katillugit
Amerlassutsit
<5
13
0
10
17
~40
Nalunaarsuiffik Sisimiuneersoq siusinnerusukkut oqaatigineqartutut ukiunut 1973-imiit 1977-imut
tunngassuteqarpoq. Piffissami tassani Lippes Loop-spiralit Copper-T-spiralinik taarseriartuaarneqarput.
Spirali qanoq ittoq atorneqarsimanersoq nalunaarsuiffimmi takuneqarsinnaanngilaq, aamma
nalunaarsuiffimmut nalunaarsorneqartartut allanngorarput. Taamaattumik paasissutissat tunngavigalugit
saniatigut sunniutaasartut procentinngorlugit naatsorsorneqarnissaat pingaaruteqanngilaq. Pissutaasut
erseqqissumik taaneqarsimanerisa, tabel 3.n-imi takutinneqartut, saniatigut Sisimiuni spiralit, suna
pissutigalugu nalunartumik, peerneqarsimasut pillugit aamma arlalissuarnik nalunaarsugaqarpoq.
Ilulissat-nalunaarsuiffimmi paasissutissat assingi nalunaarsorneqarsimapput. Taakku tabeli 3.o-imi
takutinneqarput. Nalunaarsuiffik malillugu piffissami tassani Ilulissani spiralinik 1261-inik
ikkussuisoqarpoq.
Tabeli 3.o.Spiralip
peerneqarneranut pissutaasut, Ilulissat (1967-1983)
Spiralip peerneqarneranut
pissutaasoq
Aaqartarnermut
akornusersuutaanera
Anniartarnerit
Aseruuttoorneq
Naartunissamik kissaateqarneq
Tassanngaannartumik
katanneqarnera imaluunniit
katanneqalernera
Katillugit
Amerlassutsit
65
118
22
51
103
359
Nalunaarsuiffik Sisimiunut sanilliullugu aalajangersimanerusumik pissusilimmik
ingerlanneqarsimasutut isikkoqarpoq. Ilulissat-nalunaarsuiffimmi takusinnaavarput, piffissami 1976-ip
missaani ikaarsaarfiusimasoq, ilaannikkut Copper-T- aamma ilaannikkut Lippes Loop-spirali
ikkuneqartarsimallutik. Piffissami ikaarsaarfimmi nalunaarsuiffik piffissap ilaani taama
erseqqitsigisumik nalunaarsuiffigineqartarsimasutut isikkoqanngilaq, aamma assersuutigalugu spiralit
291
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0302.png
IMMIKKOORTOQ 3
qanoq ittut pineqarnersut pillugit paasissutissat amigaataallutik. Tamatuma saniatigut nalunaarsuiffiup
qanoq ingerlanneqarneranut tunngatillugu piffissap sivisunerusup iluani nikingasoqarpoq.
Taamaattumik saniatigut sunniutinut tunngasorpiamik procentinngorlugu naatsorsuinissaq
taamaatipparput. Tamannali immaqa piffissap ilaanut tunngatillugu pisinnaavoq. Nalunaarsuiffik
malillugu takusinnaasarput tassaavoq, ukiunut Lippes Loop-ip atorneqarfiinut sanilliullugu Copper-T-
spiralimut ikaarsaareernerup kingorna spiralinik peerneqartunik nalunaarsukkat ikinneerarsuusut.
Ilisimanngilarpulli ukiuni tamani nalunaarsuiffik assigiimmik ingerlanneqartarsimanersoq.
Nalunaarsuiffinni ataasiakkaanik takuneqarsinnaavoq, spiralip peerneqareernerata kingorna arnaq p-
pille-nik atuinermut nuussimasoq, imaluunniit pisumi ataatsimi Depo-Proveramut nuussimasoq.
Nalunaarsuiffinni taakkunani marlunni nalunaarsorneqarsimavoq, arnarpaaluit iluaalliuutinik
misigisaqarsimasut, pingaartumik Lippes Loop-imut tunngatillugu, tamannalu spiraliminnik
peertitsinerannik kinguneqarsimalluni. Aamma takusinnaavarput, ataatsip spirali tassanngaannartumik
katassimagaa. Nalunaarsuiffiit aamma takutippaat, nunap immikoortuini nakorsaqarfiit peersinermut
pissutaasut allattaraat
–
taamaattorli nalunaarsuiffiit nunap immikkoortuini tamani assigiimmik,
imaluunniit nunap immikoortuani ataatsimi piffissap sivisunerusup ingerlanerani sukumiisumik
suliarineqartarsimanatik. Nunap nakorsaaneranut ukiukkaartumik agguataakkamik 1972-imiit 1976-
imut nalunaaruteqarnerit malillugit takusinnaavarput, peersinermut pissutaasut pillugit nalunaarsuinerit
nunap nakorsaaneranut ingerlateqqinneqarsimasut. Takusinnaanngilarpulli, nalunaarsuutit nunap
nakorsaanerata oqartussaasunut allanut ingerlateqqissimanerai. Nassuiaatigineqareersutut spiralip
saniatigut sunniutai pillugit nunap nakorsaanerata Bivirkningsnævnimut nalunaaruteqarnissaa
piumasaqaataanngilaq.
Napparsimasut pillugit suliat ilaanni arnat naartunaveersaammik perusunnatik oqarsimanerat
nassuiarneqartarpoq, aamma tamanna pissutigalugu kapisisarneq unitsinneqartoq, imaluuniit spirali
peerneqartoq. Arnap iluaalliuuteqarneranik pissuteqartoq suliat ilaanni oqaatigineqartarpoq:
▪
▪
▪
▪
1977-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik] ”Iluaalliuuteqartuarnini pissutigalugu spiralini
peertikkusuppaa”
1034
1981-i [arnaq 18-it sinnnerlugit ukiulik]: spirali pissutigalugu anniartarluni siullerpaamik
maalaaruteqareernermi kingorna spiralini ukiup affaata qaangiunnerani peertippaa.
1035
1986-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”Spiraliminik anniarpoq, peertikkusuppaa.”
1036
1987 [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”spiraleqarsimavoq [1970-ikkut
naajartorneraniilli],
peertikkusuppaa [anniartarami] anniartarami ukiuni [arlalinni], nutaamik akuersiumanngilaq, p-
pille-nik
perusuppoq.” Spiralini peertippaa.
1037
1990-i [arnaq 18-it
sinnerlugit ukiulik]: ”Spiralini peertinniarlugu aggerpoq” … ”[taanna]
isumaqarpoq, taassuma iluminik aseruuttoortittaraani. Isumaa allanngortinneqarsinnaanngilaq,
aammalu AC.-eqarnissaminik
soqutiginninnani” Spirali peerneqarpoq.
▪
Suliami ataatsimi takusinnaavarput, arnap spiralimik atugaqarnerata misissorneqarneranik
malittarineqarsimanngitsoq, aamma taamaattumik taarserneqanngitsumik ukiorpassuarni
spiraleqarsimalluni.
1038
Taamaalilluni spiralimik, piffissap ingerlanerani
malittarineqarsimasinnaagunaraluartumik, allaaserineqartumik ataatsimik nassaartoqarpoq. Nunap
nakorsaanerata 1990-imut ukiumoortumik nalunaarusiaani aamma takuneqarsinnaavoq, malaarutinik
suliani marlunni arnat spiralillit nakkutigineqarsimannginnerannik aamma
misissorneqartarsimannginnerannik napparsimasunut maalaaruteqartarfik assuarliuteqarsimasoq.
1039
292
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0303.png
IMMIKKOORTOQ 3
Napparsimasup/passunneqartup spiralip saniatigut sunniutaanik misigisaqarsimanersoq,
napparsimasut/passunneqartut ataasiakkaat passunneqarneranni kukkusoqarsimanersoq nakorsat
naliliisinneqarnissaat qulaajaanermi suliassamut nassuiaammut ilaanngimmat napparsimasut
ataasiakkaat pillugu allagaatinik toqqortaatigineqartut kapitalimi uani annertunerusumik
atoqqinneqanngillat.
Lippes Loop-ip saniatigut sunniutai nunap immikkoortuini nakorsat akornannit ukiut ingerlanerini
eqqumaffigineqarsimapput.
Nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq nunap immikkoortuini nakorsat 1967-imi ataatsimiinnissaat
sioqqullugu ataatsimiinnissamut pilersaarummut, Rosenip spirali pillugu oqalugiarnissaa pillugu
paasissutissiissummut, oqaaseqaatitut nunap nakorsaaneranut allagaqareersimavoq:
”Ovl [nakorsaaneq] Rosenip ”spirali” pillugu nassuiaateqarnissaa
pissanganartorujussuussaaq. Uanga 11/5 allagaqareernerma kingorna spiralip
”nalinginnaasup”ikkutereernerata kinguninngua ajoqutaasumik kingunilinnik arlariinnik ima
annertutigisunik (ene-para-metriter) imaluunniit (proptr) nalaataqaqqippunga,
nalornissutigiunnaarlugu ”polygonenip”[spirali
allaanerusoq] imaluunniit allamik, illissamut
a.c.-atortumik [naartunaveersaammik] illissap paavanut ammatitsisinnaasumik, ilukkut
aseruuttoornermik kingunilimmik ”allunaasartaqanngitsunik” atuisinnaanissatsinnik
akuerineqartariaqartugut. Taamaattumik neriuutigisorujussuussavara polygonimik, aamma
spirali kisiat pinnagu, ikkussinermik takusaqassalluta.”
1040
Nakorsap pineqartup taassuma taamaalilluni Lippes Loop-ip
ilusaata ”spiralip allunaasartaa”
aqqutigalugu illissakkut aseruuttoornermik pilersitsisinnaanera eqqumaaffigivaa, aamma spiralit allatut
ilusillit, taama ittumik allunaasartaqanngitsut, pissarsiarineqarsinnaanngornissaat pillugu sunniiniarluni.
Aamma spiralimit pissuteqartumik ajoqutaasimasut pillugit nunap immikkoortuini nakorsat
attaveqaqatigiissuteqarsimasut pillugit assersuutissanik takusaqarpugut. Assersuutigalugu nunap
immikkoortuani nakorsaq ataaseq spirali pissutigalugu illissap putoqalersimasinnaaneranik
pasitsaassineq pissutigalugu napparsimasup/passunneqartup Nuummi katsorsarneqarnissaanik
innersuussisimavoq. Nunap immikkoortuini nakorsat marluk akornanni allakkat aamma
nassaarineqarput, spiralit aaqartarnermut akornusersuutaanerat aamma anniartitsisarnerat pissutigalugu
spiralit namminneq nakorsaqarfimminni peerneqartarsimasut pillugit paasissutissiinermik imallit.
Allakkat taakku nunap immikkoortuini spiralinut nalunaarsuiffiit nutarterneqarnissaannut
paasissutissiissutitut eqqarsaataasimagunarput.
1041
Allakkani taakkunani aamma takuneqarsinnaavoq,
nunap immikkoortuisa akornanni spiralit nakkutigineqarnissaannik pisariaqartitsineq pillugu
paasissutisseeqatigiittoqarsimasoq.
Aammattaaq erninermut, imaluunniit naartuersinnermut atatillugu spiralinik, ilai nippussimasunik,
nassaartoqartarsimaneranik nassuiaatinut assersuutissanik nassaarpugut.
1042
Suliamut taamaattumut
assersuutissaq ataaseq nunap immikkoortuani nakorsaqarfiup ataatsip allagaatinik toqqorsiviani
takuneqarsinnaavoq: ”spiralilerneqarpoq
[ullua ilanngunneqanngilaq]. Tassunga atatillugu [ullua
ilanngunneqanngilaq] naami ataatungaatigut anniarnerarnermi tungaanut akornuteqanngilaq.
Spiralia peerniarlugu misilinneqaraluarpoq, kisianni nippusimavoq, taamaattumillu […]
kiliortorneqarluni, taamaalilluni spiraliata peerneqarneqarnera ajornakusuulaartumik iluatsilluni
[…]Pts-ip[napparsimasup/passunneqartup]
erninermut oqaluttuassartaa eqqarsaatigalugu, aamma
pisoqqap peerniarnerata ajornakusoorpallaarnera pissutigalugu nutaamik spiralileqqinneqarnissaa
perusuppallaannginnatsigu isumaqarpugut […].”
1043
Napparsimasoq/passunneqartoq piffissami tassani
tallimanit amerlanerusunik ernereernikuusimavoq.
293
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0304.png
IMMIKKOORTOQ 3
Aamma takusinnaavarput, ukiut tulliini, napparsimasut/passunneqartut ilumikkut ajoquteqarnertik
pissutigalugu Nuummut katsorsartikkiartornissaannik innersuunneqaraangata amerlasuutigut
nappasimasoq/passunneqartoq spiraleqartoq taaneqartartoq.
1044
Lippes Loop-i akornuteqalersitsisartoq nunap nakorsaanerata aamma isummerfigivaa. Paamiuni Depo-
Proveramik misileraanermi (naleqq. kapitali 1.6) suliamut atatillugu nunap nakorsaaneranit
Sundhedsstyrelse-mi nakorsaanermut allakkani, 27. septembari 1972-imik ullulerneqarsimasuni, nunap
nakorsaanera allappoq:
”Nalugunanngisattut Lippes Loop-i
naartunaveersaatini Kalaallit Nunaanni
atorneqarnerpaajuvoq. Naak periuseq taanna pisuni amerlanerpaani, pingaartumik arnanit kalaallinit,
ajorineqanngikkaluartoq, periuseq arnanut arlalippassuarnut akornuteqalersitsinngitsoorneq ajorpoq,
periutsip aaqarujussuarnermut aamma ilukkut anniarnermut atassuteqarsinnaasarnera pissutigalugu
periutsip atorneqarnissaa ajornarsisarluni.”
1045
Angalanermit nalunaarusiami 1973-imeersumi, nunap nakorsaanerata allagaatinik
toqqortaasivianiittumi, nakorsaaneq suliamut attuumassutilimmik immikkut allaaserisaqarluni aamma
allassimavoq:
”Spiralip
eqqunneqarnera kinguaassiorsinnaasut ikilinerannut pingaarnerpaatut
pissutaasimavoq, aamma taanna saniatigut sunniuteqaraluartoq paasisinnaavara periuseq suli
nuannarineqartorujussuusoq. IUD-mik [Intra Uterine Device-mik] atuinermi saniatigut
sunniutaasartoq annerpaaq tassaavoq, aaqartarnermut akornusersuutaasarnerata akulikitsumik
pisarnera pissutigalugu periutsimik ataatsimik, imaluunniit arlalinnik, allamik
pisariaqartitsisoqavinnera. Iisartakkanik ullut tamaasa iioraasarneq periutsitut kalaallinut arnanut
amerlasuunut naleqqutinngimmat, P-pillenik tulleriinnilersukkamik periuseq imaluunniit mini-pille-t
atorlugit naleqqussaaneq Kalaallit Nunaanni saqqumilaarpallaangilaq. Massakkorpiaq kapuummik
annertuumik hormonitalimmik periarfissaqarnerput kalaallinut atugassarititaasunut
piukkunnartuuneranut tunngatillugu eqqarsaatigineqartariaqarpoq.”
1046
Saniatigut sunniutaasartut suliassaqarfiup iluani peqqinnissamik sulialinnit immikkut ilisimasalinnit
ilisimaneqarneranik issuarneqartup takutitsinerata saniatigut ikinnerpaamik nakorsamit tassannga, p-
pille-t kalaallinut arnanut naleqqutinngitsuusutut isigineqarnerannik aamma takutitsivoq. Nakorsaq
qassit taamatuminnga isumaqataanersut nalunarpoq, kisianni immikkoortq 1-imi takutinneqartutut
taanna kisimiilluni taama isumaqanngilaq.
Spiralinut nalunaarsuiffiit toqqortaatigineqartut, aamma nunap nakorsaaneranut nalunaarutigineqartartut
malillugit takusinnaavarput, Lippes Loop-it niviarsiaqqanut/arnanut ajornartorsiutinik amerlasuunik
pilersitsisarnerannik nunap immikkoortuini nakorsat misilittagaqartut. Allagaatinik toqqortaatigineqartut
malillugit toqqaannartumik takusinnaanngilarput, spiralit saniatigut sunniutaat pillugit ilisimasanik
kingullerpaanik nunap immikkoortuini nakorsat paasissutissinneqarsimanersut. Spiralilli assigiinngitsut
isumannaassusiat aamma saniatigut sunniutaat nunani tamalaani ilisimatusarfigineqartorujussuupput.
Misissuinernit inerniliussat suliassaqarfimmi suliallit oqaloqatigiittarfii assigiinngitsut atorlugit
ingerlateqqinneqartarput, assersuutigalugu IPPF aamma Population Councili, naartunaveersaatit pillugit
misileraanerit pillugit nutaarsiassat nutaarsiassatut allakkatigut aamma nalunaarusiatigut
saqqummiunneqartarlutik. Nutaarsiassat taakku Foreningen for Familieplanlægning-imut
1047
nassiunneqartarput, siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut nunap nakorsaanerata suleqatigisaanut.
Paasissutissaq taanna nunap nakorsaaneranit imaluunniit nunap immikkoortuini nakorsanit qanoq
annertutigisumik pissarsiarineqarsinnaasimanersoq takusinnaanngilarput, kisianni taakku, nakorsat allat
assigalugit, Ugeskrift for Læger-imi aamma suliassaqarfiup iluani atuagassiani allani ingerlaavartumik
saqqummiunneqartartunik malinnaasimassagunarput. Nunalli immikkoortuini nakorsat arlallit spiralit
pillugit atuagassiaq Månedsskrift for praktisk lægegerning (naleqq. Immiikkoortoq 1) aqqutigalugu
paasissutissinneqarsimapput. Aamma nunap nakorsaanerata allagaatinik toqqorsiviani takusinnaavarput,
sammisat assigiinngitsut pillugit malinnaasarsimasoq, aamma assersuutigalugu Depo-Provera-suliamut
tunngatillugu suliassaqarfiup iluani ilisimasalinnit allaaserineqarsimasunik pissarsiniarsimasoq,
294
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0305.png
IMMIKKOORTOQ 3
taamaalilluni suliassaqarfiup iluani paasisat nutaat tunngavigalugit oqaaseqarsinnaaniassagami (naleqq.
kapitali 1.6). Tamatuma saniatigut nakorsat, spiralip akuerineqareernerata kingorna, Kalallit Nunaannut
allartinneqartut naartunaveersaatit pillugit Mødrehjælpenimi, Rosenip atorfeqarfigisaani,
pikkorissartinneqartarput.
Taamaattumik ataatsimut isigalugu nakorsat akornanni, namminneq sulinerminni misilittakkamik
saniatigut, Lippes Loop-ip ajoqutinik arlalissuarnik nassataqartarnera pillugu ilisimatusarnernit
paasissutissanik aamma pissarsisinnaaasimassagunarput.
Takusinnaavarpulli arnat spirali pissutigalugu anniarlutik oqartut ilumut ”spiraliminnik anniarnersut”
nakorsat ataasiakkaat qularutiginnittut. Spiralit pillugit nunap nakorsaaneranut nalunaarutiginninnermi
nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq 1973-imut tunngatillugu nalunaarutiginninnermini
assersuutigalugu allappoq: ”Arnarpassuit
”spiraliminnik anniarnerarlutik”maalaaruteqarput.
Amerlanngitsunnguit taamaapput.”
1048
Nunap immikkoortuani nakorsaq taanna ukiup tulliani
nalunaaruteqarnermini allappoq: ”Anniaateqarnerit
pissutigalugit loop-it peerneqarput. Anniarnerit
taakku piviusut tunngavigalugit nalilerniartarnerat amerlasuutigut ajornakusoortarpoq; amerlasuutigut
ima paasinartarami, arnat uiminnit/aapparminnit kimigiiserfigineqarnertik pissutigalugu IUD
peertikkusukkaat, aamma tamanna pissutigalugu ”spiraliminik anniarluni”
1049
nalunaarutigisarlugu.
Angalanermit nalunaarusiami allami ”spiraliminik anniarneranik” taasaq aamma takuarput. Nakorsaq,
angalanermut nalunaarusiami 1973-imeersumi, sulisoq, nakorsap iluarinngisaanik, sumiiffimmut
allamut nuukkusuttoq allassimasoqarpoq. Taanna sulisoq pillugu ima
allassimavoq: ”Maanna
aamma
spiraliminik annialerpoq!”.
1050
Assersuutit takutippaat, ”spiraliminik anniarneranik” taasaq nakorsat ilaasa akornanni siaruaassimasoq.
Assersuutit taakku, nassaarisimasavut, malillugit arnat spirali pissutigalugu anniartut anniarnerat sumik
pissuteqarnersoq nakorsat paasineq ajuleraangassuk, imaluunniit upperinngikkaangassuk taanna
atorneqartarpoq. Ilisimasinnaanngilarput, arnat spiralimik misigisaat pillugit taama pissusilimmik
nassuiaaneq pisuni aalajangersimasuni arnat peqqinnissaqarfimmit pimoorullugit
tiguneqartannginnerinut pissutaasimassanersoq. Nunalli tamalaat akornanni ilisimatusarnerit
tikkuussipput, ataatsimut isigalugu arnat anniarnerat nunani killerni peqqinnissaqarfimmi ileqqut
malillugit isiginngitsuusaarneqaqqajaasartut, aamma isiginngitsuusaarneqaqqajaasarsimasut, soorluttaaq
arnat nappaataannik aamma qanoq issusiannik ilisimatusartarneq pingaarutilittut
isigineqartarsimanngitsoq.
1051
Qanorluunniit pisoqaraluarpat 1970-ikkut ingerlaneranni spiralit allatut ilusillit Kalaallit Nunaanni
atorneqalerput. Spiralit pillugit nunap nakorsaaneranut nalunaarutiginninnerni takuneqarsinnaavoq,
spirali iluseq alla Dalkon Shield nunap immikkoortuani ataatsimi 1973-imi
atorneqarsimasoq: ”Lippes
Loop-ip saniatigut Dalcon Shield maanna atulerparput, pingaartumik arnanut inuusuttuararsuarnut,
suli erninikuunngitsunut.”
Nalunaarutiginnineq nunap nakorsaanerata nakorsamut pineqartumut allakkat
akillugit allalluni qisuariarfigivaa:
”Takusinnaavara Dalkon-Shield
maanna atulersimagissi, aamma tamatumunnga tunngavik
paasisinnaalluarpara; kisianni ilinnut paasissutissatut allakkat assilinerat,
attaveqaqatigiinnermut atatillugu nakorsaanermit Erik Rosenimit allagarsiakka, ilannguppakka.
Tassani takuneqarsinnaavoq, arnanut siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsunut
naartunaveersaatitut Dalkon Shield-ip atornissaanut ajornartorsiutit immaqa suli
iluarsiissutissarsineqarsimanngitsut.”
Nunap nakorsaanerata taamaalilluni Dalkon-Shield pillugu ilisimasat nutartikkat nunap immikkoortuani
nakorsamut nassiuppai. Erseqqippoq, nunap immikkoortuani nakorsaq spiralit Lippes Loop-init
allaanerusut arnanut suli erninikuunngitsunut atorlugit misiliisimasoq, immaqa arnani taakkunani
295
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0306.png
IMMIKKOORTOQ 3
spiralimik ajornartorsiuteqartarnerit akuttunngitsumik pisarnerisa akuersaarneqarnerat pissutigalugu.
Ukiup tulliani Dalkon Shield nioqqutigineqarunnaarpoq, ilungersunartunik saniatigut sunniuteqarnera
pissutigalugu.
1052
Nunap nakorsaanera tamatuma saniatigut nakorsamut tassunga allappoq, nakorsat sukkasuumik
taarserneqartarnerat pissutigalugu naartunaveersaatinut tunngasut assigiissaarneqartut. Tassunga
tunnganngikkaluartoq taamaattumik allappoq, spiralit Lippes Loop-init allaanerusut atorneqassasut
isumaanngitsoq.
1053
Nunap immikkortuani nakorsaq alla, maanna nunap immikkoortuani tassaniittoq, ukiup tulliani
allappoq: ”Ukioq
1974-imi spiralit katillugit 136-t ikkuppavut. Taakkunannga Lippes Loop-it 55-upput,
Dalcon Shield-it 43-t aamma Kobber-T-it 38-t. 1.11.1974 missaanninngaanniit taamaallaat Kobber-T-t
atortalerpavut, aamma massakkumut Kobber-T-it 78-it ikkunnikuuagut. Nalilersinnaasara malillugu
atortoq neriulluarnavissumik inerneqarpoq, taamaallaat Kobber-T ataaseq peernikuugatsigu, aamma
tassaalluni pt.-i [napparsimasoq/passunneqartoq]
naartuleqqinnissaminik kissaateqartoq.”
1054
Tamanna aallarnerfigalugu Copper-T-spiralip atorneqarnera nunap immikkoortuinut siaruaappoq.
Ilulissani spiralinut nalunaarsuummi toqqortaatigineqartumi takusinnaavarput, taanna 1976-imiit
atorneqalersimasoq, aamma tamatuma kingorna ukiulunnguit ingerlaneranni spiralinit assigiinngitsunit
taanna nalinginnaasumik Ilulissani atorneqalersimalluni. Aamma takusinnaavarput, 1970-ikkut
qiteqqunneranni Lippes Loop-it saniatigut sunniutaat politikkikkut eqqumaffigineqalersimasut, aamma
maanna spiralit allat pigineqalersimallutik
–
kobberspiralit (Copper-T aamma Gravigard), saniatigut
sunniutinik annikinnerusunik kinguneqartitsisartut, pingaartumik arnani inuusuttuni, siusinnerusukkut
naartunikuusimanngitsuni.
1055
Piffissamit, kobberspiralinut ikaarsaareernerup kingornanit, allagaatinik toqqortaatigineqartuni
paasissutissanik nunap nakorsaaneraneersunik, imaluunniit nunap immikkoortuini nakorsaneersunik,
spiralit saniatigut sunniutaanik immikkut sammisaqarfiusunik annertunerusunik, nassaanngilagut. Depo-
Proveramik suliat 1980-ikkunni nunap nakorsaaneqarfiata allagaatinik toqqortaasiviani initupput.
Saniatigut sunniutit
–
suliassaqarfimmi suliallit oqaluttuaanni
isiginninnerit
Suliassaqarfiup iluani suliallit ilaasa, oqaluttuaminnik tunniussisut, spiralit saniatigut sunniutaat aamma
iserfigivaat.
Suliassaqarfimmi suliallit ilaat, peqqinnissaqarfimmi sulialittut tunuliaqutalik, oqaluttuaminik
tunniussisoq, oqaluttuarpoq: ”Qularutissaanngilaq
spiraleqaraanni mannissaqarfikkut
ilungersunartumik aseruuttoornissap aarlerinaataa annertunerummat. Aamma arnat taakku akornanni
amerlangaatsiartut ima annertutigisumik aseruuttoorsimapput qaqugumulluunniit
meerartaarsinnaajunnaarlutik.”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 3]
Suliassaqarfimmi suliallip allap, peqqinnissaqarfiup iluani suliaqarnermik tunuliaqutaqartup,
oqaluttuarivaa, arnat arlallit, spiralilerneqarsimasut, ajoqutaasunik misigisaqartartut, soorlu ilukkut
aseruuttoornerit aamma anniarnerit, kiisalu ataatsimut isigalugu aseruuttoortarneq piffissami
taamanikkut siammasissumik ajornartorsiutaasartoq, aammalu spiralimut tunngatillugu taamaallaat
pineq ajorluni. Arnat taakku pingaarnertut nakorsaatinik katsorsarneqartarput, aammalu
napparsimmavimmut unitsitsisarneq akuttusuumik pisarluni. Suliassaqarfimmi suliallip eqqarsaatigivaa,
pisut tamakku ilaat immaqa sukumiinerusumik misissorneqartariaqartarsimassagaluartut, aammalu
oqaatigalugu aseruuttoornerit qanoq katsorsarneqartarnerannut tunngatillugu katsorsaanermik
296
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0307.png
IMMIKKOORTOQ 3
suleriaaseq nakorsat akornanni allanngorartarsimasoq: ”Ilaat
soqutigittaatsuupput, ilaallu
misigittarnerullutik, maniigunnerullutik aamma tunniusimanerullutik.”
[suliassaqarfimmi sulialik
NAPP., 6]
Sulisassaqarfimmi suliallit marluk, peqqinnissaqarfimmi atorfeqarsimasut, oqaluttuarput, arnanit
spiralilerneqarsimasunit ajoqutaasut pillugit tusagaqartarsimallutik. Ajoqutaasulli taakku
nalunaarutigineqarsimanngillat, peqqinnissaqarfimmi ingerlatseriaatsimi qanorluunniit ittuni
ajoqutaasinnaasunik takkuttoqarsinnaanera nalinginnaasutut isigineqarmat. Ajoqutaasunik
nalunaarutigineqarsimasut naartunermik, naartunaveersaatip iluatsinngitsoorsimanera pissutigalugu
naartunermik, kiisalu spiralinut atatillugu ilukkut anniartarnermik aamma aniasoqartarnermik ilaqarput.
Akulikitsumik ajoqutaasartoq tassaasimavoq ”spottings”, tassa imaappoq, aaqalaaqqattaarnerit
amerlasuutigut spiralip apparsimalluni illissami appasippallaartumik inissisimaneranik pissuteqartartoq.
Anigorneqarsinnaanngitsumik ajoqusertoqarsimaneranik misilittagaqartoqarnersoq, imaluunniit
naliliisoqarsimanersoq pillugu apeqqummut ataatsimut isigalugu suliassaqarfimmi suliallit taakku
tamarmik tamanna misilittagaqarfiginagu oqaatigivaat. Mannissaqarfikkulli ilungersunartumik
aseruuttoorneq kinguaassiorsinnaajunnaarnermik kinguneqarsinnaasoq akuersaarneqarpoq, tamannalu
ilungersunartumik ajoqutaassaaq, tamannali aamma spiralimik atuinngikkaluarluni pisinnaalluni.
Eqikkaaneq
Saniatigut sunniutit pillugit nalunaaruteqartarnermut malittarisassanik misissuinerup takutippaa,
piffissami qulaajaaffigineqartumi spiralit saniatigut sunniutai pillugit nalunaaruteqartarnissamik
piumasaqaateqanngitsoq. Ilaatigut nakorsaatinut tunngatillugu saniatigut sunniutinik nakorsat
maluginiagaqarnerminni pinngitsoornatik nalunaaruteqartarnissaminnik pisussaaffeqanngillat, ilaatigut
spiralit hormonitaqanngitsut, soorlu Lippes Loop-i, paasissutissat malillugit nakorsaatit pillugit inatsisit
avataaniipput. Taamaattumik spiralip nalinginnaasumik atorneqalernissaanik akuersissuteqarnermut
atatillugu Kalaallit Nunaanni spiralit pillugit ajoqutaasinnaasunik aamma saniatigut sunniutinik
nalunaarsuisarnissamik aamma nalunaaruteqartarnissamik Sundhedsstyrelse-p piumasaqaateqarnerata
saniatigut piumasaqaateqanngilaq. Spiralip nalinginnaasumik atorneqalersutut 1971-imi
isigineqalernerata kingorna saniatigut piumasaqaatit taakku atorunnaarput.
Pisimasut pillugit allagaatinik toqqortaatigineqartuni paasissutissani takuneqarsinnaavoq, Rosenip
misileraaneranut atatillugu, aamma pereernerata kingorna ukiut ingerlanerini nunap nakorsaanerata
tungaaninngaanniit, Sundhedsstyrelse-mit piumasaqaatigineqartutut, arnat spiraliminnik
peertitsisarnerannut pissutaasut malinnaaffigineqartut. Allagaatit toqqortaatigineqartut malillugit
takusinnaanngilarput, nunap nakorsaanerata ilisimasani oqartussaasunut allanut qanoq
ingerlateqqittarsimatiginerai. Taamaattoq takusinnaavarput, nunap nakorsaanera
–
aamma peqqinnissaq
pillugu immikkut ilisimasallit allat
–
nunap immikkoortuini nakorsanit, aamma ilisimatusartunit
nalunaarutigineqartut malillugit Lippes Loop-i saniatigut sunniuteqartoq, aamma taanna pingaartumik
inuusuttuni siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsuni atuuttoq eqqumaffigigaat. Nunap
nakorsaaneranut nalunaarutigineqartartut malillugit aamma takusinnaavarput, saniatigut sunniutit
spiralit pillugit nalunaarsuiffinnut nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit ilaasa allattarsimagaat.
Takuneqarpoq, nakorsap ataatsip Lippes Loop-ip Dalkon-Shield-imik 1973-imi taarserneratigut
saniatigut sunniutit, pingaartumik inuusuttuni suli naartunikuusimanngitsuni, pinngitsoortinniaraluarai
–
suleriaaseq, nunap nakorsaanerata akerliligaa, aamma takusinnaasarput malillugu 1974-imi
unitsinneqartoq, ukioq taanna spirali sanaartortumit utertinneqarmat.
Takusinnaavarput, kobberspiralip Kobber-T-p Kalaallit Nunaannut 1974-imi eqqunneqarnermi kingorna
atorneqarnera ikinnerpaamik nunap immikkoortuani ataatsimi sukkasuumik siaruaattoq, aamma
297
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0308.png
IMMIKKOORTOQ 3
tamatuma kingorna spiralinik ikkussinermut nalunaarsuiffiit aappaanni Ilulissaneersuni, 1983-imut
tungaanoortuni, saniatigut sunniutit pillugit nalunaarsukkat ikinnerulersimallutik.
Aamma takusinnaavarput nakorsat ataasiakkaat pisut ilaanni arnat spiralimik nalaatigut anniarnerminnik
oqaatiginninnerat nassuiarniarlugu ”spiraliminik anniartoq” atortarsimagaat. Toqqaannartumik
takusinnaanngilarput, taakku anniarnerannik paasinninneq taanna arnat katsorsarneqarnerannut
tunniunneqartumut sunniuteqarsimanersoq.
Suliassaqarfimmi suliallit ilaasa oqaatigivaat, spiralit saniatigut sunniutaannik ilisimasaqarlutik, aamma
pisut ilaanni saniatigut sunniutit nalunaarsorneqartarsimasut takusinnaavarput.
298
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0309.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.9
P-pille-t, naartuersittarnerit
aamma
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisa
rneq
–
arnat oqaluttuaat
Pisut 35-it, spiralimut aamma Depo-Proveramut tunngassuteqanngitsut, katillugit 35-t,
nassuiarneqarnerat kapitalimi uani naatsumik sammineqarput. Taakku p-pille-t pillugit
oqaluttuarineqartunut, isumalluutit pissutigalugit sukumiisumik misissuiffigissanagit
aalajangiussimasatsinnut, kiisalu pisimasunut naartunaveersaatinut tunngassuteqanngitsut,
taamaattumillu suliassap nassuiaataanut ilaanngitsunut tunngassuteqarput. Taakku sammisatsitut allatut
annertussusilimmik samminngilavut, kisianni pisuni assigiinngitsuni pingasuni taakkunani assigiissutit
malunniuteqarnerpaat ugguuna erseqqissaaffigalutigit. Amerlanngitsut pineqarmata kinaassutsip
paasineqarsinnaannginnissaa eqqarsaatigalugu pisuni assigiinngitsuni pingasuni taakkunani
ataasiakkaani oqaluttuarineqartut qanoq amerlatigisut tigusimanerlutigit oqaatiginngilarput.
Pisut amerlanerpaartaat Kalaallit Nunaanni pisimapput. Tallimanit ikinnerusut Danmarkimi pisimapput,
aamma tallimanit ikinnerusunut tunngatillugu nunami sorlermi pisimaneranut tunngatillugu
paasissutissaateqanngilagut.
P-pille-t
P-pille-t pillugit oqaluttuarineqartuni amerlanngitsuni amerlanerit pisunik, pissutsit assigiinngitsut
pissutigalugit spiralip atorneqarsinnaannginnera, iluaalliuutigineqarsimanera imaluunniit arnat
spiraleqarusunnginnerat pissutigalugit arnat p-pille-nik tunineqarnersimanerannut tunngasunik
nassuiaataapput. Pisuni taamaattuni arnat oqaluttuaminnik tunniussinerannut pissutaasoq tassaavoq,
naartunaveersaateqarnissaminnik kimigiiserfigineqarsimasutut misigisimanerat. Assersuutigalugu arnat
oqaluttuarivaat, pisuni taamaattuni, spiralimik atuisinnaanngiffimminni, aamma allattut ittumik
naartunaveersaateqarusunnginnerminni tusaaneqarnatilluunniit ataqqineqarsimanatik. Taarsiullugu p-
pille-nik pissasut nakorsaq kimigiisertarsimaavoq.
Aamma oqaluttuarineqartut ilagivaat, arnat spiralimut taarsiullugu p-pille-nik atuissallutik
kissaateqartarsimasut, kisianni tamanna nakorsamit itigartitsissutigineqartarsimalluni,
ilitsersuutigineqartut malillugit arnap p-pille-mik iisinissani aqussinnaanavianngimmagu,
taamaattumillu naartulissammat innersuussutigalugu.
Taamaattumik p-pille-t pillugit oqaluttuarineqartut immikkoortunut marlunnut avissimapput. Ataaseq,
pinngitsoornani naartunaveersaateqarnissamik misigisimanermut tunngassutilik, aammalu ataaseq
amerlanngitsunik inuttalik, arnat pineqartut p-pille-tornissartik aqussinnaanavianngikkaat nakorsaq
naliliisarsimalluni, taamaattumillu arnat sinnerlugit naartunaveersaat pillugu aalajangiisarsimalluni.
299
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0310.png
IMMIKKOORTOQ 3
Naartuersinneq
Naartuersinneq pillugu arnat ilaasa oqaluttuassallutik toqqarsimavaat. Oqaluttuarineqartut pisunut,
arnanit iluaatsutut misigisimaneqarsimasunut, imaluunniit naartuersinnissaminnik
kimigiiserfigineqarsimasutut misigisimasimanermut tunngassuteqarput. Taakku affaat,
naartuersinnermut tunngasumik oqaluttuaminnik tunniussisimasut, pisup pinerata nalaani 18-it inorlugit
ukioqarsimapput.
Ataatsimut isigalugu arnat naartuersinnissaminnik annerusumik minnerusumilluunniit
kimigiiserfigineqarsimasut, kiisalu kissaatitik aamma isummatik pisumi ataqqineqarsimanngitsut
pillugit misigisimaneranni assigiissuteqartoqarpoq. Arnat arlallit erseqqissarpaat, assersuutigalugu
peqqinnissaqarfimmi sulisut, imaluunniit oqartussat allat arnaq tusarniaaffigeqqaarnagu imaluunniit
akuersiseqqaarnagu naartuersittoqarnissaanik aalajangiisartut.
Arnaq ataaseq oqaluttuarpoq:
”Taamani naartuvunga, (..) nakorsiarpunga, uanga oqaloqatiginanga
akuersiseqqaarnangaluunniit meeraq peerniarlugu sulisut uanga qulaatiinnarlunga oqallillutillu
aalajangerput. [kinaassusiata paasineqarsinnaannginnissaa eqqarsaatigalugu pisup nalaani
ukiui ersersinneqanngillat 2B7]
Pisunik oqaluttuarineqartut ilaqarput, arnat misigisimasut arnap naartuersinnissaanut arnap
angerlarsimaffiani pissutsit imaluunniit ilaqutariinnermi pissutsit aalajangiisuutillugit
peqqinnissaqarfimmi naliliisartut.
Naartuersinneq pillugu oqaluttuarineqartunit amerlanngitsunit tallimanit ikinnerusut arnat namminneq
aalajangiisinnaatitaanerminnut tunngatillugu sakkortuumik aamma ataqqinninngitsumik
misigisimasimanerannik ilaqarput.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq
Arnat ilaat kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermut tunngasumik oqaluttuaminnik tunniussipput. Pisut
1970-ikkunni aamma 1980-ikkunni pisimasuupput, aamma arnat tamarmik 18-it sinnerlugit
ukioqarsimallutik. Ilaat meerartaarnikuusimanngillat, ilaallu arlalinnik meerartaarnikuusimallutik.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq pillugu oqaluttuarineqartuni pingaarnertut arnat ernereernermik
kingorna kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnissaminnik peqqinnissaqarfimmi sulisunit
kimigiiserfigineqarsimasutut misigisimanerannit aallaaveqarput, amerlasuutigut naammattunik
meeraqarnerarneqartarsimallutik. Arnat aamma oqaluttuarivaat, paasissutissinneqarnermik
tunngaveqanngitsumik kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimallutik, taamaalillutillu
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinerup kingunissai pillugit eqqumaffiginnissimanatik.
300
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0311.png
IMMIKKOORTOQ 3
3.10
Ukiukitsunut 1970-ikkunni
naartunaveersaatit
Angajoqqaat imaluunniit angajoqqaatut akisussaasut akuersiseqqaarnagit kina
spiralilerneqarsinnaanersoq pillugu malittarisassat, immikkoortoq 1-imi taaneqareersutut, 1970-ikkut
ingerlaneranni arlaleriarlutik allanngortinneqarput. Naartunaveersaatit pillugit angajoqqaat
akuersiseqqaarnagit inuusuttunik ilitsersuinissamut pitsaanerusunik periarfissaqarnissaq folketingimi
partiinit arlalinnit kissaatigineqarpoq, aammalu pingaartumik sammisaq taanna Kalaallit Nunaanni
Danmarkimilu 1970-ikkunni nutaamik malittarisassaliuussinissamut pissutaasimavoq.
Angajoqqaat akuersiseqqaarnagit niviarsiaqqat inuusuttut ilitsersorneqarnissaannut inatsisitigut
tunngaviliinissaq aqqutissiuunneqarpoq. Malittarisassaq taanna, aamma piffissap ingerlanerani qanoq
allannguuteqarsimanersoq, aamma oqaluttuarineqartut kiisalu pisimasut pillugit paasissutissat
ilanngullugit suliassaqarfiup iluani malittarisassat Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaasa
aqqutissiuunneqarnerat sioqqullugu Danmarkimi sulinermi alaatsinaanneqartarsimanersut
paasisaqarfiginiarlugu kapitalimi uani itisiliiffigissavagut.
Angajoqqaatut akisussaaneq pillugu malittarisassat nalinginnaasut, aamma peqqinnissaqarfimmi
suliarineqartartunut tunngatillugu angajoqqaatut akuersisinneqartarnermut tunngasut naatsumik
misissueqqissaarnermi aallarniutigineqarput. Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni 1970-ikkunni
niviarsiaqqanut inuusuttunut naartunaveersaatinut tunngatillugu malittarisassat allanngorartut
misissorneqarput, kingornalu danskit tamatumunnga malittarisassaat, Kalaallit Nunaanni malittarisassat
atuutilersinneqarnerannut tunngaviusut, aamma niviarsiaqqanut kalaallinut Danmarkimi
najugalinnut/najugaqarallartunut atuuttuusut.
Pisimasut pillugit allakkiat saniatigut oqaluttuarineqartut arlallit, ilisimatusartoqatigiit tigusimasaat,
kapitalip uuma ingerlanerani ilanngunneqassapput, inatsisitigut tunngaviit allanngorartut
misissorneqarnerannut ilanngullugu inatsisitigut tunngavigineqartut sulinermi aqunneqarnerat
erseqqissisinneqassalluni.
Inatsisitigut tunngaviit saqqummiunneqartut tunngaviusumik piffissanik assigiinngitsunik pingasunik
ilaqarput.
▪
▪
Piffissaq, niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut tunngatillugu angajoqqaat akuersisimanissaat
piumasaqaataasoq.
Piffissaq, angajoqqaat akuersisimanissaannik piumasaqaat 15-17-inik ukiulinnut tunngatillugu
peerneqartoq. Tassani ilanngullugu erseqqissivoq, niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut,
siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsunut, naartunaveersaatinik atuisitsinissaq
malittarisassanut akerliussasoq danskit oqartussaasui namminneq isumaqartut.
Piffissaq, naartunaveersaatit pillugit 18-it inorlugit ukiullit tamarmik ilitsersorneqarsinnaasut.
▪
301
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0312.png
IMMIKKOORTOQ 3
Kalaallit Nunaanni piffissami 30. septembari 1973-i tikillugu
malittarisassat
Angajoqqaatut akisussaaneq ataatsimut isigalugu
Niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut naartunaveersaatilerneqartussanut angajoqqaat
akuersisimanissaannik 30. septembari 1973-i tikillugu piumasaqaateqarpoq. Piumasaqaat ukiukitsut
angajoqqaat akisussaanerisa ataaniinnerannut tunngatinneqassaaq, naleqq. namminersorsinnaanermik
inatsit 1922-meersoq. Taamaattumik angajoqqaatut akisussaasoq meeqqap inuttut atugaanut
tunngasunik aalajangiisuusussaalluni. Tamatuma kingunerisaanik angajoqqaatut akisussaasoq
tunngaviusumik
–
meeqqamut angajoqqaatut akisussaasuunerup kingunerisaanik
–
peqqinnissamut
tunngatillugu katsorsarneqarnissaanut akuersisussaavoq.
1056
Namminersorsinnaanermik inatsit 1922-meersoq kunngip peqqussutaatigut 6. marsi 1959-imeersukkut
Kitaanut atuutilersinneqarpoq, aamma kunngip peqqussutaatigut 15. februaari 1971-imeersukkut
Avannaanut- aamma Tunumut atuutilersinneqarluni. Kisianni tamanna sioqqullugu angajoqqaatut
akisussaaneq pillugu kalaallit paasinninnerat, inatsisinut tunngasut pillugit paasisassarsiorlutik angalasut
malillugit, danskinit allaaneruallaanngilaq.
1057
Danskit kalaallillu inatsisaanni aallaavik taamaalilluni
tassaavoq angajoqqaatut akisussaasoq akuersisimassasoq.
1058
Namminersorsinnaanermut inatsit 1922-meersoq ataatsimiititaliarsuup missingiussaa tunngavigalugu
pilersinneqarsimavoq, § 18-ilu
ima oqaasertalerneqassasoq siunnersuutigineqarluni: ”Meeqqat
18-it
inorlugit ukiullit katissimallutik aappariilersimanngikkunik angajoqqaanit oqartussaaffigineqarput”
aamma § 19-i:
”Angajoqqaatut
akisussaaneq meeqqap isumassorneqarnissaanik, aamma taassumunnga
inuttut pissutsit aalajangiiffigisinnaanerannik pisussaaffiliivoq. Meeraq, angajoqqaat aamma meeqqap
inissisimaffiat aamma kissaataat malillugit perorsarneqarlunilu ilinniartinneqassaaq. Ilinniartitsinermi
sapinngisamik meeqqap piginnaasai aamma kissaatai eqqarsaatigineqassapput.”
§ 19, 2. pkt.-ili
Rigsdagip isumaqatiginninniarnerani peerneqarpoq, pisariaqartinneqartumit annertunerusumik meeqqat
angajoqqaallu akornanni pissutsinut tunngatillugu aalajangersakkanik arlaqarnerusunik peqarnissaa
kissaatigineqanngimmat.
1059
Ataatsimiititaliarsuup § 19-imut missingiutitut oqaaseqataani
oqaatigineqarpoq, ”tassani
annertunerusumik nalinginnaasumik angajoqqaatut akisussaaffiup imarisai
oqaatigineqarput. Tamanna siullertut pisussaaffiuvoq, kisianni meeqqamut tapertaanissaq tassunga
ilaavoq. Pisussaaffik meeqqap isumassorneqarnissaanik siunertaqarpoq. Isumassuineq taanna ilaatigut
atortussatigut isumagineqarnissaanut, pisariaqartinneqartumik nerisaqarnissaanut, napparsimanerani
isumagineqarnissaanut, inisimaffissaqarnissaanut, kiattumiinnissaanut aamma atisaqarnissaanut (…)
ilaatigut meeraq tulluartumik isumassorneqassaaq, inuit allat akornanniissinnaanissaminik
ilinniarnissaa isumagineqassaaq, ileqqorissaarnissaq pisariaqartinneqartoq pissarsiarissammagu (…).
Meeqqap inatsisinik unioqqutitsinissamut ingalassimatinnissaannik angajoqqaat ilaatigut aamma
pisussaaffeqarput
(…). Pisussaaffinnut taakkununnga meeqqamut oqartussaassuseq annertusisaavoq.”
Angajoqqaatut akisussaasup piginnaatitaaffiisa imarisaanut tunngatillugu apeqqut danskit 1966-
naartusunik isumassuineq pillugu inatsisaannut atatillugu oqaluuserineqaqqilerpoq.
Angajoqqaatut akisussaanermi pisussaaffinni sorpiaap pineqarnerata saniatigut peqqinnissamut
tunngasumi ataatsimi erseqqissarneqarpoq: Kalaallit Nunaanni kinguaassiuutitigut nappaatit
akiorneqarnissaat pillugu peqqussummi nr. 21-mi, 22. januaari 1962-imeersumi angajoqqaatut
akisussaasoq
pisussaaffilerneqarpoq
–
ukiukitsup kinguaassiuutimigut nappaateqarneranik
ilisimasaqarnermi, imaluunniit pasitsaassinermi
–
pineqartup misissortillunilu katsorsarneqarnissaa
isumagissagaa, naleqq. § 3, imm. 3. Tassunga tunngatillugu nakorsamit peqqussummi
kinguaassiuutitigut nappaatit akiorniarneqarneranni naammassinninnissaminnut pisussaaffeqarput,
naleqq. § 3, imm,.4, naleqq. § 11.
302
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0313.png
IMMIKKOORTOQ 3
Namminersorsinnaanermut inatsimmi ataatsimut isigalugu angajoqqaat akuersinissaat
piumasaqaataareeraluartoq passussineq, naartuersinnermut tunngasoq, peqqinnissaqarfiup sinnerata
illuatungaanik angajoqqaat akuersinissaannik piumasaqaat naartuersittarneq pillugu danskit inatsisaanni
erseqqilluinnartumik erseqqissarneqarpoq. Tamatumunnga atassuteqarunarpoq naartuersinneq
–
peqqinnissaqarfiup sinnerata illuatungerisaanik
–
pingaarnertut passunneqartumit namminermit
akuersisitsinissamik erseqqilluinnartumik piumasaqaatitaqarmat. Tamannali ukiukitsunut
tunngavigissallugu naammassinnaanngilaq, taakkumi angajoqqaatut akisussaasumit
akisussaaffigineqaramik. Naartuersittarneq pillugu danskit inatsisaat siulleq
1060
oqaaseqaatini
erseqqilluinnartumik akuersisitsinissamik piumasaqaateqarnermut pissutaasumik erseqqilluinnartumik
pissuteqarneranik soqanngilaq, naartunerli pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanut
1061
innersuussilluni. Isumaliutissiissummi, inatsisissatut siunnersuummut missingiummik, ilassutitut
oqaaseqaatinut ilaqartinneqartumik, oqaatigineqarpoq, (annertunerusumik tunngavilersugaanngitsumik),
passussineq arnap qinnuiginninneranit pisariaqartoq. Naartunermik kipititsineq, arnaq
akuersiseqqaarnagu,
naartumik toqutsineq pillugu taamanikkut danskit pillaasarnermut inatsisaanni
aalajangersakkamut, naleqq. § 242, naapertuuppoq, qaavatigut inatsisinut akerliusumik arnap
akuersissuteqarneratigut
naartunermik kipititsinermi immikkut sakkortuumik pillaatissiisoqassalluni.
Naartuersinnerup arnamit namminermit qinnuiginnikkut pinissaanut pingaarutilittut isigineqartoq siulleq
taamaalilluni siullertut tassaavoq eqqartuussisarnermi inatsimmik naleqquttumik immikkoortitsinermik
nangitsineq, nammineq aalajangersinnaassuseqarnermik ullumikkut paasinninnermik takutitsinertut
isikkoqannginnerulluni, naleqq. aamma isumaliutissiissummi qup. 40-43, inuup nammineq
killilersorneqarnani timiminik atuisinnaatitaanerminut inuttut pisinnaatitaaffianik akerliusoq, tassa
”Inuiaqatigiit
Pisariaqartitaannut naapertuuttumik Arnaq killilersugaanngitsumik nammineq Timiminik
atuisinnaatitaallunilu atuisinnaassaaq”.
Isumaliutissiissummi angajoqqaat akuersisinneqarnissaat
erseqqissarneqarpoq (qup. 91), tassa ”Naartunermik
kipititsinerit Siunnersuummi
tunngavissalerneqartut [pisariaqartippaat], Arnaq nammineq tamanna pillugu Qinnuiginnissasoq.
Kisianni Pisuni, tamanna naammanngippat, imaluunniit pisariaqanngippat…Arnaq 18-it
inorlugit
Ukioqarpat Angajoqqaatut akisussaasoq Nalinginnaasumik Passussinerup Ingerlanneqarnissaanut
akuersissaaq”.
Angajoqqaat akuersisinneqarnissaat, Rohtmar Herrmann-mit 2025-mi taaneqartutut, Folketingip 1966-
naartusunik isumassuineq pillugu inatsit suliarimmagu sammineqarpoq. Justitsministeriap allakkiaani,
1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsisip
1062
ataatsimiititaliami suliarineqarneranut atatillugu
ministerimut apeqqutit 18-22-p akissutaannut ilaatinneqartumi, Rigsdagip isumaqatiginninniarneranik
misissuinermi Justitsministeria paasissutissanik allanik, angajoqqaatut akisussaanerup isumaanik
aalajangersaanissamut
tapertaasinnaasumik, imaluunniit ”inuttut atukkat” sukumiinerusumik
paasinissaanut nassaanngilaq.
Rothmar Herrmann-mit 2025-mi oqaatigineqartutut, 1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit
pillugu isumaqatiginninniarnerit misissorneqarnerannik imaqartumi, inatsisip
tusarniaassutigineqarnerani, kinguaassiuutinut tunngasut pillugit paasissutissiisarnermut
ataatsimiititaliap tungaaninngaanniit aamma Savalimmiuni Naalagaaffiup Sinniisuata
tungaaninngaanniit ernumassutigineqarsimavoq, namminneq paasinninnertik malillugu inatsisissatut
siunnersuut arnaq qinnuiginninngikkaluartoq, aamma peqqissutsimut tunngatillugu tamatumunnga
aalajangersimasumik pissutissaqanngikkaluartoq naartunaveersaatit pillugit paasitinneqarnissamik
periarfissaqalersitsisoq. Kinguaassiuutinulli tunngasutigut paasissutissiisarnermut ataatsimiititaliami
isumaqatigiissutigineqarpoq oqaasertaliornerata allanngortinnissaanik siunnersuuteqartoqassanngitsoq,
ataatsimiititaliaq isumaqarmat tamanna sulinermi ajornakusoortitsilersinnaasoq. Inatsit aammattaaq
Kalaallit Nunaannut atuutilersitsinissamut piginnaatitsissummik ilaqanngilaq. Taamaattumik sulinermi
ajornakusoortitsilersinnaanera eqqarsaatigineqarsimanngilaq, soorlu pisuni niviarsiaqqat inuusuttut
pineqartillugit, imaluunniit kalaallit niviarsiaqqat/arnat aamma danskit nakorsat akornanni oqaatsitigut
ajornakusoortitsinerit pineqartillugit: tassa imaappoq, pisuni kinguaassiuutinut tunngasut pillugit
303
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0314.png
IMMIKKOORTOQ 3
paasissutissiisarnermut ataatsimiititaliap illersuinera ”arnaq
taamaalilluni nakorsiarnissaminut
pisussaaffeqarnani naammattumik isumannaariffigineqarpoq”
1063
kajumissitsimik tunngaveqarnissap
qulakkeernissaanut naammassimanngilaq. Rothmar Herrmann-mit 2025-mi itisilerneqartutut, inuusuttut
naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissaminnut pisinnaatitaaffiat pillugu apeqqut inatsisissatut
siunnersuummut saqqummiunneqartumut ilaatinneqarsimanngilaq, kisiannili inatsisissatut siunnersuutip
inatsisiliortunit suliarineqarnerata nalaani ilanngunneqarsimalluni. Taamaattumik inuusuttut akornanni
kajumissutsip qulakkeerneqarnissaa piareersaallutik suliaqartunit immikkut
isumaliutigineqarsimanngilaq.
Taamaattumik angajoqqaatut akisussaaneq peqqinnissakkut katsorsarneqarnermi angajoqqaat
akuersisimanissaannik piumasaqaatitaqarneranik nalinginnaasumik aallaaviusoq tunngavigalugu,
piffissami 30. septembari 1973-i tikillugu, niviarsiaqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut naartunaveersaatit
pillugit ilitsersuinissamut angajoqqaat akuersisimanissaat piumasaqaataavoq.
1973-ip tungaanut angajoqqaanik akuersisitsisarneq pillugu
oqaluttuarineqartut aamma pisimasut pillugit allagaatit
Qulaani taaneqareersutut malittarisassat atuuttut malillugit 30. septembari 1973-i sioqqullugu
inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinermi angajoqqaat
akuersisimanissaat piumasaqaataavoq. Angajoqqaat akuersisinneqarnissaat pillugu malittarisassat
sulinermi malinneqarsimanersut paasisaqarfiginiarlugu peqqinnissaqarfiup allagaataani angajoqqaat
akuersisinneqarsimanerannut tunngatillugu suut takuneqarsinnaanersut ilisimatusartoqatigiit
misissorpaat.
Siullermik oqaluttuani tiguneqarsimasuni naartunaveersaatinut tunngatillugu 1972-i ilanngullugu
pisimasunut tunngassutillit qassiunersut misissorpavut. Oqaluttuarineqartut eqqoqqissaartunik
ulloqanngillat, amerlasuunilli pisup ukiua taaneqarsimalluni. Taamaattumik kisitsisit, 1972-i
sioqqullugu imaluunniit ingerlanerani, arnanit ukiuliussatut taaneqartut uku pisimasunut tamanut
tunngassuteqarput.
Arnat katillugit 89-it piffissami tassani spiralimik imaluunniit Depo-Proveramik
pisimasunik
katillugit 105-inik oqaluttuarput. Pisimasunit taakunannga 100-t Kalaallit Nunaanni piffissami 1965-
1973
1064
-imut pisimapput, tallimallu Danmakimi pisimallutik. Pisuni 60-ini niviarsiaqqanut 18-it
inorlugit ukiulinnut pisimapput. Taakkunannga 54-it Kalaallit Nunaanni aamma tallimat Danmarkimi
pisimapput, pisumut ataatsimut tunngatillugu nuna pillugu paasissutissaq amigaataavoq. Arnat 19-it
pisumi siullermi 15-it inorlugit ukioqarsimallutik eqqaamavaat.
Naartunaveersaatinut tunngatillugu pisut Kalaallit Nunaanni pisimasut kommuninut tallimanut tamanut
agguataarsimapput.
Arnat arfineq pingasut taamanikkut 18-it inorlugit ukioqarsimasunut pisunit taakkunannga, Kalaallit
Nunaanni pisimasunit, 54-it oqaluttuarput, naartunaveersaammut tunngatillugu pisumut namminneq,
imaluunniit angajoqqaatik akuersisimasut. Oqaluttuanik katersuinermi angajoqqaat oqaluttuaat
ilanngullugit katersorneqanngimmata pisup ingerlasimanera pillugu angajoqqaat eqqaamasaat, tassunga
ilanngullugu piffissami tassani inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut akuersinissamut tunngatillugu
suliap qanoq ingerlasimanera pillugu misigisimasaat, misissorneqarsinnaasimanngillat.
Kalaallit Nunaanni napparsimmavinnit arlalinnit napparsimasunut nalunaarsuiffinnik taamungaannaq
tigooqqaalluta misissuinitsinni angajoqqaanik akuersisitsisimanermut paasissutissanik nassaanngilagut.
Nalunaarsuiffinnulli allattuinissamut malittarisassani akuersisitsinerup allassimanissaa erseqqissumik
304
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0315.png
IMMIKKOORTOQ 3
aamma piumasarineqanngilaq. Nakorsaanerli kaajallaasitakkut
1065
, 15-17-inik ukiullit angajoqqaavi
akuersiseqqaarnagit ilitsersorneqarnissaannut inatsitigut tunngavissaq suli naammassineqanngitsoq,
allassimasumik pigineqassasoq piumasaqarpoq. Akuersinermut allaganngorlugit uppernarsaatinik
assersuutissanik taamaattunik peqqinnissaqarfiup allagaatinik toqqortaasiivini nassaanngilagut.
Ilisimatusartoqatigiit inaarutaasumik nassuiarsinnaanngilaat angajoqqaat akuersineri allassimasut taakku
kingorna igiinnarneqarsimanersut, imaluunniit sulinermi pissarsiarineqartarsimannginnersut.
Spiralinut nalunaarsuiffik ataaseq Ilulissaneersoq malillugu, piffissami 1973-i sioqqullugu
nalunaarsukkanik imalik, piffissami tassani niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit angajoqqaavisa
akuersinerannik pissarsisoqartarsimanersoq aamma takusinnaasimanngilarput. Paasissutissat taakku
nalunaarsuiffimmi allassimanngillat. Tamannali taakku pissarsiarineqartarsimannginnerannik
isumaqartariaqanngilaq, kisianni paasissutissat tamakku nalunaarsuiffimmut allattarsimanngilaat.
Angajoqqaanik akuersisitsisarneq pillugu Kalaallit Nunaanni piffissami
1. oktobari 1973-imiit 1. septembari 1975-i tikillugu malittarisassat,
aamma niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut naartunaveersaatinik
tunniussisarneq inatsisinik unioqqutitsinerunnginnersoq pillugu
oqartussaasut paasinninnerat
Piffissami tassani
assigiinngitsunik marlunnik eqqumaffigisassaqarpoq,
immikkoortumi uani
itisilerneqartussanik:
▪
Siullertut, kunngip peqqussutaanik atuutilersitsinikkut ukiutigut killiliussaq apparneqarpoq,
taamaalilluni danskit malittarisassaat assigalugit naartunaveersaatinut tunngatillugu 15-17-
ukiullit angajoqqaavisa akuersisinneqaqqaarnissaat atorunnaarluni.
Aappaattut, niviarsiaqqanut atoqateqarnissaminnut ukiukippallaartunut
naartunaveersaatiliinissaq, taakku namminneq ernereernikuullutilluunniit
naartuersereersimanngippata, angajoqqaat akuersisimagaluarpataluunniit pillaasarnermut
inatsimmut akerliussasutut oqartussaasut namminneq isigivaat. Paasinninneq taanna piffissaq
qulaajaaffigineqartoq aallarnerfigalugu (1960-i) Danmarkimi atuutilersimasinnaavoq, kisianni
siullerpaamik Indenrigsministerimit 1972-imi taaneqarpoq. Niviarsiaqqanut 15-init inorlugit
ukiulinnut, siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsunut, tunngatillugu killiliineq kunngip
peqqussutaani nr. 525/1973-imi oqaasertaliussami toqqaannartumik aamma takuneqarsinnaavoq.
Pillaasarnermut inatsit pillugu siunnersuisoqatigiit ulloq 19. marsi 1975-imi oqaaseqarput,
niviarsiaqqat 15-it inorlugit ukiullit pillugit paasinninneq taanna atorsinnaanngitsoq, tamannalu
Justiministeriamit isumaqataaffigineqarluni. Oqartussaasut paasinninnertik piffissami tassani
tassa qimappaat. Apeqqut eqqartuussivinnut saqqummiunneqanngisaannarsimavoq, aammalu
taamaalilluni inatsisitigut inissisimaffik oqartussaasunit
aalajangiiffigineqarsimanngisaannarluni. Piffissami tassani, niviarsiaqqat 15-it inorlugit ukiullit
naartunikuusimanngitsut naartunaveersaatinik tunineqarsinnaannginnerannik Justits- aamma
Indenrigsministeriap isumaqarfiata nalaani, peqqinnissaqarfimmut oqartussaasut inatsisitigut
paasinninneq, oqartussatut qullersaasut eqqortutut isigisaat, malillugu aqutsisimassagaluarput.
Paasinninneq taanna inatsisissamik piareersaalluni suliaqarnermi arlaleriarluni taaneqartarpoq.
▪
Kunngip peqqussutaata nr. 525/1973-ip atuutilersinneqarneratigut 15-17-ukiulinnut angajoqqaat
akuersisinneqaqqaarnissannik piumasaqaat piffissami 1.oktobari 1973-imiit (1. septembari 1975-imut
atorunnaarsinneqarpoq, peqqussut tulleq atuutilerluni). Taamaalilluni danskit malittarisassaat Kalaallit
Nunaanni malittarisassat assigilerpaat.
305
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0316.png
IMMIKKOORTOQ 3
Immikkoortoq 1-imi taaneqartutut nakorsaaneq aallaqqaammut kaajallaasitaliaminik 1968-imeersumik
(kukkusumik isumaqartoqarluni, Danmarkimisut angajoqqaat akuersiseqqaarnagit Kalaallit Nunaanni
inuusuttunut 15-17-inik ukiulinnut ilitsersuinissamik assinganik tunngavissaqartoq)
allanngortitseqqullugu qinnuigineqarpoq, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup paasisimammagu,
angajoqqaat akuersiseqqaarnagit Kalaallit Nunaanni inunnut 15-17-inik ukiulinnut naartunaveersaatit
pillugit ilitsersuinissaq inerteqqutaasoq. Tamatuma kingunerisaanik nakorsaanerup ministereqarfik
qinnuigisimavaa Kalaallit Nunaannut assinganik tunngavissaliinissamut aqqutissiuussinissamut
periarfissanik misissueqqullugu, soorlu 1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit aqqutigalugu
Danmarkimi aqqutissiuussisoqarsimasoq.
Nakorsaanerup 15-17-inik ukiullit angajoqqaavi akuersiseqqaanngikkaluarlugit naartulernissamik
pitsaaliuilluni ilitsersuinissamut tunngavissamik siunnersuuteqartoqarnissaata
aqqutissiuunneqarnissaanik ujartugaa Kalaallit Nunaanni Landsrådip 1970-imi ukiakkut
akuersissutigivaa. Taamaalilluni ministereqarfik tunngavissamik aqqutissiuussilluni
aallartissinnaalerpoq (aatsaalli ulloq 30. septembari 1973-imi atuutilersinneqarsimalluni).
Napparsimasunut nalunaarsuiffimmik Sundhedsstyrelse-p suliaani allanneqarsimavoq, allannguut 1966-
naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmik
1066
allannguinissamut taarsiullugu kunngip
peqqussutaatigut naammassineqassasoq.
Tassunga atatillugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik Sundhedsstyrelse-mut apriilimi 1971-imi
allappoq, pissutaasutullu ilisimatitsissutigalugu tunngavissamik maanna aqqutissiuussisoqarnissaanut
1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsisissatut siunnersuut pillugu ministereqarfik
tusarniaaffigineqarsimagaluartoq, kisianni inatsisip Kalaallit Nunaanni
1067
atuunnissaa pillugu
taamanikkut oqaaseqaateqartoqarsimanngitsoq. Tamatumunnga ilaatigut nakorsanik namminersortunik
Kalaallit Nunaanni sulisoqannginnera ministereqarfiup tunngavilersuutigivaa. Kisianni
–
piffissami
ministereqarfiup tusarniarneqareernerata kingorna
–
angajoqqaat akuersiseqqaarnagit inuusuttunik 15-it
17-illu akornanni ukiulinnik naartulernissamik pitsaaliuilluni ilitsersuisinnaaneq pillugu Folketingip
suliaqarnerata ingerlanerani aalajangersakkamik ilanngussisoqarpoq. Ministereqarfik malillugu
naartunaveersaatit pillugit inuusuttunut ilitsersuisinnaanissaq pisariaqartinneqarmat, immikkoortoq 1-
imi taaneqareersutut, siunnersuummut missingiummik, ima ittumik saqqummiussisoqarpoq ”Kalaallit
Nunaanni inuit 15-ileereersimasut, kisianni 18-iliisimanngitsut, angajoqqaatut akisussaasoq
akuersiseqqaarnagu naartulernissamik pitsaaliuilluni periutsinik atuinissamut nakorsamit,
ernisussiortumit, ernisussiortumut ikiortimit imaluunniit sundhedsmedhjælperimit
ilitsersorneqarsinnaapput”.
Siunnersuut aalajangersimasoq taanna pillugu Landsrådi 1973-imi aatsaat tusarniaaffigineqarpoq.
Tamatumunnga pissutaasimagunarpoq piffissami tassani Danmarkimi naalakkersuisut sisamariarlutik
taarsersimanerat, taamaattumillu siunnersuut naalakkersuisunngortunit nutaanit
ingerlateqqinneqarnissaa utaqqineqarsimassalluni.
Tusarniaanerup nalaani Landsrådimut ilaasortap Ole Berglundip (ilinniartitsisuusimasup) oqaatigivaa,
ilitsersuisinnaanissamik siunnersuut taanna assersuutigalugu spiraliliinermik ilaqartoq, tamannalu
atuarfinnit tunniunneqartartumit allaanerusoq. Tamatuma takutippaa siunnersuummi oqaaseq
”ilitsersuineq” aalajangersumik, kinguaassiuutit pillugit atuartitsinermit atitunerusumik siunnerfilittut,
paasigaa.
1068
Oqaaseq ilitsersuineq Danmarkimi 1966-imi, naleqq. sukumiinerusumik naleqq. Rothmar
Herrmann, 2025,
1069
aamma taamatut paasineqarsimavoq. Landsrådip 1973
1070
-imi
isumaqatiginninniarnerani takuneqarsinnaavoq, niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut
ilitsersuinissamut tunngavissaliisoqarsimanngitsoq, niviarsiaraq naartoreernikuusimasoq
pineqanngippat. Taamaattoqartillugu naartunerup qaangiutereernerani ilitsersuisoqarsinnaavoq, tassunga
ilanngullugu angajoqqaat akuersiseqqaarnagit naartuersinneq. Taanna aamma kunngip peqqussutaata
oqaasertaani takuneqarsinnaavoq. Danskit paasinninnerannut aamma naapertuuppoq: Danskit 1972-
306
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0317.png
IMMIKKOORTOQ 3
naartusunik isumassuineq pillugu inatsisissaattut siunnersuut pillugu ataatsimiititaliami
suliaqartoqarnerata nalaani Indenrigministeri nassuiaammik
1071
tunniussaqarpoq, tassani oqaatigalugu
naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik tunniussinissaq pillugu niviarsiaqqanut 15-it inorlugit
ukiulinnut
aalajangersumik ilitsersuisoqarsinnaanngitsoq.
Tamanna, ministeri malillugu, pillaasarnermi
inatsimmi § 222-mik, atoqateqarnissamut ukiukippallaarnermut tunngasumik, unioqqutitsinermut
peqataassaaq. Aalajangersagaq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi assinganik
nassaassaavoq.
1072 1073
Justitsministeri folketingimut ilaasortap Kurt Brauerip
1074
apeqqutaanut allakkatigut akissummini
assinganik ima oqaaseqarpoq:
”Anaananik ikiuisarfiit angajoqqaatut akisussaasup akuersisinneratigut naartunaveersaatit
assigiinngitsut, aamma taakku atornissaannut tunngavissat pillugit paasissutissanik
nalinginnaanerusunik inuusuttunut 15-it inorlugit ukiulinnut tunniussisinnaapput, taakku pillugu
paasissutissat, assersuutigalugu kinguaassiuutinut tunngasutigut meeqqat atuarfianni
atuartitsisarnermut ilaasut, assinganik. Kisianni aalajangersumik ikiuineq, naartunaveersaatinik
eqqortunik inassuteqarnermik, aamma naartulernissamik pitsaaliuilluni atortumik
tunniussinermik ilallit, pillaasarnermut inatsimmi § 222-mi aalajangersakkamut
akerliusinnaavoq, tamatuma kingorna meeqqamik 15-it inorlugit ukiulimmik atoqateqarneq
pillarneqaataassalluni. Taamaattumik anaananik ikiuisarfiit taamatut aalajangersumik
ikiuisinnaassanngillat. Taamatut ikiuineq arnamut 15-it inorlugit ukiulimmut,
naartoreersimasumut, tunniussisoqarsinnaaneranut pissutaasoq tassaavoq naartusunik
isumassuineq pillugu inatsit (inatsit nr. 200, 8. juuni 1966-imeersoq § 1, imm. 2 aamma 3)
naartoreernerup kingorna naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu ilitsersuinermik
aalajangersakkamik immikkut ittumik ilaqarmat. Aalajangersagaq taanna ima
paasisariaqarpoq, ilitsersuineq arnanut 15-it inorlugit ukiulinnut, naartoreersimasunut, aamma
tunniunneqarsinnaasoq. Aalajangersagaq soorunami ima nassataqartariaqarpoq, ilitsersuineq
aalajangersakkap tunngaviisa iluaniissasoq; pillaasarnermut inatsimmut akerliusinnaanngitsoq.
Indenrigsministeria anaananik ikiuisarfinnut siusinnerusukkut oqaaseqarnikuuvoq, ikiuisarfiit
ilitsersuisarnerat malittarisassat taakku malillugit pisassasoq, aamma justitsministeriap
tamanna atuutilersikkaa. Pillaasarnermut inatsit meeqqanik aalajangersimasunik ukiulinnik
atoqateqarnissamik inerteqquteqartillugu anaananik ikiuisarfiit malittarisassanik taakkuninnga
malinninnissaat aamma eqqortuusorivara. Taamaattoqanngippat anaananut ikiuisarfiit
pillaasarnermut inatsimmi aalajangersakkanik ataqqinninnermik annikillisitseqataassapput,
aamma sulisut pisut ilaanni pillaasarnermut inatsimmik unioqqutitseqataasutut allaat immaqa
pillaatissinneqarsinnaanerminnik imminnut inississinnaallutik. Angajoqqaatut akisussaasup
ilitsersuinermut akuersinera pillaatissinneqarsinnaanermik pinngitsoortitsisinnaanngitsoq.”
Tunngavissaq kunngip peqqussutaatigut nr. 525-ikkut ulloq 1. oktobari 1973-mi atuutilersinneqarpoq,
tamatuma kingorna naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik atuinissamik ilitsersuinermik
neqerooruteqarlunilu tunniussisoqarsinnaanngorluni:
307
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0318.png
IMMIKKOORTOQ 3
§1. Naartulernissamik pitsaaliuinermi periutsit pillugit ilitsersuineq inunnut, 18-init inorlugit ukiulinnut
aamma katissimanngitsunut, imaluunniit inuttut nammineersinnaassusiaagaasimasunut, angajoqqaatut
akisussaassulik, imaluunniit angajoqqaatut akissussaatitaasoq akuersiseqqaarnagit
neqeroorutigineqarsinnaallunilu tunniunneqarsinnaavoq. § 2-mili taaneqartut saniatigut tamanna taamaallaat
atuuppoq, pineqartoq 15-inik ukiuleqalereersimappat.
§2. Naartulernissamik pitsaaliuinermi periutsit pillugit ilitsersuineq aammattaaq naartoreernerup kingorna,
tassunnga ilanngullugu naartuersinnikkut naartunermik kipititsinermi, arnanut 15-it inorlugit ukiulinnut
neqeroorutigineqassaaq, angajoqqaatut akisussaassulik, imaluunniit angajoqqaatut akissussaatitaasoq
akuersiseqqaarnagit.
Imm. 2, Ilitsersuineq immikkoortoq 1-imi taaneqartoq naartoreernerup kingorna misissortinnermut siullermut
atatillugu neqeroorutigineqassaaqq.
§3. Ilitsersuineq nakorsamit tunniunneqassaaq. Inuusuttup nakorsamit pineqartumit ilitsersorneqarnissani
kissaatiginngippagu, taassuma ilitsersorneqarnissaanik nakorsamut allamut innersuutissavaa, sumiiffimmi
pissutsit tamanna pisinnaatippassuk.
Piffissami tassani niviarsiaqqanut suli 15-inik ukioqalersimanngitsunut, suli naartunikuusimanngitsunut,
tunniussisoqarsimappat aamma spiraliliisoqarsimappat
–
taamanikkut isiginninneq malillugu
–
taamaalilluni pillaasarnermut inatsimmik/pinerluttulerinermi inatsimmik
unioqqutitsisoqarsimasinnaavoq. Inatsimmili nassuiaat taanna allanngorpoq.
19. marsi 1975-imi oqaaseqaammi pillaasarnermut inatsit pillugu siunnersuisoqartigiinnit
1075
oqaatigineqarpoq, ima paasinninnermut tunngavissamik nassaartoqanngitsoq ”pillaasarnermut
inatsimmi § 222, imm. 1-imi ukiutigut killiliinermit appasinnerusumik naartunaveersaatinik
innersuussisinnaaneq killilerneqartariaqartoq,”
aamma taamaalilluni Pillaasarnermut inatsit pillugu
siunnersuisoqatigiit paasinninnerat malillugu naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi
1076
ukiutigut
killiliinermik appasinnerusumik aalajangersaanissaq inatsisitigut akornutissaqanngilaq. Paasinninneq
taanna 1975-naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi ukiutigut killiliussap peerneqarneranut
atatillugu Justitsministeriap isumaqataaffigivaa.
Tamanna tassa ima isumaqarpoq:
Piffissami 1.oktobari 1973-iminngaanniit 1. septembari 1975-imut 15-17-inik ukiulinnut tunngatillugu
angajoqqaat akuersisimanissaat piumasaqaataanngilaq.
Piffissami 19. marsi 1975-ip tungaanut oqartussaasut paasinninnerat malillugu niviarsiaqqanut 15-it
inorlugit ukiulinnut, naartoreernikuusimanngitsunut, ”aalajangersumik” ilitsersuineq (tunniussineq,
ikkussineq) atoqateqarsinnaanermut ukiukippallaarneq eqqarsaatigalugu pillaasarnermut inatsimmut
akerliusinnaavoq, taassuma assinga Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi assinganik
nassaassaalluni.
Apeqqut eqqartuussivinnut saqqummiunneqarsimanngisaannarsimavoq, aammalu taamaalilluni
inatsisitigut inissisimaffik oqartussaasunit isumannaarneqarsimanngisaannarluni. Piffissami tassani,
niviarsiaqqat 15-it inorlugit ukiullit naartunikuusimanngitsut naartunaveersaatinik
tunineqarsinnaannginnerannik Justits- aamma Indenrigsministeriap isumaqarfiata nalaani,
peqqinnissaqarfimmut oqartussaasut inatsisitigut paasinninneq, oqartussatut qullersaasut eqqortutut
308
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0319.png
IMMIKKOORTOQ 3
isigisaat, malillugu aqutsisimassagaluarput. Paasinninneq taanna inatsisissamik piareersaalluni
suliaqarnermi arlaleriarluni taaneqartarpoq. Pisut aallaavigalugit isornartoqartutut
nalilerneqarsimasinnaassagunaraluarpoq, imaluunniit nakorsaanerup
1077
kukkuluttorneratut
isigineqarsimasinnaagaluarluni, peqqinnissaqarfiup ingerlanneqarnerani inatsisit atuuttut malillugit
ingerlatsisoqarnersoq nakkutiginninnissamik akisussaaffeqartoq, naleqq. peqqinnissaqarfiup qitiusumik
aqunneqarnera pillugu inatsimmi §§ 2, imm. 2 aamma 4, imm. 1 aamma nakorsaanermut ilitsersuut,
malittarisassat atuuttut eqqortinneqarnersut nakkutigineqanngippat, soorluttaaq nunap immikkoortuini
nakorsat nunap immikkoortuini nakorsanut ilitsersuumi § 2 malillugu malittarisassanik atuuttunik
malinnittussaatitaasut.
1078
Oqaluttuarineqartut aamma pisimasut pillugit allagaatit piffissamut
tassunga tunngasut
Arnanit oqaluttuarineqartunit arfineq-pingasunit, piffissami 1960-imiit 1975-imut pisumi, 15-it inorlugit
ukioqarsimasunit, oqaatigineqarpoq, spiralilerneqarangamik suli atoqateqarnikuusimanatik.
Spiralinut nalunaarsuiffiit ikiorsiullugit ilisimatusartoqatigiit misissorpaat, taakkunani 9. marsi 1975-i
sioqqullugu niviarsiaqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik spiralilerneqarsimasunik allassimasoqarnersoq,
taamaassimappallu ikkussineq sioqqullugu qassit naartunikuusimanersut. Tassani takusinnaavarput,
nalunaarsuiffinni taakkunani pingasuni katillugit niviarsiaqqat 15-it inorlugit ukiullit ulloq taanna
sioqqullugu spiralilerneqarsimasut 17-iusut. Taakkunannga arfineq-marlunni erseqqissumik
allassimavoq, taakku siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsut. Taakkunannga pingasuni
takuneqarsinnaavoq, taakku siusinnerusukkut naartunikuusimasut, aammalu sinnerini arfineq-marlunni
takuneqarsinnaanani taakku siusinnerusukkut naartunikuusimanersut.
1079
Tamanna ima isumaqarpoq,
nalunaarsorneqarsimasut eqqortuuppata, piffissami tassani inatsisitigut tunngavinnik atuuttunik
paasinninneq piffissami tassani suleriaatsimi ilaatigut eqqumaffiginiarneqartarsimanngitsoq.
Inatsisitigulli inissisimaffik eqqartuussivitsigut saqqummiunneqanngisaannarsimavoq, aammalu
taamaattumik oqartussaasunit aalajangiiffineqarnikuunani piffissami tassani niviarsiaqqanut 15-it
inorlugit ukiulinnut spiralilineq pillaasarnermut inatsimmik (aamma pinerluttulerinermik inatsimmi
aalajangersakkamik) unioqqutitsisoqarnersoqarsimanersoq.
Niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut, siusinnerusukkut naartoreersimasunut imaluunnit
naartuersinnikuusimasunut, spiralimik ikkussinernik spiralinut nalunaarsuiffinni aamma
oqaluttuarineqartuni aamma assersuutissaqarpoq. Qullersatut oqartussaasut paasinninerat malillugu
pillaasarnermut inatsimmik (aamma assinganik pinerluttulerinermik inatsimmik)
unioqqutitsinngitsumik taakku spiralilerneqarsinnaapput.
Taamaalilluni suleriaaseq ukiunut tunngatillugu allanngorartumik ingerlanneqarsinnaasoq pillugu
ataasiakkaanik assersuutissaqarpoq. Aamma suliassaqarfimmi sulialik (NAPP.) ataaseq oqaluttuarpoq,
inuttut ataasiakkaatut imminut aalajangiisinnaassuseqarneq nunap immikkoortuini ataasiakkaani
annertuujusoq, ima paasillugu, naartunaveersaatinik assigiinngitsunik toqqaanissamut
aalajangersimasumik piumasaqaateqanngitsoq, assersuutigalugu ukiunut tunngatillugu: ”Nammineq
aalajangertarput. Tassami, ataatsimut isigalugu isumaqatigiinnerusarpugut, aamma isumaqarpunga
nunap nakorsaanera isumaqatigigipput”
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP.,1].
Suliassaqarfimmi sulialik taanna aamma oqaluttuarpoq:
”Aap, eqqaamasakka malillugit,
kinguaassiuutinik atuinissamik ukiutigut akuerisap ammut killinga [tassa imaappoq ukiutigut ammut
killiliussaq] malittarparput, taannalu 15-inik
ukiulinnut killeqarpoq. (…) Kisianni tassa uanga
paasinninnera imaappoq, kalaallit niviarsiaqqat inuusuttut amerlasuut danskit arnartaannut sanilliutik
ineriartornerat kingulliunerusarpoq”.
[suliassaqarfimmi suliliak NAPP., 1]
309
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0320.png
IMMIKKOORTOQ 3
Sivikinnerusumik taartaasoqartillugu pissutsit ajornakusoornerulertarsimagunarput, assersuutigalugu
peqqissaasut aalajangersimasumik atorfillit taartaaffigissallugit. Piffissami tassanngaanneersumik
assersuutissaqanngilagut, kisianni suliassaqarfimmi suliallip ataatsip, peqqinnissaqarfimmi piffissami
kingusinnerusukkut sulisimasup, assersuutigalugu oqaluttuarivaa, aasaanerani taartaajartorluni
illoqarfimmut tikissimalluni, kisiannili sumilluunniit ilinniartinneqarsimanani, aamma taamaallaat
paasissutissanik killilinnik tuninineqarsimalluni. Sulisoq aalajangersimasumik atorfilik taartaajartorluni
tikittup ilaaffigisaanut qulimiguulimmut ilaalluni aallartussaavoq, tamannalu minutsit qulit
missaannaannik piffissaqarluni nammineerluni ingerlatitseqqinnermik inerneqarpoq. Paasissutissaq,
taartaasup suliassani pillugit pissarsiarisatuaa taassaavoq, allagartaq allaffimmut ilineqarsimasoq.
Illoqarfimmi pineqartumi naartunaveersaatit Depo-Proveramik kapitinnissamut killilerneqarsimapput.
[suliassaqarfimmi sulialik NAPP., 4]
Suliassaqarfimmi suliallit ilaata, peqqinnissaqarfimmi sulialittut tunuliaqutaqanngitsup, eqqarsaatigivaa,
niviarsiaqqat inuusuttorujussuit naartulinnginnissaat eqqarsaatigalugu nakorsat spiralimik
ikkussinissaminnik isumaliutiginninnerannut apeqqutaasarsimannginnersoq. Suliassaqarfimmi suliallip
taamaalilluni isumaliutigivaa, siusissukkut naartunerup kingunerisaanik inuuniarnikkut
kinguneqaataasussat ernummatigineri pissutigalugit nakorsat ilaasa niviarsiaqqanik spiraliliinissaannik
”ussernartorsiortitsisarsimasinnaanersoq”, taakku nalligigamikkit: ”Takorloorneqarsinnaavormi,
taakku
naartulinnginnissaat anguniarlugu nakorsaq iliuuseqartariaqarluni isumaqarsimasimasinnaasoq.
Kisianni tamanna tamaani oqaluuserinikuunngisaannarparput, tamaattumik
ilisimasaqarfiginngilluinnarpara!”
[suliassaqarfimmi sulialik 5]
Kalaallit Nunaanni piffissami 1. septembari 1975-imiit malittarisassat
Kunngip peqqussutaa nr. 388 1975-imeersukkut angajoqqaat akuersiseqqaarnagit 15-17-inik ukiulinnut
ilitsersuisoqarsinnaaneranik immikkut malittarisassaq peerneqarpoq. Tassa imaappoq, peqqussut danskit
1975-naartusunik isumassuineq pillugu inatsisaat naapertorlugu peqqussut 388-i atorlugu angajoqqaat
akuersiseqqaarnagit maanna ilitsersuisoqarsinnaanngorpoq.
Allannguummut
1080
taassunga tunngatillugu Landsrådi isumaqatiginninniarsimanersoq pillugu
tikkuussisunik paasissutissanik nassaartoqarsinnaasimanngilaq. Nalunaarsuiffik pillugu suliami,
Indenrigsministeriap peqqinnissaq pillugu allaffiata pingajuani
1081
, allakkiaq ippoq,
Indenrigsministeriap allaffia Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi sulisumik oqaloqateqarsimasoq,
tassannga paasissutissiissutigineqarluni Kalallit Nunaanni Ministereqarfiup
”kingorna Landsrådip
tusarniaaffigineqarnissaanik akisussaaffik tigugaa”,
aalajangersakkap akuersissutigitinneqarnissaa
tuaviuunneqarmat. Takuneqarsinnaasutut tamatuma kingorna Landsrådimut
saqqummiunneqarsimanngisaannarsimavoq. Suna pillugu tuaviuussassatut isigineqarsimanersoq suliami
takuneqarsinnaanngilaq, kisianni ilimanarpoq Kalaallit Nunaanni inatsisitigut inissisimanermik (nunat
taakku akornanni inatsisitigut tunngavik) Danmarkimisut assigiimmik inissisimanissap
aqqutissiuunneqarnissaata eqqarsaatigineqarnera pissutaasimassasoq, ukiutigut killiliineq danskit 1975-
naartusunik isumassuineq pillugu inatsisaanni ingerlaannartumik atuutilersumik peerneqassasoq
Folketingi aalajangersimammat. Ilutigitillugu naartuersittarnermut inatsit 1. juuli 1975-imi Kalaallit
Nunaanni atuutilersinneqarpoq, aamma taanna tuaviuuttariaqarneranik isiginninnermut
pissutaaqataasimasinnaavoq, naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissamut pitsaasumik
periarfissagissaarneq, kapitali 1.6-imi eqqaaneqartutut, killilersugaanngitsumik naartuersissinnaanermut
piumasaqataasussatut politikerinit aamma nakorsanit arlalinnit isigineqarmat.
Nakorsaanerup
kaajallaasitaani nr. 109 24. maaji 1976-imeersumi Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfiup ataani pitsaaliuilluni sulinerup aaqqissuunnissaanut malittarisassanut tunngasumi
naartulernissamik pitsaaliuilluni ilitsersuineq aamma eqqaaneqanngilluinnarpoq, ataatsimulli isigalugu
310
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0321.png
IMMIKKOORTOQ 3
meeqqat anaananngortussallu qitiutinneqarlutik. Pitsaaliuinermilli suliaqarnermi peqqinnissaqarfiup
sulisuisa assigiinngitsut akornanni atituumik suleqatigiittoqarsimanera, aamma pitsaaliuilluni suliniutit
peqqinnissakkut aamma inooqataanikkut neqeroorutitut isigineqarsimasut tamatuma takutippaa.
Ukiukitsup nammineq aalajangiisinnaassuseqarnerata tunngaviinut
tunngasut
Sundhedsstyrelse-p allagaatinik toqqortaataasa
1082
takutippaat, inuit ataasiakkaat naartunaveersaatinik
qanoq atuerusutsiginerlutik aalajangernissaminnut tunngavissaannik paasissutissanik
tunniussisoqartarnissaa oqartussanit siunertarineqarsimasoq. Rothmar Herrmann-mit 2025-mi
itisilerneqartutut, aalajangernermut tunngaviussaaq arnap qinnuiginninneratigut pinngitsumik
naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissamik 1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi
tunngaviliineq arnap nakorsamut takkunnissaminut pisussaaffeqannginneranik pissuteqassasoq.
1966-inatsimmi inatsimmut oqaaseqaatinut uiggiullugu arnaq itigartitsinissaminut
kiffaanngissuseqarnera pisariaqarpoq, taava tunngavilersuutigineqarsinnaassaaq niviarsiaqqanut
inuusuttunut, elevhjemmemi, skolehjemmemi aamma kostskoleni
1083
oqartussaasunit
nakkutigineqartunut tunngatillugu, aamma namminneq kissaatigisamissut misigisimanatik,
qularnaatsumik tunngavissalimmik ”tigussaasumik” qinnuiginninnertaqanngitsumik spiralimik
ikkussilluni ilitsersorneqarnissamik neqeroorummut taarsiullugu pisussatut niviarsiaqqamut
saqqummiunneqarsimappat. Angajoqqaatulli akisussaasup piginnaatitaaffiata iluaniippoq niviarsiaraq
nakorsiassasoq, aammalu katsorsarneqassasoq imaluunniit naartunaveersaatilerneqassasoq
1084
pillugu
aalajangernissaq.
Naak piffissami taamanikkut inuusuttut namminneq aalajangiisinnaassuseqarnerat pillugu
nalinginnaasunik aalajangersagaqanngikkaluartoq, aamma naak angajoqqaatut akisussaasoq
annertuumik piginnaatitaaffeqaraluartoq taava pissaanermik atuinermut tunngavissamik nassaarnissaq
ajornakusoortorujussuuvoq, taamaattumillu immaqa pissaaneq atorlugu arnamut inuusuttumut,
passunneqarnissaminut akerliunissaminut naammattumik inerisimasumut passussinissaq
ingerlanneqarsinnaasimanaviarnani, passussineq ajorunnaarsitsiniarluni, pinasuartumik imaluunniit
inuunermut pisariaqavissumik pinngippat.
1085
Piffissami pineqartumi danskit malittarisassaat
Suliassamut nassuiaat malillugu qulaajaanermi Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi kalaallinut
efterskoleni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaatsimut inatsisitigut tunngavik
qulaajarneqartussaavoq. Tulliuttumi danskit piffissami pineqartumi malittarisassaat
nassuiarneqassapput.
Inatsisitigut tunngaviit saqqummiunneqartut tunngaviusumik piffissanik assigiinngitsunik pingasunik
ilaqarput:
▪
Piffissaq, 15-17-inik ukiullit angajoqqaat akuersiseqqaarnagit naartunaveersaatit pillugit
ilitsersorneqarsinnaasut, naleqq. naartusunik isumassuineq pillugu inatsit 1966-imeersoq aamma
1972-imeersoq.
Piffissaq, danskit oqartussaasuisa namminneq paasinninnerat malillugu niviarsiaqqat 15-it
inorlugit ukiullit, siornatigut naartoreernikuusimanngitsut, naartunaveersaatilerneqarnissaat
malittarisassanut akerliussasoq.
311
▪
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0322.png
IMMIKKOORTOQ 3
▪
Piffissaq, 18-it inorlugit ukiullit tamarmik naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaasut,
aammalu angajoqqaat akuersisimanissaannik piumasaqaateqarfiunngitsoq.
Angajoqqaat akuersiseqqaarnagit naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissamik inuusuttut
periarfissaqarnissaannik apeqqut 1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsisissamut siunnersuutip
suliarineqarnerani Folketingimi inatsisiliortunit oqaluuserineqangaarmat angajoqqaat
akuersiseqqaarnagit 15-17-inik ukiullit naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanissaasa
tunngavissalerneqarnerat ilanngunneqarpoq.
Danskit inatsisissatut siunnersuummik suliaqarneranni ukiutigut killiliineq, aamma arnat inuusuttut
naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanerannik apeqqut Folketingimit 1970-ikkunni
arlaleriarluni sammineqarpoq. 1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit, qulaajaanermut uunga
attuumassutilimmik danskit malittarisassaliaanni siulliusoq taamaalilluni 1970-ikkunni arlaleriarluni
allanngortinneqarpoq:
1972-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit
1972-naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmut inatsisissatut siunnersuut
1086
saqqummiunneqartoq
annerusumik naartunermut- aamma erninermut tunngasut aaqqissuunneqarnissannut tunngassuteqarpoq,
aamma taamaalilluni naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu ilitsersuinermut malittarisassanik
atuuttunik ingerlatitseqqilluni. Inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqaatini (ukiutigut killiliinermut
tunngasut §§ 2 aamma 3) 1966-inatsimmi § 1, imm. 2 aamma 3 aamma § 6-imi aalajangersagaareersut
innersuussutigineqarput. Ukiutigut ammut killiliussaq taamaalilluni allanngortinneqanngilaq, kisianni
siullermeerlugu suliarineqarnerani folketingimut ilaasortamit Koch-imit oqaatigineqarluni
”appartinneqarnissaanut
periarfissat isumaliutigisariaqannginnerivut. Aamma paasivara,
justitsministeri taama ittunik isumaliuteqarsimasoq”,
1087
folketingimut ilaasortamit Else-Merete
Rossimit oqaatigineqarluni, inatsimmi ukiutigut killiliineq ”ima
pissuteqartinneqartoq,
pinerluttulerinermi ukiutigut killigititavut 15-inik ukiulinnut killilerneqarsimasoq, aamma inummut
ukiutigut killiliussamit appasinnerusunik ukiulimmik kinguaassiuutitigut atoqateqarneq
pillarneqaataasussaasoq. Inuusuttut illersorneqarnissaat eqqarsaatigineqarpoq. Siusinnerusukkut
kinguaassiorsinnaanngortarneq pillugu ukiutigut killiliussaq ilaannikkooriarluni naleqqunneq ajorpoq.
Taamaattumik ukiutigut killiliussaq ataatsimut isigalugu 14-inik ukiulinnut apparneqassanersoq
justitsiministeri peqatigalugu oqaluuserineqartariaqarsorinarpoq. Naartunaveersaatinik
tunniussinissamut immikkut akuersisarnermik aaqqissuussineq, assersuutigalugu anaananut ikiuisartut
aqqutigalugit, niviarsiaraq aalajangersimasumik aappaqarsimappat aqussallugu immaqa
ajornakusuussaaq. Niviarsiaqqap 14-inik ukiullip naartunaveersaatilerneqarnissaminik qinnutigisaa
ungasinngitsukkut itigartinneqarpoq. Naartunaveersaateqannginninilu pissutigalugu naartulermat
naartuersinnissaanik akuerineqarluni.”
1088
Rossip taamaalilluni pisimasoq pillugu tusagassiuutini
ullormut saqqummersartuni oqaatigineqartumut innersuussivoq, taannalu anaanik ikiuisarfimmi
1089
nakorsaanermit Rosenimit uppernarsarneqarpoq. Aappassaaneerinninnermi ukiutigut killiliinermik
apeqqut Koch-imit qaqinneqaqqippoq, isummerluni folketingip katersuunnerani
1090
tassani
uninngaatinneqassasoq ataatsimiitiitaliap isumaqatigiissutigigaa.
Inatsit naapertorlugu naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu ilitsersuinissap aaqqissuunnissaanut
inderigsministeri malittarisassaliornissaminut pisussaaffeqarpoq. Aatsaalli 1976-imi Inderigsministerip
tamanna tunngavigalugu kaajallaasitaq 10. marsi 1976-imeersoq naartulernissamik pitsaaliuilluni
periutsit pillugit paasisitsiniaanermut utaqqiisaagallartumik missingiutitut malittarisassaq
tunngavissalerpaa. Inatsit nr. 282, 7. juuni 1972-imeersoq
1091
naapertorlugu naartusunik isiumassuineq
aamma erninermut ikiuineq pillugit malittarisassamik Sundhedsstyrelse ulloq 1. maaji 1976-imi aamma
saqqummiussivoq. Tassunga ilanngussaq 7-itut
ilaavoq ”ernisunik ikiuisarnermi ajornartorsiutit” pillugit
312
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0323.png
IMMIKKOORTOQ 3
Mogens Oslerimit (professori aamma Foreningen for Familieplanlægning) nassuiaat, nakorsat ilaasa
naartunaveersaatit pillugit, aamma naartuneq pilersaarusiugaallunilu kissaatigisaq passunneqartumut
meeqqamullu sullissinermi pitsaanerpaamik angusaqarnissamut atassuteqartumik paasinninnerannik
erseqqissumik takutitsisoq. Oslerip tassani naartunerup nalaani pitsaaliuilluni misissuinerit pillugit
oqaatigivaa, taakku ilaatigut ima siunertaqartut ”passunneqartup
nammineq aamma ilaquttami
kissaatigisaat, pisariaqartitaat aamma periarfissaat eqqarsaatigilluarlugit ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornissaanik kaammattorneqassasoq”.
Naartunaveersaatit, naartulernissamik
pilersaarusiorneq, naartunerup nalaani nappaatinik pitsaaliuineq aamma naartuersinneq pillugit Osleri
ilanngussami allappoq ”Suliassaqarfiit
taakku tamarmik naartusunik suliaqarnermi ilaapput, aamma
suliassaqarfimmi suliap naammassinissaanut pingaarutilimmik inissisimallutik. Meeraanermiit
aallartereersumik aamma atuarfimmi kinguaassiuutinut tunngasunik ilitsersuilluni atuartitsinerup
naartunaveersaatinik aamma ilaqutariinngornissamik pilersaarusiornissamik paasinninnissamut
pitsaanerpaamik tunngaviliisuusarpoq. Naartuneq kissaataannaasariaqanngilaq, toqqaannartumilli
pilersaarusiugaasimassalluni. Naartunerit tamarmik kissaataallutillu pilersaarusiugaasimappata
naartusunik suliallit naammassisaat aatsaat pitsaanerpaassapput.”
Inatsit § 14-imi peqqussutikkut inatsimmik Kalaallit Nuunaannut atuutilersitsinissamik
piginnaatitsissummik ilaqarpoq, aammalu immikkoortumi qulaani takuneqarsinnaasutut
piginnaatitsissutitut aalajangersagaq taanna inatsimmi aalajangersakkat ilaasa atuutilersinneqarnerannut
kunngip peqqussutaa nr. 525 26. septembari 1973-imeersoq aqqutigalugu atuutilersinneqarlutik.
Atoqateqarsinnaannermut ukiutigut ammut killiliussap
appartinneqarnissaa pillugu 1973-siunnersuut
Justitsministeri ulloq 7. novembari 1973-imi inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussaqarpoq,
katersuunnerup naammassinnginnerani siullermeerlugu suliarineqarnissaa
angumerinngitsoorneqartumik, taamaattumillu akuersissutigineqanngitsoortumik. Siunnersuummi,
peqqussutikkut Kalaallit Nunaannut atuutilersitsinissamik piginnaatitsissutitut aalajangersakkamik
ilaqanngitsumi, pinerluttulerinermut inatsimmi atoqateqarsinnaanermut ukiutigut ammut killiliinissaq,
aammalu tamatuma kingunerisaanik naartusunik isumassuinermi inatsimmi assinganik ukiutigut ammut
killiliisoqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Siunnersuummi oqaaseqaatit malillugit
atoqateqarsinnaanermut ukiutigut ammut killiliussaq pillugu apeqqut tamanut ammasumik oqallinnermi
qaqinneqarnikuuvoq, aammali apeqqut Folketingimi qaqinneqarnikuusimasoq oqaaseqaatini
nalinginnaasuni innersuussutigineqarluni ”niviarsiaqqat
inuusuttut 15-it inorlugit ukiullit, suli
naartunikuusimanngitsut, naartulernissamik pitsaaliuilluni ilitsersorneqarsinnaannginnerat, taamalu
naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik tunineqarsinnaannginnerat pillugu justitsiministerimut
apeqquteqarnermut atatillugu”.
1092
Malugeqquneqarpoq, naartusunik isumassuineq pillugu inatsisikkut
tunngavissaliineq sunik nassataqarnersoq pillugu paasinninnermik justitsministerip tassani
erseqqissuliornera: ilitsersuineq aamma tunniussineq.
1093
Siunnersuummi § 4-mut immikkut
oqaaseqaatini naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi ukiutigut killiliinermik iluarsiissuteqarnermi
tunngavissamik paasinninneq taanna uteqqinneqarpoq: ”Taama
ittumik pilersitsereernermi inuusuttut
14-it aamma 15-it akornanni ukiullit aamma naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu
ilitsersorneqarsinnaassapput, soorluttaaq naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik taakkununnga
tunniussisoqarsinnaanngussasoq. Siunnersuut Indenrigsministeriap aamma Justitsministeriap
akornanni suleqatigiissutigineqarpoq.”
Inatsisissatut siunnersuutip takutippaa, naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanermut ukiutigut
killiliineq pillugu apeqqut Danmarkimi politikkikkut ingerlaavartumik soqutigineqarsimasoq, aamma
piffissaq eqqarsaatigalugu inatsisissatut siunnersuut killilersugaanngitsumik naartuersissinnaanerup
Danmarkimi atuutilersinneqarnerata ukiuani inissisimalluni. Immikkoortoq 1-imi oqaatigineqartutut,
313
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0324.png
IMMIKKOORTOQ 3
naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarsinnaanermik periarfissagissaarneq naartuersittarnerit
pinngitsoortinnissaannut atortussatut qitiusutut politikerinit aamma nakorsanit arlalissuarnit
isigineqarpoq.
1975-naartusunik isumassuineq pillugu inatsit
Naartusunik isumassuineq pillugu inatsisip
1094
allanngortinnissaanut indenrigsministeri ulloq 28.
januaari 1975-imi inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussivoq. Inatsisissatut siunnersuut
folketingip ukiuani 1974-75-imi
1095
siullermeerutaasumik saqqummiunneqarpoq, folketingimulli
qinersinissamik ulloq 5. decembari 1974-imi
1096
suaaruteqarneq sioqqullugu naammassillugu
suliarineqanngitsoorluni. Suliffeqarfiup iluani allakkiami
1097
, Justitsministeriamit
Indenrigsministeriamut allanneqarsimasumi, oqaatigineqarpoq inatsisissatut siunnersuummik
saqqummiussineq inatsisip atuuttup § 3-anik aamma pillaasarnermut inatsisip akornanni pissutsit
pillugit apeqqusiisoqarnissaa pissagunartoq, apeqqut MF Kurt Bauerip Folketingip apersuinissamut
piffissaliussaani
1098
qaqinnikuummagu, soorluttaaq naartuersittarnermut inatsimmut atatillugu 1972-
imi Folketingip inatsisit pillugit ataatsimiititaliaani apeqqummi 4-mi oqaluuserineqarsimasoq, aammalu
apersuinissamut piffissaliussami MF Inge Fischer Møllerimit
1099
apeqqutigineqarsimalluni.
Kingullertut taaneqartoq pillugu oqaatigineqarpoq, Justitsministeriap isummiussaminik
eqqarsaatiginneqqittariaqalerneranik
1100
tamanna kinguneqarsimasoq, aammalu pillaasarnermut
inatsimmi § 222-mi ukiutigut killiliussap aamma naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi ukiutigut
killiliussap akornanni ataqatigiittoqarneranik maannamut paasinninneq attatiinnarneqarsinnaanersoq
nalorninartoqartutut
isigilersimallugu. Taama ilusilimmik peqataaneq, pisuni taama ittuni
ilanngunneqarsinnaanngorsinnaasut, pinerlunnermi eqqugaasumik ikiuinertut pissuseqarpoq,
taamaattumillu peqataanernit nalinginnaasunit immikkoorlutik. Naartulernissamik pitsaaliuilluni
atortunik innersuussuteqaannarneq, Justitsministeriap paasinninnera iluarsisaq malillugu, pisuni
qaqutigoortumik taamaallaat nakorsaq pinerluttulerinermi inatsimmi § 222, imm. 1-imik
unioqqutitsinermut peqataasimasutut pillarneqarsinnaaneranik kinguneqarsinnaavoq, aammalu
isumaqarnarluni pingaarnertut pisunut nakorsaq pinerluttumut qaninnerusumik
attuumassuteqarsimassalluni, imaluunniit innersuussineq niviarsiaqqap kinguaassiuutinut tunngatillugu
pissusilersorneranut pingaarutilittut nakorsamit isigineqarsimasinnaalluni.
Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerlugu suliarineqareernerata kingorna isumaginninnermut
ataatsimiititaliami suliarineqassasoq inassutigineqarpoq. Tassani naatsorsuutigineqareersutut
allannguutissattut siunnersuummik saqqummiussisoqarpoq, maannamut naartulernissamik pitsaaliuilluni
atortunik atuineq pillugu ilitsersuisinnaanermut 15-inik ukiulinnut killigititaasoq
atorunnaarsinneqassasoq: Ataatsimiititaliap taamaalilluni oqaluuserisimavaa, inatsimmi § 3, 2. pkt.,
ukiutigut 15-inik ukiulinnut killiliussaq, qanoq allanngortinneqartariaqartiginersoq imaluunniit
atorunnaarsinneqartariaqartiginersoq. Ataatsimiititaliap paasinarsisinniarsimavaa, taama allannguineq
imaluunniit atorunnaarsitsineq pinerluttulerinermi inatsimmi kinguaassiuutinut tunngasutigut ukiutigut
killiilernermut qanoq tulluartigissanersoq. Taamaalillutik justitsministerimik isumaqatiginninniarnikut
inderigsministerimit nassuiaammik pissarsisimapput, aammalu tassunga isumaliutissiissummut
1101
ilanngussami takuneqarsinnaavoq, naartusunik isumassuinermut inatsimmi ukiutigut killiliussamik
appaasinnaaneq imaluunniit atorunnaarsitsisinnaaneq pillaasarnermut inatsimmi § 222, imm. 1-imik
ukiutigut killiliussamik appaasinnaanermut atassuteqanngitsumik ingerlanneqarsinnaasoq.
Oqaaseqaammi 19. marsi 1975-imeersumi Pillaasarnermut inatsit pillugu siunnersuisoqatigiit
oqaaseqarput ”
pillaasarnermut inatsimmi § 222, imm. 1-imi ukiutigut killiliinermit appasinnerusumik
naartunaveersaatinik innersuussisinnaaneq killerneqartariaqartoq pillugu paasinninnermut
tunngavissamik nassaartoqanngitsoq. Pillaasarnermut inatsit pillugu siunnersuisoqatigiit
paasinninnerat malillugu taamaalilluni pillaasarnermut inatsisit eqqarsaatigalugu pillaasarnermut
inatsimmi § 222, imm. 1-imit, imaluunniit naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi ukiutigut
314
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0325.png
IMMIKKOORTOQ 3
killiliussap atorunnaarsilluinnarneqarsinnaaneranut sanilliullugu naartusunik isumassuineq pillugu
aamma ernisussanik ikiuineq pillugu inatsimmi § 3, 2. pkt.-imi ukiutigut appasinnerusumik killiliinermik
aalajangersaanissaq akornutissaqanngilaq.”
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut ilanngussami
takuneqarsinnaanngilaq, Justitsministeria pillaasarnermut inatsisit pillugit isumalioqatigiissitap
paasinninneranut isumaqataanersoq. Atoqateqarsinnaanermut ukiutigut ammut killiliinerup allannguutaa
pillaasarnermut inatsimmi akuersissutigineqarsimanngisaannarmat atoqateqarsinnaanermut ukiutigut
ammut killiliussamik appaanissamik siunnersuuteqarnissamut kajumilersitsisimasinnaasoq immaqa
tassaasinnaavoq naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu ilitsersuisinnaanissamik, aamma niviarsiaqqanut
15-it inorlugit ukiulinnut, folketingimut ilaasortat ilaasa ukiorpaalunni kissaateqarsimanerannit
aallaaveqarsinnaasoq
–
maanna tamanna aporfiujunnaarmat taava pillaasarnermut inatsimmi ukiutigut
killiliussap allanngortinnissaanik siunnersuut akuersissutigineqarnikuunngilaq.
Justitsministeriap maannamut paasinninnermik qimatsivinnera taamaalilluni piffissami tassani pivoq,
tamatuma kingorna niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut unioqqutitsilluni
iliuuseqaratarsinnaanermik kinguneqanngitsoortussaanngitsumik (atoqateqarsinnaanermut ukiutigut
ammut killiliussaq pillugu aalajangersakkamik unioqqutitsinermut peqataaneq) ”aalajangersumik”
ilitsersuisoqarsinnaajunnaarluni.
Ataatsimiititaliamit ilaanngussani
1102
takuneqarsinnaavoq, anaananut ikiuisarfiit spiralimik nutaamik
atuinerat pillugu ataatsimiititaliaq paasissutissanik pissarsinissaminik kissaateqarsimasoq, tassunga
ilanngullugu taassuma pissarsiarinissaanut qanoq sivisutigisumik utaqqisoqartarnersoq
1103
(apeqqut
6).
1104
Ministerimit
1105
akissummi ministerip nassuiaatigivaa, naartulernissamik pitsaaliuilluni periutsit
pillugit innuttaasunut nalinginnaasumik maannamut paasissutissiisarneq, Indenrigsministeriamik
qanimut isumaqatigiissuteqarnikkut, aamma tamatumunnga naalagaaffimmit
tapiissuteqarfigineqarnikkut Komiteen for Sundhedsoplysningimit aamma Foreningen for
Familieplanlægningimit ingerlanneqarsimasoq. Indenrigsministeriap siunertarisimavaa,
paasissutissiisarnermik suliaqarnermik tamatuminnga nangitsinissaq, aamma ajornanngippat
annertusaanissaq siunertaralugu ukiumoortumik aningaasaliissutinut inatsisitigut
tunngavissaqartuarnissaq anguniarneqassasoq. Ilisimatusarluni suliaqarnermut tunngatillugu ministeri
Sundhedsstyrelse-mut innersuussilluni akissuteqarpoq, anaanananut ikiuisarfiit aamma
napparsimmavinni immikkoortortat ataasiakkaat periutsinik, nunani allani ineriartortinneqarsimasunik,
aamma amerlasuutigut nunat tamalaat suleqatigiinnerannut atatillugu, soorlu WHO-mik imaluunniit
Population Councilimik, misileraanermut peqataasut. Kisianni aamma anaananik ikiuisarfiit
atorunnaarsinneqarnerannut atatillugu taassuma inissinneqarnissaa pisariaqartinneqartoq: ”Nunani
allani
misilittakkat danskini pissutsinut imaliallaannarlugit nuuginnarneqarsinnaanngillat. Taamaalilluni
pineqartut tassaapput saniatigut sunniutit, ilaatigut kingornunneqarsinnaasunut atassuteqarsinnaasut,
ilaatigut nerisaqarnermut aamma pissutsinut allanut tunngassuteqarsinnaasut. Aamma
sunniuteqarluarnissaanut piumasaqaatit, sumiiffimmiit sumiiffimmut allanngorarsinnaasut, pineqarput.
Taamaattumik naartulernissamik pitsaaliuilluni atortut, nunani allani ineriartortinneqarsimasut,
nalinginnaasumik atorneqarsinnaasunngortinneqarnissaat sioqqullugu nunami maani sukumiisumik
misilerarneqarsinnaanissaat pingaaruteqartorujussuuvoq. Misileraanerup tamatuma ilaa maannamut
anaananut ikiuisarfinnit ingerlanneqarsimavoq. Taakku atorunnaarsinneqarnerisigut atortunik
nutaanik misileraaneq qanoq nangeqqinneqarsinnaanersoq pillugu apeqqut saqqummerpoq. Tamanna
arnanik ilusiuilluni misissuisarnermut immikkoortortani pisinnaavoq, kisianni tamatumunnga ilaatigut
aningaasalersuinissaq pillugu apeqqutip iluarsiiffineqarnissaanik piumasaqaatitaqassaaq”.
Anaananik
ikiuisarfiit spiralimik nutaamik atuinerat pillugu apeqqummut ministerip ataatsimiititaliamut
akissuteqarnermini ilisimatitsissutigivaa, spirali Gravigard
1106
ukiuni pingasuni atorneqarsimasoq,
spirali Copper T Rabi ukiup affaani atorneqarsimalluni. Anaananik ikiuisarfiit Gravigardimik atuinerisa
nunani tamalaani misilittakkat uppernarsarpaat, tamatuma kingorna maannamut
atorneqarnerpaasimasumit Lippes Loopimit pitsaanerusutut isigineqarluni. Ilaatigut kissaatiginngisamik
naartulernissap pinngitsoortinnissaanik qulakkeerinninnissaq Gravigardimik atuinermi 30 %-it tikillugit
315
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0326.png
IMMIKKOORTOQ 3
qaffariaateqarpoq, ilaatigut ilutsit taakku marluk inuusuttunut, siusinnerusukkut
naartoreernikuusimanngitsunut, piukkunnarnerusutut isigineqarput, ”iluseq
siusinnerusukkut
atorneqarsimasoq Lippes loop pakatsinartuusimavoq, passunneqartuni taakkunani pitsaanngitsumik
sunniutit, soorlu anniarnerit, aaqarnerit aamma spiralimik katatsinerit pisimammata”.
1107
Ataatsimiititaliaq misileraaneq pillugu paasissutissanik arlaqarnerusunik pisumasaqarpoq, apeqqutip 3-p
ministerimit akissuteqarfigineqarneranut atatillugu Sundhedsstyrelse-mit
nassuiaateqarfigineqarsimasumik. Apeqqummi 3a-mi taamaalilluni ataatsimiititaliap
paasisaqarfigerusullugu qinnutigivaa, misileraanerit anaananut ikiuisarfinni sorlerni
ingerlanneqarsimanersut, kiisalu inerniliussat ilisimatusarnikkut sumi nassuiarneqarsimanersut.
1108
Akissummi oqaatigineqarpoq: ”
Tassunga atatillugu anaananik ikiuisarfik Københavnimiittoq
sundhedsstyrelse-mut ilisimatitsivoq, spiralit saqqummeqqaarmatali taakku anaananik ikiuisarfimmi
Københavnimiittumi misilerarneqarsimasut. Taamaalilluni anaananut ikiuisarfiup ukiumi siullermi
misilittakkat siulliit New Yorkimi (Population Councilimit aaqqissuussami) 1964-imi
ataatsimeersuarnermi saqqummmiuppai. Nassuiaat atuakkami, ataatsimeersuareernerup kingorna
saqqummiunneqartumi, tamanut saqqummiunneqarpoq. Misileraanerit taakku annertunerusumik
ingerlateqqinneqarput, misilittagaqarineqalersullu spiralip Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnerani
atorneqarlutik, nakorsaanerup Rosenip 1964-imi
[
1109
] misileraaneq aqutsisuuffigalugu.
Tamatumunnga, aamma kingorna Kalaallit Nunaanni misileraanerit pillugiut nassuiaatit Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfimmi aamma sundhedsstyrelse-mi nassaassaapput. Misilittakkat aammattaaq
kinguaassiorsinnaassuseq pillugu nunat tamalaat akornanni ataatsimeersuarnermi, Tel Avivimi 1967-
imi, saqqummiunneqarput. Inerniliussat ima pitsaatigisimapput, anaananut ikiuisarfiup
Københavnimiittup, oqarsinnaavugut nakorsat tamaasa, Kalaallit Nunaanni sulisimasut,
sungiusarsimavai, taamaalillutik taakku tamarmik spiralimik ikkussinissamut ilinniartinneqarsimallutik.
Kalaallit Nunaanni spiralimik atuinerujussuaq tamanna immaqa Kalaallit Nunaanni piffissami 1960
–
1973-imut innuttaasunit 52,6/l000-init innuttaasunut 19,1/l000-inut inunngortut amerlassusiisa
appariaateqarnerannut pingaarnerpaatut pissutaasimagunarpoq.”
1110
Inatsisissatut siunnersuut pingaajussaanik suliarineqarnermini 1. apriili 1976-imi
1111
atuutilersussatut
akuersissutigineqarpoq. Taamaattorli ukiutigut killiliussaq aqaguani atuutilersinneqareerpoq,
Lovtidende-mi
1112
saqqummiunneqareernerata kingorna.
Tamatuma kingorna pisariaqarpoq,
1113
aamma taamaalilluni Indenrigsministeriap kaajallaasitaani 10.
marsi 1976-imeersumi naartulernissamik pitsaaliuinermi periutsit pillugit paasisitsiniaaniaanissamut
malittarisassaagalluartunut tunngasumi, naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu nakorsiartarfimmi
imaluunniit napparsimmavimmi immikkoortortami ilitsersorneqarsinnaanerup aqqutissiuunneqarnissaa
amtimi kommunip pisussaaffiinut ilaassasut. 1975-imi inatsimmik allannguinermi naartulernissamik
pitsaaliuinermi periutsinik atuineq pillugu ilitsersuineq napparsimasunut sillimasiinermi
isumaqatigiissutinut ilaatinneqanngilaq, taamaattumillu naartulernissamik pitsaaliuinermut atatillugu
nakorsamut namminersortumut nakorsiarneq il.il. nakorsiartut ataasiakkaat
aningaasartuuteqartarnerannik nassataqartarluni, taamaattorli arnat naartusut ilanngunnagit.
Taamaattumik nakorsiartarfimmi imaluunniit napparsimmavimmi immikkoortortami ilitsersuinermik
pineqartumik neqerooruteqarnissamik Amtini kommuninut piumasaqaateqarnikkut akeqanngitsumik
ilitsersorneqarnissamik
–
anaananut ikiuisarfiit atorunnaarsinneqaraluartut
–
periarfissaq
attatiinnarneqarpoq. Nakorsatut nalinginnaasumik sulineq pillugu nuna tamakkerlugu isumaqatigiissut
1975-76-i pilermalli naartulernissamik pitsaaliuineq pillugu nakorsanit namminersortunit ilitsersuineq
napparsimasunut sillimmatinut aammattaaq ilaalerpoq.
316
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0327.png
IMMIKKOORTOQ 3
Oqaluttuarineqartut aamma pisimasut pillugit allakkiat piffissami
tassunga tunngasut
DK-mi niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut 1975-i sioqqullugu pisut tallimanit ikinnerupput.
Pisoq sioqqullugu naartusimanersut imaluunniit naartuersissimanersut oqaluttuarineqartuni
takuneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik suleriaaseq itinerusumik erseqqissarluguluunniit
nalillerneqarsinnaanngilaq.
317
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Eqikkaneq aamma naliliineq
IMMIKKOORTOQ 1
Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi efterskole-ni kalaallinik atuartulinni naartunaaveersaatinut
tunngatillugu piffissami 1960-imiit 1991-i tikillugu suleriaaserineqarsimasut oqaluttuassartaannut
tunngasut immikkoortoq 1-imi qulaajarneqarput. Qitiusumik oqartussaasut aalajangiinerisa aamma
iliusaasa misissuiffiginissaat qitiutinnikuugatsigu immikkoortoq 1-i pingaarnertut oqartussaasut
isiginninnerannik imaqarpoq, immikoortoq 3 taamanikut piffissami pineqartumi naartunaveersaatinut
tunngatillugu suleriaaserineqarsimasoq, suleriaaseq pillugu ilisimasanik, tassunga ilanngullugu arnanit
oqaluttuaminnik qulajaanermut tunniussinissaminnik toqqaasimasunit ilisimasanik pingaarnertut
imaqarpoq.
Immikkoortoq taanna pingaarnertut Kalaallit Nunaanni Ministereqarfimmit, Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitamit, Landsrådimit aamma peqqinnissamut tunngasunik suliffeqarfinnit, soorlu
Sundhedsstyrelse-mit aamma Nunatta Nakorsaaneqarfianit allagaatinik aamma naqitanit pingaarnertut
tunngaveqarpoq.
Naartunaveersaatit ataatsimut isigalugit suliniutit, imaluunniit immikkut taallugu Kalaallit Nunaanni
spiralimut tunngatillugu suliaq, ullormiit ullormut aallartinneqanngillat. Innuttaasut amerliartornerat
pillugu oqallinneq 1950-ikkunni oqalliffiit assigiinngitsut aqqutigalugit oqaluuserineqartarput
–
politikkikkut sulialinnit, atorfilittanit, nunani tamalaani aamma minnerunngitsumik suliniaqatigiiffinnit
namminersortunit ingerlanneqartunit, pingaartumik innuttaasut amerliartornerat inuuniarnikkut
unammilligassanut pingaarutaa pillugu peqqinnissakkut ilisimatusarnerni aamma nakorsat
ilisimatusarnikkut isiginninneranni qitiusumik inissisimallutik.
Inuiaqatigiit kalaallit aaqqissuussaanerannik iluarsartuusseqqinneq, aamma politikkikkut
aaqqissuussaanerup, Danmarkimi atuuttunut assigiilersillugu, nutaamik ilusilersorneqarnera Kalaallit
Nunaat pillugu Ataatsimiitaliarsuup isumaliutissiissutaani (G-50-imi) nassuiarneqarpoq. Tamanna
namminersornermik paasinninnerup nutaamik nassuiarneqarneranut pingaaruteqarpoq, siunissami
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassuteqarnerup qanoq ittuunissaa pillugu sorsunnersuup
kingulliup kingorna danskit aallartitaasa FN-imut isumaqatiginninniarneranni
tunngavilersuutigineqarluni. Naligiissitsinissamik anguniagaq, G50-imi saqqummiunneqartoq, Kalaallit
Nunaata Danmarkip amtiatut ilanngutitinneqarneratigut Danmarkip pisussaaffimminik
naammassinnittutut FN-imit isigineqalersinnaanissaanut pingaarutilimmik inissippoq.
Inuiaqatigiinni inuussutissarsiornikkut nutarterineq aamma aqqutigalugu inuuniarnikkut atukkat
qaffasinnerulersinneqarnissaannik G50-ip anguniagai, aamma inassuteqaatai tunngaviusumik
siunertaqarput, tamannalumi aamma 1950-ikkunni aamma 1960-ikkunni politikkikkut siunnerfimmut
aalajangiisuuvoq. Anguniagaq innuttaasut amerliartornerisa kingunissaat pillugu 1960-ikkunni
politikkikkut oqallinnermut, aammalu taamaalilluni naartunaveersaammut pingaarutilittut
isigineqalersumut aalajangiisunngorpoq.
Inunngortut amerlassusiisa qaffannerannik apeqqusersuinermi Kalaallit Nunaanni nunap nakorsaanera
siulliit ilagivaat. Tamanna nunarsuaq tamakkerlugu inuit amerliartornerat pillugu nunani tamalaani
apeqqusersuinermut atatillugu isigineqarsinnaavoq, kisianni aamma nunap nakorsaanerata atuuffianut
siammasissumut ilanngullugu isigineqarsinnaalluni. Nappaatinik akiuiniarneq kisimi
318
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
nakorsaaneqarfimmit aallunneqanngilaq, aammali inuiaqatigiinni pissutsit allat, innuttaasut
peqqissusiannut sunniuteqarsinnaasut aallunneqarlutik. Piffissami 1960-imiit 1964-imut innuttaasut
amerliartornerannik, aamma ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornerup siuarsarneqarnissaanik
suliaqarnermut nunap nakorsaanera suli soqutiginnittorujussuuvoq, aammalu naartunaveersaatinik
atuineq inuiaqatigiinni siammasinnerulersinniarlugu taassuma ilaatigut Foreningen for
Familieplanlægning-i suleqatigalugu.
Innuttaasut amerliartornerisa nutarterinerinerup ingerlateqqinneqarnissaanut akornutaasinnaaneranik
1950-ikkut naajartorneranni Landsrådimi ilaasortat ernumassuteqarnerannik assersuutissaqarpoq.
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap 1960-imeersup isumaliutissiissut 1964-
imeersoq aqqutigalugu Kalaallit Nunaannut aningaasaliinerit aamma aningaasaliissutit
qaffanneqarnissaat anguniarpaa, aamma oqaluttuarisaanermik ilisimallip Axel Kjær Sørensenip oqaasii
malillugit tamatuma kingorna
”ajornanngilluinnartumik
danskit aalajangiisartuinit tiguneqarput”.
G60-isumaliutissiissummi innuttaasut amerliartornerat aamma isummerfigineqarpoq: toqusut
amerlassusiat nappaatinik akiuiniarnerup sunniuteqarluarnera pissutigalugu appariaateqarpoq, aamma
inunngortut amerlassusiat ukiut qulit ingerlaneranni (1951-52-imiit 1961-imut) 30 %-imik
qaffariaateqarluni
–
kingullertut taaneqartumi pingaartumik arnat inuusunnerusut aamma
katissimanngitsut akornanni. Qaffariaat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut ajornartorsiutaasutut
taaneqanngilaq, akerlianilli pitsaaqutitut aningaasaqarnermut tunngasunik ilisimasallip Boserup-ip
naliliineranut naapertuuttumik, tassa innuttaasut amerliartornerisa Kalaallit Nunaata sulisinnaasutigut
imminut pilersorsinnaanngornissaa qulakkeerneqassasoq isigineqarluni. Ilutigitilluguli
ilimagineqartariaqarpoq, inuiaqatigiit ilinniartitaanikkut, peqqinnissaqarfeqarnikkut aamma inissiat
pitsaasusiisigut il.il. qaffasissuseq angorusunneqartoq kinguaattuussasoq.
G-60-ip ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq suliniuteqarfissatut tikkuarpaa, Kalaallit Nunaanni
”kissaatiginngisamik naartulersarnerit” ikilisinneqarnissaat pisariaqartinneqartoq
tunngavilersuutigalugu. Tamanna meeqqat anaananit katissimanngitsunit aamma anaananit
meerarpassualinnit kalaallit arnartaannit piumaneqannginnerusarnerannik isumaqarnermit
tunngaveqarpoq. Piffissami tassani Danmarkimi aallunneqartoq tassaavoq, meeqqat
”kissaataasariaqartut”, aamma
ilaqutariiarannguit ilaqutareeriaatsimi pitsaanerpaasoq. Isiginninneq
taanna imaaliinnarlugu inuiaqatigiinnut kalaallinut ingerlateqqinneqarpoq, naak ilaqutariit
katitigaaneranni ileqqut allaanerugaluartut.
Foreningen for Familieplanlægning-ip spirali Kalaallit Nunaannut 1964-imi tikiuppaa, kingornalu
spiralip eqqunneqarnissaanik soqutiginninneq nunap nakorsaaneranit, nunap immikkoortuini nakorsanit
arlalinnit aamma nakorsaanermit Mødrehjælpenimeersumit Rosenimit ingerlanneqarluni.
Ilaqutariinngornissamut pilersaarusiornermik tamanut suliniarnissaq Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap 1965-imi aallartippaa. Sulineq annerusumik pingaarnertut paasissutissiilluni
suliaqarnermik ilaqarpoq, tassunga ilanngullugu kinguassiuutinut tunngasut pillugit meeqqat atuarfiini
atuartitsineq. Spirali suliassanut siunnersuutigineqartunut ilanngullugu taaneqanngilaq, kisiannili
innersuussutigineqarluni taassuma ”qanoq
naleqqutsiginera”
pillugu misissuineq (spiralimik
misileraaneq) sapinngisamik sukkasuumik ingerlanniarneqartoq. Ilaqutariinngornissamik
pilersaarusiornermut tunngasut tamatuma kingorna Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamit
qanimut malinnaaffigineqarpoq.
Rosenip, misileraanermik Kalaallit Nunaanni ingerlatsisimasup, spiralimik Lippes Loop-imik
Danmarkimi misileraaneq aamma ingerlassimavaa, taannalu spirali taanna pillugu nunani tamalaani
qanimut attaveqarfeqarpoq. Taakkununnga ilaatigut ilaavoq isumassarsiorluni nassaarsiortartoq dr. Jack
Lippes, aammalu amerikami ajunngitsuliornermik suliniaqatigiiffik Population Council, Rockefeller
siuttoralugu nunarsuarmi inuit amerliartuinnarnerannik apeqqusersuinermut atatillugu Rosenip
319
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Danmarkimi misileraanerata ilaanik aningaasalersuisimasoq, aammalu spiralinik Kalaallit Nunaanni
misileraanermi atorneqartunik tunissuteqarsimasoq.
Oqartussaasut, naak Roseni Danmarkimi misileraareeraluartoq, teknologi nutaaq taanna
imaaliallaannarlugu atussallugu ernumassuteqarput, gonorré Kalaallit Nunaanni atugaasorujussuaq
peqqinnissaqarfimmit suliarineqarsinnaanngitsumik ajoqutaasinnaasumik qanoq nassataqarsinnaanera
sukumiisumik ilisimasaqarfigitinnagu. Rosenip misileraaneranut, aamma
atorneqarsinnaasunngortinneqarneranut atatillugu nakkutilliinissamik aamma nalunaaruteqartarnissamik
immikkut piumasaqaateqartoqarpoq, taamalu tassa taamaalilluni spiralip nakorsanit atortinneqarnerani
Danmarkimut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni sukannernersumik malitassaqarluni atorneqassalluni.
Aamma nunap immikkoortuini nakorsanut ilitsersuut, Rosenip suliaa, ministereqarfimmit
isornartorsiorneqarpoq. Ilitsersuinissamut ukiutigut ammut killiliussaq ilitsersuummi 15-inik ukiulinnut
allassimavoq. Taanna inatsisinut akerliuvoq, aamma tamatuma kingorna 18-it inorlugit ukiulinnut
ilitsersuinissaq unitsinneqassasoq ministereqarfiup aalajangerpaa. Nunap nakorsaanerata
qinnuiginninnerata kingorna inatsit 1973-imi inissippoq, taamaalilluni angajoqqaat akuersiseqqaarnagit
inuusuttut 15-iniit 17-inik ukiullit aamma ilitsersorneqarsinnanngorlutik.
Rosenip inassutigivaa, nakorsat Lippes Loop-i anginerpaaq (D) ikkussinerminni sapinngisamik
atortassagaat.
Naartunaveersaatinut tunngasutigut suliaqarnermi Landsrådi aalajangiinernut peqataanngilaq.
Taamaattorli taamanikkut Landsrådimut siulittaasoq Rosenip nalunaarusiaanik nassinneqarpoq,
aammalu spiralinik misileraaneq pillugu Rosenip Nuumminnermini taanna oqaloqatigisimallugu.
Inuussutissarsiornikkut ineriartortoqarnissaa politikerit atorfilittallu 1960-ikkut naajartorneranni
upperiunnaarsimagunarpaat. Taamaattumik taakku innuttaasut amerliartornerat allatigut
oqaluuserilerpaat, innuttaasut amerlassusiat
–
aamma inunngortut amerliartornerisa sukkassusiat kisiat
pinnagu
–
unammilligassaalerumaartussaagunartut, aamma Kalaallit Nunaannut politikkimi nutaamik
anguniagaqartoqarnissaanik immaqa pisariaqartitsisoqartoq oqaatigineqarlutik, politikki inuuniarnikkut
atukkat qaffasissusissaanik annikinnerusumik anguniagaqarfiusoq. Spiralip atorneqalernissaa atorfilittat
aamma politikerit pissangallutik utaqqisimavaat, kisianni taassuma sunniutaa 1969/1970-imi ukiup
nikinnerata missaani siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermut atatillugu
aatsaat taakkunannga paasineqarpoq, inunngortut amerlassusiisa takussutissartaannik nunap
nakorsaanera nassitsimmat. Inunngortut amerlassusiat appariaateqarsimasoq tassani
takuneqarsinnaavoq, aamma taamaattumik innuttaasut amerliartornerat
”ajornartorsiutaajunnaarluni”.
Ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarnerup Tunumi siammarneqarnissaa atorfilittat
tungaanninngaanniit soqutigineqartorujussuuvoq, inuussutissarsiutinik ineriartortitsinissamut aamma
sumiiffimmiit nuutsitsinissamut tunngatillugu nunap immikkoortuata immikkut
unammilligassaqarfiusutut isigineqarnera pissutigalugu. Ittoqqortoormiini sumiiffimmi innuttaasut
isumaqarput, spiralit pillugit suliniarneq eqeersimaarfiuallaartumik ingerlanneqartoq
–
ilisimasaq
atorfilittanut aamma Kalaallit Nunaannut ministerimut oqaatigisaat, kisiannili takusinnaasarput
malillugu taakkunannga qisuariarfigineqarsimanngitsoq.
Inunngortut amerlassusiisa appariaateqarnerata kingorna ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq
pillugu Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi
politikkikkut annertuumik soqutigineqarunnaarpoq. Tamatuma kingorna innuttaasut amerliartornerisa
appariaataat ilaatigut politikkikkut oqalugiaatini, aamma allagaatini 1970-ikkunneersuni aamma 1980-
ikkunneersuni, inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerannut sunniutilimmik oqaluttuarisaanermik kingumut
qiviarnermik imalinni, akuttunngitsumik taaneqartalerpoq. Tassani oqaluttuatut iluatsittutut,
320
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
inuuniarnikkut atukkat pitsaanerulersinnissaannut aamma inuiaqatigiit annertusarneqarnissaannik
periarfissamut pitsaasumik sunniuteqartutut taaneqarpoq.
Naartuersissinnaanerup Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnissaa sioqqullugu naartunaveersaatinik
pissarsisinnaaneq pitsaasumik periarfissalik naartuersissinnaanerup eqqunneqarnissaanut pisarialittut
politikerinit, arnat peqatigiiffiinit aamma nakorsanit isigineqarpoq. Naartunaveersaatit aamma
naartuersittut kisitsisitaasa ataqatigiinnerannik eqqumaffiginninneq piffissap qulaajaaffigineqartup
1991-ip tungaanut ingerlajuarsinnarpoq. Naartunaveersaatit pillugit annertunerusumik
paasissutissiinissaq aamma atuinerunissaq naartuersittut amerlassusiisa unikaallatsinnissaannut
aqqutissaasoq nunap nakorsaanerata isigivaa, aammalu naartunaveersaatinik atuinerup
siammarneqarnerunissaa pisariaqartinneqartoq ukiumoortumik nalunaarusiami nakorsanut
eqqumaffigeqqullugu.
Danmarkimi 1970-ikkunni politikkikkut eqqumaffiginninnermi angajoqqaat
akuersiseqqaarnagit niviarsiaqqat inuusuttut naartunaveersaatit pillugit ilitsersorneqarnissaannut
periarfissat pitsaanerunissaat aallunneqarpoq, aamma taamaaliornikkut naartuersinnissat
pinngitsoortikkumallugit. Malittarisassat taakku Kalaallit Nunaannut kingorna nuunneqarput.
Depo-Provera 1970-ikkut aallartinneranni Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini nakorsanit
atorneqallattaalerpoq.
Depo-Provera 1970-ikkut naajartorneranni aamma 1980-ikkut aallartinnerani
apeqqusersorneqallattaalerpoq, pingaartumik amerikami oqartussaasut ingerlatsiviannit FDA-mit.
Nakorsaatip akuersissutigineqannginnissaa Europami oqartussaasunit pissutissaqartinneqanngilaq,
aammalu taamaalilluni naartunaveersaatitut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi atorneqarnera
ingerlatiinnarneqarsinnaalluni. Depo-Proveramik Kalaallit Nunaanni atuineq apeqqusersorneqarpoq.
Depo-Proverap atugaanera pillugu Sundhedsstyrelse isumaqatigiissuteqarfigalugu Nakorsaanerup 1988-
imi sukumiisumik misissuineranik oqallinneq kinguneqarpoq. Nakorsaaneq suliap aallartinnissaa
sioqqullugu aamma aallartereernerata kingorna suliaq pillugu naalakkersuisunut- aamma inatsisartunut
ilaasortanik arlalinnik, kiisalu tusagassiorfinnik oqaloqateqartarpoq. Misissuinerup takutippaa,
nakorsaatip atorneqarnerani nunap immikkoortuini erseqqissumik nikingasoqartoq, aamma nunap
immikkoortuini marlunni atuineq illoqarfiup nunaqarfiullu akornanni erseqqissumik nikingalluni.
Nikinganeq taanna nalimini ima nassuiarneqarpoq, nunap immikkoortuini taakkunani nakorsaatip
atorneqarnera immikkut ittumik ileqquusoq. Ileqqoq taanna nakorsat ataasiakkaat nakorsaammik
isiginninnerannut aamma atuinerannut qularnanngitsumik tunngatinneqarsinnaalluarsinnaavoq.
IMMIKKOORTOQ 2
Napparsimasunik katsorsaanermi inatsisitigut tunngaviit immikkoortoq 2-mi qulaajarneqarput. Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmi pingaarnertut akisussaaffeqarnermut tunngasut, katsorsarneqarnermut
atatillugu paasissutissiinissamut tunngavissat, Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi naalagaaffimmit
ingerlanneqartumi qitiutillugit sammineqarput.
Immikkoortoq 2 inatsisinit, aamma inatsisitigut ilisimatusarnermit sulianit tunngaveqarpoq. Inatsisitigut
tunngavinnik qulaajaaneq pissutsit arlallit, immikkoortoq 1-imi kiisalu 3-mi sammineqartut pillugit
paasissutissanik erseqqissaanernik ilaneqassaaq, tassunga ilanngullugu ilisimatusarnikkut
misileraanermi tunngavissat aamma angajoqqaatut akisussaassuseqarneq-aamma akuersineq pillugit
malittarisassat.
321
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaanera aamma aqunneqarnera
▪
▪
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut tunngasunik akisussaaffimmik 1991/1992-imi ukiup
nikinnerani tigusineq tikillugu Danmarki tamatuminnga akisussaaffeqarsimavoq.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup ataani naalagaaffimmit
ingerlanneqarlunilu aqunneqarsimavoq. Peqqinnissaqarfimmik aqutsineq pingaarneq
Ministereqarfiup ingerlappaa, aamma peqqinnissaqarfiit attatiinnarneqarnissaat,
ineriartortinneqarnissaat aningaasalersorneqarnerallu akisussaaffigisimallugit. Ministereqarfik
nakorsaanermut aamma nunap immikkoortuini nakorsanut ilitsersuutinik suliaqartarpoq. Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfik tamakkiisumik pillaatissinneqartarpoq, naleqq. Danske Lov 3-19-2,
napparsimasoq nakorsiartarfimmi suliarineqaraangat, nakorsaq sulisuusutut tassani sulisimappat.
Peqqinnissaqarfiup qitiusumik aqunneqarnera pillugu inatsit 1932-mi pilermalli Sundhedsstyrelse-p
sulinerani Kalaallit Nunaat ilaatinneqarpoq. Inatsit malillugu Sundhedsstyrelse nakkutilliinermik,
siunnersuinermik aamma nakkutiginninnermik atuuffeqarsimavoq.
Peqqinnissaqarfik 1975-ip tungaanut landshøvdingi aqqutigalugu aqunneqarpoq, ulluinnarni
aqutsineq nakorsaanermit aamma Dronning Ingridip Napparsimmavissuani pisortamit
aqunneqarmat. 1975-imiit Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi siulersuisut
peqqinnissaqarfimmi ataatsimoortumi sumiiffimmi aqutsisuusimapput. Siulersuisut
landshøvdingimik (1979-imiit Naalagaaffiup sinniisua) siulittaasuusumik, ilaasortanik marlunnik
landsrådimit toqqarneqartunik, sulisoqarnermut- aamma isumaginninnermut pisortamik aamma
nakorsaanermik inuttaqarpoq.
1. juni 1986-i tikillugu nakorsaaneqarfiup Sundhedsstyrelse/Indenrigsministeria sinnerlugit
peqqinnissaqarfimmik nakkutilliinermi suliassat suliaralugillu Kalaallit Nunaanni Ministereqarfik
sinnerlugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup aqunneqarnera siulersorpaat. Nakorsaaneq
Danmarkimi amtimi nakorsap piginnaatitaaffiisa aamma pisussaaffiisa assinginik
piginnaatitaaffeqarlunilu pisussaaffeqarpoq, aammalu tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmi sulialinnut qullersaallunilu peqqinnissaqarfimmi nakorsat suliassaqarfiinut
aqutsisuulluni. Nakorsaaneq taamaalilluni Sundhedsstyrelse sinnerlugu siunnersuinermi
nakkutilliinermilu suliassanik arlalinnik suliaqartarpoq. Nakorsaaneq naalagaaffimmi
tjenestemanditut atorfeqarpoq. Nakorsaqarnermut tunngasuni nakorsaaneq nunap immikkoortuini
nakorsanut qaninnerpaatut qullersarineqarpoq.
Piffissap taassuma ilangaatsiaani, qulaajaanermi sammineqartumi, nunap nakorsaanerata
tungaaninngaanniit peqqinnissaqarfimmi sulisunik, qullersatut akisussaaffigisamik nakkutilliinera,
malinnaaffiginninnera aamma siunnersuisarnera amigartumik ingerlanneqartarsimasinnaasoq
tikkuussivoq.
Nakorsat allat Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit atorfinitsinneqartarput. Nakorsat sulinermi
pissutsit pillugit inatsisinut tunngatillugu napparsimmavimmut/sulisitsisumut attuumassuteqarput.
Nunap immikkoortuini nakorsat inatsisit aamma aalajangersakkat qaqugukkulluunniit atuuttut
malissallugit pisussaaffeqarput. Aammattaaq Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit, nunap
nakorsaaneranit aamma Landshøvdingimit peqqussutit tunniunneqartut malissallugit
pisussaaffeqarlutik.
▪
▪
▪
▪
▪
322
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Napparsimasut pisinnaatitaaffii
▪
Inatsisitigut tunngaviusumik tunngaviusoq tassaavoq, inuit ataasiakkaat inuttut
kiffaanngissuseqarnerat, aamma namminneq inuunerminnut tunngatillugu aalajangiinissaminnut
pisinnaatitaaffeqarnerat, naleqq. Tunngaviusumik inatsimmi § 71 aamma Inuit pisinnaatitaaffii
pillugit Europami Isumaqatigiissut (EMRK). Tassunga uiggiullugu tunngavigineqartoq tassaavoq
peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsarneqarnissaq namminermit isumaqataaffigineqassasoq.
Akuersissummik tunniussinissamut piumasaqaammik Eqqartuussiviit sakkukinnerusummik
periuseqarput (akuersissut, ullumikkutut, katsorsaanermut peqataanikkut imaluunniit
oqaasertaqanngitsumik isumaqataanikkut pisinnaavoq).
Nakorsat paasissutissiinissamik pisussaaffeqarnerannut atatillugu naleqqiussinissamik tunngavik
ullumikkutut atorneqarsimavoq.
Napparsimasut namminneq aalajangersinnaassuseqarnerannut aamma piginnaatitaaffiinut
tunngatillugu eqqumaffiginninnerulernermut oqaluuserinninnerulernermullu aamma piffissap
sivisunerusup ingerlanerani allanngortoqarpoq. Tunngavik pingaarutilik tassaavoq inuup nammineq
aalajangernissaanut tunngavik, taanna tassaalluni napparsimasut namminneq katsorsarneqarnissartik
pillugu aalajangernissaminnut pisinnaatitaaffiat. Tunngavik Danmarkimi inatsisitigut 1998-imi
aamma Kalaallit Nunaanni 2001-imi tunngavissinneqarpoq.
▪
▪
▪
Nakorsatut akisussaaffik
▪
Nakorsatut akisussaaffik piffissami pineqartumi nakorsat sulineranni akisussaanermut tunngavik
aqqutigalugu saqqummerpoq. Akisussaanermut tunngavik taanna tassaasinnaavoq
akisussaatinneqarnermut, eqqartuussisarnermi inatsimmut/pinerluttulerinermi inatsimmut aamma
taarsiisussaatitaanermut inatsimmut tunngasoq. Nakorsaq akisussaatinneqarpat tamanna
akisussaatitsinermik, eqqartuussisarnermi inatsit malillugu kinguneqartitsisoqarsinnaalluni,
imaluunniit taarsiissuteqarnissamik akisussaatinneqarnermik kinguneqartitsitsoqarsinnaalluni.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik danskit tunngavii malillugit aqunneqarpoq, kisianni
sumiiffinnut naleqqussagaalluni. Nakorsaqarnermut inatsit Kalaallit Nunaanni 1991-imi aatsaat
atuutilersinneqarpoq. Piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorluni ajoqusiinermut akisussaatitsinermut
malittarisassaq (Culparegel) Kalaallit Nunaanni aamma atorneqarsimavoq. Piffissami pineqartumi
peqqinnissaqarfimmit taarsiiffigineqarnissamik sulianik assersuutissaqarpoq.
▪
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit katsorsaanermut atatillugu inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit
pisussaaffiit
▪
1950-imi EMRK-imik atsiornermut atatillugu isumaqatigiissummut Kalaallit Nunaata
ilanngunnissaanik Danmarki nalunaaruteqarpoq, naalagaaffiit allat nunasiaateqarfinnut tunngatillugu
nalunaaruteqartarnerisa assinganik. 1953-imi nutaamik aaqqissuussinermi, Kalaallit Nunaata
Naalagaaffeqatigiinnermut ilanngunnerani, inatsisit pillugit ilisimatusarnermi allaatiginnittut arlallit
isumaqarput, nalunaarut tamatuma kingunerisaanik atorunnaartoq, aamma tamanna tunngavigalugu
Kalaallit Nunaat naalagaaffimmi nunap ilaatut maannamiit ilannguttoq.
Inuit pisinnaatitaaffiit pillugit Europami isumaqatigiissummut tunngatillugu inatsisitigut
tunngavimmik inatsisitigut oqaluttuarisaanermi naliliineq ajornakusoorpoq, una eqqarsaatigalugu
isumaqatigiissut sakkuummat allanngorartinneqarsinnaasoq, taamaattumillu illersugaaneq piffissap
sivisunerusup ingerlanerani allannguuteqarsinnaalluni. Taamaattumik isumaqatigiissut piffissami
▪
323
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
pineqartumi qanoq illersuutaasimatiginersoq aalajangersumik oqaatigissallugu
ajornakusoorsinnaavoq. Paarlattuanik illersorneqarneq, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami
eqqartuussiviup suleriaasiani kingusinnerusukkut aatsaat aalajangersarneqartoq,
illersorneqarnissamut tunngasutigut siusinnerusukkut aamma ilaatinneqarsimannginnera
mattunneqanngilaq, kisiannili suliamik aalajangersimasumik takkuttoqarnera sioqqullugu
aalajangersumik oqaatigineqarnissaanut pissutissaqanngiinnarsimalluni.
▪
Peqqinnissaqarfimmi sulisunit passussinerit akuersinermik ilaqanngitsut artikel 8-mik (nammineq
inuuneqarsinnaatitaanermut pisinnaatitaaffik) aamma artikel 3-mik (inuppalaanngitsumik aamma
nikassaarpaluttumik pinninnissamut inerteqqut) unioqqutitsisuusinnaapput, artikel 14-i
taakkununnga ilanngullugu aamma unioqqutinneqarsimasinnaalluni.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermik aamma akuersinertaqanngitsumik naartunaveersaatinik
atuisitsinermik suliani Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Eqqartuussiviup pingaartissimavaa,
eqqartuussutini taakkunani arnat inuianni inunnut mianerisarialinnut, allatigut mianerisarialinnut
soorlu inuusuttutut ukiukitsuuneq imaluunniit innarluuteqarneq, peqqinnissaqarfimmi sulisunit
paassunneqarnissamik pisariaqartitsinnginneq, kiisalu kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermi
peqqinnissaqarfimmi sulisunit passunneqarnikkut aamma tarnikkut ilungersunartumik
kingunerlutsitsineq.
Naalagaaffik inunnik mianerisarialinnik immikkut akisussaaffeqarsinnaavoq, soorlu meeqqanik
skolehjemme-miittunik.
Spiralilersuinermi periaaseq pillugu oqaatigineqartut saqqummersut pillugit Naalagaaffik immaqa
misissuisimasariaqaraluarpoq.
▪
▪
▪
IMMIKKOORTOQ 3
Naartunaveersaatit atuutilersinneqarneranni suleriaaseq ukioqatigiiaanut aamma nunap immikkoortuini
nakorsaqarfinnut qulaajaanerup immikkoortuisa pingajuanni misissorneqarpoq. Naartunaveersaammik
tunniussineq arnanit aamma suliassaqarfimmi sulialinnit, oqaluttuaminnik ilisimatusartoqatigiinnut
tunniussissallutik toqqaasimasunit, qanoq paasineqartarsimanersoq, kiisalu piffissami
qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaseq pillugu ilisimasat suut pisimasut
pillugit allagaatini nassaarineqarsinnaanersut immikkoortumi tassani qitiutinneqarput. Suleriaaseq
pillugu paasissutissat amerlasuutigut siammarsimallutillu immikkuualuttukkuutaartarput, tamatuma
ilarujussua assersuutigalugu nakorsiartitsinermi allaganngortinneqartarsimanngimmat.
Niviarsiaqqat/arnat qassit aamma sorliit piffissami qulaajaaffigineqartumi naartunaveersaammik
tunineqarsimanersut pillugit ilisimasat piusut immikkoortut pingajuanni aatsaat
saqqummiunneqassapput. Naartunaveersaatit Kalaallit Nunaanni atorneqarnerat pillugu takussutissiamik
ataatsimoortumik, piffissaq qulaajaaffigineqartoq1960-imiit 1992-imut, tamakkerlugu
takutitsisinnaasumik soqanngitsoq takuneqarsinnaavoq. Arnat ukiuni 1968-imiit 1972-imut
spiralilerneqarsimasut amerlassusiannik takutitsisinnaasumik paasissutissanik peqarpoq. Aamma
spiralinik ikkussinerit amerlassusiat pillugu paasissutissat piffissap ilaanut tunngasut nunap
immikkoortuinit pingasuneersut pigineqarput, tamatuma saniatigut naartunaveersaatit spirali, Depo-
Provera aamma p-pille-t atorneqarnerat pillugu immikkoortillugit allattukkanik peqarluni.
Kapitalini tulliuttuni sammisat pingasut sammineqarput: naartunaveersaammik tunineqarnissaq
sioqqullugu pisut ingerlasimanerat, akuersineq aamma paasitinneqarneq, kiisalu naartunaveersaammik
atuinermi kinguneqaataasut/saniatigut sunniutit. Sammisat pingasut taakku arnat 354-it, oqaluttuaminnik
324
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
qulaajaanermut tunniussissallutik toqqaasimasut, isiginninnerannit, tamatumalu kingorna pisimasut
pillugit allagaatinit paasissutissanit aamma suliassaqarfimmi sulialinnit oqaluttuarineqartunit
ersersinneqarput. Oqaluttuarineqartut takutippaat, arnanit taakkunannga amerlasuuni niviarsiaraallutik
naartunaveersaatilersikkiartorlutik napparsimmaviliarnissaannut sulissutiginnittut arlaqarsimasut.
Oqaluttuarineqartut malillugit nunani taakkunani marlunni suliffeqarfinni/najugaqarfinni sulisut,
ilaquttat (nammineq ilaquttat aamma najugaqarfigalugit ilaqutarsiat) aamma Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfik) niviarsiaqqat aamma arnat ilaasa naartunaveersaatilerneqarnissaannik
sulissutiginnissimapput. Niviarsiaqqat aamma arnat ilaat allamut tunngatillugu nakorsiarnerminni
napparsimmavimmiinnerminni naartunaveersaammik tunineqartarsimapput. Pisuni arlalinni
niviarsiaqqat suli atoqateqarnikuusimanngitsuusimapput.
Niviarsiaqqat, Danmarkimi najugallit, pingaarnertut najugaqarfimminni sulisut/inersimasut
qinnuiginninnerisigut spiralilerneqartarsimapput. Susoqassanersoq ilisimareertarsimanngilaat, aamma
pisumi itigartitsinissaminnut periarfissaqartarsimanatik misigisimallutik. Niviarsiaqqat aamma arnat
ilaat ernereernerup imaluunniit naartuersereernerup kingorna naartunaveersaammik
tunineqartarsimapput, kisiannili misigisimallutik naartunaveersaatilerneqaramik paasitinneqarsimanatik,
aamma taamaattumik ilaasa spiralilerneqarsimallutik ilisimasarsimanngilaat. Arnat taamaalillutik
naartunaveersaatilerneqarnissaq sioqqullugu, napparsimmavimmi aamma napparsimmaviup avataani,
pisut ingerlasarsimaneri arlallit oqaluttuarivaat.
Ilinniarfeqarfiit aamma kommunit allagaatinik toqqortaasiviini naartunaveersaatit pillugit
paasissutissanik ujartuineq annikitsuinnarnik nassaarfiuvoq. Allatut oqaatigalugu, naartunaveersaammik
tunniussisoqarnissaanik kajumissaarineq suleriaaserineqarsimanngilaq, imaluunniit allaganngorlugu
uppernarsaaserneqartarnissaa aallunneqarsimanani. Naartunaveersaatinut tunngatillugu suliat
ingerlasimanerannik takusinnaasatsinnik ataasiakkaannguanik taamaallaat nassaarsinnaasimavugut.
Suliani ataasiakkaani taakkunani takusinnaavarput, niviarsiaqqat/arnat pineqartut inuuniarnermikkut
ajornakusoortumik inissisimasimasut, aamma pisumi ataatsimi takusinnaavarput, ilaqutariit iluanni
kinguaassiuutitigut innarliinermik ilalimmut naartunaveersaat isumaginninnikkut suliamut atatillugu
naartulinnginnissamut illersuutitut atorneqarsimasoq.
Danmarkimi efterskole-ni naartunaveersaammik soqutiginninneq atuarfiit ilaanni takuarput, aamma
ilaatigut takuarput kalaallinut angerlarsimaffimmi Hellerupimiittumi naartunaveersaatit atugaanerisa
siuarsarneqarnissaat eqqumaffigineqarsimasoq, inuusuttut suliffeqarfimmut attuumassutillit akornanni
naartulertoqarnissaa pinngitsoortinniarlugu.
Taamanikkut naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserineqarsimasoq paasisaqarfiginerujumallugu
ilisimatusartoqatigiit nunap immikkoortuini nakorsaqarfinni toqqakkani allaagaatit toqqortaatigineqartut
arlalissuit misissorpaat. Nunap immikkortuani nakorsaqarfimmit ataatsimit angalanermut nalunaarusiat
aqqutigalugit takutipparput nunap immikkoortuani tassani sumiiffinni mikinerusuni spiralinik
ingerlaavartumik ikkussisoqarlunilu, nakkutilliisoqarlunilu peersisoqartarsimasoq, aamma sumiiffinni
peqqinnissaqarfimmi sulisut naartunaveersaatilertinnissamik sunniiniartarsimasut. Allaaserisami,
nakorsamit saqqummiunneqartumi takuneqarsinnaavoq,
”arnamut
kinguaassiorsinnaasumut
kimulluunnit loop-i neqeroorutigineqarluartarpoq”.
Napparsimasut pillugit suliani taamungaannaq misissugassanik tigusilluta misissuinitsinni
takusinnaasimavarput, naartunaveersaammik tunniussinissaq sioqqullugu pisup ingerlasarnera pillugu
paasissutissat amerlanngitsuinnaasut.
Akuersinermut aamma paasissutissiinermut tunngatillugu takuneqarsinnaavoq, arnat amerlanerpaartaat,
oqaluttuaminnik tunniussisut, naartunaveersaammut pissarsiaminnut akuersisimanatik isumaqartut.
325
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Amerlanerussullutillit aamma naartunaveersaammik tunineqarnissartik sioqqullugu sukumiisumik
paasissutissineqarsimanatik isumaqarput.
Arnat amerlasuut oqaatigivaat, napparsimmaviliarnissartik sioqqullugu kinguaassiuutinut tunngasut
pillugit atuartinneqarnikuusimanatik, imaluunniit kinguaassiuutinut tunngasut,
aamma naartunaveersaatinut tunngasut pillugit ilisimasaqarsimanatik. Arnat arlallit oqaluttuarput,
taamanikkut suleriaaserineqarsimasup paatsuunganermik aamma kanngusunnermik
misigisimalersinnikuugaatik, namminneq piumasarinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimanertik
pissutigalugu, aamma ilaannut tunngatillugu tamatumunngaluunniit akuersisimanatik.
Suliassaqarfimmi suliallit, oqaluttuaminnik tunniussisut, niviarsiaqqat aamma arnat akuersiseqqaarnagit
naartunaveersaammik tunniussisoqartarsimanera isumaqatiginngilaat, imaluunniit tupigusuutigivaat.
Naartunaveersaammik tunniussinermut atatillugu paasissutissiinermut tunngatillugu takusinnaavarput,
peqqinnissaqarfiup ataani paasisitsiniaanermik suliaqartoqarsimasoq, kisianni aamma suliassaqarfimmi
suliallit ilaannit nalornissutigineqarluni paasissutissiineq
qanoq ”iluaqutaasimatiginersoq”.
Paasissutissanut napparsimasunut/passunneqartunut tunngasut malillugit naartunaveersaammik
tunniussinissaq sioqqullugu ilitsersuilluni oqaloqatigiinnerit qanoq ingerlanneqartarsimanersut, tassunga
ilanngullu aamma ilitsersuisoqartarsimanersoq nalileruminaappoq. Pisut ilaanni takusinnaavarput
nakorsaq arnarlu naartunaveersaatit assigiinngitsut pillugit oqaloqatigiissimasut.
Immikkoortut pingajuanni sammisaq kingulleq kinguneqaataasut pillugit arnat isiginninneranut, aamma
saniatigut sunniutit pillugit paasissutissanik pissarsiffigineqartut isiginninnerannut tunngassuteqarpoq.
Spiralip aamma Depo-Proverap kinguneri misigineqarsimasut assigiinngitsut arlallit arnat oqaluttuaasa
takutippaat. Arnat amerlanerpaartaat, oqaluttuaminnik tunniussisut, naartunaveersaatip tunniunneqartup
kingunerinik misigisaqarsimapput.
Timikkut kinguneqaataasunut ilaatigut taavaat, ilukkut anniartarneq, aaqartarneq, atoqateqarnermi
iluaalliuuteqartarneq, ilumikkut aseruuttoorujussuartarnerit, kiisalu pissutsit allat. Ilaat oqaluttuarput,
meeqqat kissaatigisatik meerartaarisinnaasimannginnamikkit spirali pissutaasoq.
Arnat amerlasuut oqaluttuarput, naartunaveersaammik pisoq misigisimasartik namminerminnut
kingunerlutsitserujussuartoq.
Spiralit saniatigut sunniutai pillugit nalunaaruteqartarnissamik ataatsimut isigalugu taamanikkut
piumasaqaateqanngilaq. Ilaatigut nakorsaatit saniatigut sunniutai pillugit pasitsaassaqarnermi nakorsat
nalunaartussaatitaanermik pisussaaffiligaanngillat, ilaatigut spirali hormonitaqanngitsoq, soorlu Lippes
Loop-i, nakorsaatit pillugit inatsisip avataaniittutut isikkoqarpoq. Taamaattumik, spiralip
nalinginnaasumik atorneqarsinnaanngornerata akuerineqarneranut atatillugu Sundhedsstyrelse-p
piumasaqaateqarnerata saniatigut, spiralit ajoqutaasumik kinguneri aamma saniatigut sunniutai pillugit
nalunaarsuillunilu nalunaaruteqarnissamik Kalaallit Nunaanni piumasaqaateqanngilaq. Spiralip 1971-
imi nalinginnaasumik atorneqalersutut isigineqalernerata kingorna piumasaqaatit taakku
atorunnaarsinneqarput.
Takusinnaavarput, nunap immikkoortuini nakorsat, spiralip atorneqarsinnaanerata
akuersissutigineqarnerata kingorna ukiuni kinguliini saniatigut sunniutinik allattuisarsimasut, taakkulu
nunap nakorsaaneranut nalunaarutigisarsimallugit. Lippes Loop-i arnanut siornatigut
erninikuusimanngitsunut saniatigut sunniuteqartartoq, aammalu amerlasuut spiralimik
iluaalliuuteqarlutik misigisaqartartut nakorsanit 1970-ikkut ingerlaneranni aamma
eqqumaffigineqarsimavoq. Ilutigitillugu Lippes Loop-it kobberspiralinik nutaanik taarsersorlugit
aallartittoqarluni.
326
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisinnaanermut ukiutigut ammut killiliussat allanngorartut
immikkoortup pingajuata kapitaliani kingullermi misissorneqarput. Angajoqqaat akuersiseqqaarnagit
niviarsiaqqat inuusuttut naartunaveersaatinik pissarsinissaminnut pitsaanerusunik periarfissaqarnissaat
1970-ikkunni Folketingimi soqutigineqarpoq, minnerunngitsumik naartuersinnissaq pitsaaliorniarlugu.
Nunap nakorsaanerata inassuteqarneratigut malittarisassat assingi Kalaallit Nunaannut
atortussanngortinneqarput. Malittarisassat arlaleriarlutik allanngortinneqarput, tamatuma saniatigut
oqartussaasut namminneq piffissap ilaani isumaqarput, niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut,
siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsunut, naatunaveersaatinik tunniussinissaq pillaasarnermut
inatsimmut akerliusoq.
Spiralimut nalunaarsuiffinni pisut arlaqanngitsut nassaarivagut, paasissutissat tutsuiginassappata
niviarsiaqqat 15-it inorlugit ukiullit, siusinnerusukkut naartunikuusimanngitsut, spiralilerneqarsimapput.
Suliassaqarfimmi sulialik ataaseq (NAPP.) oqaluttuarpoq, nunap immikkoortuini ataasiakkaani inuttut
nammineq aalajangiisinnaassuseq annertuujusoq, ima paasillugu, naartunaveersaatinut assigiinngitsunut
tunngatillugu toqqaanissamut aalajangersimasunik piumasaqaateqanngitsoq, assersuutigalugu ukiuinut
tunngatillugu.
Naliliineq
Piffissap oqaluttuarisaanermut tunngasup, qulaajaanermi misissuiffigineqartup, ingerlanerani kalaallit
arnat tusintilikkuutaat spiralilerneqarsimapput. Qasserpiaanersut erseqqissumik ilisimanngilarput,
kisianni ilisimavarput 1970-ip naajartorneranili, spiralip atorneqarsinnaalernerata
akuersissutigineqarnerata qaangiunnerani ukiualunnguit qaangiutiinnartut, ikinnerpaamik 4.070-it
spiralilerneqarsimasut. Tamanna kalaallit arnat kinguaassiorsinnaasut marluugaangata ataatsip missaata
naligivaa. Annertussusia aamma ingerlanerata sukkassusia ullumikkut kisimi tupaallannartunngilaq.
Aamma taamanikkut taamaappoq.
Oqaluttuarineqartunit taakkunannga 300-t sinnilinnit, arnat ilisimatusartoqatigiinnut oqaluttuarisaat,
suleriaatsip, arnat isiginninnerat aallaavigalugu, immikkuullarissumik paasisaqarfiginissaa
pisinnaasimavoq
–
taamaallaat arlalinnit ajornartorsiutitaqartutut isigineqarnera kisiat pinnagu, aammali
naartunaveersaammik tunniussinermut atatillugu peqqinnissaqarfiup iluani avataanilu pisarsimasunut
tunngatillugu.
Arnanit oqaluttuarineqartut, nunap immikkoortuini nakorsaqarfinnit paasissutissat, kiisalu allaaserisat
nakorsanit, naliminni sulisimasunit, saqqummiunneqarsimasut takutitsipput, spiralip atorneqarnerata
siaruarnissaanut tunngatillugu peqqinnissaqarfiup tungaaninngaanniit suliniarneq
eqeersimaarfiusorujussuarmik ingerlanneqarsimasoq. Aamma oqaluttuarineqartuni, kiisalu
paasissutissani pissarsiarineqartuni takusinnaavarput, suliaqartut assigiinngitsut, pingaartumik
niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit, aammali arnat 18-it sinnerlugit ukiullit napparsimmavimmut
spiralilertikkiartornissaannut peqataasarsimasut. Taamaalillutik niviarsiaqqat ilaat pisumi namminneq
aalajangiisinnaanngitsutut misigisimallutik inissittarsimallutik. Aammattaaq timi kiisalu
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit niviarsiaqqat ilaasa ilisimasaat amigarput. Ataatsimut isigalugu
apeqquserneqarsinnaavoq, niviarsiaqqat taakku passussinermut akuersinissaminnut ilumut
tunngavissaqarsimanersut. Arnat allat erninerminnut, naartuersinnerminnut imaluunniit allamik
pissuteqarlutik nakorsiarnerminnut atatillugu spiralilerneqarlutik misigisaqarsimapput, tamatuminngalu
ilisimasaqarsimanatik.
Pisimasut pillugit allagaatit, paasissutissanik pissarsiffiit allat ilanngullugit, takutippaat nakorsat aamma
suliassaqarfimmi suliallit allat naartunaveersaatit pillugit oqaloqatigiinnermi arnanut
kimigiiserfiginnittutut pissusilersortarsimasut. Oqartussaasut qitiusut akornannit, (Kalaallit Nunaanut
327
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Ministereqarfimmit, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamit, Sundhedsstyrelse-mit, nunap
nakorsaaneranit, aammali nakorsaaneq Rosenimit, misileraanermik anginerusumik ingerlatsisumit)
oqaatigineqarpoq, naartunaveersaat piumasunut neqeroorutaassasoq, arnap sukumiisumik
ilitsersuunneqareerneratigut tunniunneqartussaq. Naartunaveersaammut tunngatillugu suliniarneq
politikerinut aamma taamatut saqqummiunneqarpoq. Taamaattorli takusinnaavarput, suliniarneq
eqeersimaarfiuallaartumik ingerlanneqartoq arnat ilaat isumaqartut atorfilittat paasisimagaat, aamma
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ilisimagaa arnat pisuni amerlasuuni namminneq
saaffiginninneq ajortut. Tamanna aamma nunap nakorsaaneranut atuuppoq.
Naartunaveersaatit pissarsiarineqarsinnaanerisa ajornannginnerulersinneqarnissaannik 1960-ikkunni
politikkikkut tunngavigineqartut pingaartumik inuuniarnikkut ajornartorsiutinit pissuteqarput,
inunngortut amerlassusiisa qaffasinnerujussuisa ilaqutariinnut meeraqqortuunik, aamma inuusuttunik,
katissimanngitsunik, anaananik amerliartuinnartumik eqquisumik. Peqqinnissaqarfimmi nakorsat
inuuniarnikkut ajornartorsiutillit tamakku nalaattarpaat, taakkulu sulinerat siammasippoq.
Peqqinnissaqarfiuttaaq aallaavia aamma tassaavoq, inuuniarnikkut atukkat, aamma peqqinnissamut
tunngasutigut atukkat pitsaanerulersinnissaannut naartunaveersaatit pisariaqartut.
Naartunaveersaatip qanoq ittuunissaanik oqartussaasut toqqagaat tassaavoq spirali. Taanna arlalinnut
atassuserneqarsinnaavoq. Ilaatigut nunarsuaq tamakkerlugu inuit amerliartuinnarnerat
noqqillaamisinniarlugu spiralip nunani tamalaani siuarsarneqarnerani nakorsat danskit aamma
peqatigiiffiit nunani tamalaani peqatigiiffinni aamma atassuteqarfinni inissisimapput. Ilutigitillugu
taanna naartunaveersaatini nutaajunerpaallunilu nutaaliaanerpaavoq. Ilaatigut aamma arnat kalaallit
periutsinik allanik aqutsisinnaasussatut tatigineqanngillat, assersuutigalugu p-pille-nik, aamma
taamaattumik spiralip atorneqarnissaa tulluarnerpaallunilu sunniuteqarnerpaatut isigineqarluni
nakorsanit inassutigineqarluni.
Takusinnaavarput, Loop-it angissutsit assigiinngitsut arlallit suleriaatsimi atorneqartut, kisianni iluseq
anginerpaaq atorneqassasoq Rosenimit inassutigineqarpoq, aamma naak ilisimaneqaraluartoq taanna
arnanut siusinnerusukkut erninikuunngitsunut arlalinnik saniatigut sunniuteqarsinnaasoq. Nunap
nakorsaanera ilitsersuummik saqqummiussisimannginnguatsiarpoq, tassani allassimalluni iluseq
angisooq misilerarneqarsinnaasoq, kisianni ilisimanngilarput ilitsersuut iluarsisaq, ilutsip anginerpaap
pisuni immikkuullarissuni taamaallaat atorneqarnissaanik allassimasoq, saqqummiunneqarsimanersoq.
1960-ikkut naajartorneranni takuarput, innuttaasut amerliartuinnarnerat Kalaallit Nunaanni aamma
Danmarkimi politikkikkut aamma allaffissornikkut inuussutissarsiornikkut ineriartornissap
upperineerukkiartornera ilutigalugu ernumassutigineerukkaluttuinnartoq. Spiralip
atorneqarsinnaalernerata kingorna, aammalu inunngortut amerlassusiisa annertuumik
appariaateqartitseqataanerata kiingorna, naartunaveersaat politikkikkut qulliunerusunit
soqutigineeruppoq. Ilaqutariit (Danmarkimut sanilliullugu pilersuisinnaanikkut
nammagassaqarnerunerat) aamma inuiaqatigiit (ilaatigut suliffissaaleqineq pissutigalugu
aningaasaqarnikkut unammilligassaqarnikkut) assoroortitaanerat annikilliartortortut
isigineqarsimagunarpoq. Tamatuma kingorna naartunaveersaatinik soqutiginninneq pingaarnertut
peqqinnissaqarfiup ataani pivoq, aammalu naartuersissinnaanerup eqqunneqarnerani, kingornalu
naartuersittut amerlassusiisa qaffariaateqarneranni pingaartumik soqutigineqaqqilerluni.
Spirali piffissap qulaajaaffigineqartup annerpaartaani Danmarkimut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni
atorneqarneruvoq. Naartunaveersaatinik atuineq piffissap sivisunerusup ingerlanerani appariaateqarpoq,
tamannalu 1970-ikkut ingerlaneranni naartuersittut amerlassusiisa qaffakkiartornerat ilutigalugu
pingaartumik peqqinnissaqarfimmit apeqqusersorneqalerluni. Inunngortut amerlassusiisa apparnerisa
kingorna kinguaassiorsinnaaneq naartunaveersaatillu pillugit oqallinnerni danskit politikerii
nipaarutaasavipput. Naartuersissinnaanerup eqqunneqarneranut atatillugu takuneqarpoq tamanna pillugu
328
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
oqallinneq Landsrådimi ingerlanneqartoq, naartuersissinnaanermut atatillugu arnat inatsisitigut
inissisimanerat Folketingimi killeqarnerusumik aallunneqarluni
Naartunaveersaatinik atuisitsinermi taamanikkut suleriaseq iluatsilluarsimasutut peqqinnissaqarfimmit,
politikerinit, tusagassiuutinit il.il. ukiorpassuarni nassuiarneqartarpoq, inuiaqatigiit katitigaanerannik
ukiualuinnaat ingerlaneranni allanngortitsisinnaasimanera pissutigalugu. Arnat, oqaluttuaminnik
nassitsisimasut akornanni arlalinnit taaneqarpoq, taamanikkut suleriaaserineqarsimasup
kanngusunnermik misigisimalersinnikuugaatik, namminneq piumasarinngisaminnik
naartunaveersaatilerneqarsimanertik pissutigalu, aamma ilaannut tunngatillugu tamatuminngaluunniit
akuersisimanatik. 1970-ikkunni isornartorsiuinerit ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni arnat
misigisimasaasa saqqummernissaannut piffissamut nutaajunerusumut aatsaat killeqqaartariaqarpugut,
taamalu taamanikkut naartunaveersaatinut tunngatillugu suleriaaserineqarsimasoq
isornartorsiorneqalerluni.
Piffissap taassuma ilangaatsiaani, qulaajaanermi sammineqartumi, nunap nakorsaanerata
tungaaninngaanniit peqqinnissaqarfimmi sulisunik, qullersatut akisussaaffigisaminik nakkutilliinera,
malinnaaffiginninnera aamma siunnersuisarnera amigartumik ingerlanneqartarsimasinnaasoq
tikkuussivoq: Spiralip atorneqarnissaanut malittarisassat siulliit 1968-imi saqqummiunneqarmatali
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi atorfilittap akisussaasuusup ernumassutigisimavaa, nunap
nakorsaanera malittarisassanik, Sundhedsstyrelse-p ilanngussaanik ilallip assinga immaqa
saqqummiussimanngikkaa. Nunap nakorsaanerata allaffissornikkut ingerlatsinermik aamma
akisussaaffeqarneranut tunngatillugu peqqinnissaqarfimmik nakkutilliinissamik suliassat
pingaartinneqanngippallaarnerarlugit Kalaallit Nunaanni nakorsat peqatigiiffiat kingusinnerusukkut
1970-ikkunni maalaaruteqarsimavoq. Allaffissornermut aamma aningaasaqarnermut malittarisassat
aamma suleriaatsit atuutitinneqannginnerat pillugu Rigsrevisioni isornartorsiuisimavoq, soorluttaaq
atorfiup avissaartinneqarnissaanut atatillugu
–
peqqinnissaqarfiup alliartorneranut atasumik
atorfeqarfiup sulisuisa amerlanerulersimannginnerannik pissuteqartumik
–
Sundhedsstyrelse-p aamma
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allaffigeqatigiinnerminni
–
suliassat pisariaqavissut arlallit
sunniuteqarluartumik aamma pimoorussilluni suliarineqarsimanngitsutut isigisimavaat, Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmi assigiinngitsorpassuarnik suliassaqarfiusumi aqutsinermi
piviusunngortinneqarsinnaasussatut naatsorsuutigineqartariaqartut. Tassunga atatillugu nunap
immikkoortuini allaffissornikkut/aningaasaqarnikkut malittarisassanik aamma suleriaatsinik
nakkutilliinermut aamma siunnersuinermut tunngatillugu eqqortitsinissaq aamma taaneqarput.
Naartunaveersaatip piumasunut neqeroorutaanera oqartussaasunit piffissaq tamakkerlugu tamanut
ammasumik oqaatigineqartarpoq, aammalu napparsimasunut/passunneqartunut paasissutissamik oqaatsit
marluk atorlugit suliarineqarsimasumik suliaqartoqarlunilu nunap immikkoortuini nakorsanit
piniartoqarpoq. Napparsimasunut/passunneqartunut paasissutissaq aamma nakorsanut paasissutissat
allagaatinik toqqortaasivinni toqqorsimasuutigineqarput, aammalu takuneqarluni, nunap immikkoortuini
nakorsat napparsimasunut/passunneqartunut paasissutissanik kalaallisut allassimasunik amerlanerusunik
telegrammerlutik piniarsimasut. Paasissutissiinermut tunngasortaa taanna kingusinnerusukkut aamma
naartuersissinnaanerup eqqunneqarneranut atatillugu eqqumaffigineqarpoq, arnat kalaallit
naartuersinnissaminnik aalajanginnginnerminni naartup atatiinnarnissaanut, kalaallinut
atugassarititaasunut naleqquttumik, ikiorneqarnissamik periarfissat pillugit paasissutissinneqartarnissaat
folketingimi politikerit ilaannit soqutigineqarluni. Napparsimasunulli/passunneqartunulli
paasissutissiisarneq arnanit, oqaluttuaminnik tunniussisimasunit, allaanerujussuarmik misigineqarpoq,
taannalu immikkoortoq 3-mi saqqummiunneqarpoq.
Spiralinik passusinissamik piginnaasaqarnissamut aamma ilisimasaqarnissamut tunngatillugu
oqartussaasut Danmarkimut sanilliullugu Kalaallit Nunanni nakorsanut piumasaqaataat
sakkortunerupput. Taakku Kalaallit Nunaannut aallartinneqannginnerminni nakorsaanermit Rosenimit
329
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
pikkorissartinneqarsimassapput. Taakku aamma spiralip atorneqarsinnaasunngorlugu
akuersissutigineqarnerata kingorna ukiuni siullerni nalunaarsuinissamut aamma
malinnaaffiginninissamut, Sundhedsstyrelse-p tamatumunnga piumasaqaatai malillugit, nunap
nakorsaanerata ilitsersuussutai malillugit immikkut aalajangersakkanik tunngavissaqartinneqarlutik.
Danmarkimi nakorsanut tamanna akerlianik pivoq, allagaatini toqqortaatigineqartuni assersuutissatut
takuneqarsinnaalluni, Sundhedsstyrelse-p nakorsamut danskimut paasissutissiissutigigaa, taanna spirali
pillugu suliassaqarfimmi suliallit atuagassiaat aamma tunisassianut nassuiaatit aqqutigalugit nammineq
suliassaqarfiup iluani ilisimasaqalernissani ujartuiffigisariaqaraa.
Napparsimasunik/passunneqartunik paasissutissinneqarluni akuersitsisarneq Kalaallit Nunaanni aamma
Danmarkimi piffissap qulaajaaffigineqartup qaangiutereernerani aatsaat inatsisitigut
aalajangersaaffigineqarpoq, kisianni piffissami qulaajaaffigineqartumi aallavigineqartoq tassaavoq,
napparsimasoq/passunneqartoq isumaqataasimassasoq. Akuersitsisarnermut tunngatillugu
eqqartuussiviit sakkukinnnerusumik suleriaaseqarput. Taamaalilluni ullumikkutut
oqaasertaligaanngitsumik imaluunniit pisup pinerani, assersuutigalugu misissuinermi innanngavimmut
innakarnikkut, akuersisoqarsinnaavoq. Napparsimasumut/passunneqartumut paasissutissiinermut
atatillugu naleqqiussinissamut tunngavik ullumikkututut atorneqartarsimavoq.
Naartusunik isumassuinermut danskit inatsisaat 1966-imeersoq nutaaliornermik takutitsivoq, ima
paasillugu, nakorsap nakorsiartitsinerni tamani naartunaveersaatit pillugit apeqqut qaqissinnaagaa,
kisianni inatsisissap piareersarnerani piumasaqaatigineqarluni arnaq piumaguni aniinnarsinnaasoq,
imaluunniit qujaannarsinnaasoq. Inatsisinut tunngasut pillugit ilisimatusarnerni teoriimi, aamma
inatsisinut tunngasut pillugit suleriaatsimi aallavigineqartoq tassaavoq, ajorunnaarsitsiniarluni
passunneqarnermi minnerpaamik erseqqissumik itigartitsisoqarsimassasoq.
Naartusunik isumassuinermut inatsisip ilitsersuinissamut tunngavissaliinerani spiralimik ikkussineq
ilaavoq.
Naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissamut malittarisassat 1960-ikkunni aamma 1970-ikkunni
pingaartumik ukiutigut ammut killiliinermik qitiutitsiffiupput, aammalu danskit ajornartorsiutaannut
tunngatillugu danskit malittarisassaattut aallartillutik. Malittarisassat taakku annertunerpaartai kingorna
Kalaallit Nunaannut nuunneqarput, siullerpaamik 1973-imi, nunap nakorsaanerata inassuteqarneratigut.
Oqaluttuarineqartut akornanni assersuutissanik arlalinnik peqarpoq, piffissami inatsisitigut
piumasaqaataanerata nalaani niviarsiaqqat angajoqqaavi akuersisimanatik kingorna
paasissutissiisimallutik. Piffissami piumasaqaateqarfiusumi angajoqqaat allakkatigut akuersissutaannik
ilisimatusartoqatigiit nassaanngillat, kisiannili erseqqissumik oqaatigisinnaanagu taakku
iginneqarsimanersut, imaluunniit sulinermi pissarsiarineqartarsimannginnersut.
Oqartussaasut namminneq piffissap ilaani ima paasinnipput, niviarsiaqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut,
siornatigut naartunikuusimanngitsunut, imaluunniit naartuersereernikuusimanngitsunut
naartunaveersaatinik tunniussisoqarsinnaanngitsoq. Straffelovrådilli paasinnineq taanna kingorna
akerlilerpaa
–
inatsisitigulli inissisimaffik inatsisitigut aalajangiiffigisassanngorlugu eqqartuussivinnut
saqqummiunneqarsimanngisaannarsimavoq, kisianni peqqinissaqarfik, piffissami tassani,
ministereqarfiit taama paasinninnerat naapertorlugu aqutsisimasariaqaraluarpoq. Oqaluttuarineqartut
ilimanarsisippaat, suleriaatsimi pisuni ataasiakkani paasinninneq taanna eqqumaffigineqarsimanngitsoq.
Oqaluttuarineqartuni ataasiakkaani timi atorlugu pissaanermik atuineq aqqutigalugu, imaluunniit
politiinit aaneqarnissamik sioorasaarineq aqqutigalugu pinngitsaalineqarnermik misigisaqarsimaneq
oqaluttuarineqarpoq. Naartunaveersaatinik pinngitsaaliilluni atuisitsinermut tunngatillugu pisimasuni
taamaattuni pinerluttulerinermut inatsimmi aalajangersakkat aamma taamani atuupput.
330
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Nunap nakorsaaneqarfiata sulisunut, nammineq nakorsanut qullersaaffigisaminut, nakkutilliinermik
aamma ilitsersuinissamik sumigiinnaasimasinnaanera pillugu danskit naalagaaffiata akisussaasutut
isigineqarsinnaanerata saniatigut naalagaaffik paasissutissanik ilisimasaqarsimagunarpoq, Inuit
pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissut tunngavigalugu pisussaaffeqarnermut atatillugu
suleriaatsip sukumiinerusumik misissuiffigineqarsimasariaqaraluarneranik
kinguneqarsimasariaqaraluartumik. Naalagaaffik aamma inunnut mianerisarialimmik inissisimasunut
tunngatillugu immikkut akisussaaffeqarsimasinnaavoq, assersuutigalugu niviarsiaqqanut atuartunut
angerlarsimaffinni najugaqarnerminnut atatillugu oqartussaasunit isumagineqartunut tunngatillugu.
331
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0342.png
Nalunaarsuutitx
xxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Nalunaarsuutini allagaatinit paasissutissat danskisut taaguutaat atorneqarpoq, taamaalilluta allagaatinik
toqqortaasivinni taaguutigineqartut malillutigit.
1
2
3
4
5
6
7
8
Kalaallit Nunaat.
Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut.
Ministeri.
Suliassap nassuiaataa ilanngussaq A-imi takuneqarsinnaavoq.
Nunatta Allagaateqarfia.
Kalaallisut.
https://naalakkersuisut.gl/-/media/horinger/2023/02/2402_landsplaenlaegning/redegrelse-om-landsplanlgning-2023.pdf
Aallaqqaasiummi uani allassimasut ilaat, aamma ilanngussatut ilanngussat qulaajaanerup qiterpaarnerani nalunaarusiami siusinnerusukkut
saqqummiunneqarnikuupput.
Inge S.Rasmussen, Spiral som prævention: Det føltes som et overgreb,
Sermitsiaq,
17.4.2019
Spiral som prævention: Det føltes som et overgreb, i: Sermitsiaq 19.4.2019. Anne Pilegaard Petersen og Celine Klint, Spiralkampagnen, afsnit 1-5,
DR Lyd,
6. maj 2022.
Naleqq. tusagassiorfinnut nalunaaruat Naalakkersuisut ulloq 12.5.2022: ”Naalakkersuisut har fokus på ”Spiralkampagnen”.
Naleqq. ilanngussaq A.
Petersen m.fl., 2022, s. 13-14.
9
10
11
12
13
14
Ataasiakkaat pisunik allanik oqaluttuarput. Taakku Immikkoortoq 3-mi sukumiinerusumik nassuiarneqarput, kisianni uani oqaluttuat tamakkerlutik
amerlassusiannut ilaatinneqarlutik.
Gunnar Martens piffissap qulaajaaffigineqartup kingorna Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni sinniisuatut sulisimavoq (1995-2002).
15
16
Pisimasunik eqqaamasat malillugit paasissutissanik pissarsiffigineqartussanut periutsinik isumaliutiginninnermi sukumiinerusumik paasissutissanik
pissarfik, Olden-Jørgensen, 2016. Jensen, Rasmussen, Kragh, 2016.
Assersuutigalugu takuuk A. Modelhart, D. Sturz, L. Kremslehner et al.,2024; Petersen, Seidelin, Smed, Duedahl, Borregaard, 2022; Kragh, Jensen,
Rasmussen, 2014; Rytter, 2011.
RA, Rigsarkivet, Database over sager fra Grønlandsministeriet (Aflevering 19002) 1957-1988. Database-li tamakkiisuunngitsoq paasinarsivoq,
taamaattumik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allagaatinik toqqortaasivianiittunik pappialanngorlugit toqqortaatigineqartunik ilavagut.
Jensen, Nexø,Thorleifsen, 2020.
Heinrich ,Nexø, Nielsen, 2011.
Dansk Institut for Internationale Studier, 2007
17
18
19
20
21
22
Se fx Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa (2023); Kalaallit Nunaanni namminersornerup eqqunneqarnissaa
pillugu Kalaallit Qallunaallu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaata isumaliussiissutaa (2009); Hjemmestyrekommissionip
isumaliutissiissutaa (1979); Grønlandskommissionen af 1960 betænkning (1964).
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0343.png
23
G50-imik suliamik kina aallartitsisuusimanersoq, imaluunniit qanoq ililluni tamanna pisimanersoq ilisimatusartoqatigiit uani isummerfiginngilaat,
taamaallaallit isumalioqatigiissitap nalunaarusiaani oqaatigineqartut tunngavigalugit eqqartuillutik. Suliap ingerlasimanera siusinnerusukkut
nassuiarneqareernikuuvoq, assersuutigalugu ukunannga Dansk Institut for Internationale Studier, 2007, aamma Sørensen, 1983.
Grønlandskommissionen, Betænkning, 1950 (tamatuma kingorna ima taaneqartassalluni G50-betænkning), nr. 1, I, s. 5
G50-betænkning, nr. 5, I, s. 28.
G50-betænkning, nr. 5, I, s. 28.
G50-betænkning, nr. 5, I, s. 18 ff.
Sørensen, 1983, s. 154
Sørensen, 1983, s. 154 ff.
24
25
26
27
28
29
30
G50-betænkning, nr. 4, I, s. 18 ff. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230. Sørensen, 1983, s. 171.
Kristiansen, 2004.
G50-betænkning, nr. 4, I, s. 7; s. 44 ff.
Sørensen, 1983, s. 158-159.
Sørensen, 1983, s. 154.
G50-betænkning, nr. 1, I, s. 21.
Udvalget for Samfundsforskning i Grønland, 1963, s. 34.
31
32
33
34
35
36
Kommuninik iluarsartuusseqqinnissaq sioqqullugu kommunit aggorneri mikinerupput. Kommunit mikinerit ulloq 1. januaari 2009-mi
sisamanngorlugit katinneqarput.
G50-betænkning, nr. 6, s. 10 ff.
Sørensen, 1983, s. 171.
Danmarks Statistik, https://www.statistikbanken.dk/20015
G50-betænkning, nr. 4.1, s. 8-35.
Rud, 2017, s. 122.
Dansk Institut for Internationale Studier, 2007, s. 193.
Jensen, 2016.
Dansk Institut for Internationale Studier, 2007, s. 194-195.
1953-ip tungaanut isumaqatiginninniarnerit, imaluunniit amtitut inissisimanerup kinguneri qulaajaanermi uani nassuiaateqarfiginngilarput.
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
Kinguaasssiorsinnaanermut tunngasut saniatigut naliigiissitaaneq
–
imaluunniit tamatuma pisimannginnera
–
qulaajaanermi uani
misissuiffiginngilarput.
Resolution 3 (III) af 3. oktober 1946.
Dugdale, 1995, s. 116.
47
48
49
“With a view to the creation of conditions of stability and well-being
which are necessary for peaceful and friendly relations among nations based
on respect for the principle of equal rights and self-determination of peoples, the United Nations shall promote: a. higher standards of living, full
employment, and conditions of economic and social progress and development; b. solutions of international economic, social, health, and related
problems; and international cultural and educational cooperation; and c. universal respect for, and observance of, human rights and fundamental
freedoms for all without distinction as to race, sex, language, or religion.”
https://digitallibrary.un.org/record/3926522?v=pdf
50
51
Ataatsimeersuarnermi oqalugiartut, sulia aamma nalunaarusiat uani nassaarineqarsinnaapput
https://digitallibrary.un.org/search?f1=author&as=1&sf=title&so=a&rm=&m1=p&p1=World%20Population%20Conference%20%281st%20%3A%
201954%20%3A%20Rome%29%20%28DHLAUTH%29122567&ln=en
https://digitallibrary.un.org/record/4026365?ln=en&v=pdf#files
52
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0344.png
53
Ilaatigut takuuk, inuiaqatigiit katitigaanerat pillugu ilisimatusarnerup silarsuaanit ataatsimeersuarnerup imarisaa aamma siunnerfia pillugu
eqikkaaneq (Institute and Faculty of Actuaries, 1956).
Symonds & Carder, 1973, s. xiv, 33-34.
Proceedings of the World Population Conference, 1954, summary s. 133 https://digitallibrary.un.org/record/4013312
Dugdale, 1995.
Rockefeller, 1977.
Rockefeller, 1977.
Reed, 1984, s. 287-288.
Allison, 1970, s. 207. Filmi uani takuneqarsinnaavoq https://youtu.be/t2DkiceqmzU?si=KhgKPmpcLQC-WQiY (takuneqarpoq 27. januaari 2024).
Allison, 1970.
54
55
56
57
58
59
60
61
62
IPPF-imi 1950-ikkut naajartornerani nunani tamalaani oqallinnermut assersuut takuuk: RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for
Familieplanlægning, Agnethe Bræstrup 1926-1987, pk.nr. D9 .
Allison, 1970, s. 204.
63
64
RA, Foreningen for Familieplanlægning, Diverse materiale 1956 - 2011, pk.nr. 15. Agnete Bræstrup-ip arnat kinguaassiorsinnaanerat,
naartulernissamik pitsaaliuineq aamma naartuersinneq 1940-ikkut naajartorneranni soqutigilersimavai. Taanna Foreningen for Familieplanlægning-
imi 1983-i tikillugu siulittaasuusimavoq. Kilde: Dansk Kvindebiografisk Leksikon (Agnete Bræstrup).
”Fornuftig familieplanlægning er mange problemers løsning”, (ukendt forfatter) i: Atuagagdliutit (Grønlandsposten), 13.8.1964,
s. 20, jf.
https://timarit.is/page/3784771#page/n19/mode/2up (tilgået 3.2.2025)
Thit Jensenip peqatigiiffik ”Frivilligt Moderskab” 1923-mi pilersippaa. ”Foreningen for seksuel Oplysning” nakorsaq J.H. Leunbach peqatigalugu
ukiup tulliani pilersippaa. Kvindebiografisk Leksikon.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Agnethe Bræstrup 1926-1987, pk.nr. D9.
Schmidt, 2017, s. 5-33.
65
66
67
68
69
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning 1962-1991, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N131. Kvindelige Lægers
Klubip oqaluttuassartaa, takuuk https://www.kvindeligelaeger.dk/historie (tilgået 22.juni 2025).
Agnete Bræstrup-i IPPF-imi kingusinnerusukkut ukiuni 1969-1971 siulittaasuuvoq. Jf. Kvindebiografisk Leksikon (Agnete Bræstrup).
70
71
Ukiut assigiinngitsut marluk naammattorpavut: 1957, naleqq. RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Diverse materiale
1956-2011,
pk.nr. 15, pjece ”Foreningen for Familieplanlægning 1956-1966” aamma 1958, jf. RA, Kvindehistorisk Samling,
Foreningen for
Familieplanlægning, Agnethe Bræstrup 1926-1987, mødereferat af 8.11.1963, s. 2, pk.nr. D9A.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Agnethe Bræstrup 1926-1987, pk.nr. D9A.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia 1962-1991, pk.nr. 114.
Sørensen, 1983, s. 171
72
73
74
75
76
Toqusut amerlassusiannut sanilliullugu inunngortut amerlanerunerat uumallutik inunngortut aamma toqusut amerlassusiisa assigiinngissutaannik
takutitsisarpoq.
Lov nr. 275/1950 om sundhedsvæsenet i Grønland paragraf 1, stk. 2.
77
78
Tabelit 1961-imiit siumut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup kisitsisilerinermut immikkoortaanit suliarineqartarput. NKA, Landslægeembedet,
Journalsager 1960-1969, j.nr. 536.2., pk.nr. 235.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0716-01, pk.nr. 717.
79
80
Nunap nakorsaanerata ilutigitillugu oqaatigivaa, naartunaveersaatit Kalaallit Nunaanni nakorsat sinneri assigalugit akeqartariaqanngikkaluartut.
NKA, Landslægeembedet, Forhandling af præservativer, j.nr. 510-81, pk.nr. 140. Nunap nakorsaanerani allaffiup pisortaanut allagai
nassaarinngilavut, tamannalu ima isumaqarpoq, nunap nakorsaanerata allagai pillugit nassuiaat allaffimmi pisortap akissutaanit taamaallaat
tunngaveqartoq.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0345.png
81
82
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1000-02-01, pk.nr. 1197.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1000-02-01, pk.nr. 1197. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup Statistisk Departementi
Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlassusissaannik missingersuummik suliaqaqqullugu 1956-imi qinnuigivaa, landshøvdingimut aamma nunap
nakorsaaneranut nassiunneqartoq. Ilisimaneqanngilaq kina tamatuminnga sulissutiginnittuusimanersoq. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager
1957-1989, j.nr. 0716-01, pk.nr. 717.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0140-03-02, pk.nr. 68.
83
84
Landshøvdingen, Journalsager, j.nr. 0810-57,
”Lov om svangerskabsafbrydelse” (uden pk.nr.).
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989,
j.nr. 0860-07, pk.nr. 1031. Nexø, 2005.
Grønlandsposten nr. 24, 6. december 1956
Beretninger vedrørende Grønland, Landsrådsforhandlinger, 1957, s. 171.
Beretninger vedrørende Grønland, Grønlands Landsråds forhandlinger 1958, s. 19-20.
Erling Høegh-ip saqqummiussilluni oqalugiaataa Atugagdliutini oqaluttuarineqarpoq: https://timarit.is/page/3780851#page/n3/mode/2up
Sørensen, 1983, s.180-187.
Rud, S., 2021. Aamma takuuk: Regulativ for bekæmpelse af kønssygdomme i Grønland af 17. august 1928
Ilitsersuut 1959-imi saqqummersimarpasippoq. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1336-19, pk.nr. 1951.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 522-0, Kønssygdomme, pk.nr. 198.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
Grønlandsposten nr. 24, 6. december 1956.
uani: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1336-19, pk.nr 1951. Imaluunniit uani:
https://timarit.is/page/3778887#page/n11/mode/2up
Grønlandsposten 14.2.1957,
s. 12. https://timarit.is/page/3779018#page/n11/mode/2up
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
97
98
99
Kjeld Rask Therkildsen, ”Drik, utugt og armod – eller hygge og rede penge”,
Berlingske Tidende, 1.3.1959.
RA, Kvindehistorisk Samling,
Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale - varia 1962-1991, pk.nr. N114.
1962-imi una aqqutigalugu Bekendtgørelse om bekæmpelse af kønssygdomme af 22.1.1962 innuttaasut Kalaallit Nunaanni
Oversundhedskommissionimit pinngitsaalillugit misissuiffigineqarsinnaanngorput. 1965-imi una aqqutigalugu Cirkulære nr. 63 vedr. iværksættelse
af særlige foranstaltninger til bekæmpelse af gonorrhoe i Grønland aamma inuit ilaat, kinguaassiuutitigut nappaammik taassuminnga siusinneruskkut
tunnillanneqarsimasut, pinngitsaalillugit aamma penicillinamik kapineqarsinnaanngorput. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.
1004-06-03-00 III, pk.nr. 1261.
Rud, S., 2021;
Grønlandsposten nr. 24, 6. december 1956.
uani: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1336-19, pk.nr 1951.
”Grønland har den største fødselspromille i verden”,
Grønlandsposten 1966, s. 18.
Beretninger vedr. Grønlands styrelse 1949, i G-50-Betænkning.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 19-9-60, pk.nr. 1571, s. 4.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 19-9-60, pk.nr. 1571, s. 6.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 19-9-60, pk.nr. 1571, s. 7-8.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 19-9-60, pk.nr. 1571, s. 9.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 19-9-60, pk.nr. 1571, s. 9.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 19-9-60, pk.nr. 1571, s. 9.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager til 1963, j.nr. 506-0, pk.nr. 123.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager til 1963, j.nr. 506-0, pk.nr. 123.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager til 1963, j.nr. 506-0, pk.nr. 123.
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0346.png
111
112
113
NKA, Landslægeembedet, Journalsager til 1963, j.nr. 506-0, pk.nr. 123.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Avisudklip
–
se udskriftssamling, 1957-1984, pk.nr. I1.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermik Kalaallit Nunaanni suleriaaseq oqaatigineqareersutut ilisimatusartoqatigiinnit sukumiisumik
misissuiffigineqanngilaq, Nunatta Allagaateqarfiani nunap nakorsaanerata allagaatinik toqqorsiviani taamungaannaq tigusilluni ataasiakkaanik
misissuineq eqqaassanngikkaanni. Tamanna qulaajaanerup suliassaatut tunngavissaasa avataaniinneranik pissuteqarpoq. Taamaattoq
oqaatigineqarsinnaavoq, nunap eqqartuussisuunerata Agnete Weiss Bentzonip, arnanut nakorsaq malillugu 1964-imi oqaatigisimagaa, Kalaallit
Nunaanni kinguaassiorsinnaajunnaartsitsisarneq
”akulikippallaartumik pisartoq, aamma tunngavissat annikippallaartut tunngavigalugit pisarluni,
aamma napparsimasut/passunneqartut qanoq annertutigisumik passunneqarnertik ilisimassanagu.
113
Taamaattumik ilisimatusartoqatigiit naliliipput,
Kalaallit Nunaanni kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarnermik suleriaaseq sukumiinerusumik misissorneqartariaqaraluartoq.
114
115
NKA, Landslægeembedet, Journalsager 1963-1975, j.nr. 506.0, pk.nr. 124. NKA, Landslægeembedet, Journalsager til 1963, j.nr. 506-0, pk.nr. 123.
G60-betænkning, 1964, s. 9. Ataatsimiititalimi danskit folketingimi politikerit sisamat, aamma kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat taakku
marluk, kiisalu kalaallit aamma danskit, aamma suliniaqatigiiffinnit kiisalu aqutsisoqarfinnit il.il. ilaasortat sinniisuutitallu ilaasortaapput. samt en
række grønlandske og danske medlemmer og repræsentanter fra forskellige organisationer og styrelser m.v.
G60-betænkning, 1964, s. 10.
jf G50-betænkning, 1950, s. 23.
Grønlands Landsråds Beretninger, 1959, aamma takuuk https://timarit.is/page/3780851#page/n3/mode/2up
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Journalsager 1960-1964, j.nr. 1-36, pk.nr. 7.
Grønlandsudvalget af 1960, Referater 1960 og 1961.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Journalsager 1960-1964, j.nr. 2-6, pk.nr. 6.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Journalsager 1960-1964, j.nr. 2-1, pk.nr. 7.
116
117
118
119
120
121
122
Nationalmuseumimi museumsinspektøri, Einar Lund Jensen, malillugu
”Kalaallit nunassittarnermut politikkiat malillugu […]
inuussutissarsiornermi aningaasaqarnikkut politikkimit avissaartinneqarsinnaanani ilaavoq, aamma nutarterinissamik suliaq
aallartinneqaqqajanngikkallarmalli oqaluuserineqartarluni.”
Jensen, 2017, s. 333
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, dok nr. 9 af 28.9.1960, pk.nr. 1. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.
0784-00, pk.nr. 988.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0784-00, pk.nr. 988.
Jørgen Fleischer, Svangerskabsforebyggelse, i:
Grønlandsposten,
den 15.3.1962, s. 11.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, Dokument nr. 30, 1962, pk.nr. 2.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, Dokument nr. 30, 1962, pk.nr. 2.
123
124
125
126
127
128
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, Dokument nr. 30, 1962, pk.nr. 2. Nielsen & Kjærgaard, 2016, s. 55. RA,
Grønlandsudvalget af 1960, Journalsager 1960-1964, j.nr. 2-28, pk.nr. 9. Boserup & Svendsen, 1963, s. 22.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, Dokument nr. 30, 1962, pk.nr. 2,. Berlingske Tidendemi ukiup siuliani allaaserisami
Boserup-ip
Kalaallit Nunaat Danmarkip ”nunatut siuarsarniakkatut” ajornartorsiutigaa pillugu oqaaseqarsimanini akerlilerpaa;
Højlund, 1972, s.
110. Højlund-ip
eqqaavaa, Kalaallit Nunaata nunatut siuarsagassatut taaneqarnera taamaattumik ”Kalaallit
Nunaannut suliassamut tunngatillugu
inuiaqatigiit danskit pitsaasumimk kajumissuseqarneranni sakkortunerpaamik sunniuteqartoq ataasiusoq.”
Højlund, 1972, s. 157.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, Dokument nr. 30, 1962, pk.nr. 2. Boserupip oqariartuutaa ukiup tulliani atuakkami,
allaffiup pisortaanit Claus Bornemannimit, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmeersumit, suliarineqartumi taaneqaqqipppoq: Bornemann, 1963, s.
28.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Dokumenter 1960-1964, Dokument nr. 30, 1962, pk.nr. 2. Oqaluttuarisaanermik ilisimasalik Klaus Peterseni
malillugu oqaaseq ”innuttaasunut politikki” pitsaanngitsutut nipeqalersoq, ilaatigut 1930-ikkunni
ammip qalipaataa tunngavigalugu
immikkortiterinissamik eqqarsartaaseqarneq, ilaatigut sorsunnersuup kingulliup kingorna nazistit pinerluttuliornerisa kingunerisaanik. Taarsiullugu
oqaaseq ”ilaqutariinnut politikki” atorneqartalerpoq. Petersen, 2011,
s. 592-593.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Journalsager 1960-1964, j.nr. 1-36, pk.nr. 7,
Beretninger vedrørende Grønland,
Landsrådets forhandlinger 1963,
s. 85.
RA, Grønlandsudvalget af 1960, Journalsager 1960-1964, j.nr. 1-36, pk.nr. 7.
Beretninger vedrørende Grønland,
Landsrådets forhandlinger 1963,
s. 86.
129
130
131
132
133
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0347.png
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
Taanna sukumiisumik misissuiffiginngilarput.
G60-betænkning, 1964, s. 181.
Sørensen, 1983, s.197-198.
G60-betænkning, 1964, s. 30-31. Bornemann, 1963.
G60-betænkning, 1964, s. 20-21.
G60-betænkning, 1964, s. 21.
G60-betænkning, 1964, s. 30.
G60-betænkning, 1964, s. 31.
G60-betænkning, 1964, s. 31-32.
Bræstrup, 1958, s. 212: RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Agnete Bræstrup 1926-1987, pk.nr. D9.
Vera Skalts Kvindebiografisk Leksikon malillugu anaanat kisimiittut anaanaattut taaneqartarpoq.
Skalts, 1965, s. 148.
Jørgen Felbo, ”Den hellige grav er ikke velforvaret her”,
Berlingske Tidende, 30.8.1964,
s. 3. RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for
Familieplanlægning, Internationalt materiale - varia 1962-1991, pk.nr. 113.
”Chokerende at opdage, hvad man kan finde af social nød i Grønland”,
Grønlandsposten,
den 17.9.1962.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
147
148
149
Nalunarpoq radiokkut apersuineq ingerlanneqarsimanersoq, aamma taamaassimappat Kalaallit Nunaannut ministeri atorfilittami allataat
maleqqissaarlugit akissuteqarsimanersoq.
Beretninger vedrørende Grønland, Grønlands Landsråds Forhandlinger, 1960, s. 46.
Beretninger vedrørende Grønland, Sundhedstilstanden i Grønland 1961, s. 22.
Beretninger vedrørende Grønland, Den grønlandske skole 1960-1961, s. 46 og 66.
RA, Grønlandsudvalget, Journalsager 1960-1964, pk.nr. 7. RA Foreningen for Familieplanlægning, Agnete Bræstrup, Varia, pk.nr. D9A.
Foreningen for familieplanlægning 1962-1991, Internationalt materiale varia Grønland II-IV N114\Mappen, Ministeriet for Grønland II
150
151
152
153
154
undermappe Dansk Kvindesamfund.
155
156
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
Ataatsimiititaliaq, imaluunniit suliffeqarfiup iluani allat Kalaallit Nunaannut tunngatillugu suliniutinik suliaqartuusimanersoq ilaatigooriarluni
erseqqinneq ajormat tulliuttuni Dansk Kvindesamfund-i allassallugu aalajangiupparput.
RA, Dansk Kvindesamfund, Grønlandsudvalget, Forhandlingsprotokol 1959-1965, pk.nr. 17/105-114.
RA, Dansk Kvindesamfund, Grønlandsudvalget, Forhandlingsprotokol 1959-1965, pk.nr. 17/105-114.
Rude, 1963. Atuagassiap assilinera uaniippoq: RA, Foreningen for familieplanlægning, Internationalt materiale varia, Grønland II-IV, pk.nr. N114.
RA, Foreningen for familieplanlægning, Internationalt materiale varia, Grønland II-IV, pk.nr. N114.
RA, Foreningen for familieplanlægning, Internationalt materiale varia, pk.nr. N113
Den Alm. Danske Lægeforening, Madsen & Bræstrup, 1966, s. 5
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
NKA, Landslægeembedet, Forhandling af præservativer, j.nr. 510-81, pk.nr. 140.
157
158
159
160
161
162
163
164
165
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114. NKA, Landslægeembede,
Forhandling af præservativer, j.nr. 510-81, pk.nr. 140.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114. NKA, Landslægeembede,
Forhandling af præservativer, j.nr. 510-81, pk.nr. 140.
166
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0348.png
167
168
169
170
171
172
173
174
175
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia, pk.nr. N114.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager til 1963, j.nr. 506-0, pk.nr. 123.
Befolknings-eksplosionen er ikke let at standse,
Grønlandsposten 20.1.1966,
side 4 https://timarit.is/page/3785997#page/n3/mode/2up
NKA, Landslægeembedet, Forhandling af præservativer, j.nr. 510-81, pk.nr. 140.
Sundhedstilstanden i Grønland, Landslægens årsberetning, 1964, s. 76.
G60-Betænkning, 1964, s. 21.
176
177
178
Kvinders liv og vilkår i Grønland, 1975. Bjørnsson, 2016, s. 132. RA; Grønlandsministeriet, Carl P. Jensens ministerarkiv, Taler 1965-1966, pk.nr.
6. RA, Grønlandsministeriet, E. Holger Hansens Ministerarkiv, Korrespondance 1974-1975, pk.nr. 2.
”Fangererhverv og familieplanlægning i Grønlandsrådet,
Grønlandsposten 24.6.1965.
179
180
”Sociale skader følger altid i kølvandet på industrialiseringen”,
Grønlandsposten den 11/10-1962,
s. 4-5. RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets
dokumenter 1964-1978, Dokument nr. 16 af 13.4.1965, Dokument nr. 17 af 20.4.1965, pk.nr. 4.
Jørgen Fleischer, Åbenhjertig rundbordssamtale om store grønlandske problemer,
Grønlandsposten, 15.2.1962,
s. 16.
181
182
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale- Varia, 1962-1991, pk.nr. 114. Allakkiaq
ullulerneqanngilaq, kisianni allakkiap imaa malillugu nalilissagaanni 1969-ikkut aallartinneranninngaanneersuusimassagunarpoq.
Beretning vedrørende Grønland, Grønlands Landsråds Forhandlinger 1967, s. 6. NKA, Skoledirektionen, Referat af skoleledermøde 1966, pk.nr. 2.
”Begrænsning af stigende børneantal i Grønland, i:
Grønlandsposten, 13.8.1964,
s.10.
RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Agnete Bræstrup 1926-1987, pk.nr. D9.
NKA, Grønlandsrådets Dokumenter 1-57, 1967, pk.nr. 2. Dokument nr. 20/1967
”Grønland har den største fødselspromille i verden”, i:
Grønlandsposten 29.9.1966,
s. 18.
Bjørnsson, 2016, s. 133-135.
Arnfjord, 2021, 32 ff.
RA; Grønlandsministeriet, Carl P. Jensens ministerarkiv, Taler 1965-1966, pk.nr. 6.
Tróndheim, 2010, s. 83-84.
Rosen, 1965. Zatuchni & Sciarra, 1980.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
183
184
185
186
187
188
189
190
191
192
193
194
Dansk Selskab for Obstetrik amma Gynækologi-mi ataatsimiinnermi, Erik Rosen pingaarnertut oqalugiartoralugu ingerlanneqartumik spirali
ilaatigut eqqartorneqarpoq, RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992 j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992 j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1964 tillagt j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
195
196
197
198
199
200
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0349.png
201
202
203
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1964 tillagt j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1964 tillagt j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1964 tillagt j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511. Arnanut nakorsap tikeraarnissaa nunap
nakorsaanerata Landsrådimut ukiup tulliani ilisimatitsissutigivaa, ilutigitillugulu erseqqissaatigalugu ukiuni kingullern
”Kalaallit Nunaanni
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiortarnermik paasinninneq aamma soqutiginninneq annertusiartortoq”: RA, Grønlandsministeriet,
Journalsager
1957-1989, j.nr. 1001-04-01, pk.nr. 1220.
J.nr. 2780-42-1964, suliamut uunga ilanngussa RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1964 tillagt j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01 pk 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01 pk 1230.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
NKA, Landslægeembedet, lægerapporter, pk. nr. 2.
204
205
206
207
208
209
210
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-19-1966, pk.nr. 2233, nakorsap ataatsip assersuutigalugu allakkami 8. juni 1966-
imeersuni, piffissaq sivisooq atorlugu teknikki ilikkarniarsimallugu, aammalu suliassartaatigut ilisimasassartaatigullu iserfiginiarsimallugu, aammalu
nammineq suliarisarsimallugu oqaatigivaa.
Assersuutigalugu takuuk Sundhedsstyrelsens bekendtgørelse nr. 199 af 17. maj 1979 om udlevering af apoteksforbeholdte lægemidler
(lægemiddelprøver) og RA, Indenrigsministeriets 4. sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1978-5520-11, pk.nr. 135, nalunaarsuummi
oqaatigalugu, nakorsaatinik misileraatinik poortanik ikinnerpaanik tunniussisinnaatitaaneq piffissami sivisuumi atuuttuusoq.
211
212
Nalunaarsuiffimmik suliami, nakorsaq spiralinik pisinissamik akuereqqulluni qinnuiginnittoq, styrelse nalunaarsuisimavoq; ”pisut
ilarpaaluini
spiralik nioqquteqartoqartartoq ilisimaneqarsimagunarpoq, naak suli akuersissuteqanngikkaluartoq, kisianni SS [Sundhedsstyrelse] apeqqut taanna
pillugu soqutinnittariaqarunanngilaq, tassami piffissami aggersumi sanaartorneqalernissaata akuersissutigineqarnissaa
naatsorsuutigineqarsinnaassagunarmat”.
Spiralit ilutsit ilaasa atorneqarsinnaanerat suli akuersissutigineqarnikuunngimmat, Sundhedsstyrelse ulloq
12. juuli 1966-imi nakorsamut akissuteqarpoq, inatsimmi § 11 malillugu akuersissutigineqareernerisa kingorna aatsaat nioqqutigineqarsinnaasut,
aamma
taamaallaat nakorsamit allagartaliinikkut nakorsaataarniarfimmit tunniunneqarsinnaasut; ”massakkuugallartoq
taakkununnga [illissamut
atugassat] pessarinut akuersissuteqartoqarnikuunngilaq, taamaalilluni massakkut nioqqutigineqarnissaat inerteqqutaavoq.
RA, Sundhedsstyrelsen,
Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-19-1966, pk.nr. 2233.
213
214
215
216
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Rosen, 1965.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Rosenip ”qanganisarpaluttumik”oqarnermini suna eqqarsaatinerlugu itisiliiffiginngilaa. RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992,
j.nr.
1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01 pk 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01 pk 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01 pk 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
217
218
219
220
221
222
223
Misileraaneq danskit tusagassiorfiinit aamma nassuiarneqarpoq, assersuutigalugu takuuk Aarhus Stiftstidende, 20.7.1965, s. 3:
”Spiral i brug på
Grønland”; Demokraten den 21.7.1965, s. 11: ”Grønlandske kvinder forsynes med spiral”
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
224
225
Nakorsamut ikiortaalluni sulisoq assersuutigalugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmi peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersortimut ulloq
13.10.1965-imi
allappoq, ”naartulinnginnissaq siunertaralugu” spiralinik ikkussuinissaq inatsisitigut akornutissartaqassanersoq
aperaluni.
Peqqinnissamut tunngasut pillugit siunnersorti akissuteqarpoq, apeqqut inatsisinut tunngassuteqarnani nakorsanut tunngassuteqartoq.
Sundhedsstyrelse-p periutsip spiralip Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnissaa nangaanartoqartippaa,
”paasissutissanik annertunerusunik
tunngavissaqalertinnani
– aamma Kalaallit Nunaanni.” Taamatuma kingorna Nuummi nakorsaanermut innersuussivoq, taanna misissuinermik
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0350.png
annertunerusumik ingerlataqarluni aallartinnikuummat. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1000-06, pk.nr. 1202. NKA,
Lægedistrikt Q, mat 15.
226
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-01A, pk.nr. 3693. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-50-
01, pk.nr. 3717. RA, Grønlandsministeriet, Departementschef Erik Hesselbjergs papirer 1965-1978, pk.nr. 3. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager
1957-1989, j.nr. 4001-07, pk.nr. 3715.
Jf. G60-betænkning, 1964, s. 21 kiisalu s. 23:
227
228
Grønlandsrådets Dokument nr. 14 ”Lokaliseringspolitikken i Grønland”: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989,
j.nr. 4001, pk.nr.
3672. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0710-04, pk.nr. 687.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 2, Dokument nr. 7, 22.3.1965.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
229
230
231
232
233
234
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4. Arnat kisimiittut atugaat aamma uani apeqqusersorneqarput
”Kommissionen
vedrørende kvindernes stilling i samfundet, Udvalget om grønlandske kvinders forhold”
1975-imeersumi.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsrådet, Grønlandsrådets dokumenter 1964-1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr.18, 29.5.1965.
235
236
237
238
239
Oqarasuaatikkut oqaloqateqanermit nalunaarsukkami takuneqarsinnnaavoq, Foreningen for Familieplanlægning-i missingiummik
nassinneqarsimasoq, aammalu taanna oqaaseqarfigisimagaa. Peqatigiiffik Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianit aamma
ataatsimeeqatiserineqarsimavoq, allakkiaq misissorneqassalluni, aamma ”Foreningen for Familieplanlægning-ip
Kalaallit Nunaanni suliai pillugit
sukumiinerusumik paasisaqartorusulluni.” Allakkiaq aqaguani inaarutaasoq piareerpoq. RA, Grønlandsministeriet,
Journalsager 1957-1989, j.nr.
4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965.
240
241
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965. Oqaasertaliussaq taanna aamma
uani takuneqarsinnaavoq betænkning nr. 484, 1968: ”Seksualundervisning
i Folkeskolen mv. Betænkning fra Seksualoplysningsudvalget”,
s. 128.
Tassani takuneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap 1965-imi inassutigisimagaa, ilaqutariinngornissamut pilersaarusiorneq
pillugu atuartitsineq atuartuni nukarlerni aamma ingerlanneqartartussanngorlugu annertusineqartoq.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965. Nunap nakorsaanerata
saqqummiinermi, Arnat Peqatigiit Kattuffianni 1967-imi ingerlanneqarsimagunartumi, oqaatigivaa, Grønlandsrådets motiv med familieplanlægning
var socialt begrundet: Arnat Peqatigiit,Kattuffiat, Emneordnede sager, Familiepleje, 1970, 1972, 1978, pk.nr. 4.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965. innuttaasut amerliartornerat
aningaasaqarneq pissutigalugu akuliuffiginissaa pisariaqanngitsoq pillugu naliliinini Boserup-ip 1969-imi alajangiusimavaa, kisianni erseqqissarpaa,
ilaqutariinnut politikkimut tunngatillugu tassunga pissutissaqarsinnaasoq, spiralillu atorneqarnerata siaruarnera tamatumunnga nassuiaatigalugu:
Gelting, 1969, s. 236. Boserup-ip kapitali allataa uani takuneqarsinnaavoq Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 702-00 1971, pk.nr.
683.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695, Dokument nr. 18, 29.5.1965.
242
243
244
245
246
247
248
249
NKA, Grønlandsrådets dokumenter, Dok 18, s. 3. Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup ”aningaasaliissutissanut tunngatillugu” siunnersuutinik
naliliinera, RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk. nr. 3695. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989,
j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 5365.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0351.png
250
251
252
253
254
255
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03 til -05, pk.nr. 3695.
”Fangererhverv og familieplanlægning i Grønlandsrådet”,
Grønlandsposten
24.6.1965.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
Dokument nr. 50 fra den 28.12.1965: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869. RA, Grønlandsministeriet,
Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230. Ilimanarsinnaavoq, Kalaallit Nunaannut ministeri pisumi tassani Allakkiaq 50-i pillugu
ilisimatinneqarsimanngitsoq. Ministereqarfiummi allagaatinik toqqortaasiviani nalunaarsuut ataaseq ippoq, allaffiup pisortaa ministerimut
utoqqatsertoq, Foreningen for Familieplanlægning-imik suleqateqarneq aamma taamatut Allakkiaq nr. 50-i pillugit taassuma
ilisimatinneqarsimannginnera pillugu. Suliniutissanut siunnersuutit ministerimit isumaqataaffigineqarsimannginnersut takuneqarsinnaanngimmat,
ilimagivarput, ministeri allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqartut, imaluunniit peqatigiiffiup suleqatigineqarneranut allannguutissanik
qinnuginnissimanngitsoq: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-03, pk.nr. 3695.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Rapporten er dateret den 10.12.1965: RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
256
257
258
259
260
261
262
263
Allagaatini tulleriaani suliat arlaqarput ”Journalsager 1957-1989” Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup allagaatinik toqqortaasiviani
umiarsualiviup arnataanut tunngasut, assersuutigalugu takuuk j.nr. 0424-00-01, 0454-01 og 0410-01-04.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511. Landslægens brev til distriktslægerne ses i NKA, Lægedistrikt Q,
mat. 16.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68,
pk.nr. 2511. Aamma takuuk ”Foreløbig rapport vedr. undersøgelser over
intrauterin preventions (spiralmetoden) anvendelse på Grønland juli-august
1966” uannga Erik Rosen, s. 6: RA, Socialministeriet
2. kt., Journalsager
vedr. mødrehjælp 1958-1967, j.nr. 1976-U-O-3, pk.nr. 72.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
264
265
266
267
268
Mødrehjælpeni Ministeriet for Familiens Anliggenderip, 7.12.1966-imi pilersinneqartup, aammalu 2.februaari 1968-imi atorunnaarseqqinneqartup,
ataani piffissami sivikitsumi inissisisimasimavoq. Tamatuma kingorna Mødrehjælpen Socialministereqarfiup suliassaqarfiinut uteqqippoq: Rosen,
1991, s. 303.
”Udviklingen har den rette kurs”,
Grønlandsposten,
23.6.1966, s. 4.
”Spiralen i brug på Grønland”,
Aarhus Stiftstidende,
20.7.1965, s. 3.
”Befolknings-eksplosionen er ikke let at standse”,
Grønlandsposten,
20.1.1966, s. 4.
”Præventivpillen får næppe stor udbredelse i Grønland,
Grønlandsposten,
26.5.1966, s. 10.
269
270
271
272
273
’Foreløbig rapport vedr. undersøgelser over intrauterin preventions (spiralmetoden) anvendelse på Grønland juli-august 1966’ af Erik Rosen, s. 6:
RA, Socialministeriet 2. kt., Journalsager vedr. mødrehjælp 1958-1967, j.nr. 1976-U-O-3, pk.nr. 72. Juulip qaammataani 1966-imi nunap
nakorsaanerisimasaa atorfimminit tunuarpoq, nutaarlu ”nunap nakorsaaneranut ikiortitut” atorfinitsinneqarallarluni, taassuma
novembarip
qaammataani 1966-imi atorfimmut ikkutitinneqavinnissata tungaanut.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-
01, pk.nr. 5365.
Nalunarusiat ataatsimoortunngorlugit aamma pissarsiarineqarsinnaapput, inaarutaasumik nalunaarusiami nassuiarneqartoq inaarutaasumik
tabeliliarineqarsimasunik ilaneqarluni. RA, Socialministeriet 2. kt., Journalsager vedr. mødrehjælp 1958-1967, j.nr. 1976-U-O-3, pk.nr. 72.
274
275
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0352.png
276
277
278
279
280
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
NKA, Lægedistrikt Q, mat 16.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 16.
Pisut ilaanni arnat nunami allami inunngorsimasutut nassuiarneqartarput.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Nürnbergkode sukumiinerusumik matuma ataani takuuk.
281
282
283
284
285
Decembari 1966-imiit februaari 1968-imut eqqarsaatigissanngikkaanni Mødrehjælpeni Ministeriet for Familiens Anliggenderip ataani
inissisimavoq.
Petersen m.fl. 2022, kapitel 14. Reglerne blev udformet i Justitsministeriet.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk. 5365.
286
287
288
289
290
291
292
293
294
295
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511. Tassani aviisimi ilanngussamit ilanngussaq takuneqarsinnaavoq:
”Går ind for spiral i Grønland”,
Ekstra Bladet,
27.4.1967.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
296
297
”Landslægens beretning til Landsrådet 1966 vedr. Sundhedsvæsenet”, Grønlands Landsråds Forhandlinger, 1966, s. 386. Landshøvdingens
tale ses
i Grønlands Landsråds Forhandlinger, 1966, s. 5. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-07, pk.nr. 3715.
”Kvinderne skal selv bestemme hvor mange børn de vil have”, Grønlandsposten, 30.6.1967, s. 12.
298
299
Ministeriet for Grønland. Udvalget til Reorganisering af Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland; Kommissionen for
Videnskabelige Undersøgelser i Grønland. Betænkning om Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland, 1975.
Kalaallit Nunaannut ilisimatusarnikkut angalanerit tamarmik nalunaarutigineqartarnissaasa (kisianni akuerissutigineqarnatik)
tunngavissalerneqarnissaat isumalitissiissummi siunnersuutigineqarpoq
Aasen, 2000, s. 10. Nürnberg-koden, pkt. 1. International Military Tribunal. Trials of war criminals before the Nuremberg Military Tribunals under
Control Council law no. 10. Washington, D.C.: Government Printing Office, 1950.
United States of America vs. Karl Brandt, et al. (Case No. 1).
Hattix, 2018.
300
301
302
303
304
Kingusinnerusukkut, nakorsaatinut tunngasut pillugit inatsit 1975-imi saqqummermat inatsimmik malitseqarpoq, peqqinnissaqarfimmi
misileraanerit Sundhedsstyrelse-mut nalunaarutigineqartassasut, aamma nakorsaq misileraanermik ingerlatsisoq misileraanerup ingerlanerani
ajoqutaasinnaasunik ilungersunartunik pisoqarnerani piaarnerpaamik Sundhedsstyrelse-mut nalunaaruteqartassasoq (§25). Nalunaaruteqarnissamut
malittarisassani, styrelse-mit decembarimi 1975-imi saqqummiunneqartuni, eqqarsaatigineqarsimavoq, misileraanernut taakkununnga napparsimasut
akuersisimanissaat tunngavissaqarnersoq. Indenrigsministereqarfimmut nalunaarsuummi allanneqarsimavoq, tamanna Sundhedsstyrelse-mit 1978-
imi piumasaqaatigineqarsimasoq, soorluttaaq Sundhedsstyrelse 1979-imi Indenrigsministereqarfimmit qinnuiginninneq tunngavigalugu,
folketingimut ilaasortamit H.C. Hansenimit juulimi 1978-imi ministerimut apeqquteqarneq tunngavigalugu eqqaarsaatigigaa,
”paasissutissinneqarluni akuersineq” nakorsaatitaqanngitsunik (nakorsaatinik ilumoortuunngitsunik/placebo)
misileraanermik ilalinnut
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0353.png
napparsimasunut ”paasissutissinneqarluni akuersineq” atortinneqassanersoq. RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager
1978-1982,
j.nr. 1978-5520-26, pk.nr. 137.
305
Oqaluttuat tiguneqartut akornanni Rosenip piffissami misileraanerata nalaani spiraliliisimanermut tunngasut amerlanngitsunnguupput, tassanilu
takuneqarsinnaavoq, spiralimik ikkussineq sioqqullugu paasissutissiisoqarsimasoq, soorluttaaq takuneqarsinnaasoq, suliniarneq
peqqinnissaqarfimmit ingerlanneqarsimasoq.
NKA, Grønlandsrådets dokumenter, 1-57, pk.nr. 2, Dokument nr. 20/67.
306
307
Beretninger vedrørende Grønland, Grønlands Landsråds Forhandlinger 1967,
ataatsimiinneq den 5. september 1967 (oqaluuserisassaq nr. 50), s.
11.
NKA, Arnat Peqatigiit Kattuffiat, Emneordnede sager, Familiepleje, 1970, 1972 og 1978, pk.nr. 4.
308
309
Oqaatigineqartariaqarporli, missingersuutip naqqissusermagu, periarfissani allani inerniliussatut kisitsisini nuuttut amerlassusiat
ilanngunneqanngimmata. Nuuttoqangaatsiarnissaa naatsorsuutigineqarmat, missingersummi naatsorsuutigineqartorpiaat tassa inerniuliussatut
kisitsisinit appasinnerupput. Missingersuummi piffissami tassani avataaniit avataanullu nuuttut amerlassusiat 7.400-juussasut ilanngunneqarput,
tassalu katinnerannit ilanngaatigineqassallutik, kisianni kisitsisit taakku inernerat ima taaneqarpoq
”eqqoriaaginnarumanani
–
missiliuinnagaasoorujussuupput”.
NKA, Grønlandsrådets dokumenter, 1-57, pk.nr. 2, Dokument nr. 20/67, s. 5.
NKA, Grønlandsrådets dokumenter, 1-57, pk.nr. 2, Dokument nr. 20/67, s. 10-11.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3689.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001-02-09A, pk.nr. 3697.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3692.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-00, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
310
311
312
313
314
315
316
317
318
319
320
NKA, Peter K. S. Heilmann, Diverse, 10.00.94, 90.00. Heilmannip allagaatinik toqqortaasiviani aamma takuneqarpoq Dokument nr. 7 fra
Grønlandsrådet (vedr. befolkningsudviklingen 1951-1963).
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
321
322
323
324
Danmarkimi nakorsat suliassaqarfimmi ilisimasariaqakkat namminneq isumagisariaqarpaat. RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr.
2780-41-1966, pk.nr. 2234. P-pille-nut malittarisassanut assingi uani takukkit RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-4-1966,
pk.nr. 2232. Lægeforeningens Hygiejnekomité kingorna suliassaqarfimmi sulialinnut ilitsersuummik suliaqarpoq (Ugeskrift for Læger nr. 40, 6.
oktober 1966).
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
325
326
327
Tassani nakorsaanermit Rosenimit inassutigineqartoq eqqarsaatigineqarpoq, piffissap aallartilaarnerani Lippes Loop-ip qularnaannerpaanera
paasillugu: RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
Taanna taamaalillugu malittarisassanik aalajangersimasunik kinguneqarpoq, Sundhedsstyrelse-p ujartorsimasaatut.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
328
329
330
331
332
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0354.png
333
334
335
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
Grønlands Landsråds Forhandlinger, Efterårssamling 1970, s. 20-21.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1806-1981, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Tamanna takuneqarsinnaavoq, ’Erik Rosen, nakorsaaneq’ quppernerup naggataani allanneqarsimammat.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-9-1964, pk.nr. 1936.
336
337
338
339
340
341
342
I korrespondancen mellem Sundhedsministeriet og Grønlandsministeriet fremgår det endvidere, at de to eksperter, der var inde over udformning af
cirkulære og vejledning, var uenige om p-pillernes uhensigtsmæssighed og spiralens fordelagtighed. RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-
1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
343
344
Spiralit akuersissutigineqarnissaat 1966-imi Justitsministereqarfimmiippoq. Pillaasarnermut inatsimmi 1937-p tungaanut naartunermik
kipititsinissamik siunertalimmik eqqussineq, sanaartorneq imaluunniit nioqquteqarneq inerteqqutigineqarpoq (Krabbe, 1930), aamma 1. oktobari
1937 aallarnerfigalugu naartulernissamut pitsaaliuinermut atortut taamaallaat nioqqutigineqarsinnaapput, Sundhedsstyrelse-p
isumaqatiginninniarfigineqareerneratigut Justitsministereqarfimmit akuerineqarsimappata, naleqq. straffeloven af 15. april 1930, § 235, stk. 2, jf. lov
nr. 162 af 18. maj 1937. Nakorsaatit akuersissutigineqarnissaat aamma akuersissutigineqarnissaat aamma malittarisassaliuunneqarnissaat una
aqqutigalugu kingusinnerusukkut malinnaapput § 11 i lov nr. 177 af 23. juni 1956. Justitsministereqarfiup inatsisissatut siunnersuummut atatillugu
1969-imi aatsaat siunnersuutigivaa, aalajangiisarneq tamarmi Sundhedsstyrelse-mut nuunneqassasoq, akuersisarnerup taamanikkut suli
Justitsministereqarfimmiinnera oqaluttuarisaanermit pissuteqartumik suli Justitsministereqarfiup suliassaqarfiisa ataaniimmat. Naartunaveersaatinik
akuersisarneq ulloq 1. apriili 1970-i aallarnerfigalugu Sundhedsstyrelse-mut nuunneqarpoq, una malillugu apotekerlovens § 4 og
svangerskabslovens § 9, stk. 1 nalunaarummik uuminnga atuutilersitsilluni nr. 185 af 23. maj 1972.
Takuuk Statstidende 18. novembari 1966-imeersoq, Sundhedsstyrelse-p ilisimatitsissutigigaa, Justitsministereqarfiup inatsimmi nr. 177-imi 23.
juuni 1956-imeersumi § 11 malillugu Antigon illissakkut naartunaveersaatitut atorneqarsinnaasunngorlugu ukiunut marlunnuugallartoq
akuersissutigigaa, 14. oktobari 1966-imi. Lippes Loop-i ulloq taanna aamma akuersissutigineqarpoq, kisianni akuersissut aatsaat Statstidendeni
aasaanerani 1967-imi ilisimatitsissutigineqarpoq. Lippes Loop-ip akuerineqarneranut atatillugu nalunaarsuiffimmik suliap taassumarpiaap
nassaarinissaa iluatsinngilaq, aamma taamaattumik ilisimanngilarput, akuersissummi suut ilanngunneqarsimanersut, aamma Kalaallit Nunaat pillugu
arlaannik eqqaasaqartoqarsimanersoq. Sundhedsstyrelse-p nakorsaatinut nalunaarsuiffiani takuneqarsinnaavoq, Lippes Loop-i pillugu
nalunaarsuiffimmi suliaq (2780-21-1968) 2781-saggruppemiittussatut innersuunneqartoq (2781-56-1976), aamma 2781-saggruppe ulloq 20. apriili
1978-imi uunga nuunneqartoq Sundhedsstyrelsens Farmaceutiske Laboratorium, kingusinnerusukkut uunga ilannguttoq Lægemiddelstyrelsen.
Rigsarkivip, Sundhedsstyrelsen imaluunniit Lægemiddelstyrelsen akuersinissamut suliaq nassaarisinnaasimanngilaat, taamaattumillu
iginneqarsimasinnaalluni.
Spiralit suliassaqarfimmi suliallit ataatsimeersuarneranni aamma oqaluuserineqartarput. Erik Rosenip inerniliussani ilaatigut ukunani
saqqummiuppai: Nordisk Forening for Obstetrik og Gynækologi-p ataatsimiinnerani, Oslomi 1966-imi, uani pisumi 5th World Congress on Fertility
and Sterility i Stockholm 1966-imit uani saqqummiinermi International Planned Parenthood Federation Congress Københavnimi 1966-imi.
NKA, Lægedistrikt Q], mat 17. Nakorsat ataatsimiinnerat septembarimi 1967-imi ingerlanneqarpoq, jf. Sundhedstilstanden i Grønland, 1967, s. 74.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager 1963-1975, j.nr. 506, pk.nr. 124.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager 1963-1975, j.nr. 506-0 pk.nr. 124.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager 1963-1975, j.nr. 506, pk.nr. 124. NKA, Lægedistrikt Q, mat. 17.
Uani imarisaanut allattorsimaffik malillugu nalilerneqarpoq Sundhedstilstanden i Grønland, 1960-1968.
345
346
347
348
349
350
351
352
353
354
355
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0355.png
356
357
358
359
360
Sundhedstilstanden i Grønland, 1968, s. 81.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1968, s. 82. Sundhedstilstanden i Grønland, 1969 og 1970, s. 74.
Berg, 1971, s. 2191.
Beretning vedrørende Grønland, Grønlands Landsråds forhandlinger 1968 (ataatsimiinneq 9. august), s. 5.
Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami nalunaarsuut malillugu ”inuiaqatigiit
ineriartornerannut aalajangersimasumik
pilersaaruteqartoqanngilaq”,
kisianni siunissami ineriartortitassatut takorluukkanut pilersaarut (ministerip suliakkiutaanut innersuussilluni)
”periarfissanik
takutitsisussaq, ullumikkumut misilittagarineqartut tunngavigalugit: ilaatigut missingersuutinik, ilaatigut piviusorsiortumik
takorluuinermik” nassataqarsinnaasutut eqqarsaatigineqarsinnaavoq.
Ministereqarfiit akornanni ataatsimoortumik siunissami ineriartortitassatut
takorluukkanik pilersaarusiornermi siunertarineqartoq tassaavoq, ”pingaarnertut
oqartussaasut suliassaasa assigiinngitsut
pingaarnersiorneqarnissaasa
”periarfissaqalersinnissaa. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989,
j.nr. 4001-02-15A, Dokument nr. 16/70
fra 20.5.1970.
Una malillugu Grønlandsrådets Dokument nr. 11/1969 14. maaji 1969 Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfiata siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermik suliaqassaaq. RA, Grønlandsrådet, Dokumenter 1964-1978, pk.nr. 24.
RA, A.C. Normanns Ministerarkiv, Korrespondance 1967-1971, pk.nr. 3.
361
362
363
Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup unammilligassaqarfiunera pillugu sukumiinerusumik nassuaat uani ataatsimiinnermit imaqarniliamut
ilanngussami takuuk, Grønlandsrådet 11. juuni 1969: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690.
RA, A.C. Normanns Ministerarkiv, Korrespondance 1967-1971, pk.nr. 3.
364
365
Grønlandsrådets Dokument 11/1969 fra den 14. maj 1969, tassani nassuiarneqarluni, allatseqarfiup siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik
pilersaarusiornermik suliaqarnermut atatillugu suliaqarnermini innuttaasut amerlassusissaattut missingersuut 1967-imeersoq atorsimagaa
takussutissaq (Dokument nr. 20/1967) tassalu innuttaasut amerlassussissaattut missingersuut nutaajunerunerusoq, inunngortut amerlassusiannik
massakkut kisitsisinik takutitsisoq atornagu. RA, Grønlandsrådet, Dokumenter 1964-1978, pk.nr. 24.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690.
366
367
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690. Aamma takuuk mødereferat 3/1969: RA, Grønlandsministeriet,
Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-
01, pk.nr. 5365.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Grønlandsrådet, Dokumenter 1964-1978, pk.nr. 27, Dokument nr. 2/70.
RA, Grønlandsrådet, Dokumenter 1964-1978, pk.nr. 27, Dokument nr. 2/70.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690, referat nr. 5/1970.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50, pk.nr. 3869.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3692.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4015-01-06A, pk.nr. 3771.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4015-01-06A, pk.nr. 3771.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4015-01-06A, pk.nr. 3771.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4015-01-06A, pk.nr. 3771.
Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690.
368
369
370
371
372
373
374
375
376
377
378
379
380
381
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0356.png
382
383
384
385
386
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4015-01-06A, pk.nr. 3771.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4015-01-06A, pk.nr. 3771.
Årsberetning for Ministeriet for Grønland 1973, 4. årg., 1974, s. 11-12.
Redegørelse af ministeren for Grønland, 23.4.1970, Folketingstidende, s. 5264.
Se også Dokument nr. 8/1970, ullulerneqarsimanngitsoq, kisiannili Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ataatsimiinnerani ulloq 13.
januaari 1970-imi saqqummiunneqartoq. Allakkiaq taanna malillugu, aningaasaqarnikkut/politikkikkullu anguniagaq maannamut tassaasimavoq
”inuiaqatigiit
kalaallit inuuniarnermikkut atugaasa sukkasuumik aamma malunnaatilimmik qaffasinnerulersinneqarnissaat
–
oqartussaasut
aningaasartuutaat eqqarsaatigalugit
–
imaluunniit kingusinnerusukkut nunap nammineq isertitai atorlugit aningaasalersorneqarsinnaanersut -
aningaasartuutit aningaasalersorneqarsinnaanersut, eqqarsaatigisariaqarnagu.”
Aamma takuneqarsinnaavoq, aningaasaliissutit anguniakkanit
taakkunannga aalajangerneqarsimasutr, ”pisortanit
ikiorsiissutinut assigiinngitsunut politikkikkut periarfissaliunneqarsimasut”,
aamma tassani
”Danmarkip
sinnerani atukkat minnerunngitsumik missiliuussinermut tikkuussisuusimapput.”
Allakkiaq malillugu periutsip assinga siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarummik suliaqarnermi ”aallaqqaammut” atorneqassaaq. Tassunga ilanngullugu, allakkiaq innuttaasut
amerlassutsimikkut ineriartornerat ”siunissami
ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaarusiornermi pissutaasut pingaaruteqarnerpaat ilagigaat”
tikkuussivoq, aammalu Allakkiaq 2/70-imut innersuussilluni, tassani inunngortut amerlassusiat qanoq ineriartorsimanersoq nassuiarneqarluni. RA,
Grønlandsrådet, Dokumenter 1964-1978, pk.nr. 27.
Perspektivplan for Grønland, 1971, s. 27.
Perspektivplan for Grønland, 1971, s. 28.
Perspektivplan for Grønland, 1971, s. 35.
387
388
389
390
Siunissami ineriartortitassatut takorluukkanik pilersaartut 1974-imi nutarterneqarpoq. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.
4024-03, pk.nr. 3854.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1336-47 og j.nr. 1336-48, pk.nr. 1956.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4024-03, pk.nr. 3854.
RA; Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0716-06, pk.nr. 717.
Årsberetning, 1976, s. 7-10.
NKA, Grønlandsrådet, Dokument nr. 3/1978.
391
392
393
394
395
396
Tamannali suli ataasiakkaani eqqaaneqartarpoq, assersuutigalugu uani RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning,
Internationalt materiale
–
varia 1962-1991, pk.nr. N114., soorluttaaq sammisamut assingusut allat eqqumaffigineqarneratttu, kapitali 1.6-imi
takutinneqartutut tog til i 1970-ikkunni annertuseriarsimalluni.
Atugagdliutini 1970-imi oqaatigineqarpoq, tamatumunnga tunngatillugu Kalaallit Nunaat qanoq siuaqqanersoq, aammalu Danmarkiminngaanniit
sukkanerulluni: ”Kalaallit
Nunaanni atuarfinni kinguaassiuutinut tunngasutigut ilinniartitsineq maanna pinngitsaaliissutitut ilaasussanngorpoq
ileqquusumik iliinniartitsarneq alla assigalugu. Skoledirektionimi amerlanerit tamanna akuersissutigisimavaat, tamatumanilu Danmarkiminngarnit
siuariarneroreerpoq, tassami Danmarkimi tamanna oqaluuserisaaginnavimmat, angusarisatuarli unaalluni, meeqqat kinguaassiuutinnut
tunngasunik atuartitaasinnaasut angajoqqaat akuersereerpata aatsaat.”
NKA, Skoledirektionen/kultur og undervisningsdirektoratet 0.4.8.0, referater af Skoledirektionens møder 1966-1971, referat nr. 78
NKA, Skoledirektionen/kultur og undervisningsdirektoratet 0.4.8.0, referater af Skoledirektionens møder 1966-1971, referat nr. 78
NKA, Grønlands Oplysningsforbund, Repræsentantskabsmøde 27-28.08.1979, pk. 1.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr, 1020-01-01 1978, pk.nr. 5456.
RA; Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3681, Dokument nr. 28/1971.
G50-betænkning, bind 6, s. 30.
G50-betænkning, bind 6, s. 30 og 31.
397
398
399
400
401
402
403
404
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0357.png
405
406
407
408
G60-betænkning, 1964, s 110.
G60-betænkning, 1964, s. 110.
G60-betænkning, 1964, s. 111.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, dok 9/65, pk.nr. 3672.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, dok 9/65, pk.nr. 3672.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, dok 9/65, pk.nr. 3672.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk,nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07A, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
409
410
411
412
413
414
415
416
417
418
419
420
421
422
423
424
425
426
427
428
429
430
Nunap immikkoortuani suleriaatsimi spiralinut nalunaarsuiffik atorneqarsimavoq, kisiannili nunap nakorsaaneranut 1973-imi nalunaaruteqarnermi
takuneqarsinnaavoq, nalunaarsuiffik napparsimmaviup ikuallannerani annaaneqarsimasoq. NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B,
”Sukagsaut Nr 1 1970”, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07B, pk.nr. 3761.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-07C, pk.nr. 3761.
431
432
433
434
435
436
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764. Imaqarniliaq una takuuk 8/1970 allakkiamut tunngatillugu Kalaallit
Nunaat pillugu isumalioqatigiissitami oqaloqatigiissutigineqarsimasut: RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3690.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0358.png
437
438
439
440
441
442
443
444
445
446
447
448
449
450
451
452
453
454
455
456
457
458
459
460
461
462
463
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3692.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15, pk.nr. 3764.
”Spiralen vælter planlægningen”, Grønlandsposten 2.10.1969, s. 14.
”En spiral i hjulet”, Lolland Falsters Folketidende 12.1.1970, s. 2.
”Fødselstallet går stærkt tilbage”, Grønlandsposten 28.5.1970, s. 18.
”Spiralen accepteret af Grønlands kvinder”, Demokraten (Århus) 9.1.1970, s. 10.
Årsberetning, 1977, s. 14.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0786-01-63, pk.nr. 5112
Saqqummiussami, 1978-imi naqinneqartumi (1973-1976-imut tunngasumi).
RA, Grønlandsministeriet, Jørgen Peder Hansens ministerarkiv, Korrespondance 1975-1979, pk.nr. 2. RA, Grønlandsministeriet A. C. Normanns
Ministerarkiv, Taler og diverse 1967-1971, pk.nr. 7.
Høyem, 1986, s. 170.
464
465
RA, Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik, Nalunaarsuiffinnik suliat 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365. Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitamut tunngatillugu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap allatseqarfianut
ilaqutariinngornissamik pilersaarusiorneq pillugu suliat pillugit nalunaarsugaanut 28.12.1965-imeersumut innersuussisoqarpoq, aamma
paasissutissat tassaniittut Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitamut ingerlateqqinneqarsimallutik. Aamma Kalaallit Nunaat pillugu
isumalioqatigiissitap allakkiaanut nr. 2/1970-imeersumut innersuussisoqarpoq (taassuma imaralugu”spirali
pillugu paasisitsiniaaneq, aamma
taassuma inerneri pillugit sukumiisumik nassuiaat”)
kiisalu Kalaallit Nunaat pillugu isumalioqatigiissitap ataatsimiinneranit imaqarniliaq, ima
takutitsisoq, ”ilaasortanit
politikerinit akerliusunik qisuariartoqanngilaq”.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
466
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0359.png
467
468
https://docs.un.org/en/E/CONF.60/19
Schmalz, 2025; Finkle & McIntosh 2002; Dobos, 2018. Se også Michael Carder, der var ansat af UN Fund for Population Activities, som
demograf: Carder 1975, s. 17–19.
Bodil Begtrup-illi allagaatinik toqqortaasiviani, Rigsarkivimut tunniunneqarsimasumik, ataatimik misissuivugut Rigsarkivet, (i pk.nr. 25,
”Korrespondance o.a. materiale vedrørende Bodil Begtrups mulige overtagelse af Udenrigsmin.'s befolkningssekretariat”)
kisiannili
ataatsimeersuarneq pillugu paasissutissanik allanik nassaarnata.
”Familieplanlægningen i Grønland er folkedrab”, Grønlandsposten 14.11.1974, s. 4.
”Familieplanlægningen i Grønland er folkedrab”, Grønlandsposten 14.11.1974, s. 4.
469
470
471
472
Allakkiami 1973-imeersumi naatsumik taaneqarpoq, 1974-imi nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarnissamut peqataasussanut
suliaqartoqarsimasoq, suli ”ilaqutariinngornissamut
pilersaarusiorneq pillugu suliaqartoqarnissaa pisariaqartinneqartoq”,
1971-imi
inunngortut
54%-ii aappariinnerup avataatigut inunngorsimammata: RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning, Internationalt materiale
–
varia 1962-1991, Grønland II-IV, pk.nr. N114.
Foreningen for Familieplanlægning-ip allagaatinik toqqortaasiviani ilaatigut allakkiaq 1987-imeersoq takuneqarsinnaavoq, peqatigiiffiup
kinguaassiuutinut tunngasut pillugit atortussanut piniarsimasaanut tunngassutilik: RA, Kvindehistorisk Samling, Foreningen for Familieplanlægning,
Internationalt materiale
–
varia 1962-1991, Grønland II-IV, pk.nr. N114.
NKA, Grønlands Oplysnings Forbunds arkiv, repræsentantskabsmøde 1973, pk.nr. 4.
473
474
475
NKA, Grønlands Oplysnings Forbunds arkiv, Afsendte breve 1976, pk.nr. 2. NKA, Arnat Peqatigiit Kattufiat, Emneordnede sager, Familiepleje
1970-72-78, pk.nr. 4.
Amerlasuunik nassaanngilagut. Qaqortumi ungdomsskole-mi ukiumi atuarfiusumi 1969/1970-imi atuarneq ataaseq; NKA, Julianehåb Efterskole,
Journalsager pk.nr. 6 aamma Kalaallit Nunaanni Qaammarsaanermut Kattuffiup siulersuisuisa 1978-imi ataatsimiinnerannut atatillugu ammasumik
oqalugiarneq. NKA, Qasigiannguit kommune, Journalsager 950-950.2 1962-1980.
Høyem, Tom, 1986, s. 171.
Jf Nyt Fra Landslægeembedet, der er optrykt i Sundhedstilstanden i Grønland 1990 og 1991.
Nexø, 2005. Esbensen, 2014.
Nexø, 2005.
Betænkning nr. 96/1954 om ændring af svangerskabslovgivningen m.v. https://www.betænkninger.dk/wp-content/uploads/2021/02/96.pdf
Folketingets Forhandlinger d. 26. maj 1966, spg. 5731-32.
Nexø, 2005.
Folketingstidende 1966-67, 2. samling spalte 1983-84, 1984-85, 1990, 1995-99, 2004. Nexø, 2005, s. 280-81
Folketingstidende 1969-70, spalte 1452.
Folketingstidende 1969-70 spalte 4148-50.
Lovforslag L229/1972 https://www.folketingstidende.dk/samling/19711/lovforslag/L229/index.htm
Folketingstidende 1971-72 spalte 6294-95.
Nexø, 2005, s. 281-82.
Lov nr. 177 af 23. juni 1956 om foranstaltninger i anledning af svangerskab mv.
476
477
478
479
480
481
482
483
484
485
486
487
488
489
490
491
Nunap nakorsaaneranit nunap immikkoortuani nakorsamut 1975-imi allagaani takuneqarsinnaavoq, nunap immikkortuani nakorsaq
”ileqqorissaarnissaq
eqqarsaatigalugu”
naartuiisarnermik nunap immikkoortuani suliaqarusunngitsoq. NKA, Lægedistrikt Q, mat. 17.
Folketingstidende 1974-75 Folketingets forhandlinger, spalte 2181ff. https://www.folketingstidende.dk/ebog/19741F?s=2179
492
493
Der har efter alt at dømme været sager, hvor læger nægtede at udføre aborter. I et telegram fra d. 15/10 1975 fra et distrikt
til et andet står der ”lvi
ønsker her ikke at foretage ab pro uden nogen medicinsk indikation, venligst hastesvar.”
NKA, Lægedistrikt P, mat. 09.
Betænkning over forslag til lov for Grønland om svangerskabsafbrydelse afgivet af udvalget d. 27. maj 1975, Folketingstidende 1974-1975, tillæg
B, spalte 556-557.
494
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0360.png
495
496
497
498
499
500
501
502
503
504
505
Lov nr. 232 for Grønland om svangerskabsafbrydelse af 12. juni 1975, Nalunaerutit A nr. 1 1975, s 142-147. Inatsit 1. juuli 1975-imi atuutiilerpoq.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0860-07, pk.nr. 1031.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0860-07, pk.nr. 1031.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0860-07, pk.nr. 1031.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0860-07, pk.nr. 1031.
Rigsombuddets arkiv, Landshøvdingen, Journalsager, j.nr. 0810-57, (uden pk.nr.).
Rigsombuddets arkiv, Landshøvdingen, Journalsager, j.nr. 0810-57, (uden pk.nr.).
Rigsombuddets arkiv, Landshøvdingen, Journalsager, j.nr. 0810-57, (uden pk.nr.).
Rigsombuddets arkiv, Landshøvdingen, Journalsager, j.nr. 0810-57, (uden pk.nr.).
Rigsombuddets arkiv, Landshøvdingen, Journalsager, j.nr. 0810-57, (uden pk.nr.).
Kalaallit Nunaannut inatsisinut ataatsimiititaliaq Tunngaviusumik Inatsisip 1953-imi allanngortinneqarnerata kingorna pilersinnneqarpoq,
Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni inatsisitigut tunngavissamik pilersitsinissaq anguniarlugu. Trolle, 1954.
Almindelige bemærkninger, Forslag til lov for Grønland om svangerskabsafbrydelse fremsat d. 10. marts 1975, Folketingstidende 1974-75 (2.
samling), tillæg A, spalte 2469-2470. Siunnersuut Folketingip siullermeerluni katersuunnerani saqqummiunneqareernikuusimavoq, kisiannili
Folketingimut qinersisoqarnissaa aalajangiunneqarmat naammassineqanngitsoorsimalluni, taamaattumillu aappassaanik katersuunnermi
saqqummiunneqaqqissimalluni.
Assigiinngissut tassaavoq, Kalaallit Nunaanni Mødrehjælpe-mik suliffeqarfeqannginnera, danskit isumasioqatigiittarfiinut peqataasartussamik.
Taamaattumik ilaasortat pingajuat (ilaasortaq nakorsaanngitsoq) kommunimi isumaginninnermut suliassaqarfimmi imaluunniit peqqinnissaqarfimmi
suliaqarnini tunuliaqutaralugu Kalaallit Nunaanni toqqarneqassaaq. Aamma Ankenævni Kalaallit Nunaannit allaaveqarnerussaaq, aamma
taamaattumik maalaarutit danskit Ankenævniannut inissinneqarusunngillat, isumaginninnikkut pissutsit
”allanarneruallaassammata” aamma
”taamaattumik
danskit suleriaasiannut naleqqussarneqartariaqassanatik”.
Taamaattumik Ankenævni Landshøvdingimik, Nakorsaanermik,
Suliffeqarnermut- isumaginninnermut pisortamik aamma ilaasortamik ataatsimik Landsrådimit toqqarneqartumik inuttalerneqaropq. Specielle
bemærkninger, Forslag til lov for Grønland om svangerskabsafbrydelse fremsat d. 10. marts 1975, Folketingstidende 1974-75 (2. samling), tillæg A,
spalte 2471-2472. Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Kattuffiata Landsrådi 1977-imi
isornartorsiorpaa, Landsrådi ”maalaartarnermut
ataatsimiittaliamut ilaasortanik angutaannarnik toqqaasimanera”
pissutigalugu, taakkulu inassutigivaat, arnamik ilaasortassamik toqqaasoqassasoq.
Taakku ilanngullugu kajumissaarutigivaat, naartusunut inatsit nalilersoqqinneqassasoq, pissutigalu inatsit ”atornerlunneqarneranik
kingunilimmik
paatsoorneqartarmat.”
Tamanna itisiliiffigineqanngilaq. NKA, Arnat Peqatigiit Kattuffiat, Landsmøde 1977, pk.nr. 3.
Inatsisip akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu naartusunik isumassuineq pillugu inatsit 1945-mi akuerssissutigineqarnerata kingorna
naartunaveersaatit pillugit ilitsersuisarnermut inatsit arlaleriarluni naleqqussarneqartarpoq.
Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik kingusinnerusukkut oqaaseqarpoq, inatsisissatut siunnersuut pillugu tusarniarneqarsimannginnerminnik
tamanna pissuteqartoq, aammalu taamaalillutik atuutilersinneqarnissaa qinnutigisimanngikkitsik. Rothmar Herrmann, 2025.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4001, pk.nr. 3691.
506
507
508
509
510
511
Piffissami pineqartumi nakorsat suliassaqarfiisa iluanni saqqummiussanik tamakkiisumik misissuinngillat. Saqqummiussat suliassaqarfiup iluani
ilisimasanik nutaanerpaanik, inuit qitiusumik inissisimasut/suliffeqarfiit kiisalu ataatsimeersuarnerit isummaannik saqqummiussiffiusut
pingaartinnerugatsigit.
Misfeldt, 1977
Sundhedstilstanden i Grønland, 1977 og 1978, s. 128.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1986, s. 39.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1987 og 1988, s.36.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1989, s. 33.
Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmi immikkoortortaq, pitsaaliuinermik aamma peqqissutsimik siuarsaanermik suliaqarfiusoq.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1990, s. 42.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1991, s. 52-53.
Sundhedstilstanden i Grønland, 1991, s. 53.
512
513
514
515
516
517
518
519
520
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0361.png
521
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 714-01-87, pk.nr. 14.
Jf. ”Aborter” i: Grønlandsposten 16.8.1989.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager j.nr. 702-05-89, pk.nr. 13.
Kern, Mulvad & Krabbe, 1991, s. 45-47.
NKA, Lægedistrikt S, Mødereferater 1985-91.
522
523
524
525
526
Komiteen for Familieplanlægning-imit Kalaallit Nunaannut Ministerimut allakkami ulloq 11.1.1974 komite-p innersuussutigivaa, ministeri ukiup
siuliani (ulloq 28.6.1973) komite-mu
nalunaarsimasoq, ”naartuersissinnaanermut
Kalaallit Nunaanni inatsimmik nutaamik
atuutilersitsisoqarnissaanik apeqqut pillugu komite Kalaallit Nunaata Landsrådianut saaffiginneqqullugu innersuuttariaqarlugu.”
Komite-p
ilanngullugu nalunaarutigivaa, Landsrådi, komite-p qinnuiginninneratigut naartuersissinnaanerup Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnissaanik apeqqut
suliarisimagaa, aamma inuiaqatigiit amerlasuut naartuersissinnaanerup eqqunneqarnissaa tapersersoraat. NKA, Grønlands Oplysnings Forbund,
Afsendte breve 1974, pk.nr. 1. RA, Grønlandsministeriet, E. Holger Hansens ministerarkiv, Korrespondance 1974-1975, pk.nr. 2.
Sørensen, 1983, s. 218-234. Heinrich, 2023, s. 143-162.
RA, Grønlandsministeriet, E. Holger Hansens ministerarkiv, Korrespondance 1974-1975, pk.nr 2.
527
528
529
Landsrådip aamma Inatsisartut ataatsimiinnerinik ujarlerfissat naatsukkullakkuutaarput, aamma 1980-ikkunni aamma 1990-ikkunni
soqanngivilluni. Taamaattumik naartuersittut amerlassusiannik oqallittoqartarsimasinnaavoq, nassaarinngisatsinnik.
jf. § 9, stk. 1 i lov nr. 120 af 29. marts 1970 om svangerskabsafbrydelse mv.: RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-34-1972,
pk.nr. 3265.
Nakorsaat 1972-imi akuerineqarnissaa sioqqullugu paasissutissanik pissarsiffinni Proveramik aamma Depo-Proveramik taagorneqarpoq.
530
531
532
Nunap immikkoortuata taaguutaa uani taaneqarpoq, taanna misileraaneq pillugu kingusinnerusukkut tamanut saqqummiunneqartuni
pissarsiarineqarsinnaammat, taamalu allagaateqarfeqarnermut inatsit malillugu tamanut saqqummiunneqarsinnaalluni.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1020-01-01, pk.nr. 1294.
Gentofte hospitalimi, Rigshospitalimi kiisalu Roskildemi nakorsatut suliallit akornanni.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1020-01-01, pk.nr. 1294.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 536-2, pk.nr. 237.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
533
534
535
536
537
538
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203, Kalaallit Nunaanni nunap nakorsaaneranit nakorsaanermut allagaq
uani nakorsamut allagaq 27.9.1972-imeersoq. Atorneqarnera nunap nakorsaanerata nunap immikkoortuani nakorsamit allamit paasisimagunarpaa.
Nunap nakorsaaneqarfianit nunap immikkoortuani nakorsamut allamut allakkani ima allassimasoqarpoq ”akuerisaanngitsumik
naartunaversaammik
qaammatit pingasukkaarlugit kapisisarnermut tunngatillguu ilumoorpa [sumiiffiup taaguutaa ilanngunneqanngilaq] misilerarsimagaa; kisianni
soorlumi namminneq unitsissimagaat. Massakkut unitsissimagunarpaat [nunap nakorsaanerata] nunap immikkoortuani nakorsaq
oqaloqatigereermagu.”
NKA, Distriktsarkiv P, Modtagne breve 1972.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
539
540
541
542
543
544
545
546
547
548
549
Sundhedsministerip apeqqummik nr. S368-imik, folketingimut ilaasortamit Steenholdtimit ulloq 10.1.1989-imi apeqqutigineqartumut akissutaani
ilisimatitsissutigineqarpoq, Sundhedsstyrelsens Bivirkningsnævni piffissami 31.12.1980-11.1.1989-imi Depo-Proverap atorneqarnerani saniatigut
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0362.png
sunniutinik nalunaarutiginninnernik pingasunik tigusaqarsimasoq; ataaseq nutsat katannerannik, aamma marluk naak eqqortumik nakorsaammik
atuigaluarlutik naartulersimasut, jf. NKA Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2. 1991-imi Sundhedsministerip
siunersiuinissamut aggersarneqarneranut atatillugu piareersarluni allattukkani, Sundhedsministeriamit ministerimut suliarineqarsimasumi,
allaqqavoq nakorsaat pillugu saniatigut sunniutit pillugit nalunaarutiginninnernik marlunnik (danskit arnat marluk, aappaata nutsami katannerannut
aamma aappaata nissumi taqaatigut milikartoorneranut tunngasut) Sundhedsstyrelse tigusaqarsimasoq. Tamatuma saniatigut arnanut kalaallinut
pingasunut tunngasut nalunnarutigineqarsimapput, taakku kapitittaraluarlutik naartulersimallutik: RA, Sundhedsministeriet 5. kontor, Journalsager
1988-1992, j.nr. 1991-614-1, pk.nr. 156.
550
551
552
Mastroianni m.fl., 1990.
Not FDA-approved, 1992.
RA, Sundhedsministeriet 5. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1991-614-1, pk.nr. 156, aamma apeqqummut uunga akissut nr. 89 af 8.3.1991
uanngaanniit Folketingets Sundhedsudvalg uunga Sundhedsministeren.
Callaci, 2018.
553
554
”Grov spekulation i præventive midler i udviklingslandene”, Information 16.-17.7.1979, ”Depo-Provera-skandalen vokser”, Information 9.7.1980,
”Børnebomben angribes med blindt medikament”, Information 7.10.1980.
Ekstrabladet-ip
Solidaritetip allaaserisaa saqqummiuppaa, aammalu oqaluttuaq ulloq 26.2.1981 ima qulequtserlugu saqqummiullugu ”Farlig
medicin til åndssvage og grønlændere”. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989,
j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141. Aamma takuuk Spørgsmål nr. 695 til
Ministeren for Grønland, https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/redegoerelse/R6/19801_R6_M74_referat.pdf
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365.
555
556
557
558
559
560
Grønlandsministerens besvarelse d. 10.3.1981 af spørgsmål nr. 695, stillet af Steenholdt d. 26.2.1981, Folketingets Forhandlinger 1980-1981,
spalte 8120-8122.
Grønlandsministerens besvarelse d. 10.3.1981 af spørgsmål nr. 695, stillet af Steenholdt d. 26.2.1981, Folketingets Forhandlinger 1980-1981,
spalte 8120-8122.
1981-imi tassaavoq Statistikbanken, Danmarks Statistik, naapertorlugu danskit arnat 15-49-nik ukiullit 1.231.457-it, taakkunannga 1.500-it nunap
nakorsaanerata paasissutissaatai malillugit Depo-Proveramut atukkanut tunngassuteqarunarlutik.
Danskit tusagassiorfiisa apeqqutit taakku marluk soqutigivaat, aammalu Politiken Ekstrabladet-ilu taakku pillugit allaaserisanik naatsunik
saqqummiussaqarlutik, takuuk RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989 j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 5365;
Politiken
3.3.1981 og
Ekstrabladet
[ immaqa ulloq 4. marsi 1981-imi].
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141. RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01,
pk.nr. 5365.
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
561
562
563
564
565
566
567
568
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0363.png
569
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
Spørgsmål nr. 700 til Indenrigsministeren,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19801/beslutningsforslag/B96/19801_B96_fremsaettelsestale.pdf. RA, Indenrigsministeriet 4.
sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5520-85, pk.nr. 141.
Nyt fra Landslægeembedet, februar 1989; RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1988, pk.nr. 1210.
570
571
572
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2. Poortani taakkunani allaaserisaq danskisuunngortinneqarsimasoq
takuneqarsinnaavoq, paasissutissamillu pissarfik taanna issuaaffigivarput. Tassani takuneqarsinnaavoq taanna uani kalaallisut naqinneqarsimasoq
Grønlandsposten nr. 40, 1984.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
Se fx 23.12.1988 Information og Jyllands-Posten, HK-bladet og Det Fri Aktuelt.
HK-Bladet 23.12.1988
Misfeldt, 1988: NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1988, pk.nr. 1210.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1988, pk.nr. 1210.
NKA, Distriktsarkiv O, Referat af møde i Bestyrelsen for Sundhedsvæsenet i Grønland den 11. maj 1989.
Taakku nunap nakorsaanerata nunap immikkoortuinit tigunerisut uani ipput, NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
573
574
575
576
577
578
579
580
581
582
583
584
585
586
Sundhedsbestyrelse-mi
ataatsimiinnermi nunap nakorsaanerata erseqqissarpaa, tamanna ima paasisariaqartoq: ”Nunap
nakorsaaneqarfiata
misissuinerata takutippaa Depo-Provera Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik atorneqanngivissoq, aamma taamaattumik nakorsaatip taassuma
maani Kalaallit Nunaanni atorneqarneranut inatsimmik immikkut ittumik eqqussiniartoqarnisaa pissutissaqanngitsoq”.
NKA, Distriktsarkiv O,
Møde i Sundhedsbestyrelsen, Ad dagsordenens punkt 5, torsdag den 11. maj 1989.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
Nyt fra Landslægeembedet, februar 1989 RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1988, pk.nr. 1210.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1988, pk.nr. 1210.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-01-86, pk.nr. 2.
587
588
589
590
591
592
593
594
595
596
Nakorsaq nammineq isumaqarpoq, nammineq peqataanini sakkortuumik sammivilerneqartoq: NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-
07-91, pk.nr. 47. Nalunaarsuummi takuneqarsinnaavoq, Depo-Provera arnanut marluinnarnut tunniussimagaa, taakku marluullutik tarnimikkut
innarluuteqarlutik. Taamaattumik taassuma oqaaseqaataa taanna tunngavigalugu isigineqassaaq. Det var netop i 1991-imi napparsimasunik
katsorsaanermi nalinginnaasumik aallaavigineqartoq Sunhedsstyrelse-mit kaajaallaasitami 17.3.1991-imeersumi paasissutissiisarnermut aamma
akuersisarnermut il.il. tunngassuteqartumi oqaatigineqarpoq.
–
nakorsat pisussaaffii aamma napparsimasut pisinnaatitaaffii. Tamatuma kingorna
aallaavigineqartoq tassaavoq, napparsimasup katsorsarneqarnissaata aallartinneqarsinnaanissaanut napparsimasoq sunik tunngaveqarluni
akuersissanersoq pillugu napparsimasoq passunneqarnissani pisussaq, aamma taassuma saniatigut sunniutai pillugit tamakkiisumik
paasissutissinneqarnissaminik pisinnaatitaaffeqartoq. Taamaattorli, aamma kaajallaasitami taaneqartumik, aamma piffissami taamanikkut
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0364.png
suleriaatsimi napparsimasup nammineq aalajangiisinnaassuseqarnera eqqarsaatigissallugu isumassaqanngitsunik pisoqartarpoq. RA,
Sundhedsministeriet 5. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1991-614-1, pk.nr. 156.
597
598
599
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-07-91, pk.nr. 47.
https://knr.gl/da/nyheder/i-30-aar-har-depo-provera-vaeret-umuligt-koebe-i-tasiilaq-0 (4.2.2025)
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-07-91, pk.nr. 47 og
www.ft.dk/da/search?q=provera&SearchDepthFull=&sf=dok&msf=dok&as=1&Samling=19902&Udvalg=&Facet2=
NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-07-91, pk.nr. 47.
Nunap immikkoortuani nakorsaq ataaseq allaqqasoq ilanngunnagu. NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-07-91, pk.nr. 47.
600
601
602
Kisitsisini nalorninartoqarpoq, nakorsap aallaqqasup nakorsaqarfiani 1989-imi 36-nik atuisoqarmat. Nunap nakorsaanerata ilimagivaa, massakkut
kisitsit, nunap immikkoortui allat assigalugit, millisimassasoq. NKA, Landslægeembedet, Journalsager, j.nr. 211-07-91, pk.nr. 47.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1988, pk.nr. 1210.
https://www.retsinformation.dk/eli/lta/1932/182
Jf. lovens § 2, stk. 2, aamma uani attatiinnarneqartoq lov om sundhedsvæsenet i Grønland i 1950, jf. § 8.
603
604
605
606
Kalaallit Nunaannut isumaliutississummi 12. juuni 1946-imeersumi kapitali IV-imi, immikkoortoq 7-imi kissaateqarneq malillugu
angalatitsisoqarpoq, Kalaallit Nunaanni nakorsat atugaannik, napparsimmavinnik aamma nalinginnaasumik eqqiluisaarnikkut pissutsinik
misissiuiartortunik.
Allakkiaq assersuutigalugu uani takuuk NKA, Landslægeembedet, Bekendtgørelse 1957-1992, j.nr. 000-00, pk.nr. 1.
Spørgsmålet om overflytning af det grønlandske sundhedsvæsen til Indenrigsministeriet, 1969.
Se også Landslægens årsberetning ”Sundhedstilstanden i Grønland” for 1979, 1981.
RA, Indenrigsministeriet 3. sundhedskontor, Journalsager 1973-1977, j.nr. 1974-5617-5, pk.nr. 208.
607
608
609
610
611
Kapitali 2 assersuutigalugu uani takuuk en redegørelse om ledelsen af det grønlandske sundhedsvæsen i NKA, Landslægeembedet, Bekendtgørelse
1957-1992, j.nr. 000-00, pk.nr. 1.
Allagaatinik toqqortaatigineqartunik misissuinitta takutippaa, Sundhedsstyrelse-mi allagaatinik nalunaarsueriaatsimi aamma nalunaarsuiffinnik
suliani nunap nakorsaanera aamma peqqinnissamik nakkutilliisoq sulianut immikkoortuni immikkoortinneqarsimasut.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1983-1987, j.nr. 1985-50385-2, pk.nr. 88.
Overenskomsten af 22. februar 1971 uani naqitanngortinneqarsimavoq Kundgørelser vedrørende Grønland 10-38-53.
Se RA, Sundhedsministeriet 6. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1115/18-5, pk.nr. 42.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1000-02-02, pk.nr. 1197.
Lov nr. 291 af 18. juni 1969. Inatsit Kalaallit Nunaannut aamma atuussimavoq.
https://www.retsinformation.dk/eli/mt/1938/219
612
613
614
615
616
617
618
619
620
Eqqartuussissuserisumit Bent Unmack Larsenimit Jurist- og Økonomforbundet-imut kingusinnerusukkut nassuiaammi 1995-imeersumi
tunngavilersuut takuuk.
Nunap narkorsaanerata suliaani ”Sundhedstilstanden i Grønland” for 1973, 1978, s. 43-107.
Spørgsmålet om overflytning af det grønlandske sundhedsvæsen til Indenrigsministeriet, 1969.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-67, pk.nr. 2328.
Aamma takuuk bekendtgørelse nr. 568 af 20. november 1975 om styrelsen af sundhedsvæsenet i Grønland.
Aamma takuuk bekendtgørelse nr. 530 af 14. december 1971 om lægedistrikter.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-7-71, pk.nr. 3054.
621
622
623
624
625
626
627
Uani landstingsforordning nr. 14 af 1. november 1982 om tværfagligt samarbejde i sociale sager meeqqanut, inuusuttunut, innarluutilinnut aamma
inunnut atugarisamikkut inuussutissarsiornikkullu ajornartorsiutilinnut tunngasut pillugit suliat aallartinneqarnissaannik peqqussummi
kommunalbestyrelse-mut peqqussutigineqartunut oqartussaqarfiit assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaannut nunap immikkoortuani nakorsaq
aamma ilaavoq.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0365.png
628
629
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-7-71, pk.nr. 3054.
Forældelsesloven af 1908 aamma Danske Lovs 5-14-4 blev sat i kraft i Grønland ved lov nr. 104 af 31. marts 1965. Taamaattoq sukumiinerusumik
ilaatigut takuuk Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami eqqartuussiviup aalajangiinera Stubbings m.fl. mod UK (application no. 22083/93;
22095/93) anguniakkamut tunngatillugu suliassat pisoqalisoortarnerannut aamma naleqqiussinissamut nunani tamalani malittarissassat, jf. præmis
50-56 kiisalu Østre Landsret dom i U.2017.3272Ø.
Aamma takuuk betænkning nr. 214/1959 om statens og kommunernes erstatningsansvar.
630
631
Ukiukitsunut tunngatillugu suliat pisoqalisoornissaannut tunngasut aamma uani takukkit L31 forslag til lov om ændring af straffeloven, lov om
forældelse af fordringer, lov om erstatningsansvar og lov om erstatning fra staten til ofre for forbrydelser fremsat den 4. oktober 2017, almindelige
bemærkninger pkt. 2.2.3.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-1986, pk.nr. 727.
Betænkning vedrørende det grønlandske sundhedsvæsens fremtid, 1986, s. 31.
RA, Sundhedsministeriet 1. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1990 703/0-55, pk.nr. 164.
632
633
634
635
RA, Indenrigsministeriet 3. sundhedskontor, Journalsager 1973-1977, j.nr. 5111000-1, pk.nr. 50. Suliami Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut
innersuussisoqarpoq j.nr. 0860-59.
RA, Sundhedsministeriet, Journalplan 1988-1992, pk.nr. 1.
Lov nr. 182 af 23/06/1932 om sundhedsvæsenets centralstyrelse.
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1983-1987, j.nr. 1985 50388-1, pk.nr. 89.
RA, Den Almindelige Danske Lægeforening, Grønlandssager 1959-1983, pk. 1590.
Karlsen & Permin, 1998, s. 89.
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1983-1987, j.nr. 1985 50380-3, pk.nr. 85 (Grønlandsministeriets j.nr. 0610-03-01/87).
636
637
638
639
640
641
642
Rigsrevisorernes beretning nr. 4 1981 om en undersøgelse af sygehusvæsenet i Grønland. Kritikken gik eksempelvis på manglende registrering af
inventar og udstyr og manglende beholdningsregnskab over medicin.
RA, Sundhedsministeriets 1. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1988 720/3-1, pk.nr. 255.
643
644
Pisoq taanna Kalaallit Nunaanni Nakorsat Peqatigiiffiata Kalaallit Nunaanni Ministereqarfimmut allakkatigut arlaleriarujussuarluni
erseqqissaatiginikuuaa, soorluttaaq nakorsat sulinngitsoortarnerat (napparsimanermi, sulinngiffeqarnermi, inuttaqannginneranni) ajornartorsiutit
nunap nakorsaanerata pisortatigoortuunngitsumik allakkatigut aamma telegrammikkut ministereqarfimmut erseqqissaatigisarsimagaa), takuuk RA,
Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1000-02-01, pk.nr. 1197.
Karlsen & Permin, 1998, s. 89.
Med hjemmel i § 3 i lov om sundhedsvæsenet i Grønland af 1950.
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1983-1987, j.nr. 1986 50388-5, pk.nr. 89.
RA, Indenrigsministeriet 4. sundhedskontor, Journalsager 1983-1987, j.nr. 1986 50388-4, pk.nr. 89.
645
646
647
648
649
Landslægens cirkulære nr. 109 til lægerne i Grønland
–
Retningslinjer for tilrettelæggelse af profylaktisk arbejde under sundhedsvæsenet i
Grønland af 24. maj 1976.
Se også bekendtgørelse nr. 502 af 27. juli 1986 om ledelsen af sundhedsvæsenet i Grønland.
650
651
Se de almindelige bemærkninger til lovforslag nr. L165 til lov om sundhedsvæsenet i Grønland fremsat den 10. april 1991 Folketingstidende 1990-
91 (2. samling) tillæg A, spalte 4191-4194.
Aamma takuuk Nakorsanut nr. 4 af 31. december 1991
–
meddelelser fra Grønlands lægekredsforening i RA, Sundhedsministeriet 2. kontor,
Journalsager 1988-1992, j.nr. 1992 1610-3, pk.nr. 32.
Takuuk de almindelige bemærkninger til lovforslag nr. L165 til lov om sundhedsvæsenet i Grønland fremsat den 10. april 1991. Aamma kisianni
nalagaaffimmi atuuffiit takukkit i RA, Sundhedsministeriet 6. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1110-25, pk.nr. 42, aamma siuliani
taaneqareersoq inatsisissatut siunnersuut, specielle bemærkninger, til § 2, Folketingstidende 1990-91 (2. samling) tillæg A, spalte 4194.
Lovforslag nr. L165 til lov om sundhedsvæsenet i Grønland fremsat den 10. april 1991, Folketingstidende 1990-91 (2. samling) tillæg A, specielle
bemærkninger, til § 4, spalte 4196. Naalagaaffik aamma suli pisussaaffinnut 1. januaari 1992-i sioqqullugu akisussaaffigineqartunut
pillaatissinneqassaaq, kisianni pillaatissinneqarnermut atatillugu aningaasartuutigineqarsimasunik Namminersornerullutik Oqartussanit
652
653
654
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0366.png
utertitsiffigineqarsinnaalluni, naleqq. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik pillugu 1991-inatsimmi § 4. Danskilli suli akisussaaffeqarfeqarput, ass.
naartuersinnerit pillugit aalajangiinernik nakkutilliineq.
655
Nunap nakorsaanerata ukiumoortumik nalunaarusiaani ”Sundhedstilstanden i Grønland” for 1992, 1993, s. 23, taaneqarpoq, danskit
Sundhedsstyrelse-ata nunap nakorsaaneqarfia suleqatigalugu peqqinnissaqarfimmi sulisut sulisinnaanerminnut danskisut akuersissutillit suli
nakkutilliisuuffigissagai, 1991-imut ukiumoortumik nalunaarusiami taaneqarpoq, Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi sulisunik
sundhedsstyrelse-p nakkutilliisuunera 1.1.1992 aallarnerfigalugu atorunnaarsinneqartoq.
Nakorsaqarnermut inatsit Kalaallit Nunaanni aatsaat 28. decembari 1991-imi peqqussutikkut ugguuna atuutilersinneqarpoq nr. 860 af 18.
december 1991, Nalunaerutit A 1991 s. 214ff. Aamma takuuk RA, Sundhedsministeriet 1. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1990 703/0-55,
pk.nr. 164.
Locke, 2009.
Lov nr. 482 af 1. juli 1998 om patienters retsstilling
https://nalunaarutit.gl/groenlandsk-lovgivning/2001/ltf-06-2001?sc_lang=da
http://webarkiv.ft.dk/?/samling/19902/lovforslag_oversigtsformat/l165.htm
Ullumikkut ukunani takuneqarsinnaavoq Landstingsforordningen om patienters retsstilling § 6 aamma Sundhedslovens §§ 15 og 16.
Hartlev et al., 2022, s. 199.
Hartlev et al., 2022, s. 199.
Ross, 1979.
Rehof, 1992.
Hartlev, 2002.
Rehof, 1992, s. 150.
Assersuutigalugu takuuk RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, jr.nr. 0877-286, pk.nr. 5308.
656
657
658
659
660
661
662
663
664
665
666
667
668
669
1997-98, 2. samling - L 15 (som fremsat): Forslag til lov om patienters retsstilling
http://webarkiv.ft.dk/?/samling/19972/lovforslag_oversigtsformat/l15.htm
Lov nr. 72 af 14. marts 1934 om udøvelse af lægegerning, jf. lovbekendtgørelse nr. 632 af 20. juli 1995. Aamma takuuk Sundhedsstyrelsens
cirkulære af 17. maj 1991 om information og samtykke.
Birkeland, 2022.
Se lov nr. 49 af 13.03.1908.
Medicinalkommissionen I, 1909.
Nehm, 1973, s. 10-11.
Betænkning afgivet af Kommissionen angaaende Lægers Retsstilling, 1931.
Betænkningens s. 38.
Betænkningens s. 39 og 41.
670
671
672
673
674
675
676
677
678
Kingusinnerusukkut uani oqaasertaliunneqartoq assigalugu vejledning nr. 161 af 16. september 1998 om information og samtykke og om
videregivelse af helbredsoplysninger mv.
Lov om Foranstaltninger i Anledning af Svangerskab m.v. vedtaget af Folketinget 27. april 1937.
Lov nr. 118 af 13. april 1938 om sindssyge Personers Hospitalsophold.
Svangerskabsudvalgets betænkning s. 40-43.
Borgerlig straffelov af 15. april 1930, §237, § 241 (ikrafttræden 1. januar 1933).
679
680
681
682
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0367.png
683
Aamma takukkit Rigsarkivip pillaatissiisarnermik sanilliussineri https://www.rigsarkivet.dk/wp-content/uploads/2023/12/Tidslinje-over-
abortlovgivning-i-Danmark.pdf.
Nakorsaqarnermut inatsisip kunngip peqqussutaatigut Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortinneqarnera ugguna allanngortinneqarluni atuutilerpoq
Lægeloven med lov nr. 278 af 2. maj 1990.
Oqaaseqaatini aamma taaneqanngilaq (annertuallaanngitsut), takuuk 1931-32 Rigsdagsårbog
https://www.folketingstidende.dk/ebog/19311R?s=490 og 1933-34 Rigsdagsårbog https://www.folketingstidende.dk/ebog/19331R?s=218
Inatsiseqarnikkut malittarisassat imarisaasa eqqoqqissaartut aalajangersarnissaannut suleriaatsimut tikkuussivoq, aamma amerlasuutigut
suliassaqarfimmut tunngasumik akisussaaffimmik tunngaveqassalluni. Taamaattumik aamma taakku aalaakkaasuunngillat, piffissalli sivisunerusup
ingerlanerani allannguuteqarsinnaallutik. Aamma takuuk Hybel, 1998.
Lovforslag nr. L128 om ændring af lægeloven fremsat den 27. november 1991, almindelige bemærkninger, pkt. 3.1. Aamma takuuk, Folketingip
Sundhedsudvalgianit ulloq 6. marsi 1991-imi apeqqummut nr. 85-imut sundhedsministerip akissutaa, ministerip erseqqissaatigalugu,
Sundhedsstyrelsens cirkulære af 17. maj 1991 om information og samtykke -mik eqqumaffiginninnginneq, katsorsaaneq pillugu paasisussutissanik
pisariaqartunik tunniussinissamut tunngatillugu ima kinguneqarsinnaasoq, nakorsaq akisussaatinneqarsinnaalluni nakorsanut inatsimmi § 6-imi
peqqissaartumik ilumoorluartumillu suliamik ingerlatsinissamut malittarisassaq malillugu, naliliineq 1988-imiit Peqqinnissaqarfiup
Napparsimasunut Maalaaruteqartarfianit suliarineqalersoq. Pisuni ilungersunarluinnartuni paasissutissiinissamik ilaginnaaneq nakorsanut inatsimmi
§ 18-i malillugu sakkortusisamik akisussaatitsinermik nassataqarsinnaavoq, aamma nakorsatut sulinermi annertuumik sumiginnaasoq
sumiginnaasaqattaartorluunniit, imaluunniit straffelovens aalajangersakkanik, jf. § 260 unioqqutitsilluni pinngitsaaliineq. Sundhedsudvalgip Depo
Proverap atorneqarnera pillugu apeqqutaanut ministerip akissutimi oqaatigivaa, malittarisassat Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni assigittut
–
Nakorsanulli inatsit aatsaat qaammatit pingasut qaangiunnerini Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarpoq, kunngip peqqussutaatigut nr. 860-ikkut.
Nakorsanulli inatsit assinganik annertuumik Kalaallit Nunaanni atorneqarnikuusimasoq uani oqaatigineqarpoq RA, Sundhedsministeriet 1. kontor,
Journalsager 1988-1992, j.nr. 1990 703/0-55, pk.nr. 164.
Birkeland, 2022.
Trials of War Criminals before the Nuernberg Military Tribunals under Control Council Law No. 10, Nuernberg, October 1946-April 1949, 1949.
Hattix, 2018.
684
685
686
687
688
689
690
691
Una aqqutigalugu kgl. resolution af 14. december 1971, aamma Folketingi ulloq 4. juni 1971 tamatumunnga akuersinini nalunaarutigeermagu,
innuttaasunut aamma politikkikkut pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut Danmarkip atortussanngortippai. Isumaqatigiissut, Danmarkip 1968-
imi atsiorsimasaa, ulloq 23. marsi 1976-imi atuutilersinneqarpoq, taanna nunanit 35-nit ilannguffigineqarsimalluni, naleqq. artikel 49.
Vestberg, 1958.
Vestberg, 1958, s. 259.
Blicher, 1965.
692
693
694
695
Hartlev, 2005, nalunaarsuut 38; Jørgensen & Wanscher, 1967, s. 425ff; Aasen, 2000, s. 96ff; Betænkning afgivet af Kommissionen angaaende
Lægers Retsstilling, 1931; Jakobsen, 1958.
Jakobsen, 1958, s. 80.
Frost, 1954.
Vestberg, 1958, s. 262-263.
Hartlev, 2002.
Uannga oqaluttuareqqinneqartoq Wind & Uhrenfeldt, 2013.
Syse, 1993.
Segest, 1993; Segest & Petersen, 1986.
The Patient’s Bill of Rights, American Hospital Association, 1973; Dolgin, 2010..
Aasen, 2000.
696
697
698
699
700
701
702
703
704
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0368.png
705
706
Sohl, 1982 & 1983.
Jensenius, 1978, s. 23; Rossel, 1979. Se også Povl Riis: Lægelige grundholdninger og etiske regler, bilag nr. 110 i RA, Den almindelige danske
Lægeforening, Journalsager 1946-1983, j.nr. 210-6-1977,
”Hygiejnekomitéen”, pk.nr. 225.
Sundhedsstyrelsen, 1982.
Sundhedsstyrelsens cirkulære nr. 15405 af 21. oktober 1982 om information og samtykke. Lægers pligt og patienters ret (til landets læger).
Astrup & Søndergaard, 1974; Lau & Mouridsen, 1979.
Wind & Uhrenfeldt, 2013.
707
708
709
710
711
Se også 1997-98, 2. samling - L 15 (som fremsat): Forslag til lov om patienters retsstilling, punkt 2.3.
http://webarkiv.ft.dk/?/samling/19972/lovforslag_oversigtsformat/l15.htm
https://www.retsinformation.dk/eli/mt/1991/70. I RA, Sundhedsministeriet 5. kontor, Journalsager 1988-1992, j.nr. 1991-614-1, pk.nr. 156,
nalunaarsuiffimmik suliami oqaatigineqarpoq, akuersinermut tunngatillugu inatsisitigut inissisimaffik nunani taakkunani marlunni assigiittoq.
Verner, 1993.
Allannguut 1. oktobari 1992-imi atuutilersinneqarpoq.
712
713
714
715
Tassunga tunngatillugu uani kapitali 2-mut innersuussisoqarpoq betænkning 1184/1989 om afkald på livsforlængende behandling (livstestamenter
m.v.) og Sundhedsstyrelsens cirkulære af 17. maj 1991.
Kjønstad & Syse, 1992, s. 207.
716
717
1966-naartusunik isumassuineq pillugu inatsisip, inatsimmut oqaaseqaatit eqqarsaatigalugit, piumaffigineqarnani naartulernissamik pitsaaliuineq
pillugu ilitsersuisinnaaneq tunngavissalerpaa, kisianni arnaq itigartitsinissaminut periarfissaqarsimassasoq/paasinnissimassasoq tunngavigalugu.
Rothmar Herrmann 2025 takuuk.
Se lovbemærkningerne, almindelige bemærkninger, pkt. 3.1. til Lovforslag L128 fremsat den 27. november 1991 om ændring af lægeloven,
Folketingstidende 1991-92, tillæg A, spalte 2688.
Rehof, 1992; Verner, 1993.
Birkeland, 2014; Hybel, 1998, s. 60.
Lægeforeningens vejviser, 1971.
Ataatsimiititaliaq pillugu aalajangersakkat uani takukkit RA, Den almindelige danske Lægeforening, Journalsager 1946-1983, pk.nr. 279.
Assersuutigalugu takuuk love for Den almindelige danske Lægeforening § 5, optrykt i Lægeforeningens vejviser 1977.
Jensenius, 1978, s. 148ff.
Sundhedsstyrelsens cirkulære af 21. oktober 1982 om information og samtykke.
Fenger, 1957. Aamma takuuk love for Den almindelige danske Lægeforening § 28 D, uani naqinneqarsimasoq Lægeforeningens vejviser 1977.
718
719
720
721
722
723
724
725
726
727
RA, Indenrigsministeriet 1. sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1981-5742/1-9, pk.nr. 218, paasinneq taanna aamma Sundhedsstyrelse-
mut saqqummiussisoqareernerani Indenrigsministeriamit oqaatigineqarluni.
Aasen, 2000, kapitel 8.
Birkeland, 2023.
728
729
730
Malinneqarpoq Lov om sundhedsvæsenets centralstyrelse styrelse-p nakkutilliisuunertut atuuffeqarneranut atatillugu, aamma una Lægelovens
kapitel 5.
Assersuutigalugu takuuk suliaq uani taaneqartoq Folketingets Forhandlinger 1978-1979 spalte 7133-37. Suliaq uaniippoq RA,
Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-295, pk.nr. 5310.
731
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0369.png
732
Assersuutigalugu takuuk RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-179-52, pk.nr. 5303, nakorsatut kukkusoqarsimanngitsoq
Sundhedsstyrelse-mit isigineqartoq.
Lov nr. 397 af 10. juni 1987 om sundhedsvæsenets centralstyrelse m.v.
Napparsimasut maalaarutaat aallaavigalugit, imaluunniit Sundhedsstyrelse-p nakkutilliinerani, naleqq. lægelovens § 17.
Taamaattorli kisianni tamaallaat suliap allaffissornikkut suliarineqarnera isornartorsiugassaasoq styrelse-mi nakorsamit nalilerneqarsimappat.
733
734
735
736
Suliamut assersuut, Sundhedsstyrelse-p ajorinninnerminik oqaaseqarsimanera uani takuneqarsinnaavoq RA, Den almindelige danske
Lægeforening, Journalsager 1946-1983, j.nr. 214-9-1979, pk.nr. 285 (napparsimasunik marlunnik katsorsaanermut atatillugu naammattumik
tunngavissaqarnani tunniussineq aamma sumiginnaaneq).
Larsen, 1995.
Udvalg af Grønlands Landsrets afgørelser i kriminelle sager, 1978 s. 45.a
Lov nr. 275 af 27. maj 1950 om sundhedsvæsenet i Grønland. Se også nærmere om sundhedsvæsenet i Grønland oven for i Del 2.
Bjerre, 1941; Frost, 1995; Jakobsen, 1958
Hartlev, 1997.
von Eyben, 1993, s. 13.
737
738
739
740
741
742
743
Lov af 15. april 1930 om Ikrafttræden af Borgerlig Straffelov § 15. Thule pillugu suliami Østre Landsrettip aalajangiinerani 1999-imeersumi
landsrettip inerniliuppaa, aningaasatigut ajutoortoornermut tunngasuunngitsumik taarsiiffigineqarnissamut tunngaviliisumik piffissami taamanikkut
Kalaallit Nunaanni inatsisitigut malittarisassaqanngikkaluartoq, innimiilliorfiginnilluni pisup, naalagaaffiup nunasiaatilittut iliuusaata qanoq
ittuussusia eqqarsaatigalugu inatsisitigut tunngavissat nalinginnaasut atorlugit taarsiiffigineqarnissamut tunngavissaqartoq, § 15-imi malittarisassap
kinguneranik, aamma tamatuma kingorna nunani tamalaani inuit ipisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutini taaneqartarluni. Aalajangiineq uani
naqitanngortinneqarsimavoq Tidsskrift for Grønlands Retsvæsen 1999 (1), s. 84.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-280, pk.nr. 5305.
Gomard, 1988.
744
745
746
Assersuutigalugu takuuk suliaq 1981-imeersoq naartuersinnermut tunngasoq, amigartumik suliarineqarnera pissutigalugu ima inerneqartoq,
napparsimasoq meeraartaarluni aammalu linniarnerminik kinguaattoorluni, RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-293,
pk.nr. 5310.
Ehlers, 2019, s. 300-301.
Jørgensen & Wanscher, 1967, s. 430.
747
748
749
Eqqartuussisarnermi inatsimmi nakorsap inerteqqutaanngitsumik aamma illersorneqarsinnaasumik passussinera inatsisitigut pillarneqarsinnaasutut
isigineqanngilaq. Assersuutigalugu takuuk Baumbach, 2008, s. 530 ff.
Jørgensen & Wanscher, 1967, s. 430-31.
Bjerre, 1941.
Trolle, 1959.
Brunsvig, 1983, fodnote 113-15; Kjønstad & Syse, 1992; Syse, 1993, s. 92.
Trolle, 1960.
Tidemand-Petersson, 1978, s. 53.
Taanna aamma Sverige-mi Norgemilu annertuumik inatsisitigut atuuppoq, (Kjønstad & Syse, 1992, s. 151, 220-221.
Tidemand-Petersson, 1978, s. 54.
750
751
752
753
754
755
756
757
758
Tarnimikkut nappaatilinnik katsorsaanissamut inatsisitigut tunngavissanik aqqutissiuussineq, katsorsaaneq qinnuiginninneq tunngavigalugu
pisinnaanngitsoq, taamaalilluni peqqinnissamut tunngasutigut inatsisit siulliit ilagivaaat, naleqq. inatsit 1938-imeersoq, tarnimikkut napparsimasut
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0370.png
napparsimmavimmi uninngannerannut tunngasoq. Tamanna, naleqq. aamma naartuersinnermut inatsimmi ukiumi tassanngaanneersumi, massakkut
inuup nammineq imminut aalajangiisinnaassuseqarneranut tunngavimmik takutitsinngilaq, kisiannili innarlerneqarsinnaanngissutsip inatsisitigut
illersorneqarnissaanut tunngatillugu eqqartuussisarnermi inatsit tunngavigalugu piumasaqaatitut naleqquttutut innerulluni.
759
Nakorsaatit pillugit inatsimmi 1975-imeersumi, imaluunniit nakorsaatilerisoqarnermut inatsit taarsiissuteqarnissamut malittarisassanik
ilaqanngilaq. Nioqqutissiornermut akisussaaffimmut tunngasoq uani takuuk Rådets direktiv 85/374/EØF af 25. juli 1985 om tilnærmelse af
medlemsstaternes administrativt eller ved lov fastsatte bestemmelser om produktansvar.
Nehm & Rosdahl, 1973, s. 136-137.
760
761
Retslægerådi suliani inuit ataasiakkaat inatsisitigut inissisimanerat pillugu oqartussaasunut peqqinnissamut tunngasut pillugit ilisimatusarnikkut
aamma nakorsaatilerinikkut nalilersuinernik saqqummiussisarpoq, jf. lov nr. 60 af 25. marts 1961 om Retslægerådet.
RA, Indenrigsministeriets 4. sundhedskontor, Journalsager 1978-1982, j.nr. 1978-5520-26, pk.nr. 137.
762
763
Tamakkerlugu aamma takuuk Indenrigsministerens besvarelse af kommunaludvalgets spørgsmål nr. 25 af 10. marts 1978 (almindelig del
–
bilag
50).
Gomard, 1988. Uani YRA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-280, pk.nr. 5305, naliliineq tassaavoq, naalagaaffik Danske
Lov 3-19-2 malillugu taarsiisussaatitaasutut ajoqusiisumit utertitsiffigineqartussaasoq. Utertitsitsiffigineqarsinnaaneq taanna taamaallaat
atorneqartarpoq, pisuni sakkortunerusuni, imaluunniit ajoqusiisoq akisussaatitanissamut sillimmaserneqarsimagaangat, jf. Østre Landsrets dom af
13. marts 1952 og betænkning nr. 214/1959 om Staten og Kommunernes Erstatningsansvar s. 12ff.
Jørgensen & Wanscher, 1967.
Jørgensen & Wanscher, 1967.
Jakobsen, 1958, s. 69.
764
765
766
767
768
Kjønstad aamma Syse malillugit Norgemi aamma taamaassimavoq. Akisussaassuseqarneq/suliassaqarfimmi sulialittut pitsaasumik sulinissaq
inatsisitigut tunngaviuvoq, peqqinnissamut tunngasut pillugit ilisimasat, aamma inuiaqatigiit nakorsatut sulialimmut piumasaat tunngavigalugit
nalilersorneqartartoq. Naliliineq taamaattoq taamaalilluni piffissap sivisunerusup ingerlanerani allanngorsinnaavoq.
Birkeland, 2024.
769
770
Aamma takuuk, nunap nakorsaanerata nalunaarusiaa ”Sundhedstilstanden i Grønland” 1990, 1991, qup. 33 arnat spiralillit amigartumik
nakkutigineqartarnerat aamma misissorneqartarnerat pillugit maalaarutinik suliat pillugit Napparsimasunut maalaaruteqartarfiup assuarliutaanut
tunngasoq.
Inatsisinut tunngasut pillugit Kalaallit Nunaannut 1948-49-imi angalatitsinermi isumaliutissiissummi hæfte 2-mi, qup. 80-imi inernilerneqarpoq,
taarsiissuteqarnissamut inatsisit pingaarutilitsigut danskit inatsisaannit nikingissuteqartut nassuerutigineqartariaqartoq, kisianni suliap suliarinerani
ajoqusiisumik aamma illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnermut malittarisassap Kalaallit Nunaanni taarsiissuteqarnissamut malittarisassatut
nalinginnaasutut atorneqarsinnaanera angalatitanit akornutissaqartinneqanngilaq.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-7-71, pk.nr. 3054.
Kommissionen om hjemmestyre i Grønland, 1978.
Folketingstidende 1986-87, tillæg A, sp. 4532.
Leth, 2008.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, pk.nr. 1163-1167.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-179-07, pk.nr. 1164.
771
772
773
774
775
776
777
778
Nalunaarsuiffimmik suliami 1984-imeersumi Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik Kalaallit Nunaanni kigutileriffimmi amigartumik kigutinik
passussineq pillugu taarsiissuteqarnissamut akisussaaffimmik tigusivoq (0877-179-45). Nalunaarsuiffimmik suliami 1983-imeersumi nakorsap
kukkuneratigut napparsimasoq ajoquserneqarsimasoq pillugu suliami danskit oqartussaasui eqqartuussinertaqanngitsumik isumaqatigiissuteqarput
(0877-179-44), RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, pk.nr. 5302.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0371.png
779
I RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-280, pk.nr. 5305, ministereqarfik nunap immikkoortuani nakorsap
taarsiissuteqarnissaanik piumasaqarsinnaanersoq, aamma aningaasat taarsiissutigineqartussat annertussusissaannik missiliuussineq ilanngullugu
ministereqarfiup naalagaaffiup eqqartuussissuserisua taarsiissuteqarnissamik akisussaaffimmik nalileeqqullugu qinnuigivaa.
Vestberg, 1958, s. 253.
Baumbach, 2008.
Gomard, 1988.
Tidemand-Petersson, 1978, s. 47.
Verner, 1993.
Baumbach, 2008; Greve, 1974; Hurwitz & Waaben, 1971.
Trolle, 1959.
Baumbach & Elholm, 2022, kapitel 5, Betænkning afgivet af Kommissionen angaaende Lægers Retsstilling, 1931; Torp, 1917.
Baumbach & Elholm, 2022; Langsted & Waaben, 2015.
Aasen, 2000, s. 304.
X v. Austria, application no. 8278/78, Decisions and Reports 18 (1980) s. 154, præmis 3.
780
781
782
783
784
785
786
787
788
789
790
791
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europami eqqartuussiviup aaqqissuussaanerata allanngortiterneqarnissaa sioqqullugu aalajangiisussatut siullertut
atuuffeqartoq.
”A compulsory medical intervention, even if it is of minor importance, must be considered as an interference”, X v. Austria,
application no.
8278/78, Decisions and Reports 18 (1980) s. 154, præmis 3.
Kroon v Netherlands (Application no. 18535/91), 27. oktober 1994.
Aasen, 2000, s. 330.
Rehof & Trier, 1990, s. 189, 222-223.
Hartlev, 2002, s. 225.
Vestberg, 1958.
792
793
794
795
796
797
798
Sundhedsstyrelse-p paasinninnera malillugu pinerluffimmi suliarineqartussaanngilaq, kisiannili suliaq Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi
aallartinneqassanersoq nakorsap najukkatut nunagisaa apeqqutaassalluni, RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-2-1984, pk.nr.
308.
Inatsit piffissap qulaajaaffigineqartup kingorna ugguuna allanngortinneqarpoq lov nr. 105 af 27. marts 1963 og ved lov nr. 292 af 8. juni 1978.
799
800
Aamma lov nr. 277 af 26. maj 1976 om erstatning fra staten til ofre for forbrydelser assiginngitsunik allannguuteqarluni kgl. peqqussutaa nr. 472,
25. septembari 1984-imeersoq aqqutigalugu Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq.
Goldschmidt et al., 1948.
801
802
Takuuk betænkningens afsnit II, kapitel 3 (Den Grønlandske Retsvæsenskommissions betænkning nr. 1442/2004 om det grønlandske retsvæsen)
og 1. behandlingen af L3 Forslag til lov om kriminallov for Grønland, Folketingets Forhandlinger 1953-54 sp. 512ff.
Forslag til lov om kriminallov for Grønland, fremsat 22. oktober 1953 af statsministeren.
803
804
Pinerluttulerinermi inatsimmik pilersitsumit oqaatigineqarpoq Verner Goldschmidt: RA, Goldschmidt, Verner, Forarbejder til kriminallov for
Grønland 1954-1954, pk.nr. 33.
Senholt, 1985, bind II, s. 278-279.
Hurwitz, 1969; Krabbe, 1930; Senholt, 1985.
Senholt, 1978, s. 45; Senholt, 1980
805
806
807
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0372.png
808
Suliaq inuit akornanni saqitsaassuteqarnermik aamma takussutissaqarpoq, takuuk Østre Landsrets afgørelse om erstatning af 13. november 1984,
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0877-280, pk.nr. 5305.
Bind II, s. 290.
Birkeland, 2018.
809
810
811
Inatsisinut tunngasut pillugit Kalaallit Nunaannut angalatitanut ilaasortaq, aamma Kalaallit Nunaanni inatsisinut tunngasut ilusilersorneqarneranni
qitiusumik inissisimasoq, ilaatigut 1951-87-imut Kalaallit Nunaannut inatsisiliornermut ataatsimiititaliap allattaa, Kalaallit Nunaanni Nuummi 1963-
64-imi nunap eqqartuussisuunerigallagaa aamma Tidsskrift for Grønlands Retsvæsenip 1965-75-imi aamma 1986-92-imi aaqqissuisua. Weis
Bentzon, 1977.
Senholt, 1985, bind II, s. 202-203.
Borgerlig straffelov §§ 156 og 157 Senholti uunga aamma innersuussivoq Kommenteret straffelov
–
Speciel del med henvisninger.
Senholt, 1978, s. 45.
Senholt, 2010, s. 76.
Rytter, 2001 & 2021.
Anordning nr. 814 af 18. september 2001 om ikrafttræden for Grønland af lov om Den Europæiske Menneskerettighedskonvention.
https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/Archives_1950_Convention_ENG
Jacobs, 1975.
Jacobs, 1975, s. 15; White., Ovey & Jacobs, 2010, s. 99.
Rytter, 2011, s. 34-36.
812
813
814
815
816
817
818
819
820
821
822
Petrović and others v. Croatia, application nos. 32514/22 33284/22 15910/23 af 14. januar 2025, præmis 116: “The Court reiterates
that its
jurisdiction ratione temporis covers only the period after the ratification of the Convention or the Protocols thereto by the respondent State. From the
ratification date onwards, however, the State’s alleged acts and omissions must conform to the Convention and its Protocols…”
I Recommendation (2002)5 on the protection of women against violence vedtaget af Ministerkomitéen den 30. april 2002, opfordres
medlemslandene til at “prohibit enforced sterilisation or abortion [and] contraception imposed by coercion or force.”
Tyrer v. United Kingdom 25 April 1978, Series A no. 26, præmis 31.
Toebes et al., 2022, s. 124.
https://rm.coe.int/09000016804be2dd.
Jacobs, 1975, s. 126.
Council of Europe, 2013.
Akopyan v. Ukraine, application no. 12317/06, 15. juni 2014, præmis 103.
X v. Sweden (Application no. 10547/83), European Human Rights Reports volume 8 (1986), s. 269.
Se også Aasen, 2000.
Jalloh v. Germany (Application no. 54810/00).
V.C. v. Slovakia, (Application no. 18968/07), præmis 106-120.
823
824
825
826
827
828
829
830
831
832
833
834
“…she was asked to sign the typed words “Patient requests sterilisation” while she was in a supine position and in pain resulting
from several
hours’ labour. She was prompted to sign the document after being told by medical staff that she or her baby would
die in the event of a further
pregnancy”, præmis 117.
Præmis 106-107.
Præmis 110.
835
836
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0373.png
837
N.B. v. Slovakia, application no. 29518/10, 12. juni 2012, præmis 79-80:
“The
Court notes that at the time of the procedure the applicant was
seventeen years old, still legally underage, and at an early stage of her reproductive life. The sterilisation grossly interfered with her physical
integrity, as she was thereby deprived of her reproductive capacity. Given its serious nature and consequences, the sterilisation procedure,
including the manner in which the applicant was asked to agree to it, was liable to arouse in her feelings of fear, anguish and inferiority and to
entail lasting suffering.”
I.G. and Others v. Slovakia, no. 15966/04, 13. november 2012, præmis , 123-125,
“The
Court accepts that the first applicant was susceptible to
feeling debased and humiliated when she learned that she had been sterilised without her or her legal guardians’ prior informed
consent. Taking
into account the nature of the intervention, its circumstances, the age of the applicant and also the fact that she belongs to a vulnerable population
group, the Court considers that the treatment complained of attained a level of severity which justifies its qualification as degrading within the
meaning
of Article 3…the Court concludes that the second applicant’s sterilisation was also incompatible with the requirement of respect
for her
human freedom and dignity, and attained a level of severity bringing such treatment within the scope of Article 3”.
G.M. and others v. Moldova, application no. 44394/15 af 22. november 2022, jf. præmis 89.
S.F.K. v. Russia, application no. 5578/12, 11. oktober 2022, præmis 81-82.
X v. Austria, Decisions and Reports 18 (1980) s. 154.
Kroon v Netherlands (Application no. 18535/91), 27. oktober 1994.
Aasen, 2000, s. 331.
Aasen, 2000, s. 330.
Rehof & Trier, 1990, s. 189, 222-223.
Aasen, 2000, s. 330.
V.C. v. Slovakia, application no. 18968/07 af 8.november.2011, præmis 117.
838
839
840
841
842
843
844
845
846
847
848
Csoma v. Romania application no. 8759/05 af 15. januar 2013, præmis 48. Se også Codarcea v. Romania, application no. 31675/04), 2. juni 2009,
præmis 105.
Application no. 8759/05, 15. januar 2013, præmis 68.
849
850
Application no. 10435/83 af 10. December 1984,
http://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22display%22:[2],%22languageisocode%22:[%22ENG%22],%22appno%22:[%2210435/83%22],%22itemid%22:[
%22001-74749%22]}
Dudgeon v. UK, application no. 7525/76, 22. oktober 1981, præmis 53.
Herczegfalvy v Austria (application no. 10533/83), præmis 82 og Dybeku v. Albania (application no. 41153/06), præmis 47.
R.R. v. Poland (application no. 27617/04).
Fernandes de Oliveira v. Portugal (application no. 78103/14), præmis 106.
Se fx Vo v. France (application no. 53924/00), Haas v. Switzerland (application no. 31322/07) og Lambert v. France (application no. 46043/14).
Villnow v. Belgium (application no.16938/05).
Frankowicz v. Poland (application no. 53025/99), præmis 51.
Toebes et al., 2022, s. 125.
851
852
853
854
855
856
857
858
859
Tassunga ilanngullugu aamma takuuk, suliassaqarfimmi sulialittut malittarisassat nunap nakorsaanerata nalunaarusiaani ”Sundhedstilstanden
i
Grønland” 1990, 1991, qup. 33 arnat spiralillit amigartumik nakkutigineqartarnerat aamma misissorneqartarnerat pillugit
maalaarutinik suliat pillugit
Napparsimasunut maalaaruteqartarfiup assuarliutaanut tunngasoq. Suliat Napparsimasut Maalaaruteqartarfiata nalunaarsuisarfiani Rigsarkivet-imi
nassaarineqarput, kisianni nalunaarsuiffinnik suliat toqqorneqarsimanngillat.
Aamma takuuk Explanatory report (qup. 11) inuit pisinnaatitaaffii aamma biomedicini pillugit Oviedo-isumaqatigiissut.
860
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0374.png
861
Nunalli tamalaat akornanni inatsini akuersinissamut qanoq ilusiliisoqassanersoq aalajangersaasoqarsimappat taakku malinneqassapput, ima
isigineqarsinnaassappat ”in accordance with the law”, Reyes Jimenez v. Spain, application no. 57020/18 af 8. marts 2022.
Y.F. v. Turkey, application no. 24209/94 af 22. juli 2003, præmis 34.
Præmis 43.
862
863
864
Renolde v. France, application no. 5608/05, præmis 84, ECHR 2008 (extracts), Fernandes de Oliveira v. Portugal, application no. 78103/14 af 31.
januar 2019 præmis 113 og Jeanty v. Belgium, application no. 82284/17 af 31. marts 2020 præmis 99, G.M. and others v. Moldova, application no.
44394/15 af 22. november 2022, præmis 89.
Tassunga tunngatillugu annertunerusumik takuuk Glass v. United Kingdom, application no. 61827/00 af 9. marts 2004.
F.O. v. Croatia, application no. 29555/13, 22. april 2021, præmis 82.
Kayak v. Turkey, application no. 60444/08, 10. juli 2012, præmis 59.
865
866
867
868
“ce qui est en cause en l’espèce, c’est l’obligation de l’Etat, par le biais des autorités scolaires, d’assumer la responsabilité
des enfants qui lui sont
confiés. A cet égard, la Cour rappelle le rôle essentiel des autorités scolaires dans la protection de la santé et du bien-être des élèves, en tenant
compte de la vulnérabilité particulière due à leur âge …Elle estime que la mission confiée à l’institution scolaire dans ce contexte
implique le devoir
primordial de veiller à la sécurité des élèves afin de les protéger contre toutes les formes de violences dont ils pourraient être victimes pendant le
temps où ils sont placés sous sa surveillance.”
Aamma takuuk Glass v. United Kingdom, application no. 61827/00 af 9. marts 2004, præmis 71.
Stoyanova, 2023b.
869
870
871
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4040-50,
”Familieplanlægning”, pk.nr. 3869, Arnanut nakorsaq Kalaallit Nunaanni
piffissami 27.7.1964-imiit 5.9.1964-imut angalavoq. Arnanut nakorsap oqaatigisimanngilaa, nalunaarusiaq qanga allanneqarsimanersoq, kisianni
Sundhedsstyrelse-p nalunaarsuiffimmik suliaasa ilaanni takuneqarsinnaavoq, Sundhedsstyrelse-p suliaq marsimi 1965-imi tigusimagaa: RA,
Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-13-64, uani toqqortaatigineqartumeersoq j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1002-10-01, pk.nr. 1230.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 4013-15
”Ekstraordinært kommunalbestyrelsesmøde 4/4 1972”, pk.nr. 3764, s. 5.
Allagaatinik allanik Inuit Ataqatigiinnut tunniussisoqarsimanersoq NKA ujartuigalugarpoq, taamaattoqarsimanngilarli.
Stoyanova, 2023a.
872
873
874
875
876
Sundhedsstyrelse-p allagaatinik toqqortaasiviani nalunaarsuiffinni suliami Centralapoteket-iminngaanniit allakkami takuneqarsinnaavoq,
nakorsaataarniaarfiit sorliit Kalaallit Nunaannut pilersuisuusimanersut. Piffissami 1960-imiit 1963-imut pilersuineq Københavns Militærhospitalimi
nakorsaataarniarfimminngaannit pisimavoq. Piffissami 1963-iminngaanniit 1. decembari 1974-ip tungaanut Gentoftimi Amtssygehuset-ip
nakorsaataarniarfianinngaanniit nassiuneqartarsimallutik. Tassanngaanniit pilersuineq 1974-ip kingorna ingerlaqqissimavoq, kisianni allagaatini
toqqortaasivinni takusatsinni tamanna takuneqarsinnaanngilaq. RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1090-18-74, pk.nr. 3542.
Tamanna aamma arnat spirallit naatsorsorneqarneranni tabelini takuneqarsinnaavoq. Tamanna uuttuutaavoq, nunani tamalaani kisitsisitigut
paasissutissanut ilaatinneqartoq, Population Councilip suliaa, aamma Kalaallit Nunaanni misileraanermit paasissutissat ilanngunneqarfiat.
Kisitsisit minnerpaaffissaminiipput, kisitsisit Qasigiannguaninngaannersut amigaataataammata. Sundhedstilstanden i Grønland, Landslægens
årsberetning for årene 1969-1970, s. 74/1970.
Landslægens årsberetning for året 1971, VII-VIII.
NKA, Landslægeembedet,,Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Lægedistrikt P, 01.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
877
878
879
880
881
882
883
884
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0375.png
885
886
887
888
889
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-18-1974, pk.nr. 3542.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-18-1974, pk.nr. 3542.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
Tabelimi tassani kisitsisit Excelimut allattukkat tunngavigalugit naatsorsorneqarput. Katillugit kisinneranni kisitsisit ilai nunap nakorsaanerata
ukiumoortumik nalunaarusiaani naqitanngortinneqarsimasumi tabelini kisisitsinit allaanerupput. Uani takutitavut tassaapput kisitsisit uagut
naatsorsukkavut.
Notat. Status på spiralsagerne, Landslægeembedet 24.01.2024.
Spiralinut kisitsisitigut paasissutissat saniatigut kinguaassiuutinut tunngasut pillugit inuusuttunik 15-iniit 19-it tikillugit ukiulinnik 499-inik 1967-
890
891
imi aamma 1968-imi apersuilluni misissuineq (UU misissuineq) ingerlanneqarpoq. 1970-imi spiralip atugaanera pillugu nunap nakorsaanerata
naatsorsuineranut innersuussinerup saniatigut naartunaveersaammik atuineq pillugu misissuinermi inerniliisinnaasimanngilaq. Olsen, 1974, qup. 85-
87.
892
Nalunaarsuiffik Ittoqqortoormiineersoq ikuallattoqarnerani annaaneqarpoq; tamatuma saniatigut nalunaarsuiffiit qanoq pisimanerat
ilisimanngilarput. NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
Nalunaarsuiffik Nuummiittoq tigussaasumik Ilisimatusartoqatigiinnit takuneqarsinnaasimanngilaq. Nalunaarsuiffiup assilineranik Kalaallit
Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi Aqutsisut nassitsipput, allassimasut ilisimatusartoqatigiinnit atoqqusaanngitsut paasiuminaallisarneqarsimallutik.
Ilulissat-nalunaarsuiffimmi kisimi taamaattoqarnersoq takuneqarsinnaavoq.
Ullut inunngorfiit aallaavigalugit kisitsivugut. Taamaattumik kisitsit ikinnerpaaffissatut kisitsisaavoq.
MI missing informationimut naalisaataavoq.
DIH allaffissornikkut allagaatit toqqortaatigineqartut, Olsen, 1987.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 211-01-86.
Nyt fra Landslægeembedet i Grønland, februar 1989,
Sundhedstilstanden i Grønland,
Årsberetning for 1989, landslægeembedet, 1990.
Kern, Mulvad & Krabbe, 1991, s. 45-47.
Ukiua ilisimaneqanngilaq.
893
894
895
896
897
898
899
900
901
902
Kalaallit Nunaanni nalinginnaasuusimavoq (aamma nalinginnaasuuvoq) meeqqat aamma inuusuttut illoqarfimmut allamut aallarlutik
ilinniarnerminnik naammassinnikkiartortarlutik, tassunga ilanngullugu aamma meeqqat atuarfianni atuarnertik. Tamanna nunap
isorartunerujussuanik, aamma ilinniarfeqarfiit neqeroorutigineqarsinnaasut sumiiffinni killeqarnerannik pissuteqarpoq.
(https://stat.gl/sa/Gr%C3%B8nland%201975%20Hele%20bogen.pdf). Aamma ilaat ilaquttaminni kiffatut (illumi ikiortitut) imaluunniit ukioq
ataaseq illumiittarnermut atatillugu najugaqartarsimallutik.
Pisuni ataasiakkaani paasiuminaappoq, pisoq ’ernereernerup kingorna’ imaluunniit ’napparsimmavimmit aggersagaasagaanermut’
tunngassuteqarnersoq, oqaluttuarineqartut ilaat arnanut ernereernermik kingorna misissortinnermut tunngassuteqarmata.
Kisitsisit amerlanngitsut pineqarmat ilisarineqarsinnaannginnissaat eqqarsaatigalugu agguataarneqannginnissaat toqqarparput.
Naleqq. allagaatinut toqqortaatigineqartunut nalunaarsuut.
Angmagssalik Elevhjem, Kagssiarssuk Skolehjem, Holsteinsborg Skolehjem, Upernavik Skolehjem.
Efterskole F, mat. 01.
NKA, Efterskole G mat. 01.
903
904
905
906
907
908
909
NKA, Efterskole G, mat. 02, NKA, Grønlands Seminarium Kollegiet, Journalsager 06.14-07.1 1970-1974, pk.nr. 2, Efterskole F, mat. 02,
Efterskole F, mat. 03, Efterskole F, mat. 04.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0376.png
910
911
912
913
Naleqq. immikkoortoq 1-i
NKA, Lægedistrikt P, mat. 02, NKA, Lægedistrikt Q, mat. 01.
Misfelt, 1977; NKA, Lægedistrikt T, mat. 05.
NKA, Den ledende skoleinspektør i skoledistrikt Danmark, Elevsager 1965-1985, taamungaannaq tigusilluni misissukkat, suliat
RA, Dansk Kvindesamfund, Udvalgsmateriale, emneordnet 1901-2008, pk.nr. 31.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1235-32-05 og 06, pk.nr. 1611.
NKA, Efterskole F, mat. 05; RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1235-08-03-27, pk.nr. 1595.
assigiiaartorujussuullutillut killeqangaatsiarput.
914
915
916
917
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0782-10-18;RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1001-01-00, pk.nr.
5345.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1235-32-06, pk.nr. 1611.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0860-59, pk.nr. 1050.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 0860-59, pk.nr. 1050.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1020-01-75, pk.nr. 1293.
Atuagagdliutit ulloq 15. apriili 1966, qupp. 2.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.3301-01-01, pk.nr. 3537.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr.3301-01-01, pk.nr. 3537.
Danmarkimi suliffeqarfiit assingini suleriaaserineqartoq qanoq ittuunersoq ilisimatusartoqatigiinnit misissuiffigineqanngilaq.
https://groenlandskehus.dk/om-os/husets-historie/, ulloq 14. august 2025 pulaarneqarpoq.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1237-02, pk.nr. 1645.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1237-02, pk.nr. 1645.
RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, j.nr. 1004-06-01, pk.nr. 4385.
Hoffman, 2012.
918
919
920
921
922
923
924
925
926
927
928
929
930
931
Kommunit aamma namminersortut aammattaaq ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnik 2003 aallarnerfigalugu pilersitsisinnaanngornikuupput:
Landstingsforordning nr. 1 af 15. april 2003 om hjælp til børn og unge.
NKA, Børnehjemsarkiv A og B. Mat. 01, mat. 02, mat. 03.
NKA, Børnehjemsarkiv B, mat. 04
NKA, Børnehjemsarkiv B.
932
933
934
935
NKA, Qaqortoq Kommune 1952-1973, Journalsager, j.nr. 388.1 35.02, pk.nr. 42, og Qasigannguit Kommune, Journalsager, j. nr. 950-950.2 162-
80 35.11, pk.nr. 63.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 01.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 02.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 02.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
936
937
938
939
940
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0377.png
941
942
943
944
945
946
947
948
949
950
951
952
953
954
955
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 04.
Vejledende retningslinjer for oplysningsvirksomhed om svangerskabsforebyggende metoder, Indenrigsministeriets cirkulære af 8. september 1986.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 04.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 04.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 04.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
Mikkelsen, 1978 s. 153.
Berg,1971, s. 2192.
Misfeldt, 1977, s. 1501
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
Napparsimasunut nalunaarsuiffiit/napparsimmavimmut unitsinneqarnermi nalunaarsuiffiit misissuiffigissallugit salliutissimavarput, ataatsimut
isigalugu poortat 45-it tamarmik immikkut tallimat missaannik amerlassusilinnik naleqquttunik ilallit misissorpavut. Nunatta Katersugaasivia
Allagaateqarfialu-p katersugaataani Nakorsiarnermi nalunaarsuiffiit killimmik taamaallaat misissuiffigivagut (poortat sisamat).
Nunap immikkoortuani nakorsaqarfimmit siullermit napparsimasunut suliat 25-t tiguagut. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiup appaanit
napparsimasunut nalunaarsuiffiit 14-it, aamma nakorsiarnermi nalunaarsuiffiit 20-it tiguneqarput. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiit pingajuannit
napparsimasunut suliat 34-t tiguneqarput.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 05.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 06.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 06.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 01.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 02.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 03.
SHV, Lægedistrikt V, mat. 01.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 04.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 02.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 05.
SHV, Lægedistrikt V, mat. 02.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 03.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 06.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 07.
NKA; Lægedistrikt Q, mat. 08.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 04.
956
957
958
959
960
961
962
963
964
965
966
967
968
969
970
971
972
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0378.png
973
974
975
976
977
978
979
980
981
982
983
984
985
SHV, Lægedistrikt U, mat. 07.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 09.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 10.
NKA, Lægedistrikt S, mat. 01.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 03.
NKA; Lægedistrikt Q, mat. 11.
NKA, Lægedistrikt X, mat. 01.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 08.
NKA Lægedistrikt Q, mat. 12.
NKA, Lægedistrikt T, mat. 08.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 09.
NKA; Lægedistrikt R, mat. 01.
Suliassaqarfimmi suliallit suliamikkut tunualiaqutaat ilisarineqarsinnaannginnissaat eqqarsaatigalugu paasiuminaallisarneqarput. Inuit
peqqinnissaqarfimmi suliassaqarfiup iluani tunuliaqutallit taaneqarlutik suliassaqarfimmi sulialik NAPP. Inuit suliassaqarfimmik allamik
tunuliaqutallit suliassaqarfimmi sulialittut taaneqarput.
986
987
988
989
990
991
992
993
994
995
996
997
998
999
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk. nr. 2
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk. nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 03.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk. nr. 2.
Jf fx Grønlands Seminarium 23.02/14.12/4.
Lægedistrikt Q, mat. 02.
Lægedistrikt Q, mat. 02
Berg,1971, s. 2190; Berg 1972, s. 12-14.
NKA, Lægedistrikt P, mat. 03.
NKA, Lægedistrikt Q, mat. 13.
1000
1001
1002
Vejledende retningslinier for oplysningsvirksomhed om svangerskabsforebyggende metoder, Indenrigsministeriets cirkulære af 8. september
1986, bilag 1.
Landslægens årsberetning for 1987 og 1988, s. 35.
1003
1004
Olsenip misissuinerata 1967-imeersup aamma 1968-imeersup takutippaa, inusuttut apersorneqartut amerlanerpaartaasa naartunaveersaatit
taaguutaat nalunngikkaat, aammali apeqqutit kinguaassiornermut tunngasut inussuttut amerlanerpaartaasa akisinnaasimanagit. Olsen,1974, qupp. 84.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0379.png
1005
1006
1007
1008
1009
1010
1011
1012
Curtis,r2001
NKA, lægedistrikt S, mat. 02.
Aagard, 2015; Egede, Hounsgaard, Seibæk, 2020 s. 107-12; Schlütter, Hounsgaard, 2020, s. 263-282.
NKA, Skoledirektionen, Journalsager 1964/75, 03.02 14.00 40.
NKA, Grønlands Seminarium Kollegiet, Journalsager 08-012 1968-1974, pk.nr. 4.
NKA, Landslægembedet, Journalsager 05-01-86 til 239-01-86 1986, pk.nr. 2.
Landslægens årsberetning for 1991, s. 52-53.
Oqaaseq ”kinguneqaataasoq” arnat spiralip namminerminnut kinguneqartitsinera pillugu oqaasertaliinerannut nassuiaanermut atorneqarpoq,
Den
Danske Ordbog-i
innersuussutigalugu, tassani kinguneq imatupajaaq nassuiarneqarluni: ”iluatsitsinngitsoq, kissaatiginngisamik
imaluunniit
nuanninngitsumik sunniuteqartoq imaluunnniit inerneqartoq” (https://ordnet.dk/ddo/ordbog?query=konsekvens).
Tamanna aamma pissutigalugu qulaajaanermut atatillugu Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi ikiuuttussanik piareersimasoqarpoq, naleqq.
Suliap qiterpaanerani nalunaarusiaq.
Aaqqiissutit assingi ukiuni arlalinni ilaatigut Sverigemi, Norgemi, Canadami, Australiami aamma Tuluit Nunaanni atuussimapput. RA,
Sundhedsstyrelsen, Bivirkningssager 1968-1982, j.nr. 7 3/68, pk.nr. 1.
RA, Sundhedsstyrelsen, Bivirkningssager 1968-1982, j.nr. 7 3/68, pk.nr. 1.
1013
1014
1015
1016
Sundhedsstyrelsens cirkulære af 1. maj 1968 om registrering af lægemiddelbivirkninger og meddelelse fra sundhedsstyrelsens bivirkningsnævn
(1), bilag til Sundhedsstyrelsens cirkulære af 1. maj 1968.
Grevsen, 1985.
Betænkning om lægemidler: afgivet af det af indenrigsministeriet den 8. februar 1969 nedsatte apotekerlovudvalg, 1972, s. 14; 22.
Jensen, 2005.
RA, Foreningen for Familieplanlægning, internationalt materiale - varia 1962-1991, 10541-21973, pk.nr. N113.
Sundhedsstyrelsens Utensilieudvalg, 1968.
Betænkning om lægemidler: afgivet af det af indenrigsministeriet den 8. februar 1969 nedsatte apotekerlovudvalg, 1972, s. 10-11.
jf. svangerskabslovens § 9.
Seksualundervisning uden for folkeskolen og individuel vejledning m.v.: Betænkning II (nr. 532) fra Seksualoplysningsudvalget, 1969.
Svangerskabsudvalget, 1969.
Betænkning om lægemidler afgivet af det af Indenrigsministeriet den 8. februar 1969 nedsatte apotekerlovudvalg, 1972, s. 27.
Kampmann, 2017.
Nalunaerutit A, 1975, s. 190. Lovens § 52 taamaalilluni Savalimmiunut atuutinngilaq.
1017
1018
1019
1020
1021
1022
1023
1024
1025
1026
1027
1028
1029
Allagaatinik nalunaarsueriaatsimi suliani 2781-imi inissismanera, naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunut tunngasumi, nakorsaatinut inatsisip
avataanittumi ilimanarsisippaa, Sundhedsstyrelse una tunngavigalugu bekendtgørelse nr. 610/1975 aalajangersimasoq, Lippes Loop-it/spiralit
inatsimmut ilanngunneqassanngitsut, aammalu malittarisassannut nakorsaatit pillugit inatsimmut qanittunut ilanngunneqarlutik. Nalunaarsuiffimmik
suliami 1975-imeersumi ilisimatitsissutigineqarpoq, naartulernissamik pitsaaliuinermi atortut, iisassat aamma illissamut atugassat, at
svangerskabsforebyggende midler, både perorale og intrauterine, vurderes af Sundhedsstyrelse-p specialitetsnævnianit nalilersorneqassasut aamma
Sundhedsstyrelse-p Farmaceutiske Laboratoriumianit nakkutigineqassasut: RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-6-75, pk.nr.
3776. Lægemiddelstyrelse-p ilisimatusartoqatigiinnut ilisimatitsissutigivaa, naartulernissamik pitsaaliuilluni atortut iisassaanngitsut 1975-imi aatsaat
SpN-normulerneqarsimasut, aamma Lippes Loop-imut tunngatillugu akuerssisutigineqarnerata sivitsorneqarnissaanut qinnuteqaammut , ulloq 21.
juuni 1976-imi nassiunneqartumut, atatillugu tamanna pisimasoq. Piffissami tassani Lippes Loop-spirali taamaalilluni specialitetsnormoqarpoq,
SpN-nummer 05743 (Lippes Loop), tamanna pisimalluni uunga innersuussinikkut bekendtgørelse nr. 610/1975. Aalajangiinermi tassani, ulloq 10.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0380.png
februaari 1977-imi ullulerneqarsimasumi, aammattaaq taaneqarpoq, malittarisassani Sundhedsstyrelse-mit aalajangersarneqarsimasuni 1. decembari
1969-imeersuni nakorsaatinik gruppe A-nik tunniussineq nakorsaataarniarfimmit tunniussinermi atuuttoq.
1030
1031
1032
1033
1034
1035
1036
1037
1038
1039
1040
1041
1042
1043
1044
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
Landslægens årsberetning for årene 1969-1970, VI Familieplanlægning.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter pk.nr. 2.
SHV, Lægedistrikt V, mat. 03.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 10.
SHV, Lægedistrikt U, mat. 11.
SHV, Lægdistrikt U, mat. 12.
NKA, Lægedistrikt R, mat. 02.
Landslægens årsberetning 1990, s. 33.
NKA, Landslægeembedet, Journalsager 1963-1975, j.nr. 506, pk.nr. 124.
NKA, Lægedistrikt P, mat. 04 og Lægedistrikt P, mat. 05.
Fx NKA, Lægedistrikt Q, mat. 14.
NKA, Lægedistrikt P, mat. 06.
Assersuutigalugu Lægedistrikt P, mat. 07. Nunap immikkoortuani tassani kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq pillugu suliani allani
attaveqaqatigiittoqarsimaneranut assersuutissanik allagaatinik toqqortaasivinni peqarpoq. Taakku misissunngilavut, kisianni
kinguaassiorsinnaajunnaarsitsilluni suleriaatsimik misissuisoqartariaqaraluarneranut taakku naleqquttuupput. Aamma uani allagaatinik
toqqortaasivinni lægedistrikt T kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermik suliat pillugit 1960-ikkut affaanni siullerni attaveqaqatigittoqarsimaneranik
peqarpoq.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-20-72, pk.nr. 3203.
NKA, Landslægeembedet, j.nr. 536-2, Årsberetning 1971-1973, pk.nr. 237.
Peqatigiiffiup allagaatinik toqqortaasiviani paasissutit taamaattut amerlasuut toqqortaasivinni assigiinngitsuni siammarsimasut nassaassaapput.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
Lægedistrikt Q, mat. 03.
Cleghorn, 2022; Comen, 2024; Cook & Cusack, 2011.
1045
1046
1047
1048
1049
1050
1051
1052
Dalkon Shield Sundhedsstyrelse-mit 1972-imi akuersissutigineqarpoq, aamma aggustimi 1974-imi nioqqutaajunnaarsinneqarnera tikillugu
novembari 1972-imiit tuniniarneqalerluni. Piffissami tassani Dalkon Shield-spiralit 2.800-t missaannik amerlassusillit tunineqarsimapput.
Sundhedsstyrelse-p Bivirkningsnævnia saniatigut sunniutit pillugit nalunaarutiginninnernik katillugit arfineq-pingasunik piffissami 1974-imiit 1976-
tigusaqarsimavoq. RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 2780-42-1974, pk.nr. 3618. Roepke og Schaff, 2014.
Arnat ataasiakkaat, immaqa Danmarkimit tikisitat, 1968-imi spiralik allaanerusunik spiraleqarsimapput. NKA, Lægedistrikt P, materiale 08.
NKA, Landslægeembedet, Lægerapporter, pk.nr. 2.
Ataatsimiititaliap apeqqutaanut Indenrigsministerip akissutaa nr. 6 til lovforslag L38/1975 (Folketingimi 1975-svangerskabshygiejneloven
1053
1054
1055
isuliarineqarneri).
1056
Atuarfinnulli nakorsat pillugit danskit inatsisaanni 1946-meersumi pinngitsaaliilluni aaqqiissummik ilaqarsimavoq, aallaviusumik meeqqap
atuartup kialluunniit peqataatinneqannginnissaanik piumasaqaateqartoqarsinnaanani (Vallgårda, 1992). Piviusoq taanna, pitsaaliuilluni suliat allat
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0381.png
akerliannik pinngitsaalineqarlutik, ilinniartitaanermut ministerimit tunngavilersuutigineqarpoq, angajoqqaat pisumi eqqortumik naliliinissaminnut
tunngavissaminnik amigaateqarneranni angajoqqaat akisusssaaffippiaat pineqartoq oqaatigineqarsinnaanngitsoq (Jacobsen, 2007; Vallgårda, 1992,
2003). Atuarfimmi aaqqiissutip taamaalilluni peqqissutsikkut qanoq issuseq nalinginnaasoq siunnerfigivaa, soorlu nerisaqarneq,
isigisaqarsinnaassuseq, tusaasaqarsinnaassuseq aamma eqqiluisaarneq, una siunertaralugu ”peqqinnerusunik aamma silassorinnerusunik,
pilluarnerusunik
aamma pingaassuseqarnerusunik kinguaaqarnissaq”
( Larsen, 1931; Vallgårda, 1992, 2003). Tamatuma saniatigut piumasunut
tuberkolose-mut akiuussutissamik kapitittoqarsinnaavoq, aamma akiuussutissamik kapitissinnaanerit arlallit kingusinnerusukkut pisinnaalerlutik.
Atuarfinni nakorsaqarnermut inatsit pisortatigoortumik Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq, aamma kingorna inatsisip Kalaallit Nunaannut
atuutilersinneqarnissaanik piginnaatitsoqarneranik imaqarnani. Taamaattorli aamma nappaatinik pitsaaliuilluni misissuinerit ingerlanneqartarput,
Der blev dog også foretaget profylaktiske undersøgelser, naleqq. nakorsanut Kalaallit Nunaanniittunut nakorsaanerup kaajallaasitaa nr. 109 24. maaji
1976-imeersoq
–
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup ataani pinaveersaartitsinermik suliat pilersaarusiornissaannut najoqqutassat.
1057
1058
Goldschmidt et al., 1950.
Nunap nakorsaanerata apeqqummut tassunga inatsisitigut tunngavia kitaanik, avannaanik aamma kangianik immikkoortitsinngilaq, aamma
taamaalilluni tunngavik taanna tunngavilersuutigalugu, danskit inatsisinut tunngasut pillugit misissuillutik angalatitaannit aamma taaneqarsimasoq,
tamatumalu kingorna angajoqqaat akisussaassuseqarnerannut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut tunngavik danskit inatsisaannit nikinganeruallaarnani.
Nunap nakorsaanera taamaalilluni kaajallaasitamut 80/1968-imut ilanngussamik1-imik ulloq 6. februaari 1969-imi atuutilersitsivoq. Taassuma
oqaatigivaa, naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik arnanut 18-it inorlugit ukiulinnut ilitsersuinissamik Kalaallit Nunaanni inatsisitigut
tunngavissamik soqanngitsoq, angajoqqaatut akissussaasut tamatumunnga akuersinerat pigineqanngippat. Taamaattumik kaajallaasitami
immikkoortoq 3 atorunnaarsinneqarpoq, aammalu nunap nakorsaanerata erseqqissarpaa, arnanut 18-it inorlugit ukiulinnut, imaluunniit
nammineersinnaassusiaagaasimasunut naartunaveersaatit pillugit ilitsersuinissamik neqerooruteqarnissaq pissutissaqalersillugu angajoqqaat
akuersinerat allaganngorlugu pigineqassasoq. Tassanili piumasaqaatigineqanngilaq angajoqqaat akuersinerat napparsimasumut nalunaarsuiffimmut
nalunaarsorneqassasoq piumasaqaatitaqanngilaq.
Rigsdagstidende 1921/22, tillæg B, sp. 3288; Landstingets forhandlinger 1921-22 sp. 2083.
Lov om Foranstaltninger i Anledning af Svangerskab, 18. maj 1937.
1059
1060
1061
Betænkning afgivet af den af Justitsministeriet d. 7. november 1932 nedsatte Kommission angaaende Lovligheden af Svangerskabsafbrydelse
m.v., 1936.
Uannga allakkamut ilanngussaq Justitsministeriets Lovkontor, brev nr. 1908, j.nr. L.A.378/64, Indenrigsministereqarfimmut akissutitut j.nr. 4.kt.
3025/13/1962, Folketingets Bibliotekimi, Folketingets Arkivimi takuneqarsinnaavoq, Sundhedsvæsen nr. 2 bilag I, 1 Bind, 1873-1966, under fanen
1965-66, 48. Forslag til lov om svangerskabshygiejne.
Tassani nammineq aalajangersinnaassuseqarnerup nassuiarneqarnera takuneqarsinnaagunarpoq, kingorna nakorsaqarnermut inatsimmut
ilanngunneqartoq (1992-imi),
tassalu ”napparsimasup piumasaanut akerliusumik katsorsaanerup aallartinneqarnissaa imaluunniit
ingerlateqqinneqarnissaa,
tamanna immikkut tunngavissaqanngippat” pillugu inerteqqut.
Oqaluttuarineqartut ullunik eqqoqqissaartunik ilaqanngillat, kisianni amerlasuunut tunngatillugu pisup ukiua taaneqarluni. Taamaattumik kisitsisit
taakku taaneratut pisunut tamanut tunngassuteqarput, arnanit ukiulerneqarlutik 1973-i sioqqullugu, imaluunnit ingerlanerani pisimasutut.
Nunap nakorsaanerata kaajallaasitamut 80/1968-imut ilanngussaq ulloq 6. februaari 1969-imi atuutilersippaa.
1062
1063
1064
1065
1066
Naartusunik isumassuineq pillugu inatsisimmi nalinginnaasumik peqqissutsimik misissuineq aamma naartulernissamik pitsaaliuilluni ilitsersuineq
pillugit allannguinissamut inatsisissatut siunnersuummut atassuteqarpoq, RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 5100-1-71, pk.nr.
3141.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-12-1971, pk.nr. 3054.
Grønlands Landsråds forhandlinger, forårssamling 1973, dagsordenens punkt 28.
1067
1068
1069
Uani cirkulære af 22. december 1966 om tilføjelse til cirkulære nr. 200 af 28. september 1966 vedrørende lov om svangerskabshygiejne
(vedrørende lægehonorar for anbringelse af svangerskabsforebyggende midler til intrauterin anvendelse
–
til samtlige kommunalbestyrelser),
erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, ilitsersuineq spiralimik ikkussinermik ilaqarsinnaasoq. Spiralit ilutsit siulliit atorneqarsinnaanerisa 1966-imi
akuersissutigineqarnissaat sioqqullugu ilitsersuinerup suliassartaanik paasinninnermi assersuutigalugu pessarinik uttortaaneq ilaavoq.
Oqaluuserisassanut ilanngussaq 28b om forslag til ved kgl. anordning at gennemføre de bestemmelser i lov nr. 282 af 7. juni 1972 om
svangerskabshygiejne, der omhandler vejledning om anvendelse af svangerskabsforebyggende metoder.
1070
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0382.png
1071
Uunga ilanngussatut naqitaq udvalgsbetænkningen. L200, Betænkning over I. forslag til lov om svangerskabshygiejne og fødselshjælp, II. forslag
til lov om udøvelse af jordemodergerning og III. forslag til lov om ændring af offentlig sygesikring (Fødselshjælp m.m.) afgivet af udvalget den 17.
maj 1972. Folketingstidende tillæg B 1972 spalte 1887-1888
Kinguaassiuutinik atuisinnaanermut ukiutigut ammut killiliussaq Kalaallit Nunaanni inatsisitigut suleriaatsimi aamma atuutitinneqarpoq,
kinguaassiuutinut tunngasuni suliani tamanna aamma takuneqarsinnaalluni, naleqq. assersuutigalugu Udskrift af retsbogen for retskreds Umanak den
15. april 1953 uani RA, Grønlandsministeriet, Journalsager 1957-1989, pk.nr. 1003, unnerluutigineqartut marluk niviarsiaqqamik 14-inik
ukiulimmik taassuminnga arneriffiginnissimasutut akiliisussanngortitaallutik.
Naartusunik isumassuineq pillugu inatsisissamut siunnersuutip 1972-imi Folketingimi suliarineqarneranut atatillugu ukiutigut ammut killiliussaq
takutinneqartutut oqaluuserineqaqqilerpoq. Folketingimut ilaasoq Koch aappassaaneerinninnermi ima oqaaseqarpoq:
”Ataatsimiititaliami
oqallinnitta naggataani ajornartorsiummik ataatsimik takusaqaannarpunga, tassalu naartulernissamik pitsaaliuinermi atortut pillugit ilitsersuinermi
ukiutigut ammut killiliussaq pillugu apeqqut. Inatsimmi massakkut atuuttumi ukiutigut ammut killiliussaq 15-inik ukiulinnut killeqarpoq, taannalu
attatiinnarneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Siullermeerlugu suliarineranili uanga, aamma fru Else-Merete Ross immikkut
akuersissuteqartoqarsinnaaneranik [ukiutigut ammut killiliussami] apeqqut sammisimavarput. Ajornartorsiut anigoruminaappoq, pissutigalugu
tassami pillaasarnermut inatsimmi ukiutigut ammut killiliussap assinganut arlaatigut attuumassuteqarmat. Apeqqut taanna eqqarsaatigineqassasoq,
aamma killiliussap appartinneqarsinnaanissaa ilanngullugu ministerip ataatsimiititaliami oqaaseqarnerata kingorna isumaqatigiipput, apeqqut taanna
katersuunnermi uani unitsikkallarniarlugu, taamaalilluni 15-inik ukiulinnut killigititaq attatiinnarneqassalluni. Kisianni uanga inuttut nammineq
isumaga oqaatigerusuppara, isumaqarama tassuuna allanngortsisoqarnissaa eqqortuusoq, aamma pillaasarnermut inatsimmi ukiutigut ammut
killiliussap aamma inatsisissatut siunnersuummi ukiutigut ammut killiliussap tulluartuunissaanik aamma inatsisitigut ataqatigiinnissaanik llugu
tunngavilersuutigineqartumit qularunnaarsivinneqartutut misigisimanngilanga. ” Folketingets Forhandlinger 25. maj 1972, Folketingstidende
1972
tillæg F spalte 6220ff.
Folketingstidende 1971-72, Meddelelser fra formanden 18. januar 1972, sp. 2073-75.
1072
1073
1074
1075
Straffelovrådi ataatsimiititaliaavoq ataavartoq, pillaasarnermut inatsinik immikkut ilisimasalinnik inuttalik, Justitsministereqarfiup
inassuteqarneratigut pillaasarnermut inatsisinut tunngasunik, aamma pillaasarnermut inatsinut tunngasunik allaffissornikkut aalajangersakkanik
tunngaviusumik aalajangersaanissamut apeqqutini inassuteqarnissamik, aamma pinerluttulerinermut tunngatillugu iliuusissanik politikkikkut
suliarineqartunik ingerlatsinissamik suliaqartussaq.
Uani oqaluttuarineqartoq Folketingstidende 1974-75, 2. samling, tillæg B, spalte 257-258.
1076
1077
Sulinermut atatillugu kukkuluttorneq, tjenestemandinut inatsit malillugu maleruagassanik unioqqutitsinertut suliarineqarsinnaassappat atorfimmut
atatillugu suliassatut pisussaaffiup inatsisitigut tunngaviinik sumiginnaanermik ilaqassaaq, sumiginnaaneq piaaraluni imaluunniit
mianersuaalliorluni, aamma annertuumik pisimappat atorfilimmut akisussaatitsissutigineqarsinnaasussaassalluni.
Nakorsanut inatsimmi § 6-imik aamma unioqqutitsinerusinnaavoq. Nakorsanulli inatsit Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq, naleqq.
sukumiinerusumik immikkoortoq 2.
Niviarsiaqqat taakku arfineq-marluk, siusinnerusukkut naartunikuusimannginnerannik erseqqissumik takuneqarsinnaasut, nalunaarsuiffimmi
Ilulissaneersumi takuneqarpoq. Kisitsit taanna katinneranni minnerpaaffissaaniitinneqartutut isigineqassaaq. Oqaatigineqareersutut taakku saniatigut
niviarsiaqqanut allanut arfineq-marlunnut tunngatillugu takuneqarsinnaanngimmat taakku siusinnerusukkut naartunikuusimanersut, aammalu
nalunaarsuiffiit marluk sinnerini Nuummi aamma Sisimiuni takuneqarsinnaallutik. Tassani ilisimasinnaanngilarput, spiralilerneqarnertik sioqqullugu
naartunikuusimanersut, siusinnerusukkut naartunikuusimanersut pillugu paasissutissat nalunaarsuiffinni taakkunani marlunni
takuneqarsinnaannginnera pissutigalugu.
Peqqussutip nr. 525-p atuutilersinneqarnissaanut allannguut pillugu Landsrådimi isumaqatiginninniarnerni 1973-imiit 1975-i tamakkerlugu
isumaqatiginninniartoqarsimaneranik sumilluunnit takussutissaqanngilaq.
RA, Indenrigsministeriet 3. sundhedskontor, Journalsager 1973-1977, j.nr. 511000-1/1973, pk.nr. 50.
RA, Sundhedsstyrelsen, Journalsager 1924-1992, j.nr. 1080-4-68, pk.nr. 2511.
Aamma immikkoortoq 2 aamma 3 sukumiinerusumik takukkit.
1078
1079
1080
1081
1082
1083
1084
Frost, 1995. Qulaani takuuk, piffissaq taanna oqartussaasut paasinninnerat imaassimasoq, angajoqqaat akuersisimanerat inuusuttut 15-inik
inorlugit ukiullit, siusinnerusukkut naartunikuunngitsut/naartuersinnikuunngitsut, naartunaveersaatinik tunineqarsinnaanerannut naammattumik
tunngavigineqarsinnaanngitsoq.
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0383.png
1085
1086
1087
1088
1089
Aamma takuuk Frost, 1995, s. 22.
Forslag til lov om svangerskabshygiejne og fødselshjælp fremsat den 14. marts 1972, Folketingstidende 1971-72, tillæg A, sp. 3199ff.
Folketingstidende 1971-72, Folketingets forhandlinger 14.04.1972, sp. 4827.
Folketingstidende 1971-72, Folketingets forhandlinger 14.04.1972, sp. 4836.
Allakkatigut uannga akissut takuuk Kurt Brauer Justitsministerimut, Folketingstidende 1971-72, meddelelser fra formanden 18. januar 1972, sp.
2073-74.
Se Folketingstidende 1971-72, folketingets forhandlinger 25.05.1972, sp. 6222.
Malittarisassat uani takuneqarsinnaapput i RA, Indenrigsministeriet 3. sundhedskontor, Journalsager 1973-1977, j.nr. 51400-7, pk.nr. 82.
1090
1091
1092
Folketingstidende 1971-72, sp. 2073-2075. Ajornartorsiut aammattaaq uuma suliarineqarneranut atatillugu folketingip isumaqatiginninniarnerani
taatsiarneqarpoq forslaget til lov nr. 282 af 7. juni 1972 om svangerskabshygiejne og fødselshjælp m.m., naleqq. Folketingstidende 1971-72, sp.
6225-6226 aamma sp. 6229-6230.
Justitsministereqarfiup paasinninnera malillugu ilitsersuineq tunniussinermik ilaqarmat, aamma takuuk RA, Grønlandsministeriet, Journalsager
1957-1989, j.nr. 0860-59, pk.nr. 1050, inatsisissatut siunnersuummut missinngiummi (forslag til lov om ændring af borgerlig straffelov, af lov og
ikrafttræden af borgerlig straffelov mv., af retsplejeloven og af lov om svangerskabshygiejne og fødselshjælp) ullulerneqarsimasoq
Justitsministereqarfik 12-10-1973, akuersissutigineqarnani atorunnaarsinneqartoq (kinguaassiuutitigut atuisinnaanermut ukiutigut ammut killiliussap
14-inik ukiulinnut appartinneqarnissaa, aamma tamatuma kingunerisaanik naartusunik isumassuinermut inatsimmi ukiutigut killiliussamik
iluarsiissuteqarneq). Siunnersuummut tassunga missingiummut nalinginnaasumik
oqaaseqaammi takuneqarsinnaavoq: Ӥ
222, imm. 1-imi ukiutigut
ammut killiliussap appartinneqarnissaanik siunnersuummut atatillugu § 4-p ataani siunnersuutigineqarpoq naartusunik isumassuinermut aamma
ernisussiornermut inatsimmi § 3, 2. pkt.-imi ukiutigut ammut killiliussaq assinganik allanngortinneqassasoq, taamaalilluni naartulernissamik
pitsaaliuilluni ilitsersuineq aamma naartulernissamik pitsaaliuilluni atortunik tunniussineq inuusuttunut 14-inik ukiullit aamma 15-inik ukiullit
akornanni ukiulinnut pisinnaanngorniassammat.”
L38 om Lov om ændring af lov om svangerskabshygiejne og fødselshjælp,
https://www.folketingstidende.dk/samling/19742/lovforslag/L38/index.htm
Folketingstidende 1974-75 tillæg A, sp. 670 ff. Inatsisip 1975-imi allanngortinneqarnera sioqqullugu Folketingetingimit suliarineqarneranut
tunngatillugu uunga innersuussisoqarpoq Folketingstidende 1974-75, sp. 670-73, 1355-70, 87-90, 853-70, 3852-60 aamma 4095-96, tillæg A 733
aamma 981, tillæg B 251 aamma tillæg C 211.
Suliffeqarfiit anaananut ikiuisartut pillugit inatsit una aqqutigalugu atorunnaarsinneqarneranut siunnersuummut pissutaavoq § 139, stk. 2, uani lov
af 19. juni 1974 om social bistand. Naartulernissap inunnut ataasiakkaanut pitsaaliorneqarnissaa aamma saqqummiunneqarnissaa tamatuma kingorna
amtskommuninut akisussaaffigineqalissaaq. Takuuk Folketingstidende 1974-75 (2. samling) sp. 981ff.
RA, Indenrigsministeriet 3. sundhedskontor, Journalsager 1973-1977, j.nr. 1975-51400-4, pk.nr. 50.
den 14. januar 1972.
den 16. oktober 1974.
1093
1094
1095
1096
1097
1098
1099
1100
Apeqqut aamma piffisami tassani inatsinut tunngasut pillugit ilisimatusarnermi allaaserisani sammineqarnikuuvoq Vagn Greve i Juristen 1973, s.
278.
Folketingstidende 1974-75, tillæg B, sp. 251ff.
Folketingets bibliotek, Folketingets arkiv, 1974 (2. samling), Socialudvalget, L38, bilag 1-14.
1101
1102
1103
Utaqqineq pillugu ministeri akissummini ilisimatitsivoq (naleqq. ilanngussaq 5), nakorsiartarfimmi utaqqisarneq massakkut qaammatinik
ataatsimik-marlunnik sivisussuseqartoq. Tamanna ilaatigut nakorsaqarnikkut pissutsinik pissuteqarpoq, ilaatigut nakorsiartarfiup
naammassisaqarsinnaassusia nammanngimmat. Nakorsiartarfimmi spirsalit 20-t 30-llu akornanniittut ullormut ikkunneqartarput,
tunniussaqarsinnaassuserlu taanna sulisut ilaneqanngippata annertusineqarsinnaanngilaq.
Folketingets bibliotek, Folketingets arkiv, 1974 (2. samling), Socialudvalget, L38, bilag 2.
Folketingets bibliotek, Folketingets arkiv, 1974 (2. samling), Socialudvalget, L38, bilag 5
1104
1105
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0384.png
1106
Suleriaatsimi nalinginnaasumik atorneqalernissaa Sundhedsstyrelse-mit akuersissut piareermat Gravigard misileraatitut januaari 1973-imiit
januaari 1974-ip tungaanut atorneqarpoq.
Folketingets bibliotek, Folketingets arkiv, 1974 (2. samling), Socialudvalget, L38, ministerens besvarelse af udvalgsspørgsmål nr. 6, bilag 5.
1107
1108
Akissut uani takuuk Folketingets bibliotek, Folketingets arkiv, 1974 (2. samling), Socialudvalget, L38, ministerens besvarelse af
udvalgsspørgsmål nr. 6, bilag 7.
Uani akulerussuussineq pineqarunarpoq, Rosenip misileraanera Københavnimi 1964-imi pinikuummat.
Folketingets bibliotek, Folketingets arkiv, 1974 (2. samling), Socialudvalget, L38, ministerens besvarelse af udvalgsspørgsmål nr. 6, bilag 7.
1109
1110
1111
Lov nr. 177 af 07-05-1975. Inatsit ulloq 1. apriili 1976 atuutilersinneqarpoq. Taamaattorli ukiutigut ammut killiliussap peerneqarnera
Lovtidendemi tusarliunneqarnerata aqaguani atuutilersinneqarpoq.
1984-naartusunik isumassuineq pillugu inatsimmi angajoqqaat akuersiseqqaarnagit inuit 18-it inorlugit ukiullit ilitsersorneqarnissamik
neqeroorfigineqarsinnaanerannut tunngavissaliineq § 11, immi. 3-mi ilanngunneqarpoq. Inatsimmut oqaaseqaat malillugu tamanna taamaallaat
naartunngitsunut ilitsersuisinnaanermik tunngaviup ataatsimoortinnissaa siunertarineqarpoq.
Takuuk almindelige bemærkninger til lovforslag L29 fremsat den 6. februar 1984 om ændring af lov om svangerskabshygiejne og fødselshjælp.
1112
1113
Nalunaarsuutit
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0385.png
Najoqqutat
Aagaard, T. (2015).
Hverdagsliv med sygdom: patienters kulturelle perspektiver på sundhedspraksis i Grønland.
INUSSUK, Arktisk forskningsjournal 1, Naalakkersuisut.
Aasen, H. S. (2000).
Pasientens rett til selvbestemmelse ved medisinsk behandling.
Fagbokforlaget.
Allison, A. C. (1970).
Population control.
Penguin Books.
Apotekerlovudvalget. (1972).
Betænkning om lægemidler: afgivet af det af indenrigsministeriet den 8. februar 1969
nedsatte apotekerlovudvalg.
Indenrigsministeriet
Arnfjord, S. (2021).
Grønlands socialpolitik & sociale forhold
–
en tekstsamling.
INUSSUK, Arktisk forskningsjournal
2, 2021.
Astrup, J., & Søndergaard, B. (1974). Den behandlings fremmende virkning af patientinformation: et emne for klinisk
forskning i sygeplejen.
Sygeplejersken, 74(3),
4-7.
Baumbach, T. (2008).
Det strafferetlige legalitetsprincip: hjemmel og fortolkning.
Jurist- og Økonomforbundet.
Baumbach, T., & Elholm, T. (2022).
Strafferettens almindelige del. Det strafferetlige ansvar.
(2 udg.). Djøf Forlag.
Berg, O. (1971). I.U.D i Grønland.
Ugeskrift for Læger, 133(44).
s. 2189-2192.
Berg, O. (1972). IUDs and Birth Rate in Greenland.
Studies in Family Planning, 3(1),
12–14.
https://doi.org/10.2307/1964715
Betænkning afgivet af den af Justitsministeriet den 7. november 1932 nedsatte kommission angaaende lovligheden af
svangerskabsafbrydelse m.v.
https://bitfinder.kb.dk/kuana-dab/4b714c99-5ecf-4370-a98e-a3ade24d1c4e
Betænkning afgivet af Befolkningskommissionen af 1935 angaaende moderens rettigheder i anledning af fødsel samt
angaaende seksualoplysning (1935).
Betænkning nr. 96/1954 om ændring af svangerskabslovgivningen m.v. (1954)
https://www.betænkninger.dk/wp-
content/uploads/2021/02/96.pdf
Betænkning vedrørende lov om svangerskabshygiejne afgivet af det af Sundhedsstyrelsen den 3. juni 1964 nedsatte
udvalg (utrykt) (1964). Folketingets Bibliotek, Folketingets Arkiv, Sundhedsvæsen nr. 2 bilag I, 1 Bind, 1873-1966,
under fanen 1965-66, 48. Forslag til lov om svangerskabshygiejne.
Betænkning om lægemidler: afgivet af det af indenrigsministeriet den 8. februar 1969 nedsatte apotekerlovudvalg
(1972).
Betænkning over I. forslag til lov om svangerskabshygiejne og fødselshjælp, II. forslag til lov om udøvelse af jordemo-
dergerning og III. forslag til lov om ændring af offentlig sygesikring (Fødselshjælp m.m.) afgivet af udvalget den 17.
maj 1972.
(1972, L nr. 200 af 17/5/1975). Folketinget.
https://www.folketingstidende.dk/samling/19711/lov-
forslag/L201/19711_L201_betaenkning.pdf
Betænkning over forslag til lov for Grønland om svangerskabsafbrydelse afgivet af udvalget d. 27. maj 1975.
(1975, L
nr. 32 af 27/5/1975). Folketinget.
https://www.folketingstidende.dk/samling/19742/lovforslag/L132/19742_L132_betaenkning.pdf
Betænkning om hjemmestyre i Grønland.
(1978). Kommissionen om hjemmestyre i Grønland.
Betænkning nr. 1442/2004 om det grønlandske retsvæsen (2004).
Betænkning om selvstyre i Grønland.
(2008). Grønlandsk-dansk selvstyrekommission.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0386.png
Birkeland, S. (2014). Ethical Principles as a Basis for Disciplinary Responsibility.
Journal of Clinical Research &
Bioethics, 05(04).
https://doi.org/10.4172/2155-9627.1000188
Birkeland, S. (2018). Sundhedspersoners strafansvar for grovere eller gentagen forsømmelse eller
skødesløshed.
Nordisk Tidsskrift for Kriminalvidenskab, 105(3),
334–356.
https://doi.org/10.7146/ntfk.v105i3.120570
Birkeland, S. (2024). Subjektive aspekter af sundhedsprofessionelles disciplinæransvar.
Nordisk socialrättslig tidskrift,
37,
9–34.
https://doi.org/10.53292/0c398e5c.71f53161
Birkeland, S. (2022). “Omhu og samvittighedsfuldhed”: lægeloven og udviklingen i sundhedsprofessionelles
disciplinæransvar.
Bibliotek for læger.
https://ugeskriftet.dk/bfl/omhu-og-samvittighedsfuldhed
Birkeland, S. (2023). Fagudøvelse og individuelt ansvar i sundhedsprofessionerne: historisk udvikling og etiske
principper.
Tidsskrift for Arbejdsliv, 25(2),
25–41.
Bjerre, M. C. A. (1941). Lægens erstatningspligt.
Juristen,
583–640.
Bjørnsson, I. (2016). "Vi har ikke behov for forsoning -
" : det danske selvbillede i relation til Grønland 1953-
2015.
Temp,
117-151.
Blicher, K. (1965). Om lægers ansvar.
Ugeskrift for Retsvæsen,
84–86.
Bornemann, C. (1963). Befolkningseksplosionen. I M. Katznelson (red.),
Hverdagen under Lup.
Oplysningsrådet for
Grønland.
Boserup, M. (1969). Grønland. I J.H. Gelting, M. Boserup, & K. Stenshøj (red.),
Økonomi
(s. 236). Gyldendal, 227-
242.
Boserup, M., & Svendsen, V. (1963).
Økonomisk politik i Grønland.
Grønlandsudvalget af 1960.
Brunsvig, J. (1983). Culpanormen for leger.
Jussens venner, 18(8–9),
243–324.
https://doi.org/10.18261/ISSN1504-
3126-1983-08-09-01
Callaci, E. (2018). Injectable Development: Depo-Provera and Creation of the Global South.
Radical History Review,
2018(131),
82–104.
https://doi.org/10.1215/01636545-4355145
Carder, M. (1975) Bombast in Bucharest: Report on the World Population Conference, ‘Science for the People’ Vol. 7,
No. 1, January 1975, p. 17
–
19.
Cleghorn, E. (2022).
Unwell women: a journey through medicine and myth in a man-made world.
Weidenfeld &
Nicolson.
Comen, E. (2024).
All in her Head: The Truth and Lies Early Medicine
Taught Us About Women’s Bodies and Why it
Matters Today.
HarperCollins.
Cook, R. J., & Cusack, S. (2011).
Gender Stereotyping: Transnational Legal Perspectives.
University of Pennsylvania
Press, Inc. https://doi.org/10.9783/9780812205923
Council of Europe Staff (2013).
Yearbook of the European Convention on Human Rights
(Vol. 12). Springer
Netherlands.
Curtis, T. (2001).
Kommunikation mellem læge og patient i Grønland: en kvalitativ undersøgelse af interaktionen
mellem parterne i den tolkede konsultationssamtale.
Statens Institut for Folkesundhed.
Dansk Institut for Internationale Studier [DIIS]. (2007).
Afvikling af Grønlands kolonistatus 1945-54: en historisk
udredning.
https://pure.diis.dk/ws/files/61448/Afvikling_af_Gr_nlands_kolonistatus_1945_54.pdf
De af Folketinget valgte rigsrevisorer. (1982).
Beretning om en undersøgelse af sygehusvæsenet i Grønland, nr. 4/1981,
Beretning fra rigsrevisor fremsendt til folketinget i henhold til § 18, stk. 1 i lov om revisionen af statens regnskaber m.v.
Statsrevisoratet. København, 1982.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0387.png
Den Alm. Danske Lægeforening, Madsen, V., & Bræstrup, A. (1966). Antikonception.
Bibliotek for Læger
(158 årg.,
hæfte 5).
Den Grønlandske Retvæsenskommission. (2004). Betænkning om det grønlandske retsvæsen (Betænkning nr. 1442).
Doboș,
C. (2018). Global Challenges, Local Knowledges: Politics and Expertise at the World Population Conference in
Bucharest, 1974.
East Central Europe, 45(2-3),
215-244.
https://doi.org/10.1163/18763308-04502004
Dolgin, J. L. (2010). The Legal Development of the Informed Consent Doctrine: Past and Present.
Cambridge
Quarterly of Healthcare Ethics, 19(1),
97–109.
https://doi.org/10.1017/S0963180109990284
Dugdale, A. (1995).
Devices and Desires: Constructing the Intrauterine Device, 1908-1988.
University of Wollongong
Thesis Collection
https://ro.uow.edu.au/ndownloader/files/50362893/1
Dugdale, A. (2000). Intrauterine Contraceptive Devices, Situated Knowledges, and the Making of Women’s
Bodies.
Australian Feminist Studies, 15(32),
165–176. https://doi.org/10.1080/08164640050138680
Egede, A. K., Hounsgaard, L. og Seibæk, L. (2020). At være grønlandsk patient i Danmark
–
patientens perspektiv. I T.
Aagaard & L. Hounsgaard (red.)
Menneske: sundhed, samfund og kultur
(s. 107-112). Klim.
Ehlers, A. B. (2019).
Grundlæggende erstatningsret.
Karnov Group.
Esbensen, L. S. (2014).
“Thi Livet er stærkere end Loven”: Danmarks moderne aborthistorie.
Syddansk
Universitetsforlag.
Fenger, V. A. (1957).
Den Almindelige Danske Lægeforening 1857-1957: 1. september.
Olaf Møllers Bogtrykkeri.
Finkle, J. L., & McIntosh, C. A. (2002). United Nations Population Conferences: Shaping the Policy Agenda for the
Twenty-first Century.
Studies in Family Planning, 33(1),
11–23.
https://doi.org/10.1111/j.1728-4465.2002.00011.x
Folketingets Ombudsmand (1978) FOB 1978.726.
Forfatningskommissionens betænkning.
(2023). Kalaallit Nunaat.
Frost, J. L. (1954). Fra den danske Højesterets praksis i aaret 1953.
Tidsskrift for Rettsvitenskap,
310–313.
Frost, L. (1995). Mindreårige: information og samtykke til sygdomsbehandling.
Juristen,
15-27.
Gelting, J., Boserup, M., & Stenshøj, K. (1969).
Økonomi.
Gyldendal.
Goldschmidt, V., Lindegaard, P., & Bentzon, A. W. (1948).
Betænkning afgivet af den juridiske ekspedition til
Grønland 1948-1949.
Hefte 1-6.
Gomard, B. (1988). Lægers behandling og omsorg i ansvarsretlig belysning. I O. Höglund & L. Welamson (red.),
Festskrift til Lars Welamson
(s. 173–206). Nordstedt.
Greve, V. (1973) retsvidenskabelig artikel.
Juristen,
p. 278ff.
Grevsen, J. V. (1985). Alternativ medicin er ikke noget nyt begreb: fortidens naturmedicin.
Helse.
Grønlandsk lovregister Nalunaerutit kalâtdlit inatsisáinut ujardliutit 1951-1972.
Grønlandskommission. (1950). Bd. 1:
Indledning, placering og udformning af bebyggelser: Den fremtidige
anlægsvirksomhed. I Grønlandskommissionens betænkning.
Grønlandskommission. (1950). Bd. 4:
Sundhedsvæsenet, Boligbyggeri og sociale forhold (Del I & II). I
Grønlandskommissionens betænkning.
Grønlandskommission. (1950). Bd. 5:
Erhvervsmæssige og økonomiske forhold. I Grønlandskommissionens
betænkning.
Grønlandskommission. (1950). Bd. 6:
Angmagssalik, Scoresbysund og Thule. I Grønlandskommissionens betænkning.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0388.png
Grønlandsudvalget. (1946).
Betænkning afgivet den 12. juni 1946 af Rigsdagens Grønlandsudvalg i Forening med en af
Det Grønlandske Landsraad valgt Delegation og Repræsentanter for Grønlands Styrelse.
Schultz.
Grønlandsudvalget af 1960. (1960-61).
Bd. 1: Referater 1960 og 1961.
Grønlandsudvalget.
Grønlandsudvalget. (1964). Betænkning nr. 363 fra Grønlandsudvalget af 1960 (”G60”).
Hartlev, M. (1997). Retten til information i helsesektoren. I Saarenpää, A. & Suksi, M. (red.),
Rätten till information
som en mänsklig rättighet.
Institutet för Mänskliga rättigheter vid Åbo Akademi, Institutet för rättsinformatik vid
Lapplands Universitet.
Hartlev, M. (2002). Fra lægefaglig paternalisme til patientautonomi. I A. W. Bentzon, B. Bjørst, & H. Koch (red.),
Retskulturer
(s. 223–242). Jurist- og Økonomforbundets Forlag.
Hartlev, M. (2005).
Fortrolighed i sundhedsretten: et patientretligt perspektiv.
Thomson.
Hartlev, M., Jakobsen, P., & Ó Cathaoir, K. (2022).
Sundhed og jura: Sundhedsretlige perspektiver på sundhedsvæsen,
sundhedspersoner og patientrettigheder.
(3. udg.) Djøf Forlag.
Hattix, L. (2018). Expanding Notions of Self-Determination: International Customs of Informed Consent in Medical
Experimentation Pre-1945.
Chicago Journal of International Law, 19(1),
145–188.
https://chicagounbound.uchicago.edu/cjil
Heinrich, J., Nexø, S. A., & Nielsen, L. (2011).
Historisk udredning om retsstillingen for børn født uden for ægteskab i
Grønland 1914-1974.
Heinrich, J. (2023). Grønlandsk-danske forhandlinger 1946-1979. I O. Høiris, O. Marquardt og C. Andreasen (red.)
Magt og autoritet i Grønland
(s. 143-162). Syddansk Universitetsforlag.
Hoffmann, M. (2012). Socialpædagogisk indsats i døgninstitutioner med anbragte børn og unge i Grønland: en
kortlægning af de pædagogiske aktiviteter og analyse af metodiske overvejelser. I S. G. Olesen, & K. Halvorsen (red.),
Socialpædagogik i Grønland
(s. 1-182). Specialtrykkeriet Viborg A/S.
https://www.ucviden.dk/ws/portalfiles/portal/107118488/Socialp_dagogik_i_Gr_nland.pdf
Hurwitz, S. (1969).
Den danske kriminalret: speciel del.
(4. oplag.). Gad.
Hurwitz, S., & Waaben, K. (1971).
Den danske kriminalret: almindelig del.
(4. rev. udg.). Gad.
Hybel, U. (1998).
Forsøgspersoner: om den retlige beskyttelse af mennesker, der deltager i biomedicinsk forskning i
Danmark.
Jurist- og Økonomforbundet.
Højlund, N. (1972).
Krise uden alternativ: en analyse af dansk grønlandsdebat.
Gyldendal.
Høyem, T. (1986).
Dagens Grønland.
Rhodos.
Indenrigsministeriet, Ministeriet for Grønland, & Sundhedsstyrelsen. (1969).
Spørgsmål om overflytning af det
grønlandske sundhedsvæsen til indenrigsministeriet.
Jacobs, F. G. (1975).
The European Convention on Human Rights.
Oxford.
Jacobsen, K. (2007). Ve og velfærd: læger, sundhed og samfund gennem 200 år. Lindhardt og Ringhof.
Jakobsen, E. (1958).
Lægers civilretlige ansvar for undersøgelse og behandling af patienter.
Gad.
Jensen, E. L. (2017). Nyordning og modernisering. I H. C. Gulløv (red.),
Grønland: den arktiske koloni.
Gad.
Jensen, E. L., Nexø, S. A., & Thorleifsen, D. (2020).
Historisk udredning om de 22 grønlandske børn, der blev sendt til
Danmark i 1951.
Jensen, K. (2005). Sidste mand lukker og slukker.
Ugeskrift for Læger.
https://ugeskriftet.dk/nyhed/sidste-mand-lukker-
og-slukker
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0389.png
Jensen, S. G., Rasmussen, J. K., og Kragh, J. V. (2016). Anbragt i historien. Tidligere anbragte og indlagtes mundtlige
fortællinger. I Sofie Lene Bak (red.):
Oral History i Danmark.
Jensen, S. L. B. (2016).
The Making of International Human Rights: The 1960s, Decolonization, and the Reconstruction
of Global Values.
Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781316282571
Jensenius, H. (1978).
Medicinsk etik: 10 forelæsninger med tekstbilag.
Odense Universitetsforlag.
Justitsministeriet. (1936).
Betænkning afgivet af den af Justitsministeriet d. 7. November 1932 nedsatte Kommission
angaaende Lovligheden af Svangerskabsafbrydelse m.v.
Schultz. Justitsministeriet, 1936.
Justitsministeriet. (1954). Betænkning angående ændring af svangerskabslovningen m.v. (Betænkning nr. 96).
Justitsministeriet. (1959).
Betænkning om statens og kommunernes erstatningsansvar: afgivet af det ved
justitsministeriets skrivelse af 24. februar 1952 nedsatte udvalg
(Betænkning nr. 214). S. L. Møllers Bogtrykkeri.
Justitsministeriet. (1969).
Betænkning om adgang til svangerskabsafbrydelse
(Betænkning nr. 522). Statens
Trykningskontor.
Jørgensen, S., & Wanscher, T. (1967). Professionelt ansvar i skandinavisk ret.
Juristen,
425-440.
Kampmann, J. P. (2017). Lægemiddelloven. Den store danske Encyklopædi.
Karlsen, K. O., & Permin, H. (1998).
Den vide hvide verden: Grønlands Lægekredsforening 75 år.
Lægeforeningen.
Kern, P., Mulvad, G., & Krabbe, B. (1991). Familieplanlægning. I P. Kern & T. Cordtz (red.)
NUNA Med’ 91 en
grønlandsk medicinsk konference
(s. 45-47).
Kjønstad, A., & Syse, A. (1992).
Helseprioriteringer og pasientrettigheter.
Ad Notam Gyldendal.
Kommissionen om hjemmestyre i Grønland. (1978).
Hjemmestyreordningen (Bd. 1).
I Hjemmestyre i Grønland:
betænkning afgivet af Kommissionen om hjemmestyre i Grønland. Statens informationstjeneste.
https://www.betænkninger.dk/wp-content/uploads/2021/02/837_bind1.pdf
Kommissionen angaaende Lægers Retsstilling.(1931). Betænkning afgivet af Kommissionen angaaende Lægers
Retsstilling.
Krabbe, O. H. (1930).
Borgerlig Straffelov af 15. April 1930 og Lov af s. D. om Ikrafttræden af Borgerlig Straffelov
m.m.: Med Noter, Henvisninger og Sagregister ved Oluf H. Krabbe.
Gad.
Kragh, J. V., Jensen, S. G., og Rasmussen, J. K. (2014). Anbragt i Historien. Et socialhistorisk projekt om anbragte og
indlagte i perioden 1945-1980. Svendborg Museum.https://da.uni.gl/media/ujphflhj/paarnannguaq-kristiansen.pdf
Kvinders liv og vilkår i Grønland.
(1975). Bd. 1 : Kvinden og samfundsudviklingen/Kalâtdlit-nunãne arnat inûnerat
atugaitdlo.
Landslægeembedet. (24/1-2025).
Notat: Status på spiralsagerne.
https://nun.gl/-
/media/landslaegeembedet/nyheder/2024/statusnotat-januar-2024-
dk.pdf?la=da&hash=DFE397221D71E82ADC7C28D8B1A8B828
Landstingets forhandlinger 1921-22, sp. 2083.
Langsted, L. B., & Waaben, K. (2015).
Waaben - strafferettens almindelige del.
(6. reviderede udg.). Karnov Group.
Larsen, A. (1931). Nakskov Skolehygiejne i Købstæderne.
Købstadforeningens tidsskrift, 42,
19-22.
Larsen, B. U. (1995)., responsum til Jurist- og Økonomforbundet.
Larsen, J. (2000).
Dansk kvindebiografisk leksikon.
Rosinante.
Lau, M., & Mouridsen, H. (1979). Patientinformation
–
oplysning om kræftdiagnosen.
Ugeskrift for Læger, 141,
462–
463.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Leth, V. (2008).
Landstingets ombudsmands beretning for 2007.
Schultz Grafisk.
Locke, J. (2009).
Works of John Locke: Including Two Treatises of Government, an Essay Concerning Human
Understanding and More.
Lægeforeningens vejviser.
(1971). Lægeforeningens forlag.
Læseplansudvalget undervisningsministeriet. (1960) Undervisningsvejledning for folkeskolen: Betænkning nr.
253/1960.
Mastroianni, L. Jr., P. J. Donaldson, & T. T. Kane (red.). (1990) Regulation and Contraceptive Development.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK235205/
Medicinalkommissionen I. (1909).
Betænkning angaaende ordningen af sundhedsvæsenets centralstyrelse: afgiven af
den i medfør af lov nr. 43 af 13. marts 1908 nedsatte kommission til at forberede en omordning af statens civile
sundhedsvæsen.
Schultz.
Mikkelsen, F. (1978). Om familieplanlægning: Strøtanker i anledning af Robert Lechats artikel.
Tidsskriftet Grønland
nr. 1, s. 152-155.
Ministeriet for Grønland. (1986).
Betænkning vedrørende det grønlandske sundhedsvæsens fremtid.
Ministeriet for
Grønland.
Ministeriet for Grønland, & Grønlandsdepartementet.
Kundgørelser vedrørende Grønland
(10-38-53 og 22-17-2).
Schultz.
Ministeriet for Sundhedsvæsen. (1931).
Betænkning afgivet af Kommissionen angaaende Lægers Retsstilling.
Schultz.
Misfeldt, J. (1977). Familieplanlægning i grønlandske lægedistrikter.
Ugeskrift for læger, 139(25),
1501-1504.
Misfeldt, J. (1988). Svangerskabsforebyggelse midt i en kvindekamp.
Sermitsiaq.
Modelhart, A., Sturz, D., Kremslehner, L., & Prainsack, B. (2024). Lived experiences of genetic diagnosis for rare
disease patients: a qualitative interview study.
Orphanet J Rare Dis
19(1):68.
Nehm, J., & Rosdahl, N. (1973).
Lægeloven.
Juristforbundets Forlag.
Nexø, S. A. (2005).
Det rette valg: dansk abortpolitik i 1930’erne og 1970’erne.
Københavns Universitet.
Nexø, S. A. (2012). Undesired Contacts: The Troubled Boundaries of Colonial Bodies in Greenland.
Ethnologia
Scandinavica, 42,
5–28.
Nielsen, K. H., & Kjærgaard, A. L. (2016). At se og fejle som en velfærdsstat. Moderniseringsbestræbelser og -
problemer i Grønland efter Anden Verdenskrig.
Temp - tidsskrift for historie, 6(12),
41–58.
Not FDA-approved, but experts recommend Depo-Provera. (1992).
Contraceptive technology update, 13(1),
1–7.
Nyt fra Landslægeembedet i Grønland, februar 1989 (1990).
Sundhedstilstanden i Grønland,
Årsberetning for 1989.
Landslægeembedet.
Olden-Jørgensen, S. (2016). Glæder og sorger i Oral History. Et metodisk-historiografisk essay. I Sofie Lene Bak (red.):
Oral History i Danmark,
2016.
Olsen, G. A. (1974).
Seksuel adfærd blandt ungdom i Grønland: i socialmedicinsk belysning.
Statens Trykningskontor.
Olsen, O. R. (1987).
Børn og unge i Grønland
(upubliceret)
Perspektivplan for Grønland 1971-85.
Ministeriet for Grønland (1971).
Petersen, K. (2011). Fra befolkningspolitik til familiepolitik. I J. H. Petersen, K. Petersen, & N. F. Christiansen (red.),
Dansk Velfærdshistorie
(bd. 2). Syddansk Universitetsforlag.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0391.png
Petersen, K., Seidelin, M., Smed, S., Duedahl, P., og Borregaard, A. (2022).
Historisk udredning vedrørende børn, unge
og voksne anbragt i særforsorgens institutioner 1933-1980.
Social- og Ældreministeriet.
Proceedings of the World Population Conference, Rome, 31 August-10 September 1954 :summary report. (1955). In.
New York :: UN.
Reed, J. (1984).
The Birth Control Movement and American Society: From Private Vice to Public Virtue.
1st ed.,
Princeton University Press.
Reed, J. (2016).
The Birth Control Movement and American Society: From Private Vice to Public Virtue.
Princeton
Legacy Library.
Rehof, L. A. (1992). Den retlige regulering af sygdomsbehandling mv.
Juristen,
74(4), 145–162.
Rehof, L. A., & Trier, T. (1990).
Menneskeret.
Jurist- og Økonomforbundets Forlag.
Rigsdagstidende 1921/22, tillæg B, sp. 3288.
Rockefeller, J. D. (1977). On the Origins of the Population Council.
Population and Development Review, 3(4),
493–
502. https://doi.org/10.2307/1971690
Roepke, C. & Schaff, E. (2014) Long Tail Strings: Impact of the Dalkon Shield 40 Years Later.
Open Journal of
Obstetrics and Gynecology,
4,
996-1005. doi:
10.4236/ojog.2014.416140.
Rosen, E. (1965). Intrauterin Antikonception.
Ugeskrift for Læger,
127(1).
Ross, A. (1979). Livets hellighed contra individets autonomi.
Ugeskrift for Læger,
1907–1909.
Rossel, P. (1979).
Medicinsk etik: en idéhistorisk analyse af lægestandens dokumenter.
Gad.
Rothmar, J. (2025).
Notat om 1966-svangerskabshygiejneloven.
Statens Institut for Folkesundhed.
Rud, S. (2017).
Colonialism in Greenland : tradition, governance and legacy.
Palgrave Macmillan.
https://doi.org/10.1007/978-3-319-46158-8
Rud, S. (2021). Governing sexual citizens: decolonization and venereal disease in Greenland.
Scandinavian Journal of
History,
47(4), 567–586. https://doi.org/10.1080/03468755.2021.1991468
Rude, E. (1963). D.K.s grønlænderkursus.
Kvinden og Samfundet, 1963, nr. 8, 79. årgang, s. 115.
Rytter, J. E. (2001). Grundrettigheder som almene retsprincipper.
Juristen, 4,
121-133.
Rytter, J. E. (2011).
Den Europæiske Menneskerettighedskonvention - og dansk ret
(2. udg.). Thomson.
Rytter, J. E. (2021). Er Menneskerettighedsdomstolens praksis folkeret eller en del af dansk ret?
Juristen,
103(3), 119-
126.
Rytter, M. (2011).
Godhavnsrapporten. En undersøgelse af klager over overgreb og medicinske forsøg på børnehjem
1945-1976.
Syddansk Universitetsforlag.
Schlütter, M. M., & Hounsgaard, L. (2020). Når helbredet svigter i alderdommen: ældres møde med uvished i
behandlingsforløb i det grønlandske sundhedsvæsen. I T. Aagaard & L. Hounsgaard (red)
Menneske: sundhed, samfund
og kultur
(s. 263-282). Klim.
Schmalz D. (2025). The population growth discourse in the first decades of the United Nations: Interpretations of global
economic inequality and the struggles for a just international legal order.
Leiden Journal of International Law.
Published online 2025:1-17. doi:10.1017/S0922156524000621
Schmidt, N.-C. (2017). Fra dagligt brød til hverdagstryghed. I
Arbejderhistorie
nr.1, 2017, 5-33.
Segest, E. (1993). Læger kan også begå fejl. FADL.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0392.png
Segest, E. & Petersen, F. (1986). Information og samtykke.
Nordisk medicin
101, nr. 8/9.
Seksualoplysningsudvalget. (1968).
Seksualundervisning i folkeskolen m.v.: betænkning I fra seksualoplysningsudvalget
(Betænkning nr. 484). Statens Trykningskontor.
Seksualoplysningsudvalget. (1969).
Seksualundervisning uden for folkeskolen og individuel vejledning m.v.:
Betænkning II fra seksualoplysningsudvalget
(Betænkning nr. 532). Statens Trykningskontor.
Senholt, L. (1978).
Udvalg af Grønlands Landsrets afgørelser i kriminelle sager.
Senholt, L. (1980).
Udvalg af Grønlands Landsrets afgørelser i kriminelle sager 1971-1978.
Senholt, L. (1985).
Den grønlandske kriminalret.
Senholt, L. (2010).
Den grønlandske kriminalret.
(2. udg.). Favn.
Skalts, V. (1965). Mødrehjælp i Grønland.
Tidsskriftet Grønland,
147-160.
Skolehygiejnekommissionen. (1937–1939).
Skolelæger og Skoletandlæger
(Bd. 2). I Betænkning afgivet af
Kommissionen til Drøftelse af Skolens, navnlig Folkeskolens hygiejniske Forhold og Opgaver. Schultz.
Sohl, P. (1982). Informeret samtykke I.
Ugeskrift for Læger, 144,
899–905.
Sohl, P. (1983). Informeret samtykke II.
Ugeskrift for Læger, 145,
3361–3365.
Statstidende af 18. november 1966 og 22. juni 1967.
Stoyanova, V. (2023a). Procedural Positive Obligation to Investigate. I
Positive Obligations under the European
Convention on Human Rights.
Oxford University Press.
https://doi.org/10.1093/oso/9780192888044.003.0007
Stoyanova, V. (2023b). State Knowledge. I Positive Obligations under the European Convention on Human Rights.
Oxford University Press.
https://doi.org/10.1093/oso/9780192888044.003.0003
Sundhedsstyrelsen. (1982). Lægers pligt til at informere deres patienter og disses samtykke til indgreb og behandling:
redegørelse afgivet af en af Sundhedsstyrelsen nedsat arbejdsgruppe (samtykke og informationsgruppen).
Optrykt i
Ugeskrift for Læger,
733–743.
Sundhedsstyrelsens Utensilieudvalg (1968). Betænkning om medicinske utensilier.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1960.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1961.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1962.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1963.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1964.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1965.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1967.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1968.
Landslægeembedet.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1969-70.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1971.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1973.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1974.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1975.
Landslægeembedet
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1976.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1978.
Landslægeembedet
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1979.
Landslægeembedet 1981.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1986.
Landslægeembedet 1987.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1987 og 1988,
Landslægeembedet 1989
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1989.
Landslægeembedet 1990.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1990.
Landslægeembedet 1991.
Sundhedstilstanden i Grønland: Landslægens årsberetning for 1991.
Landslægeembedet 1992.
Svangerskabsudvalget. (1969). Betænkning nr. 522 om adgang til svangerskabsafbrydelse.
Symonds, R., & Carder, M. (1973).
The United Nations and the population question 1945-1970.
McGraw-Hill.
Syse, A. (1993).
Abortloven: juss og verdier.
Ad Notam Gyldendal.
Sørensen, A. K. (1983).
Danmark-Grønland i det 20. århundrede: en historisk oversigt.
Nyt Nordisk Forlag.
The determinants and consequences of population trends :a summary of the findings of studies on the relationships
between population changes and economic and social conditions. (1953). In. New York :: UN.
THE WORLD POPULATION CONFERENCE, ROME 1954. (1954).
Transactions of the Faculty of Actuaries,
23(188),
262–267. http://www.jstor.org/stable/41218450
Tidemand-Petersson, B. V. (1978).
Lægeansvar: lægers civilretlige professionsansvar
(2. udg.). Juristforbundet.
Toebes, B. C. A., Hartlev, M., Hendriks, A., Ó Cathaoir, K., Herrmann, J. R., & Aasen, H. S. (2022).
Health and human
rights: global and European perspectives
(2. udg.). Intersentia.
Torp, C. (1917).
Betænkning angaaende de af den under 11. August 1905 nedsatte Straffelovskommission udarbejdede
Forslag indeholdende Udkast til Love vedrørende den borgerlige Straffelovgivning med Motiver: efter
Justitsministeriets anmodning udarbejdet af Carl Torp.
Schultz.
Trials of war criminals before the Nuernberg Military Tribunals under Control Council law no. 10, Nuernberg,
October 1946-April 1949.
(1949). Department of the Army.
Trolle, J. (1954). Lovgivningsproblemer i Grønland.
Grønland, 1954(1954),
81-88.
Trolle, J. (1959). Lægeansvaret.
Ugeskrift for Retsvæsen,
8–14.
Trolle, J. (1960). Anmeldelse af Bengt V. Tidemand-Petersson: Lægeansvaret.
Ugeskrift for Retsvæsen,
65–67.
Tróndheim, G. (2010).
Slægtsskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af følelsesforbundethed.
Ilisimatusarfik.
Udvalget for Samfundsforskning i Grønland. (1963).
Befolkningssituationen i Vestgrønland: bebyggelsespolitik og
befolkningsudvikling.
Udvalget for Samfundsforskning i Grønland.
Udvalget til Reorganisering af Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland., & Kommissionen
Videnskabelige Undersøgelser i Grønland. (1975).
Betænkning om Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i
Grønland.
Ministeriet for Grønland.
Vallgårda, S. (1992). Are better prenatal care and larger maternity wards the answer to the problem of stagnating
perinatal mortality?
Ugeskrift for læger, 154(22),
1578.
Vallgårda, S. (2003).
Folkesundhed som politik: Danmark og Sverige fra 1930 til i dag.
Aarhus Universitetsforlag.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0394.png
Verner, J. (1993). Om patienters selvbestemmelsesret på informeret grundlag i dansk ret.
Ugeskrift for retsvæsen,
127(18),
205-213.
Vestberg, A. (1958). Patienters medvilje som forudsætning for lovligheden af lægelige indgreb.
Juristen, 40,
253–267.
von Eyben, B. (1993).
Patientforsikring.
Gad.
von Rosen, W. (1991).
Rigsarkivet og hjælpemidlerne til dets benyttelse.
Rigsarkivet.
White, R. C. A., Ovey, C., & Jacobs, F. G. (2010).
Jacobs, White and Ovey: the European Convention on Human
Rights
(5. udg.). Oxford University Press.
Wind, A. A., & Uhrenfeldt, L. (2013). Det informerede samtykke: Træk af kræftpatienters historiske oplevelser.
Klinisk
sygepleje, 27(1),
4–14.
https://doi.org/10.18261/ISSN1903-2285-2013-01-02
Zatuchni, G. I., & Sciarra, J. J. (1980). Future Developments in Intrauterine Contraception. I E. S. E. Hafez & W. A. A.
van Os (red.)
Medicated intrauterine devices: physiological and clinical aspects.
Springer Netherlands.
Årsberetning. Grønland 1973.
Ministeriet for Grønland.f
Årsberetning. Grønland 1975.
Ministeriet for Grønland.
Årsberetning. Grønland 1976.
Ministeriet for Grønland.
Årsberetning. Grønland Kalaaliit Nunaat 1977.
Ministeriet for Grønland.
Najoqqutat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Nalunaarusiamik allattunik
ilisarititsineq
(naqinnerit tulleriiaarneri malillugit tulleriaakkat)
Nalunaarusiap allanneqarnerani suleqatigiit, arfineq-pingasunik inuttallit, immikkut ilisimasatik aamma
misilittakkatik aallaavigalugit tamarmik nalunaarusip suliarineqarnerani suleqataapput. Suleqatigiit
suliap ingerlanneqarnera tamakkerlugu imminnut paasissutisseeqatigiittarlutillu tapertariittarput.
Suleqatigiittut sulineq pitsaasumik ingerlanneqarsimavoq, aammalu nalunaarusiap imarisaa kiisalu
inerniuliussaq taakkunannga tamanit isumaqataaffigineqarluni naammassineqarluni.
Bonnie Jensen, lektori, Ilisimatusarfik, Children and Adolescent Research Environmentimi (meeqqat
inuusuttullu ilisimatusarfigineqartarnerannut) immikkoortortaqarfimmi pisortaq.
Ellen B. Bourup, Tarnikkut Katsorsaasoq - Meeqqanik Inuusuttuaqqanilu Katsorsaasoq, Nuna
Tamakkerlugu Katsorsaavik Siunnersuisarfillu. Ilisimatusarnernut ikiortitut siusinnerusukkut
atorfeqarsimasoq, Ilisimatusarfik: 1. februaari 2024-miit 31. januaari 2025-mut.
Gitte Adler Reimer, rektori, Ilisimatusarfik.
Ingelise Olesen, Ilisimatusarnernut ataqatigiissaarisoq, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik,
Ilisimatusarfik, Syddansk Universitet
Janne Rothmar Herrmann, Peqqissutsimut tunngasut pillugit inatsisinut professori, Københavns
Universitet.
Maja Christiansen, studieadjunkti, Peqqissaanermik Pinngortitamillu Ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik.
Mette Fransiska M. Seidelin, Ilisimatusartuuneq, Rigsarkivet.
Tenna Jensen, qulaajaanermut aqutsisoq, Ilisimatusarfik, Ilisimatusartuuneq, Innuttaasut
Peqqissusiannik Ilisimatusarfik, Statens Institut for Folkesundhed. Syddansk Universitet.
Qulaajaanermik suliaqarnermi nalunaarusiamik allattut saniatigut inuit arlalissuit suleqataapput.
Nalunaarusiamut uunga suleqataasunut tamanut ilisimatusartoqatigiinnit qamannga pisumik
qujarusuppugut.
Pingaarutilimmik suleqataasut (naqinnerit tulleriaarneri malillugit tulleriaakkat)
Else Jensen, namminersortoq, eje-nut
Inge Høst Seiding, instituttimi siusinnerusukkut pisortaasimasoq, Ilisimatusarfik. Qulaajaanermut
piffissami juuni 2023-miit 1. marsi 2024-p tungaanut suleqataasoq. Allagaatinik, allagaatini
nalunaarsukkanik aamma paasisaqarfittut paasissutissanik katersuinissamut akuersissutinik
pissarsiniarneq.
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Kirsten Nystrup, immikkut siunnersorti, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik, Syddansk
Universitet. Oqaluttuarineqartunik katersuineq
Naja Carina Steenholdt, siusinnerusukkut ilisimatusartutut uani atorfeqarsimasoq, Innuttaasut
Peqqissusiannik Ilisimatusarfik. Syddansk Universitet. Qulaajaanermut piffissami juuni 2023-miit
decembari 2023-p tungaanut suleqataasoq. Innuttaasunik ataatsimiisitsinissanik piareersaallunilu
ingerlatsineq. Tamatuma saniatigut qulaajaanerup ilisarnaataanut isumassarsisitsoq.
Suleqataasut allat (naqinnerit tulleriaarneri malillugit tulleriiaakkat)
Elisabeth Fleischer Henriksen, ilinniartutut ikiorti, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik, Statens
Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet.
Kristine Najaaraq Winberg Waaben, ilinniartutut ikiorti, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik,
Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet.
Mie Mølgaard Andersen, siusinnerusukkut ilinniartutut ikiorti, Innuttaasut Peqqissusiannik
Ilisimatusarfik, Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet.
Peter Bjerregaard, professori, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik, Statens Institut for
Folkesundhed, Syddansk Universitet
Sofie Caroline Falkenberg Holm, ilinniartutut ikiorti, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik,
Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet.
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Paasissutissanik
pissarsiffigineqartunut nalunaarsuut
Allagaatit Rigsarkivimeersut
Allagaatinik toqqortaatillit atii, aamma allagaatit tulleriaat ukiut atuuffii tamakkerlugit allattorsimasut (-
mit aamma -mut) nalunaarsuummi takuneqarsinnaapput. Allagaatinit tulleriaanit taakkunannga
toqqortaasiviit toqqakkat ilisimatusartoqatigiinnit atorneqarput. Toqqortaatit taakku, nalunaarsuutini
innersuussutigineqartut, tassaapput toqqortaasiviit paasissutissanik pissarsiffittut atukkavut.
Ilisimatusartoqatigiit allagaatit tulleriaartut nalunaarsuutini innersuussutigineqartunit amerlanerusut
misissuiffigivaat.
Amtsrådsforeningen i Danmark (1913-)
Emneregister (1951-1980)
Begtrup, Bodil Gertrud, født Locher Andreasen (1903-1994)
Korrespondance o.a. materiale vedrørende Bodil Begtrups mulige overtagelse af Udenrigmin.'s
befolkningssekretariat (1974-1974)
Dansk Kvindesamfund (1871-)
Udvalgsmateriale, emneordnet (1901-2008)
Dansk Kvindesamfund, Grønlandsudvalget (1959-1965)
Forhandlingsprotokol (1959-1965)
Danske Kvinders Nationalråd (1899-)
Materiale vedr. familiepolitiske spørgsmål (1938-1970)
Den almindelige danske lægeforening (1857-)
Grønlandssager (1959-1983)
Grønlandssager, efterafleveret 2022 (1982-1987)
Journalsager (1946-1983)
Sagsoversigter (1946-1983)
Det grønlandske lovudvalg (1951-1988)
Mødereferater og korrespondance (1971-1977)
Foreningen for Familieplanlægning (1956-1991)
Diverse materiale (1956-2011)
Materiale vedr. klinikker (1953-1998)
Årsberetninger (1966-2012)
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Foreningen for Familieplanlægning, Kvindehistorisk Samling (1956-1991)
Agnethe Bræstrup (1926-1987)
Avisudklip - se udklipssamlingen (1957-1984)
Forenede Nationer (1963-1993)
Indsamlingskampagne (1971-1975)
Internationalt materiale - varia (1962-1991)
IPPF (International Planned Parenthood) (1959-1984)
Materiale IPPF (1952-1989)
Materiale, IPPF, Europe Region (1956-1990)
Rapporter (1972-1974)
Trykt materiale (1910-1990)
Udadvendte aktiviteter (1925-1985)
Goldschmidt, Verner (1916-1982)
Forarbejder til kriminallov for Grønland (1954-1954)
Grønlandsministeriet (1955-1987)
Alfabetisk register til personsager (1957-1988)
Alfabetisk sagsliste til journalsager (1957-1987)
Departementchefarkiv (fortroligt), journal (1950-1978)
Departementschef Erik Hesselbjergs papirer (1965-1978)
Diverse korrespondance henlagt efter emne (1949-1966)
Journal ved aflevering (1957-1987)
Journalfortegnelse (1957-1989)
Journalfortegnelse (1957-1989)
Journalnøgle (1957-1989)
Journalsager (1957-1989)
Kopibog (1957-1982)
Grønlandsministeriet, A.C. Normanns ministerarkiv (1967-1971)
Hilsener, invitationer og ministermøder (1967-1971)
Korrespondance (1967-1971)
Notater (1967-1971)
Taler og diverse (1967-1971)
Grønlandsministeriet, Carl P. Jensens ministerarkiv (1964-1967)
Blandet korrespondance (1965-1967)
Ministerkorrespondance (1964-1965)
Taler (1965-1966)
Grønlandsministeriet, E. Holger Hansens ministerarkiv (1974-1975)
Korrespondance (1974-1975)
Grønlandsministeriet, Jørgen Peder Hansens ministerarkiv (1975-1981)
Korrespondance (1975-1979)
Notater (1975-1981)
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Grønlandsministeriet, Mikael Gams ministerarkiv (1960-1964)
Emneordnede sager (1960-1964)
Ministerkorrespondance (1960-1964)
Grønlandsrådet (1964-1978)
Fortegnelse over Grønlandsrådets dokumenter (1964-2005)
Grønlandsrådets dokumenter (1964-1978)
Grønlandsudvalget af 1960 (1960-1964)
A 027 Fortegnelse (1960-1962)
Diverse (1960-1964)
Dokumenter (1960-1964)
Dokumentoversigt (1960-1964)
Journal (1960-1964)
Journal- og brevregister (1960-1964)
Journalsager (1960-1964)
Materiale fra underudvalgene (1960-1964)
Høyem, Tom (1941-)
Diverse materialer vedr. Grønland (1986-2009)
Korrespondance i ministertiden (1982-1987)
Publikationer og avisartikler (1976-2009)
Indenrigs- og Sundhedsministeriet (1848-2007)
Journalkort (1968-1972)
Journalplan (1973-1977)
Journalplan (1978-1982)
Journalplan (1983-1987)
Journalplan (1988-1991)
Journalsager (1968-1972)
Navne- og emneregister (1958-1967)
Sundhedsvisdomsbog, supplementsbind (1930-1970)
Indenrigsministeriet, 1. kontor (1951-1982)
Efterafleverede journalsager (1951-1982)
Indenrigsministeriet, 1. sundhedskontor (1974-1987)
Journal (1973-1977)
Journal (1978-1982)
Journalkort (1983-1987)
Journalsager (1978-1982)
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Indenrigsministeriet, 2. sundhedskontor (1974-1987)
Jannes private visdomsbog over alle andre sager end klagesager (1974-1992)
Journal (1973-1977)
Journal (1978-1982)
Journalkort (1983-1987)
Journalsager (1973-1977)
Journalsager (1978-1982)
Indenrigsministeriet, 3. sundhedskontor (1974-1987)
Journalsager (1973-1977)
Journalsager (1978-1982)
Journalsager (1983-1987)
Vedrørende ministeriets deltagelse i Komitéen for Sundhedsoplysning (1975-1979)
Vedrørende ministeriets deltagelse i Mødrehjælpens Tilsynsråd (1967-1975)
Indenrigsministeriet, 4. kontor (1942-1974)
Sundhedsjournal (1924-1967)
Sundhedsjournalsager (1924-1967)
Visdomsbog vedr. sundhedssager (1910-1967)
Indenrigsministeriet, 4. sundhedskontor (1974-1987)
Journal (1973-1977)
Journal (1978-1982)
Journal, sekretariatssager (1973-1977)
Journalkort (1983-1987)
Journalsager (1973-1977)
Journalsager (1978-1982)
Journalsager (1983-1987)
Visdomsbøger vedrørende lov om apotekervæsenet (1915-1978)
Justitsministeriet (1848-)
Journalsager (1968-1972)
Materiale om journalplan og journalisering (1948-1967)
Justitsministeriet, 1. ekspeditionskontor (1848-)
Journalregister (1848-1967)
Journalsager (1848-1967)
Justitsministeriet, 7. kontor (1968-1975)
Registrant (1848-1968)
Registrant (1969-1972)
Justitsministeriet, Lovafdelingen (1958-)
Journalsager (1958-1967)
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Ministeriet for Familiens Anliggender, 2. kontor (1966-1968)
Journalregister (1967-1967)
Mødrehjælpen i København (1905-1976)
Arkivregistratur (1905-1976)
Bestyrelsesprotokol (1939-1976)
Journalplan og arkivdesignationer over aflevering fra sekretariatet (1976-1976)
Sekretariatssager (journalsager) (1939-1976)
Udgående korrespondancesager (1966-1976)
Mødrehjælpen i København, Statistikafdelingen (1939-1976)
Antikonceptionsstatistik (1968-1976)
Mødrehjælpens Fællesråd/Mødrehjælpens Tilsynsråd (1939-1976)
Beretninger, mødeindkaldelser (1960-1960)
Journal (1939-1953)
Journalsager (1939-1976)
Korrespondance og koncepter (1945-1964)
Møder og referater (1939-1974)
Register til journal (1939-1953)
Underudvalg vedr. Fællessekretariatet (1958-1958)
Rigsarkivet (1992-)
Database over sager fra Grønlandsministeriet (Aflevering 19002) (1957-1988)
Rigsarkivet, 2. Afdeling (1889-1993)
Journalsager (1889-1997)
Socialministeriet, 2. kontor (1958-1967)
Journalsager vedr. mødrehjælp (1958-1967)
Statsministeriet (1848-)
Navne- og emneregister (1962-1982)
Statsministeriet, Sekretariatet (1965-1982)
Emneregister (1965-1982)
Journalplan (1965-1982)
Sundhedsministeriet (1987-2001)
Journalplan (1988-1992)
Sundhedsministeriet, 1. kontor (1987-2001)
Journalkort (1988-1992)
Journalsager (1988-1992)
Navnekort (1988-1992)
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Sundhedsministeriet, 2. kontor (1987-2001)
Jannes private visdomsbog (1946-1992)
Journalkort 1983-1987)
Journalsager (1987-1987)
Journalsager (1988-1992)
Sundhedsministeriet, 3. kontor (1987-2001)
Journalkort (1988-1992)
Journalsager (1988-1992)
Sundhedsministeriet, 5. kontor (1987-2001)
Journalkort (1988-1992)
Journalsager (1988-1992)
Sundhedsministeriet, 6. kontor (1987-2001)
Journalkort (1988-1992)
Journalsager (1988-1992)
Sundhedsstyrelsen (1803-)
Bivirkningsprotokol (1968-1978)
Bivirkningssager (1968-1982)
Efterafleverede journalsager (1964-1992)
Embedslægejournal (1950-1962)
Hovedkartotek (1983-1993)
Journal (1809-1962)
Journal (1963-1992)
Journal, amtssager (1971-1992)
Journal, Lægemiddelafdelingen (1963-1992)
Journal, medicinske specialiteter (1955-1974)
Journalplan (1963-1992)
Journalplan (1991-1991)
Journalregister (1809-1962)
Journalregister (1963-1972)
Journalsager (1806-1962)
Journalsager (1924-1992)
Journalsager, kredslæger (1915-1979)
Journalsager, Lægemiddelafdelingen (1982-1987)
Journalsager, profylaktiske foranstaltninger (1950-1962)
Kartotek over Grønland (1963-1994)
Kartotek over internationale sager (1967-1994)
Kartotek over læger på Grønland, Færøerne og Island (1940-1970)
Registrering af medicinske specialiteter (1955-1974)
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Paasissutissanik
pissarsiffigineqartunut nalunaarsuut
Allagaatit Nunatta
Katersugaasivia
Allagaateqarfialu-p (NKA-p)
allagaatinik
toqqortaasivianeersut
Grønlands Oplysnings Forbund
Afsendte breve (1974-1976)
Mødereferater (1972-1980)
Repræsentantskabsmøde (1973 og 1978)
Sisimiut korrespondancer (1971-1978)
ISANAA Arbejds- og socialdirektoratet
Journalsager (1960-1974)
Landslægeembedet
Jordemoder, alm, j.nr. 315.9, pk.nr. 72-73
Grønlandsk personale i de enkelte distrikter, j.nr. 318.1, pk.nr. 87
Jordemoderuddannelse, j.nr. 320.03, pk.nr. 97-98
Journalsager til 1963, j.nr. 506, pk.nr. 123
Journalsager 1963-1975, j.nr. 506.0, pk.nr. 124
Mødereferater
–
Arbejds- og socialdirektoratet, j.nr. 506.11, pk.nr. 125-126
Forhandling af præservativer, j.nr. 510.81, pk.nr. 140
Kønssygdomme, alm., j.nr. 522.0, pk.nr. 198, 200
Abortus provocatus, j.nr. 535.5, pk.nr. 227
Sterilisationer, ansøgninger og anmeldelser, j.nr. 535.60, pk.nr. 229-230
Medicinalstatistik alm, j.nr. 536.0, pk.nr. 231
Rapporter speciallæger, j.nr. 536.2, pk.nr. 233-235, 237-240
Beretninger til landsrådet m.v., j.nr. 536.4, pk.nr. 242
Rekvirering af materialer til LALÆ-embedet, j.nr. 537.0, pk.nr. 244
Medicin, vaccine, serum etc, j.nr. 537.1, pk.nr. 244
Blanketter, skemata, j.nr. 537.7, pk.nr. 245-248
Lægerapporter, j.nr. 536.02, pk.nr. 1-2
Journalsager, udvalgte journalnumre
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Peter Heilmann, Grønlands Landsråd
Diverse rapporter (1960-1969)
Diverse (div. år)
Mødereferater (1958-1971)
Peter Heilmann, Nuup Kommune
Bestyrelsessager/mødereferater (1962-1969)
Skoledirektionen
Referater af Skoledirektionens møder (1958-1965)
Forskerholdet har også gennemgået følgende materiale, som af anonymitetshensyn ikke uddybes nærmere:
▪
▪
▪
Udvalgte børnehjemsarkiver og efterskolearkiver i NKA.
Udvalgte kommunearkiver i NKA (stikprøver foretaget af NKA)
Syv udvalgte lægedistriktsarkiver (patientmateriale og administrativt materiale) i NKA. Dertil kommer,
at Sundhedsvæsenet har givet forskerholdet adgang til udvalgt patientmateriale og administrativt
materiale fra tre andre lægedistrikter, som befinder sig i Sundhedsvæsenet.
Paasissutissanik pissarsiffigineqartunut nalunaarsuut:
Allagaatit Rigsombudeqarfimmeersut
Landshøvdingen
Skoledirektionen, j.nr. 0628-01
Havnepigeproblemet, j.nr. 0800-05
Svangerskabsloven, j.nr. 0810-18
Svangerskabsafbrydelse, j.nr. 0810-57
Skolen, j.nr. 1210-05-01
Seksualvejledningspjece, j.nr. 1327-09
De grønlandske kvindeforeninger, j.nr. 1386-15
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Ilanngussaq A
Suliassap nassuiarnera
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0406.png
Holbergsgade 6
DK-1057 København K
O +45 7226 9000
F +45 7226 9001
M [email protected]
W sum.dk
Suliassap allaaserineqarnera: 1960-ikkunniit 1991-kkut ilanngullugit
Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu efterskoleni
naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasat aamma
"Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq" arlaannaanilluunniit
attuumaassuteqanngitsuniit misissuisitsineq.
Ulloq:
Immikkoortoq: MEDINT/FOPS
Suliamik ingerlatsisoq: DEPMFG
Suliap normua: 2206928
All.nr. 2323647
Aallaqqaasiut
Danskit naalakkersuisui aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut kissaatigaat 1960-
ikkunniit 1991-kkut ilanngullugit kalaallit niviarsiarartaanik arnartaanillu
naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasat aamma "Spiralilersuisimaneq pillugu
suliaq" arlaannaanilluunniit attuumaassuteqanngitsuniit misissuisitsisoqassasoq.
"Spiralilersuisimaneq pillugu suliami" pineqarpoq 1960-ikkut qiteqqunneranni
Kalaallit Nunaanni kiisalu Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimi efterskolini atuartut
spiralinik ikkussuineq.
Peqqissutsimut ministeri aamma Peqqissutsimut naalakkersuisoq ataatsimoorlutik
suliassap allaaserineqarnera arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsuniit
misissuiffigineqarnissaanut sinaakkusiisussaq suliaraat.
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsuniit misissuinerup imarisaa
1960-imiit 1991 ilanngullugu, kingorna Kalaallit Nunaat peqqinnissaqarfimmik
akisussaaffik tiguaat, misissuisitsinerullu arlaannaanilluunniit
attuumassuteqanngitsuniit pingaarnertut siunertaraa “Spiralilersuisimaneq pillugu
suliap” aamma naartunaveersaartitsinermik suliat allat qulaajarneqarnissaat.
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsut uku qulaajassavaat:
1960-ikkunni aallartinneqartoq Kalaallit Nunaanni
naartunaveersaartitsinermi sulinermut oqaluttuarisaanikkut ataqatigiinnera,
tassunga ilanngullugu "Spiral pillugu suliaq".
Aalajangiinerup ingerlarnga, suliniutip spiralinik naartunaveersaatinillu
allanik atuilersitsinermik kinguneqarnera, tamatumani suliniutip
aallartisarneranut, ingerlanneqarneranut aamma aaqqissuunneqarneranut
tunngaviit suunersut. Qulaajaanermut pisortanit, suliniaqatigiiffinniit aamma
oqartussanit attuumaassuteqartunit isumaliuutaasimasut,
aalajangiunneqarsimasut iliuuserisimasallu ilaatinneqassapput.
Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi efterskolini allatsissimasunut
kalaallinut niviarsiaqqanut suliniutip ingerlanneqarnera. Suliniut piffissami
aamma kalaallit nunaanni peqqinnissaqarfinni ukioqatigiiaanullu
assigiinngitsunut qanoq atulersinneqarsimanersoq qulaajarniarneqassaaq.
Aammattaaq ilisimannittut oqaluttuaat tunngavigalugit suliniut qanoq
misigineqarsimanersoq qulaajarniarneqassaaq.
Piffissami tamatumani Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu Kalaallit Nunaanniit
efterskolertut naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasat
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
spiralilersuisimanerillu inatsisitigut, allaffissornikkut aamma peqqinnissakkut
ilisimasat tunngaviusimasut.
Sulinerup ingerlanerani isiginninnerit attuumassuteqartut allat, aamma ilisimatuunit
ilanngunneqartussatut tulluarsorineqartut, Peqqinnissamut ministereqarfimmit
aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit erseqqissarneqassapput.
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsut qulaajaanerannut aaqqissuussaaneq
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaaneq sapinngisamik
suliffeqarfinnit naleqquttunit imaluunniit suliatigut ilisimasalinnit ukiut marluk
iluanni naammassiniarneqassaaq. Sulinermi Kalaallit Nunaanniit aamma
Danmarkimiit suliffeqarfiit imaluunniit suliatigut ilisimasallit ilaatinneqassapput.
Taakku saniatigut suliffeqarfiit imaluunniit suliatigut ilisimasallit katitigaanerini
minnerpaamik inuk ataaseq ilisimatusarneq tunngavigalugu oqaluttuarisaanermi
saqqummiussaqarsimanissaa, Kalaallit Nunaata aamma Naalagaaffeqatigiinnerup
oqaluttuassartaanik annertuumik ilisimasaqarnissaa, kiisalu peqqinnissakkut
suliatigut naleqquttunik tunuliaqutaqarnissaa aamma peqqinnissakkut
inatsisilerinermik paasisimasaqarnissaa pingaartinneqassaaq. Atorfilittaqatigiit
ilisimatuut/suliffeqarfiit katitigaaneri politikkikkut pisariaqartumik akuerineqarnissaat
qulakkiissavaat.
Suliffeqarfiit imaluunniit suliatigut ilisimasallit attuumassuteqartut akornanni
maannakkut imaluunniit siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi
ilisimatusarfinnut atassuteqarsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaaneq suliffeqarfinnit
imaluunniit suliatigut ilisimasalinnit tunngaviusumik ilisimasanik,
oqaluttuarisaanermit attuumassuteqartunit inunnik maannakkut inuusunik
suliniummi peqataasimasunit imaluunniit attuumassuteqartunit apersuinernik
tunngaveqassaaq. Oqaluttuat qulaajanermi ilaatinneqarsinnaaniassammata arnat
eqqorneqarsimasut tamarmik inuttut oqaluttuaminnik saqqummiussinissaminnut
periarfissinneqassapput. Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsunit
qulaajaanerup suliarineranut atatillugu suliniaqatigiiffinnik, suliffeqarfinnik
attuumassuteqartunik il.il. siunnersorneqarnissaq suliatigut ilisimasallit nammineq
aalajangissavaat.
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaanerup aallartisarneqarnera
Peqqinnissamut ministereqarfik aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik
suliatigut ilisimasalinnik attuumassuteqartunik pingasunik imaluuniit suliffeqarfinnit
naleqquttunit, qulaajaanermilu siulittaasussamik toqqaassallutik isumaqatigiipput.
Suliatigut ilisimasallit attuumassuteqartut suliassap allaaserineqarnerani
aalajangersarneqartut tunngavigalugit sulinissamut pilersaarusiornissamik
pisussaaffilerneqarput. Sulinissamut pilersaarut atorfilittaqatigiinnut
saqqummiunneqassaaq, ataani tak.
Suliatigut ilisimasallit attuumassuteqartut Peqqinnissamut ministereqarfimmiit
aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmiit atorfilittaqatigiinnit ukiup
affakkaartumik qulaajaanermi inernerugallartunik saqqummiussisarnissamut
tassunga tunngatillugu pisussaaffilerneqarput, ataani tak. Suliatigut ilisimasallit
attuumassuteqartut suliamik aallartitsinerannit ukiup ataatsip kingorna naatsumik
nalunaarusiaagallartumik suliaqassapput. Suliami killiffik nalunaarusiaagallartumi
Qupperneq 2
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
paasissutissiissutigineqassaaq. Nalunaarusiaagallartoq tamanut
saqqummiunneqassaaq.
Arlaannaanilluunniit attuumassuteqanngitsumit qulaajaaneq pillugu nalunaarusiaq
Peqqinnissamut ministereqarfimmut aamma Peqqissutsimut
Naalakkersuisoqarfimmut kingusinnerpaamik ulloq 1. oktober 2024-mi
tunninneqarnissaa kingusinnerusukkullu tamanut saqqummiunnissaa
anguniarneqarpoq.
9. juni 2022-mi danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni
isumaqatigiissutigineqartoq tunngavigalugu, qulaajaanermi inernerit Kalaallit
Nunaata aamma Danmarkip akornanni oqaluttuarisaanikkut qulaajaanermut
tamarmiusumut kingorna ilaasussaassapput.
Atorfilittaqatigiinnik pilersitsineq
Peqqinnissamut ministereqarfimmiit aamma Peqqissutsimut
Naalakkersuisoqarfimmiit, immaqalu Peqqissutsimut Naalakkersuisup ataani
immikkoortunit allanit, atorfilittanik aalajangiisinnaassuseqartunik
atorfilittaqatigiinnik pilersitsisoqassaaq, imatullu siunertaqarput:
Qulaajaanerup suliarinerani siumukartoqarneranik suliassallu
allaaserineqarnera malinneqarnissaa qulakkiissavaat.
Politikkikkut allaffissornikkullu atassuteqarnermi ilisimatuunut ikorfartuineq.
Suliniummi aningaasaqarneq malinnaaffigineqarnera.
Atorfilittaqatigiit ilisimatusarfiit qulaajaanermik sulinikkut aqutsinerannut
isummersussanngillat.
Ilimaginngisamik pissutsit
Qulaajaanermi ilimaginngisamik pisoqassagaluarpat, tamatumalu malitsigisaanik
sammineqartup annertusinissaanut imaluunniit misissuineq tulluarsaanissa
kissaatigineqalissappat atorfilittaqatigiinni pilersinneqarsimasumi tamanna
eqqartorneqassaaq. Atorfilittaqatigiinni isumaqatigiittoqarsinnaanngippat tamanna
politikkikkut qaqinneqarumaarpoq. Nunat taakku marluk qulaajaaneq
annertusineqarnissaa aalajangiuppassuk, aningaasatigut sinaakkusiussatut
aalajangersarneqarsimasut 6 mio. kr.-it saniatigut aningaasartuutit Danmarkimit
aningaasalersorneqassapput.
Qupperneq 3
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
Ilanngussaq 3.1
Spiralit ikkunneqartut ukiumut amerlassusiat
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0410.png
Tabeli B1.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu, aamma nunap immikkoortuinut
agguataarlugu, 1968-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Nunap
immikkoortua
Qaanaaq
Upernavik
Umanak
K'utdligssat
Qeqertarsuaq
Ilulissat
Qasigiannguit
Aasiaat
Sisimiut
Maniitsoq
Nuuk
Paamiut
Narssak
Qaqortoq
Nanortalik
Angmagssalik
Ittoqqortoormiit
Katillugit
Amerlassutsit
1.1.68-imi
0
20
18
6
12
20
0
100
9
5
198
11
35
220
30
0
0
684
Nutaamik
ikkussinerit
1
33
103
45
44
161
76
86
32
101
184
58
84
64
74
0
33
1179
Katillugit
31.12.68-imi
1
52
116
50
53
173
63
177
40
93
368
59
111
276
93
0
33
1758
Katanneqartut
0
1
10
1
4
8
5
9
1
12
14
8
6
3
6
0
3
91
Peerneqartut
0
0
1
1
2
4
10
5
0
10
20
5
6
7
7
0
0
78
Ikkusseqqinnerit
0
0
6
1
3
4
2
5
0
9
20
3
4
2
2
0
3
64
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0411.png
Tabeli B2.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu, aamma nunap immikkoortuinut
agguataarlugu, 1969-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Nunap
immikkoortua
Qaanaaq
Upernavik
Umanak
K'utdligssat
Qeqertarsuaq
Ilulissat
Qasigiannguit
Aasiaat
Sisimiut
Maniitsoq
Nuuk
Paamiut
Narssak
Qaqortoq
Nanortalik
Angmagssalik
Ittoqqortoormiit
Katillugit
Amerlassutsit
1.1.69-imi
1
41
116
50
53
173
65
177
40
106
368
59
111
276
93
4
33
1766
Nutaamik
ikkussinerit
16
20
56
17
23
70
52
98
120
69
207
132
63
40
32
67
36
1118
Katillugit
31.12.69-imi
17
60
165
63
68
196
108
264
141
171
565
169
171
306
118
71
62
2715
Katanneqartut
2
1
16
1
3
22
4
9
7
5
9
18
3
3
12
0
5
120
Peerneqartut
0
1
5
3
9
35
8
12
17
14
12
13
4
11
3
0
7
154
Ikkusseqqinnerit
2
1
14
0
4
10
3
10
5
15
11
9
4
4
8
0
5
105
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0412.png
Tabeli B3.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu (Qasigiannguit ilanngunnagu),
aamma nunap immikkoortuinut agguataarlugu, 1970-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Nunap
immikkoortua
Qaanaaq
Upernavik
Umanak
K'utdligssat
Qeqertarsuaq
Ilulissat
Qasigiannguit
Aasiaat
Sisimiut
Maniitsoq
Nuuk
Paamiut
Narssak
Qaqortoq
Nanortalik
Angmagssalik
Ittoqqortoormiit
Katillugit
Amerlassutsit
1.1.70-imi
19
60
197
68
86
264
-
273
166
190
620
213
190
330
40
71
67
2854
Nutaamik
ikkussinerit
9
17
68
15
37
51
-
152
132
58
417
132
49
82
90
110
10
1429
Katillugit
31.12.70-imi
24
69
262
79
113
305
-
414
278
253
972
303
234
397
132
168
67
4070
Katanneqartut
1
3
12
3
2
7
-
12
32
1
56
43
4
7
8
10
8
209
Peerneqartut
3
5
8
3
11
22
-
11
18
2
72
33
4
14
9
9
8
232
Ikkusseqqinnerit
0
0
17
2
3
19
-
12
30
8
63
34
3
6
19
6
6
228
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0413.png
Tabeli B4.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu (nunap immikkoortuinit 17-init
13-it), aamma nunap immikkoortuinut (nunap immikkoortuisa ilaat kattunneqarput, ilisarineqarsinnaanissaat pinngitsoortinniarlugu) agguataarlugu,
1972-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Taakkunannga
illissap
paavatigut
naartulersimasut
5
9
10
10
-
17
38
23
37
-
149
Nunap
immikkortua
Qaanaaq
aamma
Upernavik
Umanak
Qutdligssat
aamma
Qeqertarsuaq
Ilulissat
Aasiaat
Sisimiut
Maniitsoq
aamma Nuuk
Paamiut
Qaqortoq
Nanortalik
Katillugit
Amerlassutsit
siusinnerusumiit*
Nutaamik
ikkussinerit
Katanneqartut
Peerneqartut
Ikkusseqqinnerit
Ukiumut
katillugit
176
304
244
375
584
457
1518
433
553
246
4890
30
71
52
111
153
108
223
54
89
38
929
8
10
6
11
12
14
9
21
18
8
117
15
30
8
42
53
27
19
21
-
7
222
5
44
5
60
-
37
15
15
63
13
257
188
379
287
493
672
561
1728
460
687
282
5737
*Kisitsisit immikkoortumi uani allassimasut immaqa eqqoqqissaartuunngillat. Nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit immikkoortoq taanna nalunaarsuutinut
assigiinngitsunut atortarsimarpasippaat. Ilaasa assersuutigalugu spiralit maannamut ikkunneqarsimasut katinnerinut atorsimavaat, ilaasalu ukiumi qaangiuttumi
ikkunneqartut amerlassusiinut atortarsimallugu. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiup ikinnerpaamik ataatsip spiralit suli ”atasut” amerlassusiannut nalunaarsuinermut
atorsimavaa.
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0414.png
Tabeli B5.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu (nunap immikkoortuinit 17-init
qulit), aamma nunap immikkoortuinut (nunap immikkoortuisa ilaat kattunneqarput, ilisarineqarsinnaanissaat pinngitsoortinniarlugu) agguataarlugu,
1973-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Nunap
immikkortua
Qaanaaq
aamma
Qeqertarsuaq
Upernavik
aamma
Umanak
Ilulissat
Aasiaat
Paamiut
aamma
Ittoqqortoormiit
Sisimiut
aamma
Qaqortoq
Katillugit
Amerlassutsit
siusinnerusumiit*
252
499
486
-
-
1207
2444
Nutaamik
ikkussinerit
49
101
115
140
36
165
606
Taakkunannga
illissap
paavatigut
naartulersimasut
9
7
15
-
20
49
100
Katanneqartut
Peerneqartut
Ikkusseqqinnerit
Ukiumut
katillugit
279
595
563
-
-
1356
2793
8
13
12
-
5
17
55
32
30
26
-
>5
>5
126
18
38
-
-
<5
>5
75
*Kisitsisit immikkoortumi uani allassimasut immaqa eqqoqqissaartuunngillat. Nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit immikkoortoq taanna nalunaarsuutinut
assigiinngitsunut atortarsimarpasippaat. Ilaasa assersuutigalugu spiralit maannamut ikkunneqarsimasut katinnerinut atorsimavaat, ilaasalu ukiumi qaangiuttumi
ikkunneqartut amerlassusiinut atortarsimallugu. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiup ikinnerpaamik
ataatsip spiralit suli ”atasut” amerlassusiannut nalunaarsuinermut
atorsimavaa.
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0415.png
Tabel B6.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu (nunap immikkoortuinit 17-init
qulit), aamma nunap immikkoortuinut (nunap immikkoortuisa ilaat kattunneqarput, ilisarineqarsinnaanissaat pinngitsoortinniarlugu) agguataarlugu,
1974-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Taakkunannga
illissap
paavatigut
naartulersimasut
11
9
-
16
-
22
46
104
Nunap
immikkortua
Upernavik
aamma Ilulissat
Umanak
Aasiaat
Sisimiut
Maniitsoq
Paamiut
aamma
Nanortalik
Qaqortoq
aamma
Ittoqqortoormiit
Katillugit
Amerlassutsit
siusinnerusumiit*
759
442
910
623
-
-
764
3498
Nutaamik
ikkussinerit
96
83
177
79
136
89
131
791
Katanneqartut
5
9
-
5
-
6
22
47
Peerneqartut
28
50
-
12
-
47
49
186
Ikkusseqqinnerit
37
38
-
7
-
10
17
109
Ukiumut
katillugit
859
504
1087
692
-
-
841
3983
*Kisitsisit immikkoortumi uani allassimasut immaqa eqqoqqissaartuunngillat. Nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit immikkoortoq taanna nalunaarsuutinut
assigiinngitsunut atortarsimarpasippaat. Ilaasa assersuutigalugu spiralit maannamut ikkunneqarsimasut katinnerinut atorsimavaat, ilaasalu ukiumi qaangiuttumi
ikkunneqartut amerlassusiinut atortarsimallugu. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiup ikinnerpaamik ataatsip spiralit suli ”atasut” amerlassusiannut nalunaarsuinermut
atorsimavaa.
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0416.png
Tabel B7.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu (nunap immikkoortuinit 17-init
pingasut), aamma nunap immikkoortuinut (nunap immikkoortuisa ilaat kattunneqarput, ilisarineqarsinnaanissaat pinngitsoortinniarlugu) agguataarlugu,
1975-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Taakkunannga
illissap
paavatigut
naartulersimasut
-
-
14
14
Nunap
immikkortua
Aasiaat
Nanortalik
Ittoqqortoormiit
Katillugit
Amerlassutsit
siusinnerusumiit*
1087
37
30
1154
Nutaamik
ikkussinerit
218
41
29
288
Katanneqartut
-
<5
<5
<5
Peerneqartut
-
>5
<5
>5
Ikkusseqqinnerit
-
<5
>5
>5
Ukiumut
katillugit
1305
67
60
1432
*Kisitsisit immikkoortumi uani allassimasut immaqa eqqoqqissaartuunngillat. Nunap immikkoortuini nakorsaqarfiit immikkoortoq taanna nalunaarsuutinut
assigiinngitsunut atortarsimarpasippaat. Ilaasa assersuutigalugu spiralit maannamut ikkunneqarsimasut katinnerinut atorsimavaat, ilaasalu ukiumi qaangiuttumi
ikkunneqartut amerlassusiinut atortarsimallugu. Nunap immikkoortuani nakorsaqarfiup
ikinnerpaamik ataatsip spiralit suli ”atasut” amerlassusiannut nalunaarsuinermut
atorsimavaa.
Ilanngussaq 3.1
 SUU, Alm.del - 2024-25 - Bilag 421: Orientering om rapport for udredningen af spiralsagen, fra indenrigs- og sundhedsministeren
3066037_0417.png
Tabeli B8.
Nutaamik ikkussinerit, katanneqartut, peerneqartut, ikkusseqqinnerit Ittoqqortoormini 1976-imi spiralinut tunngasut katinnerat. Amerlassutsit.
Taakkunannga
illissap
paavatigut
naartulersimasut
18
18
Nunap
immikkoortua
Ittoqqortoormiit
Katillugit
Amerlassutsit
siusinnerusumiit*
40
40
Nutaamik
ikkussinerit
29
29
Katanneqartut
10
10
Peerneqartut
10
10
Ikkusseqqinnerit
17
17
Ukiumut
katillugit
66
66
*Kisitsisit immikkoortumi uani allassimasut spiralinut ukiuni siuliini ikkunneqarsimasunut tunngasuunersut, imaluunniit spiralinut ukiuni siuliini ikkunneqarsimasunut suli
”atasunut” tunngassuunersut nalunarpoq.
Ilanngussaq 3.1